Samankaltaiset tiedostot
KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Usko, tiede ja totuus Tapio Puolimatkan käsitys tieteen perususkomuksista

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA

5.12 Elämänkatsomustieto

Raamattu - tarua vai totta. Jyväskylän vapaaseurakunta

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana.

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin toivonne perustuu. 1. Piet. 3:15. Tässä numerossa

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Farmaseuttinen etiikka

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

Eskatologia. Oppi lopusta

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Matematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava

TULEVAN LUKUVUODEN OPPIKIRJAT

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Naturalistinen ihmiskäsitys

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv

Steven Kelly & Mia+Janne

Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus Digikirja. OPS ISBN )

Simon lukio Aikuisten lukiokoulutus

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

PAKOLLISTEN JA SYVENTÄVIEN KURSSIEN SISÄLLÖT

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila

Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

PAIMION LUKION LUKUVUODEN OPPIKIRJAT

Lempäälän lukion oppikirjat KURSSI ISBN-koodi 1

RANTASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV

ÄI1 ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus (pakollinen) - ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti (pakollinen) ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (pakollinen)

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

yliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh

Lyhyet kurssikuvaukset

Perususkomukset (2009)

Aikuisten perusopetus

Tarkista listasta, miten uuden opetussuunnitelman kurssit korvaavat vanhan opetussuunnitelman kurssit. Vanha ops. Kurssin nimi.

LAITILAN LUKION OPPIKIRJAT LV

Usko ja tiede -seminaarit

Jukola Tekstioppi Sanoma Pro Kaikki kurssit. Jukola 1 Sanoma Pro Kurssi 1. Jukola 2 Sanoma Pro Kurssi 2. Jukola 3 Sanoma Pro Kurssi 3

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA L1-L3

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

LUKUVUODEN OPPIKIRJAT

Kohi et al Forum I, Ihminen ympäristön ja

Lataa Universumi tyhjyydestä - miksi maailmassa on jotain tyhjyyden sijaan - Lawrence Krauss. Lataa

Teorian ja käytännön suhde

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

LUKION OPPIAINEET. Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia Fysiikka Maantiede Harrastuskurssi Historia Luova ilmaisu

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

LAIHIAN LUKIO OPPIKIRJAT ISBN

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016)

HAUKIPUTAAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Fysiikan historia Luento 2

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia

Simo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus

Transkriptio:

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala vai aukkojen evoluutio? 61 Magian paluu tieteeseen? 65 Teoksen rakenne 68 i myytti uskonnollisesti neutraalista tieteestä 71 1. Miten tieteen rajat vedetään? Naturalistisen rajanvetokriteerin kriisi 73 1.1. Myytti maailmankatsomuksellisesti neutraalista tieteestä 76 1.2. Myytti neutraalista tiedeopetuksesta 80 1.3. Voidaanko rajanvetokriteeriä perustella? 84 1.4. Kriteerinä tieteen metodi 87 1.4.1. Onko olemassa yksi yhtenäinen tieteen menetelmä? 95 1.4.2. Onko tieteen menetelmä maailmankatsomuksellisesti neutraali? 98 1.4.3. Onko tieteen menetelmä ainoa luotettava tapa saada tietoa todellisuudesta? 101 1.5. Kriteerinä tiedeyhteisön käsitys: sosiologinen rajanvetokriteeri 106 1.6. Rajanvetokriteerien epäonnistuminen 107 1.7. Rajanvetokriteeri vallankäytön välineenä 109 1.7.1. Suljetun keskusteluyhteisön ongelma 109 1.7.2. Tiedepoliittinen vallankäyttö ja rajanvetokriteeri 112 1.8. Kooste 117

2. Miksi evoluutiokeskustelussa vedotaan naturalistiseen rajanvetokriteeriin? 118 2.1. Evoluution määrittelyn ongelmia 123 2.1.1. Mikroevoluutio vai makroevoluutio? 125 2.1.2. Makroevoluutio, naturalismi ja teistinen evolutionismi 127 2.1.3. Metodologinen naturalismi vastaan teistinen realismi 132 2.2. Evolutionismi uskonnollisena oppina 139 2.2.1. Naturalismin suljettu maailma 142 2.2.2. Onko mahdollisuus yhtä kuin tosiasia? 151 2.2.3. Evolutionismin uskonnollisuus 154 2.2.4. Saako evolutionismia kyseenalaistaa? 157 2.2.5. Kiistan juuret antiikissa: evoluutiousko edeltää evoluutioteoriaa 158 2.3. Miksi rajanvetokriteeriin turvaudutaan? 167 2.4. Michael Rusen viisi kriteeriä tieteen määrittelemiseksi 171 2.4.1. Teorian testattavuus 172 2.4.2. Teorian ehdollisuus 173 2.4.3. Selittäminen lainalaisuuksien pohjalta 176 2.4.4. Kriteerien riittämättömyys 178 2.4.5. Moraalinen ongelma 183 2.5. Onko Jumalaa koskeva tieto tieteen ulkopuolella? 186 2.5.1. Empirismi 194 2.5.2. Historiallisia näkökohtia 198 2.5.3. Tieteen rajojen määrittäminen 206 2.5.4. Mistä empiirisen tutkimuksen avulla saadaan tietoa? 210 2.6. Mahdollistaako teoria tarkkojen ennusteiden tekemisen? 213 2.6.1. Bakteereihin ja malarialoiseen kohdistuva tutkimus 214 2.6.2. Elämän synnyn ongelma 218 2.6.3. Fossiiliaineisto 228 2.6.4. Eläinlajien äkillisen ilmaantumisen ongelma 230 2.7. Kooste 233 3. Miten naturalistit itse rikkovat tieteelle asettamiaan rajoja? 235 3.1. Uskontoa tieteen valepuvussa? 237 3.2. Mitä uskonnolla tarkoitetaan? 240 3.3. Onko naturalismi uskonto? 242 3.3.1. Darwinistinen käsitys Jumalan viisaudesta ja täydellisyydestä 246 3.3.2. Darwinistinen käsitys Jumalan vapaudesta 252 3.3.3. Darwinistinen käsitys Jumalan hyvyydestä 259

3.3.4. Darwinistinen käsitys Jumalan taloudellisuudesta 267 3.3.5. Teologisten väitteiden asema darwinismissa 268 3.3.6. Onko ihmisellä tietoa Jumalasta? 270 3.3.7. Onko darwinismi modernia epikurolaisuutta? 271 3.3.8. Onko perimmäinen todellisuus monimutkainen vai yksinkertainen? 279 3.3.9. Naturalismin sisäinen ristiriitaisuus 283 3.3.10. Darwinismin suhde empiiriseen todistusaineistoon ja tieteelliseen kritiikkiin 285 3.4. Raamattu tieteellisen teorianmuodostuksen inspiraationa 299 3.4.1. Onko tieteellisen teorian lähteellä merkitystä sen totuuden arvioimisessa? 300 3.4.2. Tieteelliset teoriat ja auktoriteettiusko 303 3.4.3. Tieteen tekemisen ehtoja 305 3.4.4. Tieteen perustavia oletuksia 306 3.4.4. Tieteellisen tutkimuksen motivaatio 315 3.5. Kooste 317 4. Modernin tieteen synty kristinuskon pohjalta 320 4.1. Teistisen realismin tiedekäsitys 320 4.2. Ilmoitususkon merkitys tieteelle 323 4.3. Käänne tieteen historian tutkimuksessa 327 4.4. Kristillinen teismi ja luonnontieteen vallankumous 330 4.5. Suhtautuminen luontoon 333 4.6. Kaikkeuden alkuperä 335 4.7. Sanoihin keskittyvän kulttuurin nousu 339 4.8. Luonnonlain käsite 344 4.9. Oppi syntiinlankeemuksesta ja tieteellinen metodi 349 4.10. Havaintojen ja kokeiden merkitys 355 4.11. Tavallisen elämän ja ruumiillisen työn arvostus 359 4.12. Tieteellisen elitismin kyseenalaistaminen 362 4.13. Kolminaisuusopin ja inkarnaation merkitys tieteelle 364 4.14. Kooste 369 5. Paluu myyttiseen tiedekäsitykseen 371 5.1. Klassinen humanistinen tiedekäsitys 372 5.2. Positivistinen tiedekäsitys 375 5.2.1. Positivismin tieteisusko 376 5.2.2. Positivistinen usko tieteen neutraalisuuteen 381

5.2.3. Havaintokieli vai fysikalistinen kieli 382 5.2.4. Positivistien rajanvetoyritys: todennettavuusehto 387 5.2.5. Todennettavuusehdon ongelmallisuus 393 5.2.6. Positivismin sisäisiä ristiriitoja 395 5.2.7. Kokeellinen tutkimus ja ainutkertaiset tapahtumat 397 5.2.8. Tieteellinen raportti kertomuksena 399 5.2.9. Kooste 403 5.3. Popperin falsifikationismi 404 5.3.1. Falsifikaatiokriteeri ja psykoanalyysi 405 5.3.2. Falsifikaatiokriteeri ja darwinismi 407 5.3.3. Falsifioitavuus rajanvetokriteerinä 413 5.4. Maailmankatsomuksellisen koulukunnan relativistinen tiedemyytti 414 5.4.1. Havaintojen teoriasidonnaisuus 415 5.4.2. Maailmankatsomus ja tosiasioiden tulkinta 416 5.4.3. Esimerkkinä fossiiliaineiston tulkinta 419 5.4.4. Tieteellinen paradigma 422 5.5. Tieteellinen realismi 427 5.6. Kooste 431 II Miten tieteentekijöiden uskonnolliset sitoumukset ohjaavat tieteellistä tutkimusta? 435 6. Miten tieteentekijöiden uskonnolliset sitoumukset ohjaavat tosiasioiden hahmottamista? 437 6.1. Mitä uskolla tarkoitetaan? 438 6.2. Tiede ei ole uskonnollisesti neutraalia 448 6.2.1. Altruismin ongelma 458 6.2.2. Kosminen hienosäätö 464 6.3. Kooste 475 7. Miten uskonnolliset sitoumukset ohjaavat tieteen teorioiden luomista? 476 7.1. Tieteellisen tutkimuksen edellytyksenä olevia olettamuksia 477 7.2. Teorioiden lajeja 479 7.3. Teorioiden pätevyyden arviointi 481 7.4. Teorian perustana olevat vakaumukset 483 7.5. Matematiikan erilaisia lähtökohtaoletuksia 486 7.6. Fysiikan atomiteorioiden perustana olevat uskomukset 490 7.7. Psykologian oppimisteorioiden perustavia uskomuksia 493 7.7.1. Behaviorismin materialistinen uskomusjärjestelmä 494

7.7.2. Kognitiivisen psykologian materialistinen oppimismalli 496 7.7.3. Konstruktivismin relativistinen uskomusjärjestelmä 498 7.7.5. Oppiminen kristillisen realismin näkökulmasta 499 7.8. Kooste 503 8. Miten tieteentekijöiden uskonnolliset sitoumukset ohjaavat tieteellistä käsitteenmuodostusta? 504 8.1. Miten tiede eroaa tavallisesta kokemuksesta? 506 8.2. Tieteellinen tieto ja välitön kokemus 508 8.3. Käsitteiden ja maailman suhde 510 8.4. Käsitteenmuodostuksen uskonnollinen lähtökohta 512 8.5. Naturalistisen rajanvetokriteerin uskonnollinen eksklusivismi 515 8.6. Käsitteenmuodostuksen ehtoja 518 8.6.1. Käsitteellisen abstraktion mahdollisuus 522 8.6.2. Voiko looginen käsite antaa tietoa maailmasta? 528 8.6.2.1. Arkhimedeen pisteen tarpeellisuus 528 8.6.2.2. Käsitteenmuodostuksen riippuvuus intuitiivisesta kokonaiskäsityksestä 534 8.6.2.3. Absolutisointi ja -ismien synty 536 8.6.2.4. Kristus tieteen tiedollisena kiintopisteenä 539 8.6.3. Kriittinen itsereflektio 544 8.7. Kreikkalainen aines muoto perusmotiivi 548 8.8. Kristillinen perusmotiivi 548 8.8.1. Idea alkuperästä 553 8.8.2. Idea kokonaistarkoituksesta 554 8.8.3. Idea osa-alueiden välisestä yhteydestä 555 8.8.4. Lain ja subjektin suhde 557 8.9. Humanistinen perusmotiivi 557 8.9.1. Idea alkuperästä 559 8.9.2. Idea kokonaistarkoituksesta 559 8.9.3. Idea osa-alueiden välisestä yhteydestä 560 8.9.4. Lain ja subjektin suhde 561 8.10. Kooste 562 9. Menettääkö uskonnollisesti sitoutunut tiede kosketuksen todellisuuteen? 563 9.1. Kokemustieto ja käsitteellinen tieto 564 9.1.1. Perusteiden ja perustelujen välinen ero 565 9.1.2. Todistuksen rajoitukset 568

9.1.3. Annetun myytti 572 9.1.4. Havaintokokemuksen kaksi tasoa 574 9.1.5. Mitä ongelmia on Kantin käsityksessä kokemuksesta? 576 9.1.6. Onko arkikokemus korjattava tai korvattava? 577 9.1.7. Maailmankatsomuksen merkitys 580 9.1.8. Välitön kokemus ja tieteellinen tutkimusohjelma 583 9.2. Miten naturalistinen tutkimusohjelma kadottaa kosketuksen todellisuuteen? 588 9.2.1. Naturalismi ja aineellisten objektien olemassaolo 589 9.2.2. Tarkoituksenmukaisen toiminnan käsite 594 9.2.3. Naturalismi johtaa konstruktivismiin 597 9.2.4. Materialismi ja usko muiden tajuisten olentojen olemassaoloon 600 9.2.5. Kooste 601 9.3. Intuitionismin tiedollinen umpikuja 602 9.3.1. Mitä intuitiolla tarkoitetaan? 602 9.3.2. Tutkijan itseymmärryksen merkitys 606 9.3.3. Tutkimuksen arvosidonnaisuus 610 9.3.4. Intuitioiden tiedollisen oikeuttamisen ongelma 614 9.3.5. Kooste 618 9.4. Teistisen realismin tutkimusohjelma 618 9.4.1. Esimerkki 622 9.4.2. Itsetuntemus ja Jumalan tunteminen 625 9.5. Kooste 626 10. Lopuksi 627 Sanasto 630 Kirjallisuus 634 10