RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi
RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen välille. Tasapainotetaan riskeihin liittyviä tunteita kuten pelkoa ja ahdistusta tutkimustiedolla sekä pedagogisilla perusteluilla. Erotetaan toisistaan HUONOT RISKIT (hyödyttömiä tai liian vaarallisia) HYVÄT RISKIT (pedagogisesti perusteltuja) Kehitetään lasten ja aikuisten RISKIKOMPETENSSIA eli kykyä tunnistaa, arvioida ja hallita elämässä vastaantulevia riskejä.
ELLEN BEATE HANSEN SANDSETER: RISKILEIKKIEN 6 KATEGORIAA KORKEUDET Lapset kiipeävät, keinuvat, tasapainoilevat ja hyppivät mielellään. KOVA VAUHTI Lapset keinuvat mielellään lujaa, liukuvat ja laskevat, juoksevat villisti ja pyöräilevät vauhdikkaasti. VAARALLISET T YÖVÄLINEET Leikkaavat ja kuristavat esineet kuten veitset ja köydet kiehtovat lapsen mieltä. VAARALLISET ELEMENTIT Esimerkiksi kalliot, kylmä tai syvä vesi sekä nuotio vetävät lapsia puoleensa. RAJUT LEIKIT Lapset nauttivat usein esimerkiksi painista, miekkailusta ja leikkitappeluista. HUKKAAMINEN Lapset katoavat mielellään näkyvistä.
LAPSET RISKIEN ASIANTUNTIJOINA Lapset eivät ole riskien suhteen passiivisia vaan AKTIIVISIA. Jo leikki-ikäiset lapset KOMMENTOIVAT aikeitaan riskin näkökulmasta jatkuvasti joko sanallisesti tai fyysisesti. Lapset esimerkiksi pysähtyvät kesken leikin, kysyvät aikuisilta aikeidensa turvallisuudesta tai pyytävät toista lasta lopettamaan liian pelottavan leikin. Jännittävissä leikeissä lapset KEHITTÄVÄT SÄÄNTÖJÄ ja OPPIVAT aiemmista kokemuksista. He neuvovat ja OPETTAVAT TOISIAAN. Sopivasta RISKITASOSTA PÄÄTETÄÄN YHDESSÄ. Lasten RISKINOTTOHALUKKUUS VAIHTELEE. Esimerkiksi fyysisesti kyvykkäät lapset ottavat riskejä useammin kuin muut. Jotkut lapset osallistuvat varovaisemmin tai jäävät leikin ulkopuolelle. Lasten tilannetaju ja kyky tunnistaa tekojen tarkoitus ja konteksti usein parempi kuin aikuisilla. Tönäisy voi tarkoittaa leikin tiimellyksessä ja sen ulkopuolella monta erilaista asiaa.
RISKINOTON MERKITYS (TIM GILLIN MUKAAN) TAIDOT Lapsi ei opi hallitsemaan riskitilanteita ilman että saa kokea niitä ohjatusti, kuten esimerkiksi uimakoulussa tai opetellessaan pyöräilemään. Myös itsenäinen riskinotto kuten ulkoleikit on usein tarpeen taitojen kehittymiseksi. RISKIEN JANO Useimmat lapset janoavat riskejä. Jos heidän ei anneta kokea niitä, he hakeutuvat riskialttiiseen toimintaan joka tapauksessa ja voivat tällöin joutua suurempiin vaaroihin. LUONNE Riskit kehittävät luonnetta. Ne tukevat esimerkiksi yritteliäisyyttä, seikkailunhalua, sitkeyttä ja itseluottamusta.
RISKITTÖMYYDEN RISKIT Lasten kokonaisvaltainen kehitys vaarantuu Lasten liikkuminen vähenee Lasten lihavuus ja terveysongelmat lisääntyvät Tilan ja nopeuksien havaitsemisen kyky ei kehity ( lack of road sense) Lasten spontaanin leikin tila kutistuu, elintila pienenee ja virtuaalitodellisuuden merkitys kasvaa Leikkiympäristöistä tulee tylsiä ja virikkeettömiä Lasten luontosuhde kärsii Lapset turhautuvat, ottavat riskejä salaa ja vain lasten kesken Lapset kärsivät pelokkuudesta ja turvattomuuden tunteesta Aikuiset kokevat pelkoa ja painetta ja väsyvät --- lasten liian nopea siirtyminen aikuisten maailmaan
PELKOJEN LUOJAT YLEISELLÄ TASOLLA - Riskiyhteiskunnan illuusio siitä, että kaikki riskit voidaan poistaa - Turvallisuuskasvatus (tehnyt hyvää ja vähentänyt mm. tapaturmia, mutta nyt ainoana näkökulmana riittämätön) - Turvallisuustuotteita myyvien yritysten taloudelliset intressit - Peloilla mässäilevä media ja politiikka - Ammattikasvattajilla myös vanhempien luoma paine ja huoli juridisesta vastuusta PERHEIDEN TASOLLA - Vertaispaine - Pienet perheet ja vanhempien korkea ikä - Väsymys ja kiire - Korkeat tavoitteet ja epäonnistumisen kieltäminen
MIKÄ ON TODELLISUUS? Sekä päivähoidossa että kotona suomalaislapset elävät pääosin hyvin turvallista arkea Tehokkaan turvallisuuskasvatuksen ansiosta lasten tapaturmat ja tapaturmaiset kuolemat vähenivät huomattavasti 1970- luvulta vuosituhannen vaihteeseen asti Sen jälkeen tilanne on pysynyt samalla tasolla voimakkaista turvallisuuspyrkimyksistä huolimatta Alammeko lähestyä tilannetta, jossa lasten turvallisuuden tasoa on vaikea merkittävästi parantaa? Ainakaan uhraamatta lapsen oikeutta oppimiseen ja kokonaisvaltaiseen kehitykseen?
MITÄ TARVITAAN? UUSI TÄRKEYSJÄRJEST YS Maksimaalinen turvallisuus ei ole kaikki kaikessa: lapsen kehitys ja hyvinvointi ovat sitäkin tärkeämpiä. Ei kysytä vain: Millaisia riskejä toimintaan sisältyy? Kysytään myös: Kuinka vakavia ja todennäköisiä nuo riskit ovat? Mitkä syyt puoltavat riskinottoa? AIKUISIA EDELLEEN LASTEN TUEKSI Aikuisen tukevat lapsen kehitystä ja auttavat tätä arvioimaan ja käsittelemään erilaisia riskejä. Aikuiset rohkaisevat lasta elämään luottavaisena. KASVATUST YÖN AMMATTILAISIA Tutkimukset nostavat esiin hyvin koulutettujen ammattikasvattajien merkityksen. Riskien arvioiminen kotia laajemmassa kasvatusympäristössä ja -ryhmässä on tietoja taitolaji. Ammattikasvattajien tulee jakaa vanhemmille ja muulle yhteiskunnalle tietoa sopivien riskien merkityksestä. Tarvitaan avoimuutta, realistisuutta, vastuullisuutta, perustelemisen taitoa ja kykyä oppia virheistä. YHTEISKUNNALLISTA YMMÄRRYSTÄ Riskikeskusteluun osallistuvat myös juristit, poliitikot, vanhemmat jne.
Tatu Hirvonen tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi