YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 70/09/2 Dnro Psy-2008-y-209 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2009 1 ASIA HAKIJA Pehkeensuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Utajärvi ja Muhos Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Tuotantoalueen nykytila... 8 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 9 Vesistö... 9 Ympäristöriskit... 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 10 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 11 Korvaukset... 11 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 11 Hakemuksen täydennykset... 11 Hakemuksesta tiedottaminen... 11 Lausunnot... 11 Muistutukset... 12 Hakijan vastine... 13 MERKINTÄ... 13 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 Ympäristöluparatkaisu... 14 Lupamääräykset... 14 Päästöt vesiin... 14 Päästöt ilmaan ja melu... 15 Varastointi ja jätteet... 15 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 16 Tarkkailut... 16 Kunnossapitovelvoitteet... 16 Kalatalousmaksu... 17 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 17 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 17 Luvan voimassaolo... 17 Lupamääräysten tarkistaminen... 18 Korvattava päätös... 18 RATKAISUN PERUSTELUT... 18 Luvan myöntämisen edellytykset... 18 Lupamääräysten perustelut... 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 20 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 20 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 20 KÄSITTELYMAKSU... 20 Ratkaisu... 20 Perustelut... 20 Oikeusohje... 21 MUUTOKSENHAKU... 22
3 HAKEMUS Vapo Oy on 30.12.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pehkeensuon 176,7 hehtaarin suuruisen, tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Utajärven kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 3.11.2000 antamallaan päätöksellä nro 60/00/2 myöntänyt Vapo Oy:lle vesilain mukaisen, toistaiseksi voimassa olevan luvan Pehkeensuon 221,1 hehtaarin suuruisen turvetuotantoalueen puhdistettujen vesien johtamiseen Utosjokeen, eristysojan 2 vesien johtamiseen Koivujoen kautta Sanginjokeen, eristysojan 5 vesien johtamiseen pintavaluntana Matkalampeen ja muiden eristysojien vesien johtamiseen Utosjokeen sekä turpeen irrottamiseen ja käsittelyyn. Päätökseen sisältyvät seuraavat, ympäristöluvan hakemista koskevat määräykset: "Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeen irrottamista ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2008 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle ympäristölupaa koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Ympäristölupahakemuksessa on esitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys ja yhteenveto toiminnan vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä rapukantaan, kalastoon ja kalastukseen ja ehdotus mahdollisesti tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten vähentämiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittaessa selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueelta tulevan kuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Luvan saajan on ympäristölupahakemuksen yhteydessä esitettävä suunnitelmat alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mikäli turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2009, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupavirastolle hakemusasiana suunnitelmat alueen jälkikäytöstä ja sen vaatimista tarkkailusta ja vesiensuojelutoimista sekä esitys kunnostustoimista ja jälkikäytöstä mahdollisesti
aiheutuvien vesistön pilaantumisesta johtuvien vahinkojen poistamisesta tai korvaamisesta." Vapo Oy:llä on Pehkeensuolla omistuksessaan noin 202 hehtaaria ja vuokrattuna noin 108 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Pehkeensuon alueella ei ole kaavamerkintöjä. Pohjakarttamerkinnöissä tuotantoalue näkyy tuotannossa olevana turvesuona. Lähimmillään yli kilometrin päässä tuotantoalueen lounaispuolella ja vajaan kolmen kilometrin päässä alueen koillispuolella sijaitsevat maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta merkittäviksi merkityt Kemilän ja Sanginjärven viljelymaisemaalueet. Vajaan kahden kilometrin päässä tuotantoalueen kaakkoispuolella on kiinteä muinaisjäännös. Moottorikelkkailureitti kulkee yli kilometrin päässä tuotantoalueen pohjoispuolella. 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Pehkeensuo sijaitsee Utajärven kunnassa noin kahdeksan kilometriä kuntakeskuksesta koilliseen. Turvetuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden tuotantoala on 164,2 hehtaaria, ja kolmesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 12,5 hehtaaria. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvit-taessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Uusien auma-alueiden sijoittelussa otetaan huomioon 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Suolla on tuotettu turvetta vuodesta 1986 alkaen. Alkuperäisestä 218,3 hehtaarin tuotantopinta-alasta on vuoden 2008 loppuun mennessä poistunut 41,6 hehtaaria. Pehkeensuon tuotantoaika on vielä noin 15 vuotta. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja edelleen alueen maanomistajille palauttamisen jälkeen uuteen käyttömuotoon, josta maanomistajat päättävät. Pehkeensuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta HAKU-menetelmällä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 85 000 m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturve toimitetaan pääasiassa Oulussa sijaitseviin käyttökohteisiin. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely.
Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 11 henkilötyövuotta. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pehkeensuon puhdistetut kuivatusvedet johdetaan kolmella laskuojalla Utosjokeen ja edelleen Oulujokeen. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kolme padottavalla rakenteella ja pintapuomeilla varustettua laskeutusallasta ja yksi pumppausallas sekä kolme pintavalutuskenttää ja yksi haihdutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentille ympärivuotisesti. Pintavalutuskentälle 1 vedet pumpataan ja kentille 2 3 vedet johdetaan painovoimaisesti. Lohkon 4 kuivatusta tehostetaan tuotantoaikana kevytpumppaamolla, jolloin vedet pumpataan laskeutusaltaasta pintavalutuskentälle menevään kokoojaojaan. Haihdutuskenttä on käytössä vain sulan maan ajan. Pintavalutuskentälle 1 johdetaan lohkojen 1 ja 2 vedet yhteensä 113,3 hehtaarin tuotantoalueelta. Kentän koko valuma-alue on 139,3 hehtaaria. Kentän pinta-ala on 7,8 hehtaaria, mikä on 6,9 % tuotantopintaalasta ja 5,6 % koko valuma-alueen pinta-alasta. Pintavalutuskentälle 2 johdetaan lohkon 4 vedet 20,7 hehtaarin alueelta ja pintavalutuskentälle 3 lohkon 5 vedet 25,3 hehtaarin alueelta. Kenttä 2 on 1,8 hehtaarin kokoinen ja sen osuus valuma-alueen pinta-alasta on 8,7 %. Pintavalutuskentän 3 vastaavat luvut ovat 2,8 hehtaaria ja 11,1 %. Kenttien 2 ja 3 valuma-alueet ovat kokonaisuudessaan tuotantoaluetta. Haihdutuskentälle johdetaan lohkon 3 vedet 17,4 hehtaarin alueelta. Kentän koko valuma-alue on 33 hehtaaria. Pehkeensuon turvetuotantoalue on vuodesta 2004 lähtien ollut Pohjois- Pohjanmaan alueen turvesoiden päästötarkkailussa ympärivuotisena päästötarkkailukohteena. Tarkkailutulosten perusteella Pehkeensuolta lähtevässä vedessä on ollut jonkin verran enemmän typpeä kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Fosforipitoisuudet ovat olleet suunnilleen keskimääräistä tasoa. Happea kuluttavan aineksen sekä kiintoaineen pitoisuudet ovat olleet samaa tasoa tai hieman suurempia kuin pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Kuntoonpanovaiheessa olleen lisäalueen kuivatusvedessä oli vuosina 2001 2003 runsaasti typpeä sekä orgaanista ainesta, mutta pitoisuudet olivat kuitenkin samaa tasoa tai alhaisempia kuin tuotantovaiheen pitoisuustaso. Pehkeensuolla on tarkkailtu vesienkäsittelyn puhdistustehoa ottamalla vuosina 2005 2006 näytteitä pintavalutuskenttien ylä- ja alapuolelta. Kentät ovat toimineet pääsääntöisesti melko hyvin, mutta syksyllä 2006 kentältä 1 huuhtoutui humusta, kiintoainetta ja fosforia. Kiintoaineen ominaispäästöt ovat olleet Pehkeensuolla keväällä ja syksyllä selvästi suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Typen ominaispäästöt ovat olleet kaikkina vuodenaikoina hieman keskimääräistä suurempia. Happea kuluttavan aineksen ja fosforin ominaispäästöt ovat sen sijaan olleet pintavalutuskentällisille soille tyypillistä tasoa. Pehkeensuolta on vuosina 2004 2007 kulkeutunut vesistöön keskimäärin 5 900 kg kiintoainetta, 1 300 kg typpeä ja 35 kg fosforia vuodessa. Nettopäästöiksi on arvioitu 4 100 kg kiintoainetta, 830 kg typpeä ja 15 kg fosforia vuodessa. Nettopäästöjä arvioitaessa taustapitoisuuksien laskennassa 5
on käytetty ympäristöviranomaisen kanssa sovittuja taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l). Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyä muodostuu pääasiassa kesän tuotantokaudella. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulennopeus. Tuulennopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölynmuodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen muodostavat selvästi vähemmän pölyä, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa, koska turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioidaan olevan 37 % HAKU-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan halkaisijaltaan yli kymmenen mikrometrin kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Puuston on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Hakija on tehnyt tarkastuskäynteihin perustuvaa silmämääräistä pölytarkkailua tuotantoalueen vieressä olevilla Pehkeenlammella ja Matkalammella. Vuonna 2001 kummallekin lammelle tehtiin kaksi tarkastuskäyntiä. Niiden yhteydessä lampien pinnalla ei havaittu turvepölyä, vaikka tuuliolot olisivat olleet suotuisia pölyn kulkeutumiselle. Vuonna 2002, jolloin Pehkeenlammella käytiin kuudesti ja Matkalammella kahdesti, havaittiin yhdellä tarkastuskäynnillä pölyä Pehkeenlammen pinnalla. Vuonna 2003 kummallekin lammelle tehdyn seitsemän tarkastuskäynnin yhteydessä ei yhdelläkään kertaa havaittu pölyä lampien pinnalla. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin 6
maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastonmuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Tutkimuksen mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Puuston on todettu vaimentavan äänen voimakkuutta tehokkaasti. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Vuodesta 2004 lähtien Pehkeensuolla on tehty pöly- ja melutarkkailua ohjeistamalla lähikiinteistöt tekemään havaintoja pölystä ja melusta ja ilmoittamaan niistä hakijan yhteyshenkilölle. Haittailmoituksia pölystä tai melusta ei ole tullut. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus (85 000 m 3 ) vastaa noin 700 rekan ajosuoritetta. Turve kuljetetaan työmaateiltä tielle 837 ja siitä edelleen kantatietä 22 myöten Oulun käyttökohteisiin. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Lastausalueiden ja työmaateiden varteen ei sijoitu asutusta. Asutusta on vasta Utajärvelle vievän seututien 837 varrella, jossa turpeen kuljetus ei aiheuta muusta liikenteestä erottuvaa melukuormaa. Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 80 000 litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 500 litraa ja muita voiteluaineita noin 120 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 500 litraa, kiinteää öljyjätettä 90 kg, akkuja 30 kg, sekajätettä 2 700 litraa, aumamuovia 4 400 kg ja rau- 7
taromua 350 kg vuodessa. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajätteet toimitetaan jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuille varastoalueille. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyvät mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettava liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Pehkeensuo on turvetuotannossa oleva alue, jolle ei ole suunniteltu lisää tuotantoalaa. Asutus ja maankäyttö Pehkeensuon lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee tuotantoalueen lohkon 5 eteläpuolella noin 580 metrin päässä. Rakennusta käytetään vapaa-ajan asuntona. Tuotantoalueen ja rakennuksen väliin jää puustoisia alueita. Noin 140 metrin päässä tuotantoalueen lohkon 3 eteläpuolella ja noin 520 metrin päässä lohkon 2 lounaispuolella sijaitsevista kiinteistöistä kumpaakaan ei käytetä vakituisena eikä vapaa-ajan asuntona. Lähin pelto sijaitsee vajaan kahden kilometrin päässä hankealueesta lounaaseen. Seututie 837 kulkee lähimmillään 120 metrin päässä tuotantoalueen lohkosta 3 sen eteläpuolitse. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Alueelle kaivetut ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana alueella ei voi metsästää, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Tuotannosta poistuvat alueet siirtyvät sopivina kokonaisuuksina vähitellen metsätalous-, viljely- tai muuhun käyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu vastaava muutos.
9 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä pohjavesialueita. Lähin suojelualue on Pehkeensuolta 6,8 kilometriä kaakkoon sijaitseva Natura 2000 -verkostoon kuuluva Säippäsuon Kivisuon soidensuojelualue (FI1106000). Lähin pohjavesialue on suosta noin 6,3 kilometriä etelään sijaitseva, luokkaan 1 kuuluva 308 hehtaarin suuruinen Mäntyvaara (11889001). Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin eikä pohjavesialueisiin. Vesistö Pehkeensuon turvetuotantoalue sijaitsee Ylä-Oulujoen vesistöalueella (59.2). Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan Utosjokeen kolmea eri reittiä, joista yksi kulkee Pöyskänojan kautta. Tuotantoalueen vieressä sijaitsee kaksi lampea, Pehkeenlampi ja Matkalampi. Utosjoki saa alkunsa Puolangan Puustisensuolta ja laskee Oulujokeen Utajärven taajaman kohdalla Utoslahden kylässä. Utosjoen pituus on noin 65 kilometriä ja valuma-alue 625,6 km 2. Vuonna 2007 Utosjoen keskivirtaama oli 5,0 m 3 /s ja kesäaikainen keskivirtaama 1,2 m 3 /s. Utosjoen valuma-alue on joen yläjuoksulla pääosin ojitettua suota ja metsää. Alajuoksulla on soiden lisäksi peltoja ja asutuskeskittymiä. Utosjoki on entinen uittojoki. Utosjoen suulla on Ala-Utoksen voimalaitos. Turvetuotantoala Utosjoen valuma-alueella oli vuonna 2007 yhteensä 676 hehtaaria eli noin 1 % valuma-alueen pinta-alasta. Itäsuon ja Pehkeensuon vesien lisäksi Utosjokeen ja edelleen Oulujokeen kulkeutuu Niskansuon, Kapustasuon ja Latvasuon turvetuotantoalueiden valumavesiä. Utajärven taajaman jätevedet johdetaan nykyisin siirtoviemärillä Muhoksen kautta Ouluun. Hajakuormittajista merkittävin on peltoviljely. Myös hajaasutus ja laskeuma tuovat kuormitukseen oman osansa. Vedenlaatu Utosjoen vesi on rauta- ja humuspitoista ja siten väriltään tummaa. Keskimääräisen fosforipitoisuuden perusteella vesi on rehevää ja typpipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Utosjoen alaosalla kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet ovat olleet yleensä korkeampia kuin ylemmillä havaintopaikoilla. Veden happitilanne on vaihdellut pääosin tyydyttävästä erinomaiseen. Ympäristöviranomaisten tekemän ekologisen tilaluokittelun sekä käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Utosjoki kuuluu luokkaan tyydyttävä. Kemiallinen hapenkulutus on kasvanut 2000-luvulla lievästi kaikilla Utosjoen havaintopaikoilla. Ravinnepitoisuudet ovat pysyneet jokseenkin ennallaan tai hieman laskeneet. Pehkeensuon valumavesissä on tarkkailutulosten perusteella ollut yleensä selvästi runsaammin typpeä, humusta, rautaa ja kiintoainetta vesistöstä mitattuihin pitoisuuksiin verrattuna. Teoreettisen tarkastelun perusteella turvesoiden päästöt kohottavat jonkin verran fosfori- ja typpipitoisuuksia Utosjoen suulla, mutta oleellista rehevyystason nousua pitoisuuslisäykset eivät aiheuta.
10 Kalasto ja kalastus Utosjoen kalastoon kuuluvat ainakin taimen, lohi, kirjolohi, harjus, puronieriä, hauki, ahven, made, lahna, särki, seipi, ja kiiski sekä koskikalastoon lisäksi mutu, salakka, kivisimppu ja kivennuoliainen. Taimen, lohi, kirjolohi ja puronieriä ovat istutustenvaraista kantaa. Harjus lisääntyy luontaisesti koko Utosjoen alueella. Taimen lisääntyy Utosjoella ainakin satunnaisesti. Utosjoen alaosalla on suppealla alueella myös pyyntivahva rapukanta. Muualla rapua esiintynee lähinnä satunnaisesti. Utosjokeen on istutettu viime vuosina pyyntikokoista kirjolohta, taimenta ja puronieriää sekä pieniä eriä lohen jokipoikasia. Kalastus Utosjoella on pääasiassa heittovapakalastusta. Jonkin verran käytetään myös verkkoja, katiskoja, mertoja, koukkuja ja mato-onkia. Kalastajamäärä on ollut eri vuosina noin 80 110 ja kokonaissaalis 0,9 2,4 tonnia vuodessa koostuen pääasiassa kirjolohesta, hauesta ja ahvenesta. Lisäksi on saatu merkittävästi taimenta ja särkeä. Kokonaissaalis on tarkkailujakson aikana vähentynyt kaikkien merkittävien saalislajien osalta. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Pehkeensuon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua toteutetaan vuonna 2004 laaditun ja vuonna 2007 päivitetyn ohjelman "Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2004 2013" mukaisesti. Vesistötarkkailuun sisältyy vedenlaadun tarkkailun lisäksi pohjaeläinseurantaa kahdessa kohteessa Utosjoella. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tarkkaillaan vuonna 2008 laaditun ohjelman "Oulujoen kalataloustarkkailuohjelma v. 2009 2014" mukaisesti. Hakija on esittänyt tarkkailuja jatkettavaksi mainittujen ohjelmien mukaisesti. Pölyä ja melua on tarkkailtu vuodesta 2004 lähtien ohjelman "Vapo Oy Energian turvetuotannon pölytarkkailu ja meluselvitykset Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella" mukaisesti.
11 Vahinkoja estävät toimenpiteet Voimassa olevien Itäsuon ja Pehkeensuon lupapäätösten mukaisesti hakija on vuodesta 2001 alkaen istuttanut Utosjokeen joka toinen vuosi 110 kg pyyntikokoista kirjolohta tai taimenta. Vuotuisesta 55 kg:n istutusvelvoitteesta Pehkeensuon osuus on ollut 40 kg ja siitä aiheutuva kustannus vuoden 2009 hintatasossa 182 euroa. Hakija on esittänyt, että hakijan tekemät istutukset korvataan Kainuun työja elinkeinokeskukselle vuosittain maksettavalla, 200 euron suuruisella kalatalousmaksulla. Tällöin istutusten koordinointi ja mahdolliset muutokset istutussuunnitelmiin on helpompi toteuttaa. Kalatalousmaksu on ollut yleinen käytäntö uusien turvetuotantoalueiden luvista päätettäessä. Korvaukset Voimassa olevan lupapäätöksen mukaisesti Vapo Oy on maksanut kalastuksen tuoton vähentymisestä Utajärven kalastuskunnalle vuosittaista korvausta vuosilta 1989 2000 ja kertakorvauksen vuosilta 2001 2004 sekä Laitasaaren kalastuskunnalle kertakaikkisen korvauksen Pehkeenlammen istutussiikojen tuhoutumisesta talvella 1992 1993. Hakija on arvioinut, että hankkeesta ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 3.2.2009 saapuneella suunnitelma-asiakirjalla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Utajärven kunnassa 14.4. 14.5.2009 sekä Muhoksen kunnassa 16.4. 15.5.2009 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 14.4.2009 Kaleva-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Utajärven kunnalta, Utajärven kunnan kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Muhoksen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on huomauttanut, että Utosjokeen kulkeutuu hakemuksessa mainittujen turvetuotantoalueiden lisäksi toisenkin Latvasuon sekä Ruostesuon vesiä. Pehkeensuon toiminnasta ei ole tullut ympäristökeskukselle valituksia lupakaudella.
Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää. Lupamääräykset tulee tarkistaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Lupahakemukseen on liitettävä yhteenveto päiväkirjakoosteesta. Mikäli lupakaudella poistuu tuotannosta alueita, on niiden vesiensuojelua jatkettava kuten tuotannossa olevien alueidenkin, kunnes uusi maankäyttö on aloitettu tai alueet kasvittuneet luontaisesti. Vesistötarkkailua voidaan jatkaa osana Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Utosjoella on merkitystä paikallisena kalastuskohteena. Kalastoon kuuluu myös vaateliaampia kalalajeja, jotka osin myös lisääntyvät luontaisesti. Ainakin joen alaosalla on vahva rapukanta. Utosjoen kalataloudellista arvoa lisää suunniteltu kalataloudellinen kunnostus. Alueella esiintyy tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä. Työ- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten tarkistamista on haettava vuoden 2018 loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että kalataloudellisen kompensaation määrääminen on tarpeen ja että kompensaatio voidaan määrätä kalatalousmaksuna. Hakijan esittämää maksua työ- ja elinkeinokeskus on kuitenkin pitänyt Utosjoen kalataloudellinen arvo huomioon ottaen liian alhaisena ja vaatinut 350 euron suuruista vuotuista maksua päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen. Kalataloudellista tarkkailua työ- ja elinkeinokeskus on pitänyt tarpeellisena eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi ja vaatinut tarkkailua tehtäväksi työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi. 3. Utajärven kunnanhallitus Kunnanhallitus on puoltanut hakemusta sillä edellytyksellä, että mahdollisten ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi asetetaan riittävät lupamääräykset ja kalatalousvelvoitteista huolehditaan riittävästi etenkin, kun Utosjoelle on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. 4. Oulun seudun ympäristötoimi Ympäristötoimi on Muhoksen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisena tähdentänyt ympäristön kannalta parhaan käytännön toteuttamista tuotannossa. Vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tulee seurata säännöllisesti kiinnittämällä erityistä huomiota tulvien ja rankkasateiden jälkeiseen sekä keväiseen ja syksyiseen tilanteeseen. Myös pumppausta on tärkeää seurata ja tarvittaessa säätää tai jaksottaa pumppauksen tehoa. 12 Muistutukset 5. Laitasaaren osakaskunta Osakaskunta on vaatinut, ettei Pehkeensuon turvetuotantoalueelle myönnetä ympäristölupaa ja että alueella ryhdytään nykyisen luvan mukaisiin ympäristön ennallistamistoimiin. Mikäli lupa myönnetään, Vapo Oy tulee
velvoittaa kartoittamaan ja hyödyntämään nykyaikaisempia menetelmiä toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kalanistutusvelvoitetta osakaskunta on vaatinut jatkettavaksi aiemmin voimassa olleen käytännön mukaisesti ja määrällisesti alentumattomana. Siltä varalta, ettei kalanistutusvelvoitetta jatketa, muistuttaja on vaatinut viiden euron suuruista kalatalousmaksua käsiteltävältä hehtaarilta. 13 Hakijan vastine Hakija on ympäristölupavirastoon 29.6.2009 toimittamassaan vastineessa esittänyt lausunnoista ja muistutuksista seuraavaa: 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on katsonut, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää vuoden 2019 loppuun mennessä, kuten Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnossa on esitetty. Esitystään istutusvelvoitteen muuttamisesta Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle maksettavaksi kalatalousmaksuksi hakija on perustellut sillä, että istutusten koordinointi ja mahdollisten muutosten tekeminen istutussuunnitelmiin olisi näin helpompaa. Hakija on katsonut, että 200 euron suuruinen maksu on toteutuneet istutuskustannukset, tehokkaat vesienkäsittelymenetelmät ja tarkkailun perusteella todetut vähäiset vaikutukset huomioon ottaen riittävä. Työ- ja elinkeinokeskuksen vaatimaa 300 (oikeastaan 350) euron maksua hakija on edellä olevaan viitaten pitänyt liian suurena. 4. Oulun seudun ympäristötoimen lausunnon johdosta hakija on katsonut, että lausunnossa esitetyt näkökohdat ovat tulleet riittävällä tavalla huomioiduiksi hakemuksessa. 5. Laitasaaren osakaskunnan vaatimusta ympäristöluvan epäämisestä samoin kuin vaatimusta nykyaikaisempien menetelmien kartoittamistesta hakija on pitänyt perusteettomana. Pehkeensuolla käytössä oleva ympärivuotinen pintavalutus ja sulan maan aikainen haihdutus edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kalanistutusvelvoitetta koskevan vaatimuksen johdosta hakija on viitannut edellä kohdassa 2. esittämäänsä. MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 71/09/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Itäsuon turvetuotantoon Utajärven kunnassa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 10.7.2009 antamallaan päätöksellä nro 60/09/2 myöntänyt Utajärven kunnalle luvan Utosjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen ja töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailun 9.3.2009 päivätyn raportin mukaan Pehkeensuon pintavalutuskentän 1 puhdistustehoa on vuonna 2008 tarkkailtu mittauksin. Tarkkailuraportin mukaan kenttä on toiminut hyvin. Kiintoaineen reduktio on lähes koko vuoden ollut noin 90 %. Fosforin reduktio on ollut talvella ja keväällä 60 70 % ja kesällä ja syksyllä 45 %. Typen osalta reduktio on talvella ja keväällä ollut noin 30 %, mutta kesällä ja syksyllä se on jäänyt noin 20 %:iin. Päästöt vesistöön ovat olleet
kiintoaineen osalta hieman pienempiä kuin neljänä edellisenä vuotena keskimäärin, mutta ravinteiden osalta suurempia. 14 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pehkeensuon turvetuotantoon Utajärven kunnassa Oulujoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on 176,7 hehtaaria. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Utosjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 9 olevien piirustusten "Työmaasuunnitelma ja vesienjohtaminen" MK 1:10 000, "PVK1" MK 1:4 000, "PVK 2" MK 1:4 000 ja "PVK 3" MK 1:4 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, kolmen padottavalla rakenteella ja pintapuomeilla varustetun laskeutusaltaan ja yhden pumppausaltaan sekä kolmen ympärivuotisesti käytössä olevan pintavalutuskentän ja yhden sulan maan aikana käytössä olevan haihdutuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentän 1 on oltava vähintään 7,8 hehtaarin kokoinen, kentän 2 vähintään 1,8 hehtaarin kokoinen ja kentän 3 vähintään 2,8 hehtaarin kokoinen. Pintavalutuskentälle 1 vedet pumpataan ja kentille 2 3 vedet johdetaan painovoimaisesti. Lohkon 4 kuivatusta tehostetaan tuotantoaikana kevytpumppaamolla, jolloin vedet pumpataan laskeutusaltaasta pintavalutuskentälle menevään kokoojaojaan. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti sekä aina tulvien ja rankkasateiden jälkeen.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 15 Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista ja vesistöistä. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty alle 500 metrin etäisyydellä asuinrakennuksista ja vesistöistä, kun tuulee niihin päin. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto ja kuormaus on keskeytettävä koko alueella. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Utajärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 29.1.2009). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.
16 Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan on tarkkailtava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Pölyn ja melun vaikutuksia lähialueella on tarkkailtava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2013 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2004 2013 laadittua Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalataloustarkkailussa voidaan vastaavasti noudattaa vuoden 2014 loppuun asti vuosiksi 2009 2014 laadittua Oulujoen kalataloustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Ehdotus pölyn ja melun vaikutusten tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Utajärven ja Muhoksen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Oulujokivarren kalastusalueelle. Pölyn ja melun vaikutustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnossapitovelvoitteet 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.
14. Luvan saajan on osallistuttava Utosjoelle kalataloudellisen kunnostuksen yhteydessä tehtävien kutusoraikkojen puhdistuskustannuksiin hankkeen vaikutusalueella siltä osin kuin puhdistustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Mikäli luvan saaja ei pääse kustannusosuudesta yksimielisyyteen Utajärven kunnan kanssa, luvan saaja voi tältä osin panna asian vireille ympäristölupavirastossa. 17 Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 350 euroa kalatalousmaksua Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksu on ensimmäisen kerran suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuotena. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkis taminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
18 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Korvattava päätös Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 3.11.2000 antama päätös nro 60/00/2 Pehkeensuota koskevilta osin. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Koko Pehkeensuon turvetuotantoalue on tuotannossa olevaa aluetta. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään joko pintavalutuksella tai haihdutuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Pehkeensuon olosuhteissa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Alueen vieressä sijaitsee kaksi lampea. Tuotantoalue sijaitsee myös lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla. Kun otetaan huomioon Pehkeensuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen
määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan lohkoilla 1 2 ja 4 5 harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi kyseisten lohkojen vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotantoalueen vieressä on kaksi lampea sekä asuinrakennuksia lähimmillään noin 140 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua pöly- ja meluhaittaa. Haitan vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 5 ja 6. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen ja vesistöjen läheisyydessä tuulisena aikana ja muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 1) kohdan perusteella enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi laskuojasta. Lupamääräys 14 on tarpeen turvetuotannosta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi Utosjoessa. Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 19 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen, 3. Utajärven kunnanhallituksen ja 4. Oulun seudun ympäristötoimen lausunnoissa esitetyt vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 5. Laitasaaren osakaskunnan muistutuksessa esitetty, hakemuksen hylkäämistä ja ympäristön ennallistamista koskeva vaatimus hylätään pääasiaratkaisun perusteluista ilmenevillä perusteilla. Myös toissijainen, nykyaikaisten menetelmien kartoittamista ja hyödyntämistä koskeva vaatimus
hylätään. Pääosalla Pehkeensuon tuotantoaluetta käytössä oleva ympärivuotinen pintavalutus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Pehkeensuon olosuhteissa. Samoin hylätään vaatimus jatkaa kalanistutusvelvoitetta aiemmin voimassa olleen käytännön mukaisesti. Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle lupamääräyksen 15 mukaisesti maksettava kalatalousmaksu antaa paremmat mahdollisuudet hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla vesistössä vallitsevien olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa. Myös vaatimus viiden euron suuruisesta kalatalousmaksusta käsiteltävältä hehtaarilta hylätään. Pehkeensuolla käytössä olevat vesienkäsittelymenetelmät, vesistön kalataloudellinen arvo ja havaitut kalataloudelliset vaikutukset huomioon ottaen 350 euron suuruinen kalatalousmaksu katsotaan riittäväksi. 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. Perustelut 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa.
21 Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Satu Kouvalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Satu Kouvalainen (esittelevä jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SKK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 12.10.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 690 182; telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 1