Insinöörimatematiikka A

Samankaltaiset tiedostot
Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Luonnollisen päättelyn luotettavuus

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Insinöörimatematiikka A


Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

Loogiset konnektiivit

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

Predikaattilogiikkaa

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka )

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Roosa Niemi. Riippuvuuslogiikkaa

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Totuusjakaumat. Totuusjakauma eli valuaatio v on kuvaus v : {p 0, p 1, p 2,...} {0, 1}. Käytämme jatkossa joukolle {0, 1} merkintää B.

Mika Hirvensalo. Insinöörimatematiikka A 2014

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Ramseyn lauseen ensimmäinen sovellus

Entscheidungsproblem

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

3. Predikaattilogiikka

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

Entscheidungsproblem

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}?

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Vastaoletuksen muodostaminen

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011

Insinöörimatematiikka D

811120P Diskreetit rakenteet

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

Modaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus

Seuraus 4.2 Kaavajoukko Φ on ristiriidaton jos ja vain jos on olemassa kaava ϕ, jolla Φ ϕ.

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka )

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Johdatus logiikkaan 2

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

Lokaalisuus ja määriteltävyys

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

Todistusteoriaa. Kun kielen syntaksi on tarkasti määritelty, voidaan myös määritellä täsmällisesti, mitä pätevällä päättelyllä tarkoitetaan.

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

LOGIIKKA johdantoa

1.1. Määritelmä. a) Termit ovat merkkijonoja, jotka muodostuvat induktiivisesti. k 1

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13

811120P Diskreetit rakenteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Insinöörimatematiikka D

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka ) A ( B C) A B C.

Ratkaisu: Yksi tapa nähdä, että kaavat A (B C) ja (A B) (A C) ovat loogisesti ekvivalentit, on tehdä totuustaulu lauseelle

Epädeterministisen Turingin koneen N laskentaa syötteellä x on usein hyödyllistä ajatella laskentapuuna

Insinöörimatematiikka D

Luku 5. Löwenheimin ja Skolemin lause. kompaktisuuslause. Tässä luvussa tutustumme tärkeimpiin täydellisyyslauseen (ja sen todistuksen) seurauksiin.

Opintomoniste logiikan ja joukko-opin perusteista

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Mari Herranen. Ultratulo

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

Modus Ponens. JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15. Modus Ponens. Ketjusääntö. Päättelyketju.

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka D

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heidi Luukkonen. Sahlqvistin kaavat

Monisteen Rantala & Virtanen, Logiikkaa: teoriaa ja sovelluksia harjoitustehtävät.

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Matemaattinen logiikka

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):

Insinöörimatematiikka D

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Ehrenfeucht-Fraïssé-pelistä

Johdatus logiikkaan 1

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Goldblatt Thomasonin lause transitiivisille kehyksille

Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

Johdatus matematiikkaan

Insinöörimatematiikka D

Lauselogiikka Tautologia

Transkriptio:

Insinöörimatematiikka A Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2018 Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 1 of 23

Kertausta Määritelmä Predikaattilogiikan tulkinta I koostuu Tulkintajoukosta A, Vakiosymbolien tulkinnasta joukon A alkioiksi, Funktiosymbolien tulkinnasta joukossa A määritellyiksi funktioiksi, Predikaattisymbolien tulkinnasta joukon A relaatioiksi, Vapaiden muuttujien tulkinnasta joukon A alkioiksi. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 2 of 23

Kertausta Määritelmä Predikaattilogiikan tulkinta I koostuu Tulkintajoukosta A, Vakiosymbolien tulkinnasta joukon A alkioiksi, Funktiosymbolien tulkinnasta joukossa A määritellyiksi funktioiksi, Predikaattisymbolien tulkinnasta joukon A relaatioiksi, Vapaiden muuttujien tulkinnasta joukon A alkioiksi. Kvanttorit ja konnektiivit tulkittava myös. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 2 of 23

Kertausta Atomikaavojen tulkinta Atomikaava R(t 1, t 2,...) on tosi annetussa tulkinnassa, mikäli termien t 1, t 2,... tulkinnat ovat siinä tulkintajoukon relaatiossa, joksi R tulkitaan. Atomikaava t 1 = t 2 on tosi annetussa tulkinnassa, mikäli termit t 1 ja t 2 tulkitaan samaksi joukon A alkioksi. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 3 of 23

Kertausta Atomikaavojen tulkinta Atomikaava R(t 1, t 2,...) on tosi annetussa tulkinnassa, mikäli termien t 1, t 2,... tulkinnat ovat siinä tulkintajoukon relaatiossa, joksi R tulkitaan. Atomikaava t 1 = t 2 on tosi annetussa tulkinnassa, mikäli termit t 1 ja t 2 tulkitaan samaksi joukon A alkioksi. Tulkinnan antama totuusarvo kaavalle φ on 0 mikäli φ tulkitaan epätodeksi ja 1 mikäli φ tulkitaan todeksi. Jos tulkintaa merkitään symbolilla I, merkitään kaavan φ totuusarvoa tulkinnassa I α I (φ):llä. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 3 of 23

Kertausta Kvanttorit Olkoon φ(x) predikaattilogiikan kaava, jossa x on vapaa muuttuja. ( x)φ(x) tulkitaan todeksi, jos kaava φ(x) tulkitaan todeksi kaikilla x:n valinnoilla (tulkintajoukosta) ( x)φ(x) tulkitaan todeksi, jos on olemassa sellainen x:n valinta tulkintajoukosta, että kaava φ(x) voidaan tulkita todeksi. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 4 of 23

Kertausta Konnektiivit Olkoot φ ja ψ kaavoja. Niiden totuusarvojen perusteella saadaan konnektiiveilla rakennettujen kaavojen totuusarvot seuraavan taulukon mukaan. φ ψ φ φ ψ φ ψ φ ψ φ ψ 0 0 1 0 0 1 1 0 1 1 0 1 1 0 1 0 0 0 1 0 0 1 1 0 1 1 1 1 Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 5 of 23

Semantiikka Esimerkki Kaavan (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) tulkinta, kun tulkintajoukko on N, I (x) tulkitaan x on parillinen, K(x) x on suurempi kuin kymmenen, ja s tulkitaan luvuksi 2: Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 6 of 23

Semantiikka Esimerkki Kaavan (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) tulkinta, kun tulkintajoukko on N, I (x) tulkitaan x on parillinen, K(x) x on suurempi kuin kymmenen, ja s tulkitaan luvuksi 2: I (s)= 2 on parillinen, siis tosi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 6 of 23

Semantiikka Esimerkki Kaavan (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) tulkinta, kun tulkintajoukko on N, I (x) tulkitaan x on parillinen, K(x) x on suurempi kuin kymmenen, ja s tulkitaan luvuksi 2: I (s)= 2 on parillinen, siis tosi I (x) K(x): epätosi vain jos I (x) tosi ja K(x) epätosi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 6 of 23

Semantiikka Esimerkki Kaavan (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) tulkinta, kun tulkintajoukko on N, I (x) tulkitaan x on parillinen, K(x) x on suurempi kuin kymmenen, ja s tulkitaan luvuksi 2: I (s)= 2 on parillinen, siis tosi I (x) K(x): epätosi vain jos I (x) tosi ja K(x) epätosi Jos esim x tulkitaan luvuksi 4, on I (x) tosi ja K(x) epätosi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 6 of 23

Semantiikka Esimerkki Kaavan (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) tulkinta, kun tulkintajoukko on N, I (x) tulkitaan x on parillinen, K(x) x on suurempi kuin kymmenen, ja s tulkitaan luvuksi 2: I (s)= 2 on parillinen, siis tosi I (x) K(x): epätosi vain jos I (x) tosi ja K(x) epätosi Jos esim x tulkitaan luvuksi 4, on I (x) tosi ja K(x) epätosi Tällöin ( x)(i (x) K(x)) epätosi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 6 of 23

Semantiikka Esimerkki Kaavan (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) tulkinta, kun tulkintajoukko on N, I (x) tulkitaan x on parillinen, K(x) x on suurempi kuin kymmenen, ja s tulkitaan luvuksi 2: I (s)= 2 on parillinen, siis tosi I (x) K(x): epätosi vain jos I (x) tosi ja K(x) epätosi Jos esim x tulkitaan luvuksi 4, on I (x) tosi ja K(x) epätosi Tällöin ( x)(i (x) K(x)) epätosi Konnektiivin tulkinnan mukaan I (s) ( x)(i (x) K(x)) tulkitaan epätodeksi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 6 of 23

Semantiikka Esimerkki Kaavan (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) tulkinta, kun tulkintajoukko on N, I (x) tulkitaan x on parillinen, K(x) x on suurempi kuin kymmenen, ja s tulkitaan luvuksi 2: I (s)= 2 on parillinen, siis tosi I (x) K(x): epätosi vain jos I (x) tosi ja K(x) epätosi Jos esim x tulkitaan luvuksi 4, on I (x) tosi ja K(x) epätosi Tällöin ( x)(i (x) K(x)) epätosi Konnektiivin tulkinnan mukaan I (s) ( x)(i (x) K(x)) tulkitaan epätodeksi Konnektiivin tulkinnan mukaan koko kaava tulkitaan todeksi. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 6 of 23

Semantiikka Kaava on tosi kaikissa tulkinnoissa: (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 7 of 23

Semantiikka Kaava on tosi kaikissa tulkinnoissa: (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) Voisi olla epätosi vain jos I (s) ( x)(i (x) K(x)) tosi ja K(s) epätosi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 7 of 23

Semantiikka Kaava (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) on tosi kaikissa tulkinnoissa: Voisi olla epätosi vain jos I (s) ( x)(i (x) K(x)) tosi ja K(s) epätosi Olkoon J tulkinta jossa näin käy Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 7 of 23

Semantiikka Kaava (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) on tosi kaikissa tulkinnoissa: Voisi olla epätosi vain jos I (s) ( x)(i (x) K(x)) tosi ja K(s) epätosi Olkoon J tulkinta jossa näin käy J:ssä sekä I (s) että ( x)(i (x) K(x)) tosia Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 7 of 23

Semantiikka Kaava (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) on tosi kaikissa tulkinnoissa: Voisi olla epätosi vain jos I (s) ( x)(i (x) K(x)) tosi ja K(s) epätosi Olkoon J tulkinta jossa näin käy J:ssä sekä I (s) että ( x)(i (x) K(x)) tosia I (x) K(x) tulkittava todeksi kaikilla tulkintajoukon alkiolla Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 7 of 23

Semantiikka Kaava (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) on tosi kaikissa tulkinnoissa: Voisi olla epätosi vain jos I (s) ( x)(i (x) K(x)) tosi ja K(s) epätosi Olkoon J tulkinta jossa näin käy J:ssä sekä I (s) että ( x)(i (x) K(x)) tosia I (x) K(x) tulkittava todeksi kaikilla tulkintajoukon alkiolla I (s) K(s) tulkittava todeksi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 7 of 23

Semantiikka Kaava (I (s) ( x)(i (x) K(x))) K(s) on tosi kaikissa tulkinnoissa: Voisi olla epätosi vain jos I (s) ( x)(i (x) K(x)) tosi ja K(s) epätosi Olkoon J tulkinta jossa näin käy J:ssä sekä I (s) että ( x)(i (x) K(x)) tosia I (x) K(x) tulkittava todeksi kaikilla tulkintajoukon alkiolla I (s) K(s) tulkittava todeksi Ristiriita! (kts. aikaisempi vaatimus I (s):n ja K(s):n tulkinnasta) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 7 of 23

Semantiikka Määritelmä Kaava on Toteutuva jos se on tosi ainakin yhdessä tulkinnassa (eli sillä on ainakin yksi malli). Kumoutuva jos se on epätosi ainakin yhdessä tulkinnassa. Tautologia eli loogisesti tosi, jos se on tosi kaikissa tulkinnoissa. Kontradiktio eli loogisesti epätosi, jos se on epätosi kaikissa tulkinnoissa. Kontingentti, jos se ei ole tautologia eikä kontradiktio. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 8 of 23

Semantiikka Määritelmä Kaava on Toteutuva jos se on tosi ainakin yhdessä tulkinnassa (eli sillä on ainakin yksi malli). Kumoutuva jos se on epätosi ainakin yhdessä tulkinnassa. Tautologia eli loogisesti tosi, jos se on tosi kaikissa tulkinnoissa. Kontradiktio eli loogisesti epätosi, jos se on epätosi kaikissa tulkinnoissa. Kontingentti, jos se ei ole tautologia eikä kontradiktio. Otetaan käyttöön merkinnät (verum) ja (falsum). Nämä ovat nollapaikkaisia predikaattisymboleja, jotka tulkitaan kaikissa tulkinnoissa samoin: tulkitaan todeksi ja epätodeksi. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 8 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 9 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Malli Kaava- tai lausejoukon Γ malli on tulkinta I, jossa kaikki Γ:n kaavat ovat tosia Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 9 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Malli Kaava- tai lausejoukon Γ malli on tulkinta I, jossa kaikki Γ:n kaavat ovat tosia Määritelmä Päättely premisseistä Γ johtopäätösjoukkoon on pätevä eli loogisesti sitova, jos kaikki joukon Γ mallit ovat myös :n malleja. Tällöin merkitään Γ = ja sanotaan, että on looginen seuraus joukon Γ kaavoista. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 9 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Malli Kaava- tai lausejoukon Γ malli on tulkinta I, jossa kaikki Γ:n kaavat ovat tosia Määritelmä Päättely premisseistä Γ johtopäätösjoukkoon on pätevä eli loogisesti sitova, jos kaikki joukon Γ mallit ovat myös :n malleja. Tällöin merkitään Γ = ja sanotaan, että on looginen seuraus joukon Γ kaavoista. Jos = {φ}, merkitään Γ = φ ja sanotaan, että kaava φ on kaavajoukon Γ looginen seuraus. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 9 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Malli Kaava- tai lausejoukon Γ malli on tulkinta I, jossa kaikki Γ:n kaavat ovat tosia Määritelmä Päättely premisseistä Γ johtopäätösjoukkoon on pätevä eli loogisesti sitova, jos kaikki joukon Γ mallit ovat myös :n malleja. Tällöin merkitään Γ = ja sanotaan, että on looginen seuraus joukon Γ kaavoista. Jos = {φ}, merkitään Γ = φ ja sanotaan, että kaava φ on kaavajoukon Γ looginen seuraus. Jos Γ = ja = Γ, sanotaan, että Γ ja ovat loogisesti ekvivalentit ja merkitään Γ. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 9 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Malli Kaava- tai lausejoukon Γ malli on tulkinta I, jossa kaikki Γ:n kaavat ovat tosia Määritelmä Päättely premisseistä Γ johtopäätösjoukkoon on pätevä eli loogisesti sitova, jos kaikki joukon Γ mallit ovat myös :n malleja. Tällöin merkitään Γ = ja sanotaan, että on looginen seuraus joukon Γ kaavoista. Jos = {φ}, merkitään Γ = φ ja sanotaan, että kaava φ on kaavajoukon Γ looginen seuraus. Jos Γ = ja = Γ, sanotaan, että Γ ja ovat loogisesti ekvivalentit ja merkitään Γ. = merkitsee, että :n kaavat ovat tosia kaikissa tulkinnoissa. Tämä merkitään myös =. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 9 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Esimerkki Päättely on loogisesti sitovaa: {I (s), ( x)(i (x) K(x))} = K(s) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 10 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Esimerkki Päättely on loogisesti sitovaa: {I (s), ( x)(i (x) K(x))} = K(s) Olkoon J tulkinta jossa premissit ovat tosia Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 10 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Esimerkki Päättely on loogisesti sitovaa: {I (s), ( x)(i (x) K(x))} = K(s) Olkoon J tulkinta jossa premissit ovat tosia I (s) tosi ja ( x)(i (x) K(x)) tosi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 10 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Esimerkki Päättely on loogisesti sitovaa: {I (s), ( x)(i (x) K(x))} = K(s) Olkoon J tulkinta jossa premissit ovat tosia I (s) tosi ja ( x)(i (x) K(x)) tosi (I (s) K(s)) tosi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 10 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Esimerkki Päättely on loogisesti sitovaa: {I (s), ( x)(i (x) K(x))} = K(s) Olkoon J tulkinta jossa premissit ovat tosia I (s) tosi ja ( x)(i (x) K(x)) tosi (I (s) K(s)) tosi K(s) tosi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 10 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Loogisen seurauksen toteennäyttäminen Suora todistus: Γ 1 = Γ 2 =... = Γ n = φ, Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 11 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Loogisen seurauksen toteennäyttäminen Suora todistus: Γ 1 = Γ 2 =... = Γ n = φ, Epäsuora todistus: Γ { φ} = Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 11 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Lause Jos Γ { φ} =, niin Γ = φ. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 12 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Lause Jos Γ { φ} =, niin Γ = φ. Aputulos (Lemma) Jos =, niin :lla ei ole mallia. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 12 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Lause Jos Γ { φ} =, niin Γ = φ. Aputulos (Lemma) Jos =, niin :lla ei ole mallia. Todistus: Jokainen :n malli olisi myös sen loogisten seurausten malli. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 12 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Lause Jos Γ { φ} =, niin Γ = φ. Aputulos (Lemma) Jos =, niin :lla ei ole mallia. Todistus: Jokainen :n malli olisi myös sen loogisten seurausten malli. Lauseen todistus Oletetaan, että I on Γ:n malli. On näytettävä, että se on myös φ:n malli. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 12 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Lause Jos Γ { φ} =, niin Γ = φ. Aputulos (Lemma) Jos =, niin :lla ei ole mallia. Todistus: Jokainen :n malli olisi myös sen loogisten seurausten malli. Lauseen todistus Oletetaan, että I on Γ:n malli. On näytettävä, että se on myös φ:n malli. Vastaoletus: I ei ole φ:n malli. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 12 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Lause Jos Γ { φ} =, niin Γ = φ. Aputulos (Lemma) Jos =, niin :lla ei ole mallia. Todistus: Jokainen :n malli olisi myös sen loogisten seurausten malli. Lauseen todistus Oletetaan, että I on Γ:n malli. On näytettävä, että se on myös φ:n malli. Vastaoletus: I ei ole φ:n malli. I on φ:n malli. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 12 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Lause Jos Γ { φ} =, niin Γ = φ. Aputulos (Lemma) Jos =, niin :lla ei ole mallia. Todistus: Jokainen :n malli olisi myös sen loogisten seurausten malli. Lauseen todistus Oletetaan, että I on Γ:n malli. On näytettävä, että se on myös φ:n malli. Vastaoletus: I ei ole φ:n malli. I on φ:n malli. I on Γ { φ}:n malli. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 12 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Lause Jos Γ { φ} =, niin Γ = φ. Aputulos (Lemma) Jos =, niin :lla ei ole mallia. Todistus: Jokainen :n malli olisi myös sen loogisten seurausten malli. Lauseen todistus Oletetaan, että I on Γ:n malli. On näytettävä, että se on myös φ:n malli. Vastaoletus: I ei ole φ:n malli. I on φ:n malli. I on Γ { φ}:n malli. Ristiriita! Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 12 of 23

Semantiikka: Looginen seuraus Vastaesimerkki Γ = φ, jos on olemassa Γ:n malli, jossa φ ei ole tosi. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 13 of 23

Gentzenin järjestelmä Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 14 of 23

Gentzenin järjestelmä Automatisoitavissa oleva systeemi, jonka sääntöjen mukaan aiemmista kaavoista kirjoitetaan uusia (käsittely syntaktisesti) Tavoitteena mahdollisimman hyvä kytkentä sääntöjen (syntaksi) ja loogisen seurauksen (semantiikka) välille Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 14 of 23

Gentzenin järjestelmä Konnektiivien introduktiosäännöt (I ) : (I ) : φ. ψ φ ψ φ ψ φ ψ (I ) : (I ) : φ. φ φ φ ψ ja ψ φ ψ (I ) : φ. ψ φ ψ ψ. φ φ tarkoittaa sitä, että säännön soveltamisen jälkeen φ merkitään poistetuksi Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 15 of 23

Gentzenin järjestelmä Konnektiivien eliminointisäännöt φ ψ (E ) : φ ψ φ φ ψ ψ (E ) : φ ψ. η η. η (E ) : φ φ ψ ψ (E ) : φ φ (E ) : φ φ ψ ψ ψ φ ψ φ (E ) : φ Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 16 of 23

Gentzenin järjestelmä Reductio Ad Absurdum φ (RAA) :. φ Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 17 of 23

Gentzenin järjestelmä Kvanttorisäännöt (I ) : φ(x) ( x)φ(x) (I ) : φ(t) ( x)φ(x) φ (E ) : ( x)φ(x) φ(t) (E ) : ( x)φ(x) ψ. ψ Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 18 of 23

Gentzenin järjestelmä Kvanttorisäännöt (I ) : φ(x) ( x)φ(x) (I ) : φ(t) ( x)φ(x) φ (E ) : ( x)φ(x) φ(t) (E ) : ( x)φ(x) ψ. ψ Kvanttorisääntöjen rajoitukset: (I ): x ei saa esiintyä vapaana missään (poistamattomassa) oletuksessa, josta φ(x) on johdettu. (E ): x ei saa olla vapaa ψ:ssä tai johdon φ... ψ muissa oletuksissa kuin φ:ssä. (E ) ja (I ): mikään vapaa muuttuja termissä t ei saa tulla sidotuksi, kun kaavaan φ(x) sijoitetaan x:n paikalle t (Tällöin sanotaan, että t on x-vapaa φ:n suhteen). Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 18 of 23

Gentzenin järjestelmä Kvanttorisääntöjen rajoitukset, esimerkkejä (I ): (x = c) ( x)(x = c). Väärin, koska x esiintyy vapaana poistamattomassa oletuksessa x = c. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 19 of 23

Gentzenin järjestelmä Kvanttorisääntöjen rajoitukset, esimerkkejä (I ): (x = c) ( x)(x = c). Väärin, koska x esiintyy vapaana poistamattomassa oletuksessa x = c. (I ): ( y)( y + y = 0) ( x)( y)(x + y = 0). Väärin, koska termissä t = y tulee y sidotuksi, jos kaavaan ( y)(x + y = 0) sijoitetaan x:n paikalle y. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 19 of 23

Gentzenin järjestelmä Yhtäsuuruussäännöt (YS1) : x = x (YS2) : x = y y = x (YS3) : x = y y = z x = z (YS5) : (YS4) : x 1 = y 1 x 2 = y 2... x n = y n f (x 1, x 2,..., x n ) = f (y 1, y 2,..., y n ) x 1 = y 1 x 2 = y 2... x n = y n R(x 1, x 2,..., x n ) R(y 1, y 2,..., y n ) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 20 of 23

Gentzenin järjestelmä Huomattava: Säännöillä voidaan johtaa vain premissien loogisia seurauksia Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 21 of 23

Gentzenin järjestelmä Huomattava: Säännöillä voidaan johtaa vain premissien loogisia seurauksia Esimerkki (I ) : φ ψ φ ψ Jokainen joukon {φ, ψ} malli on myös φ ψ:n malli, siis {φ, ψ} = φ ψ Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 21 of 23

Gentzenin järjestelmä Huomattava: Säännöillä voidaan johtaa vain premissien loogisia seurauksia Esimerkki (I ) : φ ψ φ ψ Jokainen joukon {φ, ψ} malli on myös φ ψ:n malli, siis {φ, ψ} = φ ψ Esimerkki (E ) : φ φ ψ ψ Jos φ ja φ ψ ovat molemmat tosia, on välttämättä myös ψ tosi, siis {φ, φ ψ} = ψ Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 21 of 23

Gentzenin järjestelmä Johtaminen Jos Γ on joukko kaavoja, sanotaan, että kaava φ voidaan johtaa joukosta Γ luonnollisen deduktion järjestelmällä, mikäli φ voidaan saavuttaa Γ:n kaavoista tai vapaasti lisätyistä oletuksista deduktiosääntöjä käyttämällä siten että lopuksi kaikki Γ:n ulkopuoliset oletukset ovat poistettu. Tällöin merkitään Γ φ. Jos Γ =, merkitään myös φ. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 22 of 23

Gentzenin järjestelmä Johtaminen Jos Γ on joukko kaavoja, sanotaan, että kaava φ voidaan johtaa joukosta Γ luonnollisen deduktion järjestelmällä, mikäli φ voidaan saavuttaa Γ:n kaavoista tai vapaasti lisätyistä oletuksista deduktiosääntöjä käyttämällä siten että lopuksi kaikki Γ:n ulkopuoliset oletukset ovat poistettu. Tällöin merkitään Γ φ. Jos Γ =, merkitään myös φ. Huomautus: Γ = φ määritellään semanttisesti, Γ φ syntaktisesti. Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 22 of 23

Gentzenin järjestelmä Esimerkkejä 36 φ (ψ φ) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 23 of 23

Gentzenin järjestelmä Esimerkkejä 36 φ (ψ φ) 37 φ ψ ψ φ Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 23 of 23

Gentzenin järjestelmä Esimerkkejä 36 φ (ψ φ) 37 φ ψ ψ φ 38 {( x)(i (x) K(x)), I (s)} K(s) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 23 of 23

Gentzenin järjestelmä Esimerkkejä 36 φ (ψ φ) 37 φ ψ ψ φ 38 {( x)(i (x) K(x)), I (s)} K(s) 39 ( x)( y)( z)(x = y x + z = y + z) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 23 of 23

Gentzenin järjestelmä Esimerkkejä 36 φ (ψ φ) 37 φ ψ ψ φ 38 {( x)(i (x) K(x)), I (s)} K(s) 39 ( x)( y)( z)(x = y x + z = y + z) 40 Jos y ei esiinny kaavassa φ(x), ( x)φ(x) ( y)φ(y) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 23 of 23

Gentzenin järjestelmä Esimerkkejä 36 φ (ψ φ) 37 φ ψ ψ φ 38 {( x)(i (x) K(x)), I (s)} K(s) 39 ( x)( y)( z)(x = y x + z = y + z) 40 Jos y ei esiinny kaavassa φ(x), ( x)φ(x) ( y)φ(y) 41 Jos y ei esiinny kaavassa φ(x), ( x)φ(x) ( y)φ(y) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 23 of 23