Kasvupalvelu-uudistus 1
Mitä kasvupalveluilla tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Politiikkatavoitteet Strategiset tavoitteet Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen Työllisyyden vahvistaminen ja työttömyyden vähentäminen 2 Alueiden vahvuudet lisäävät kasvua Uusia yrityksiä syntyy ja yritykset uudistuvat Yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät Osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin Nuoriso-, rakenneja maahanmuuttajien työttömyys vähenee
Business Finland Innovaatioiden edistäminen, viennin edistäminen, investointien ja matkailijoiden houkuttelu Business Finland on alueellisten toimijoiden strateginen kumppani palvelujärjestelmän kehittämisessä Maakunnat, alueelliset yrityspalvelu- ja innovaatiotoimijat sekä Team Finland verkosto yhteistyössä Kansalliset yrityspalveluorganisaatiot tarjoavat keskitettyjä asiantuntijapalveluja sekä yhteistyöja verkostopalveluja
Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan maakuntauudistuksessa. Palveluilla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta. Maakunnallisina kasvupalveluina tulee järjestää rekrytointi- ja osaamispalveluja voidaan järjestää palveluita yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, innovaatioiden kehittämiseen, kansainvälistymiseen Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta 4
Kasvupalvelujen rahoitus osana maakuntien yleiskatteellista rahoitusta Maakunnille siirretään kasvupalvelujen järjestämiseksi ELYkeskusten ja TE-toimistojen tällä hetkellä käytössä olevat resurssit Maakuntajaon kriteerit ja painoarvot: 60 % Työttömät työnhakijat 15 % Työttömyysaste 25 % Yritysten toimipaikat Rahaa siirtyy 700 800 miljoonaa euroa osaksi maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta. Kasvupalvelurahoituksen osuutta ei ole korvamerkitty, vaan maakunta päättää kohdentumisen. Lisäksi erillisrahoituksena rakennerahastovaroista noin 300 400 miljoonaa euroa vuosittain Valtiolta siirtyy maakuntiin noin 2800 henkilötyövuotta kasvupalvelulain nojalla 5
Kasvupalvelun lakikokonaisuus (ks. tuoreimmat luonnokset tem.fi/kasvupalvelut) Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla Laki julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta Laki kotoutumisen edistämisestä Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta Työttömyysturvatehtävien siirto maksajille Työmarkkinatuen rahoitusvastuut (STM) 6 HE 4/2018 HE 6/2018 HE syksy 18 HE syksy 18
Työnhakijan palvelut 7
Työmarkkinatuen rahoitusvastuut Työmarkkinatuen rahoitusvastuun jakautuminen kunnan ja maakunnan kesken, jotta molemmilla kannuste. Valmistelussa ehdotus: Kuntien nykyinen osuus (432 M, 2017) työmarkkinatuen rahoitusvastuusta jaettaisiin tasan kuntien (216 M ) ja maakuntien (216 M ) kesken, valtion rahoitusosuus jäisi ennalleen. Rahoitus kustannusneutraalisti eli siirto kuntien valtionosuudesta maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen. Rahoitusvastuista poliittinen linjaus kevään kehysriihessä. HE eduskuntaan syksyllä. 8
Alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoitustyökalut TEM:n hallinnonalan sekä maakunnan liittojen kasvupalveluun ja aluekehittämiseen liittyvien tukien säännökset kootaan yhteen lakiin. Laissa säännellään tukien myöntämisen yleisistä ehdoista, erityisehdoista sekä myöntämisen hallinnollisesta menettelystä. Asetuksella tarkempia säännöksiä. Lain perusteella voidaan myöntää sekä EU-osarahoitteisia että kansallisesti rahoitettuja tukia. Yritysten tuet pääosin pk-yrityksille Maakunnan myöntämät tukimuodot alueiden kehittämiseen vastaavat pääosin nykyisiä sisältöjä. Palkkatuen ja starttirahan sisällöllinen uudistaminen ja rahoitus arvioidaan 10
Kotoutumisen edistäminen on yhteistyötä Palveluita järjestetään osana maakunnan kasvu- ja sotepalveluita, kunnallisia peruspalveluita ja kansallista koulutusjärjestelmää sekä muina palveluina niitä yhteensovittaen. Järjestöjen, elinkeinoelämän ja muun kansalaisyhteiskunnan rooli kotoutumisen edistämisessä on merkittävä. Kotoutumisen kumppanuuksia vahvistetaan. Valtio määrittelee kotouttamisohjelmaan sisällytettävät tavoitteet ja toimenpiteet Maakunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunnat säilyvät keskeisinä kotouttamisen toimijoina vastaten palveluista kuntatasolla. 11
Miksi allianssi sopii kasvupalveluihin? Maakuntien kasvupalveluilla ja kuntien elinvoimatehtävillä on samansuuntaiset tavoitteet: Sekä maakunnat että kunnat satsaavat kasvun ja elinvoiman edistämiseen merkittävästi. Allianssimalli mahdollistaa: lisätä alueen elinvoimaa löytää ihmisille töitä löytää yrityksille työntekijöitä tukea yritysten kasvua. Yhteistyön ja yhteisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen Avoimeen sopimuksen perustuvan uudenlaisen palvelutuotannon Monialaiset palvelut asiakkaille Allianssimalli noudattaa hankintaja kasvupalvelulain periaatteita. 12
Miksi markkinalähtöistä tuotantoa ja kilpailullisuutta? Kasvupalveluilla suuri merkitys taloudelle kasvun eväät, työmarkkinoiden toimivuus. Kotimaiset ja kansainväliset kokemukset markkinoiden hyödyntämisestä ovat olleet rohkaisevia. Markkinoiden hyödyntäminen on mahdollisuus vaikuttavuuden lisäämiseen ja uusien palveluinnovaatioiden synnyttämiseen. Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa kokonaisten palveluprosessien siirtäminen palveluntuottajille. 14. Yksityisten toimijoiden vahvat työnantajayhteydet, toimialaosaaminen, tehokkaat prosessit ja mahdollisuudet räätälöidä palveluja voivat johtaa julkista parempaan vaikuttavuuteen.
Kasvupalvelupilotit tukemassa maakuntia Hankkeet tukevat maakuntia ja palveluntuottajia uusiin toimintamalleihin siirtymisessä. Alueiden tarpeisiin ja tilanteisiin sopivia hankkeita, joilla otetaan ensimmäisiä askeleita kasvupalvelujen käyttöönottamiseksi. Tavoitteena myös kilpailullisten toimintamallien kokeilu ja markkinoiden herättely. Erilaisia sisältöjä (yritysasiakas, työnhakija-asiakas) ja toteutusmalleja (ostopalvelut, yrittäjyys, kumppanuus, allianssi) Pilottien käynnistys loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 välillä. Sopimuskaudet esim. 2020 loppuun (palvelujen jatkuvuus 2020) HE-luonnos julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi lausunnoilla 5.3. 6.4. 15