Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

Samankaltaiset tiedostot
Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

3.4 Käänteiskuvauslause ja implisiittifunktiolause

Ratkaisu: Ensimmäinen suunta. Olkoon f : R n R m jatkuva eli kaikilla ε > 0 on olemassa sellainen δ > 0, että. kun x a < δ. Nyt kaikilla j = 1,...

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

Vektorianalyysi II MAT21020

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 23.

Vektorianalyysi I MAT21003

MAT21020 Vektorianalyysi II (5op) Syksy 2018

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

Matematiikan tukikurssi

2 Funktion derivaatta

LUKU 4. Pinnat. (u 1, u 2 ) ja E ϕ 2 (u 1, u 2 ) := ϕ u 2

Ville Suomala VEKTORIANALYYSIN JATKOKURSSI

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Matematiikka B1 - TUDI

Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21.

Vektorilaskenta, tentti

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

x = (1 t)x 1 + tx 2 x 1 x 2

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Ratkaisut: loppuviikko 2

Tutki, onko seuraavilla kahden reaalimuuttujan reaaliarvoisilla funktioilla raja-arvoa origossa: x 2 + y 2, d) y 2. x + y, c) x 3

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Perusasioita. Vektorianalyysi I. opettajat Ritva Hurri-Syrjänen sairaslomalla Sirkka-Liisa Eriksson B328

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

2.6 Funktioiden kuvaajat ja tasa-arvojoukot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Tasokäyrän kaarevuus LUKU 1

3.3 Funktion raja-arvo

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Matematiikan tukikurssi

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Esimerkki 1.1. Kahdeksikkopolku α: u (sin u, sin 2u) on helppo todeta injektioksi

4.3.7 Epäoleellinen integraali

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

peitteestä voidaan valita äärellinen osapeite). Äärellisen monen nollajoukon yhdiste on nollajoukko.

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Mat Matematiikan peruskurssi C2

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

VEKTORIANALYYSIN HARJOITUKSET: VIIKKO 4

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Matematiikan tukikurssi

Funktioista. Esimerkki 1

7.1. Käänteiskuvauslause

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

2 Funktion derivaatta

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Laskuharjoitus 4 / vko 40

Pienimmän neliösumman menetelmä

Matematiikan tukikurssi. Toinen välikoe

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

Sijoitus integraaliin

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

BM20A0300, Matematiikka KoTiB1

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Differentiaalilaskennan tehtäviä

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Taustatietoja ja perusteita

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

USEAN MUUTTUJAN FUNKTIOT II. Kari Ylinen

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

Transkriptio:

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018 Ylimääräisiä harjoitustehtäviä 1. Osoita, että normin neliö f : R n R, f(x) = x 2 on differentioituva pisteessä a R n ja, että sen derivaatalle on voimassa 2. Osoita, että kuvaus Df(a)u = 2(a u) kaikille u R n. f : R R, f(x) = (x 1 x 2 2, x 2 cos x 1, x ) on jatkuvasti differentioituva. Laske myös kuvauksen f Jacobin determinantti pisteessä x R. Mikä on kuvauksen f Jacobin matriisin aste pisteessä a = (0, 0, 0)?. Määritä kuvauksen f : R R, f(x) = (e x, cos x, sin x) derivaatta ja Jacobin matriisi pisteessä a = 0. Mikä on kuvauksen f Jacobin matriisin aste origossa? 4. Määritä funktion f : R 2 R, f(x) = 4 x 2 1 x 2 2 (a) derivaattakuvaus ja derivaatan matriisi pisteessä x R n. (b) gradienttivektori pisteessä x R 2. (c) Hessen matriisi pisteessä x R 2. (d) kriittiset pisteet joukossa R 2. (e) kohdassa (d) löytämiesi kriittisten pisteiden laatu. (f) Hahmottele graafit funktioille f ja sen lineaariaffiinille approksimaatiolle pisteessä a = (0, 1). h : R 2 R, h(x) = f(a) + Df(a)(x a) 5. Määritellään kuvaus f : R R 2 asettamalla { (x cos x, x 2 sin(1/x)), jos x 0 f(x) = (0, 0), jos x = 0. Osoita, että kuvaus f on differentioituva ja määritä sen derivaatta pisteessä a R. 6. Tarkastellaan kuvausta f : R 2 R 2, f(x) = (x 1 x 2, x 2 1 + x 2 2). (a) Määritä kuvauksen f suunnattu derivaatta pisteessä a = (1, 2) vektoreiden suuntaan. v 1 = (1, 1), v 2 = (, 4), v = ( 1, 1) ja v 4 = (, 4) (b) Määritä kuvauksen f Jacobin matriisi pisteessä x R 2. (c) Missä pisteissä kuvaus f on lokaalisti kääntyvä? (d) Onko kuvaus f diffeomorfismi?

7. Tutki seuraavien kuvauksien lokaalia injektiivisyyttä: (a) (b) 8. Tutki kuvauksen f : R 2 R 2, f(x 1, x 2 ) = (x 2 1, x 2 1 + x 2 ). g : R 2 R 2, g(x 1, x 2 ) = (x 2 1 + x 2 2, x 1 x 2 ). f : R 2 \ {0} R 2, f(x 1, x 2 ) = (x 2 1 x 2 2, 2x 1 x 2 ) lokaalia injektiivisyyttä. Onko f injektio? 9. Määritä funktion f : R n R, f(x) = cos(sin x 2 ) derivaatta ja gradientti pisteessä a R n. 10. Olkoot U ja V avaruuden R n avoimia joukkoja, ja olkoon f : U V diffeomorfismi. Osoita, että (a) Df(x) : R n R n on bijektio kaikilla x U. (b) (c) 11. Tarkastellaan yhtälöä Df 1 (f(x)) = Df(x) 1 kaikilla x U. J f (x)j f 1(f(x)) = 1 kaikilla x U. cos(x 1 + x 2 ) + 2 sin(x 2 + x ) + x = 1. (a) Osoita, että tällä yhtälöllä on pisteen a = (0, 0, 0) ympäristössä muotoa x = g(x 1, x 2 ) ja x 2 = g(x 1, x ) olevat jatkuvasti differentioituvat ratkaisut. (b) Ratkaise myös gradientit g (0, 0) ja g 2 (0, 0). (c) Mitä implisiittifunktiolause sanoo muotoa x 1 = g(x 2, x ) olevan ratkaisun olemassaolosta? 12. Osoita, että yhtälöllä x + y xy 2 + y 5 = 0 on origon ympäristössä täsmälleen yksi jatkuvasti derivoituva ratkaisu modossa y = y(x). Osoita myös, että y (0) = 1.

1. Tarkastellaan yhtälöparia { xyu + yuv = 0 xy + yu + uv = 2 pisteen z 0 := (x 0, y 0, u 0, v 0 ) = ( 2, 0, 2, 1) ympäristössä. (a) Osoita, että tällä yhtälöparilla on pisteen z 0 ympäristössä muotoa (y, u) = g(x, v) ja (y, v) = h(x, u) olevat jatkuvasti differentioituvat ratkaisut. (b) Ratkaise myös matriisit mat Dg( 2, 1) ja mat Dh( 2, 2). (c) Mitä implisiittifunktiolause sanoo muotoa olevien ratkaisuiden olemassaolosta? 14. Tarkastellaan yhtälöparia (x, u) = f(y, v) { sin(x + y) + cos u = 1 sin(y + u) + cos v = 1. (a) Osoita, että kyseisellä yhtälöparilla on pisteen a = (0, 0, 0, 0) ympäristössä muotoa (x, y) = g(u, v) oleva jatkuvasti differentioituva ratkaisu. (b) Määritä (a)-kohdan kuvaukselle g lineaarikuvauksen Dg(0, 0) matriisi. 15. Osoita, että joukko S = {R : x 1 = x 2, x = x 4 2} on avaruuden R sileä yksiulotteinen alkeispinta. Määritä lisäksi pinnan S tangenttisuora T b ja normaalitason N b pisteessä b = (a, a, a 4 ). 16. Osoita, että joukko S = {R : x = x 2 1 + x 2 2} on avaruuden R sileä kaksiulotteinen graafipinta. Määritä lisäksi pinnan S tangenttitaso T b ja normaalisuora N b pisteessä b = (1, 1, 2). 17. Osoita, että joukko S = {R : x = 1, x 1 > 0} on avaruuden R sileä kaksiulotteinen graafipinta. Määritä lisäksi pinnan S tangenttitaso T b ja normaalisuora N b pisteessä b = ( 1 1,, 1 ). 18. Olkoon f : R R 2 jatkuvasti differentioituva kuvaus, jolle psiteessä b = (1, 0, 1) on f(b) = 0 ja [ ] 0 2 1 mat Df(b) =. 1 5 Osoita, että tällöin joukko S = f 1 (0) on pisteen b ympäristössä sileä käyrä. Määritä lisäksi joukot T b ja N b ja piirrä ne.

19. Tarkastellaan reaaliarvoista funktiota f : R R, f(x) = 4x 2 1 8x 1 x 2 + 4x 2 2 + x x 1 x. Määritä funktion f kriittiset pisteet ja niiden laatu. 20. Osoita, että funktiolla ei ole ääriarvopisteitä. 21. Määritä funktion f : R R, f(x) = x 1 x 2 2 x 2 f : R R, f(x) = x 2 1 6x 1 x 2 x 2 2 + x + x 1 x kriittiset pisteet ja tutki niiden laatua. 22. Mikä on avaruuden R tasojen T 1 = {x R : x 1 + 2x 2 = 6} ja T 2 = {x R : x 1 x 2 x = } leikkaussuoran etäisyys origosta? Entä pisteestä a = (1, 1, 1)? 2. Tarkastellaan polkuja γ : [0, 1] R 2, γ(t) = (1 t, t) ja γ : [π, 2π] R 2, η(t) = (sin t, cos t). Muodosta polut γ, η ja γ η. Laske lisäksi funktion integraali polun γ η suhteen. 24. Määritä poluille f : R 2 R, f(x 1, x 2 ) = x 1 x 2 γ : [ π, 1 2 π] R2, γ(t) = (2 cos t, 2 sin t) ja η : [ 1, 1] R 2, η(t) = (2t, 4 4t 2 ) yhdistetty polku γ η ja hahmottele siitä kuva. Laske myös funktion integraali polun γ η suhteen. f : R 2 R, f(x 1, x 2 ) = x 1 25. Laske polun γ : [0, π] R 4, γ(t) = (sin t, cos t, sin t, cos t) pituus. Onko polku γ Jordan-polku? Entä onko se sileä?

26. Laske paraboloidin pinta-ala. Laske lisäksi funktion T = {(x, y, z) R : x 2 + y 2 + z = 2, z 0} f : R R, f(x, y, z) = x 2 + y 2 + 2z pintaintegraali yli joukon T. (Vinkki: Käytä apunasi napakoordinaattimuunnosta, sekä sijoitusta t = 1 + 4r 2. Ratkaisuksi tulee 1 71 π ja π) 0 27. Laske funktion h : B 2 (0, 1) \ {0} R, h(x, y) = graafin G h pinta-ala. Laske lisäksi funktion 1 x2 + y 2 f : R R, f(x, y, z) = (x 2 + y 2 ) 2 + 2 z 4 integraali yli pinnan G h. (Vinkki: tehtävässä tarvitsee ainoastaan tehdä napakoordinaattimuunnos. Vastaukseksi tulee π(2 2 1)). 28. Joukko E R syntyy, kun pallonpuolikas B + := {x R : x = 2, x > 0} leikataan sylinterillä H := {x R : x 2 1 + x 2 2 2}. Osoita, että reunajoukon E pinta-ala on Ala( E) = π(14 4 2).