Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Samankaltaiset tiedostot
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Tehokkuutta taimikonhoitoon

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Uudistamistuloksen varmistaminen

Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoidon perusteet.

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Koneellinen taimikonhoito

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Onnistunut metsänuudistaminen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Pienaukkojen uudistuminen

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Taimikonhoidon omavalvontaohje

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Muokkausmenetelmän valinta

Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Antti Rantala. Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta. kivennäismailla

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsän uudistaminen.

Korpien luontainen uudistaminen

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

METSÄ SUUNNITELMÄ

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

METSÄ SUUNNITELMÄ

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kangasmaiden lannoitus

ONNELA Kunta: Sotkamo

Transkriptio:

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida varhaishoidon tarvetta nopealla uudistamisketjulla, oikealla maanmuokkaus ja viljelymateriaalin valinnalla! T.Saksa

Kuusen taimikon varhaishoito Oksanen Metla 3-vuotiaat kuusen istutustaimikot Muokkausmenetelmä Heinittävien kohteiden osuus, % Hyvästä maanmuokkauksesta huolimatta pintakasvillisuuden torjuntatarvetta etenkin viljavimmilla kohteilla jo parin vuoden kuluttua istutuksesta aina neljänteen viidenteen vuoteen saakka. Lehtomainen Äestys 25 kangas Laikutus 16 Mätästys 13 Tuore Äestys 18 kangas Laikutus 21 Mätästys 17 Saksa & Kankaanhuhta 2007

Kuusen taimikon varhaishoito Pintakasvillisuuden kilpailu aiheuttaa kuolleisuutta ja kasvutappioita. Pintakasvillisuuden kilpailu näkyy ensin paksuuskasvussa, myöhemmin taimien pituuskasvussa. 200 150 100 50 Saksa Suhteellinen pituus/ läpimitta 3. vuonna käsittelystä Kontrolli Herbisidi T.Saksa Saksa 0 Tyviläpimitta Pituus Siipilehto 2001

Puuston tilavuus m3/ha Kuusen taimikon varhaishoito Puuston tilavuus 15 vuoden iässä Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Kemiallinen pintakasvillisuuden torjunta lisäsi pellonmetsityksellä (täyskyntö) kuusten pituuskasvua lähes 50 %, läpimitankasvua 20-50 % ja tilavuutta 250-280 % ensimmäisen 15 vuoden aikana. Paljonko hyvällä pintakasvillisuuden torjunnalla voitaisiin viljavimmilla metsämailla parantaa istutustaimien elossa oloa ja kasvua? T.Saksa Käsittelemätön 1 kerta 2-kerta 3-kerta Torjuntaintensiteetti Hytönen & Jylhä 2008

Tyviläpimitta (mm) 10. vuonna Kuusen taimikon varhaisperkaus Intensiivisellä kilpailevan kasvillisuuden torjunnalla mahdollisuus lisätä taimien kasvua hyvin oleellisesti. Kulotus Tuore avohakkuu Vanha avohakkuu Viereisen kuvan esimerkki valkokuusen kasvusta eriasteisessa kilpailussa. -vapaana kasvavien taimien läpimitan kehitys on merkittävästi parempaa kuin kovan kilpailun alla olevilla - etukasvuisen vesakko lisää edelleen kilpailun vaikutusta. T.Saksa Kilpailevan kasvillisuuden peittävyys 5. vuonna Cole ym. 2003

Kuusen taimikon varhaisperkaustarve Varhaisperkaustarvetta selvitettiin Pohjois-Savossa 4-7 vuotta vanhoilla laikutetuilla, mätästetyillä ja äestetyillä kuusen istutusaloilla. Lehtipuuston kilpailu kasvaa nopeasti taimikon varttuessa. Karkeasti ottaen perattavan lehtipuuston pohjapinta-ala tuplaantui vuosittain! Lehtipuuston pohjapinta-ala, m2/ha 3 2 1 0 4 5 6 7 Taimikon ikä, vuotta istutuksesta VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007

Kuusen taimikon varhaisperkaustarve Muokkausmenetelmän vaikutus perattavan puuston määrään Mätästyksen jälkeen syntyy vähemmän lehtipuuta kuin äesjälkeen tai laikutusalalle kun ollaan samalla maapohjalla. Lehtipuuston pohjapinta-ala, m 2 /ha 3 2 1 Ei muok Laikutus Äestys Mätästys Keskikarkea VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007

Kuusen taimikon varhaisperkaustarve Muokkausmenetelmän vaikutus varhaisperkaustarpeeseen Mätästysalalla lehtipuut ovat kauempana istutustaimista kuin äestysalalla (samoin myös laikuissa), mikä helpottaa perkaustyön tekemistä ja pienentää vesakon kilpailun vaikutuksia. Perattavia lehtipuita / kuusi 5 4 3 2 1 0 Äestys Laikkumätästys 0-25 26-50 51-100 Etäisyys kuusesta, cm Uotila ym. 2010

Lehtipuita hehtaarilla Kuusen taimikon varhaisperkaustarve Laikkumätästys Lehtipuun esiintyminen eri muokkauspinnoilla Mättääseen syntyy lehtipuuta vasta muutaman vuoden kuluttua muokkauksesta. Laikkuun (ja äesjälkeen) lehtipuuta syntyy välittömästi muokkauksen jälkeen. Muokkaamaton Laikku Mätäs Lehtosalo ym. 2010

Osuus taimkoista, % Varhaisperkaustarve istutuskuusikoissa 100 80 60 40 20 0 Havupuiden keskipituus, cm 80-100 110-140 70-95 110-130 4-5 v. 6-7 v. 4-5 v. 6-7 v. Varhaisperkausta oli tehty 4-5 vuotiaissa 10 %, 6-7 vuotiaissa 23 %:ssa kohteista. Lehtomainen Tuore VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007 Perkaustarve 80-95 %:lla perkaamattomista kohteista. Taimikon pinta-alasta keskimäärin 65 75 % tarvitsee varhaisperkauksen.

Varhaisperkauksen ajoitus Taimikon ikä Vesakon Perkauksen Vesojen Tyviläpi- tiheysluokka ajanmenekki määrä /ha mitta, cm 4-5 -vuotiaat Alle 10000 64 8 535 1,5 10000-20000 100 18 035 1,5 Yli 20000 128 27 965 1,3 6-7 -vuotiaat Alle 10000 90 8 407 2,4 10000-20000 115 17 350 2,0 Yli 20000 165 28 400 1,9 VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007 Perkaustyön ajanmenekki kasvaa vesakon tiheyden ja poistettavan lehtipuiden järeyden kasvaessa. Kahden vuoden viive nostaa työajanmenekkiä 15-37 %.

K.Uotila 5-v kuusikko Perkausajanmenekki 1 päivä/hehtaari

K.Uotila 10-v kuusikko Perkausajanmenekki 1,5 päivää/hehtaari

K.Uotila 15-v kuusikko Perkausajanmenekki 2 päivää/hehtaari

Tyviläpimitan kasvu, mm Varhaisperkauksen välitön vaikutus kuusen kehitykseen 20 + 32 % 15 + 20 % + 27 % 10 5 Perkaamaton Perattu 0 Karttula 8 v (2,5) Jäppilä 9v (2) Kangasniemi 9 v (2,3) Uotila 2011 Suluissa tarkastelujakso ja perkauskäsittelystä kulunut aika kasvukausina

Suhteellinen läpimitta, % Varhaisperkauksen vaikutus kuusen kasvuun Perkauksen vaikutuksesta läpimitta (d 1.3 ) kehittyy paremmin (lähes 20 % ero). Varhaisperkauksen vaikutus läpimitan kehitykseen (simulointi 11m valtapituuteen) Perkausajankohdillakin pieni ero (3-4 %) Perkauksen vaikutuksesta keskipituus kehittyy paremmin (n. 10 % ero). Ero erityisesti pituusjakauman muodossa. Ei perkausta Perkaus n Perkaus n-2 Kaila ym. 2006

Kuusien keskipituus Varhaisperkauksen taimikon harvennus vaiheessa 10 Perattujen ja perkaamattomien kuusentaimikoiden kehitys (MT) T.Saksa 8 6 4 Ei perattu Perattu Lin. (Ei perattu) Lin. (Perattu) 2 7 12 17 22 Taimikon ikä Huotari 2011 Keskipituus ero noin 2 m perattujen hyväksi taimikon harvennusvaiheessa.

Varhaisperkaus ja vuodenaika? Uudelleen vesomisen minimoimiseksi varhaisperkaus kannattaa ajoittaa lehdelliseen aikaan (juhannuksesta elokuun loppuun) - heikentää vesojen ravinteiden saantia ja niiden pituuskehitystä Toisaalta perkaus on nopeampaa ja mukavampaa (?) lehdettömään aikaan Myös toistuva perkaus heikentää vesomista - etenkin toteutettuna kahdesti saman kesän aikana mutta on kallista

Varhaishoidon vaikutus kasvuun Varhaisperkaus tulee tehdä riittävän ajoissa. Jos se viivästyy, taimikon kasvu voi elpyä, mutta se ei nouse enää samalle kasvukäyrälle optimin kanssa. Menetettyä kasvua ei saada takaisin! Varhaisperkauksella optimaalisena pidetty kasvu Myöhästyneen toimenpiteen elvyttävämä kasvu

Kiitos