Maan biologinen kasvukunto miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?

Samankaltaiset tiedostot
Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]

Viljelytoimenpiteet ja maaperän biologiset ominaisuudet [tiivistetty esitys]

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Toimiva maaperän mikrobisto

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Hamppu viljelykiertokasvina

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

RaHa-hankeen kokemuksia

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

Maan viljavuus luomussa

Erikoiskasvit monimuotoisen ja -vaikutteisen kasvinviljelyn voimavara

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltokuivatuksen tarve

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Kerääjä- ja aluskasvit

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Uudenmaan pellot vihreiksi

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Peltomaan rakenteen arviointi

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Kylvö suoraan vai suojaan?

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Faktat, havainnot ja kokemukset

Transkriptio:

Työpaja: Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen Maan biologinen kasvukunto miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa? Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi Ravintola Patruuna, Sastamala 1.4.2019 Luonnonvarakeskus

Maaperän ominaisuudet -maan laadun osatekijät Luontaiset paikkaan sidotut ominaisuudet mm: Lämpötila Sadanta Murut Huokoset Veden läpäisevyys Lajitekoostumus Topografia ph, johtoluku Makro- ja hivenravinteet Multavuus Vierasaineet Kiviaines 2 8.4.2019 Kasvimateriaali, juuristo Maaperäeläimet ja -mikrobit Kasvillisuus Eliöstö Luonnonvarakeskus

Miksi kannattaa miettiä juuristoa ja maaperän pieneliöstön toimintaa? Intensiivisen kemiallisia panoksia vaativan viljelyn sijaan kestävämpi tapa edistää maataloustuotantoa muuttuvissa ilmasto-oloissa. Maataloustuotannon kestävä tehostaminen välttämätöntä. Mikrobisto toimii peltomaassa joka tapauksessa. Viljelytoimenpiteet, kasvilajivalikoima Peruskunnostus, haitta-aineiden välttäminen Kaupalliset mikrobituotteet? 3 8.4.2019 Luonnonvarakeskus

Mikrobeja juuristoalueella Mikrobit [kpl kg -1 ] 0,25-1 * 10 10 [kg N ha -1 ] 60-100 (n.1 %) Sieni:bakteeri biomassasuhde 0,1 50 C:N-suhde: sienet >10 > bakteerit [Palojärvi ym. 2012; van Elsas ym. 2006] Juuren pinta Hiusjuuri Keräsieni Ritsosfääri Juurinystyrä Lima-aine Juurenhuntu/ -kärki Juuresta irtoavia soluja [Kuva: Philippot ym. 2013] Juuret Kasvin kasvua edistävät Keräsienet juuristobakteerit (PGPR) 4 8.4.2019 Luonnonvarakeskus

Aluskasvin vaikutus juurimassaan Ohra Aluskasvi lisää maassa myöhään syksyllä olevaa juurimassaa huomattavasti (0-25 cm). [Kuva: Juuristotietopaketti; Myllys ym. 2014. Lähde: Känkänen ja Eriksson 2007] 5 8.4.2019

Satokasvien juuriston määrä Juuriston ja maanpäällisten kasvinosien biomassoja astiakokeessa syksyllä sadonkorjuun aikaan. [Kuva: Juuristotietopaketti; Myllys ym. 2014. 6 8.4.2019 Lähde: Hakala ym. 2009]

Mikrobibiomassa maassa ja juuriston läheisyydessä Barley Ohra Buckwheat Tattari Pellava Linseed Camelina False flax Öljyhamppu Oil hemp Kvinoa Quinoa Timotei Timothy Reed Ruokohelpi C.-grass Mikrobibiomassa Estimates of (PLFA) PLFAtot µg g -1 maata Nokkonen Nettle Kumina Caraway Morsinko Woad 500 400 300 200 100 Maaperä Rhizo Juuristo F (kukinta) Rhizo Juuristo R (tuleentuminen) Soil Maaperä R Monivuotiset syksyllä Juuristo kukinta-aikaan 0 B 1-VUOTISET MONIVUOTISET [Lähde: Palojärvi ym.]

Maan rakennetta parantavat kasvit Kaksisirkkaiset paksu pääjuuri tunkeutuu tiiviiseen maahan, esim. rypsi, kumina Monivuotiset ehtivät kasvattaa runsaan juuriston Syksyllä kylvettävät yksivuotiset ehtivät kasvattaa runsaamman juuriston kuin keväällä kylvettävät Syväjuuriset kasvit rei ittävät ja kuivattavat maata sekä tuottavat eloperäistä ainesta Laajajuuriset kasvit vaikutus suureen maamäärään, esim. kaura, ruokohelpi Tiheäjuuriset saavat paljon aikaan: maa kuivuu, syntyy runsaasti reikiä ja orgaanista ainesta 8 jää tasaisesti maahan, englanninraiheinä, 8.4.2019 ruokonata.,

Sienijuurisienet Keräsienien on todettu edistävän kasvien sietoa kuivuutta, kuumuutta ja muuta ympäristöstressiä vastaan edistämällä juurten pituutta lehtien pinta-alaa kasvin biomassaa kasvin ravinteidenottoa (erityisesti P) kasvin vedensaantia, ja suojaamalla taudinaiheuttajilta. vaikutus perustuu mm. laajaan sienirihmastoon ja glomaliinin erittämiseen parantavat maan rakennetta ja mururakennetta. [Kuvat: Mauritz Vestberg]

Keräsienet eri kasvien juuristossa Ruokohelpi RCG Pellava Kumina Kvinoa Ohra Timotei Tattari Nokkonen *)Camelina Morsinko *)ristikukkainen; 80% kasveista muodostaa sienijuuren Sienijuuri keräsienen kanssa; esiintyy kasvin juuristossa, % [mikroskooppimenetelmä] [Lähde: Vestberg et al. 2012] 10 8.4.2019

Parantunut kasvien kasvu ja stressinsieto mikrobien avulla: suorat vaikutukset Biolannoitus typensidonta, fosforin liuotus Suorat vaikutukset Sideroforien tuotanto Abioottisen stressin hoito Juurten kehittyminen raudan liuottaminen kasvuhormonien ym. tuotto ja muuntaminen (IAA, ACC..) kasvuhormonien ym. tuotto ja muuntaminen (auksiini, sytokiniini..) Ritso- remediaatio haitta-aineiden hajotus juuristossa [Majeed et al. 2018]

Mikrobien vaikutustapoja tuholaisia vastaan Kasvitautitartunta Tuhohyönteiset Systeeminen resistenssi [kuva] Yleinen tautisuppressiivisuus (esim. kilpailu, yhdisteet) Spesifi tautisuppressiivisuus (biokontrollituotteet/biopestisidit) Pyyntisienirihmat (ankeroisia) Hyötymikrobit 12 8.4.2019 Luonnonvarakeskus [Kuva: Pieterse ym. 2014]

Yhteenveto Mikrobisto edistää kasvien kasvua ja hyvinvointia vaikuttamalla Ravinteiden saatavuuteen Kasvi-patogeeni vuorovaikutukseen Parantamalla kasvin kestävyyttä stressiolosuhteissa (kuivuus, taudit ym.). Viljelijän keinoja maaperän hyötymikrobien elinolojen parantamiseksi - Syvä-, runsas- ja laajajuuriset viljelykasvit - Maan muokkaamisen vähentäminen - Vihreän kasvipeitteen lisääminen - Kasvilajivalikoiman monipuolistaminen. 13 8.4.2019

Kirjallisuutta Kirja: Vestberg & Timonen (toim.) 2018. Rihman kiertämät. Kasvien ja sienten erottamaton elämä. 356 s. Myllys ym. 2014 Juuristotietopaketti. http://www.ymparisto.fi/fi-fi/ravinnehuuhtoumien_hallinta/tietoa_ja_materiaalia_viljelijoille Tieto Tuottamaan oppaita, esim. Viljelykiertojen monipuolistaminen. 141 Peltojen kunnostus. 143 (myös ruotsiksi!) Lehtiartikkeleita Palojärvi, Ansa. 2018. Monta keinoa ylläpitää hyödyllistä sienijuurta peltomaassa. Luomu-lehti 5/2018: 26-28. Palojärvi, Ansa. 2018. Huolehdi pellon sienijuurista : Muokkaus vaikuttaa kasvukuntoon. Koneviesti 11/2018: 30-31. Palojärvi, Ansa; Myllys, Merja; Hartikainen, Helinä; Soinne, Helena; Kanerva, Sanna; Alakukku, Laura. 2017. Viljelymaan abc : Elämää peltomaassa. Käytännön Maamies 66 1: 30-33. 14 8.4.2019

Kiitos!