Suomalainen elämäntapa kiinnostaa ulkomaalaisia

02 14 MEKIN ASIAKASLEHTI Kiehtova mökkielämä Suomalainen elämäntapa kiinnostaa ulkomaalaisia Uhkaako Ukrainan kriisi matkailua? Venäläismatkailija janoaa tietoa Vinkit matkailumarkkinointiin

RELANDER-KAHVILA HELSINGISSÄ Kuva Visit Finland Imagebank/Kai Kuusisto 2 Matkailusilmä

VISIT FINLAND MEDIA BANK KÄYTÖSSÄSI LUE LISÄÄ: www.mek.fi â Tuoteteemat ja työkalut â Mediapankki käytössäsi Rekisteröidy englanninkieliseen materiaalipankkiin osoitteessa imagebank.visitfinland.com. Tervetuloa tutustumaan! Matkailusilmä 3

SISÄLTÖ Valitse somekanavasi 18 oikein. MIETI, KETÄ TAVOITTELET ja missä kanavissa kohderyhmäsi on. Ei välttämättä kannata suunnata paukkuja kaikkialle, ellet sitten ehdi päivittää ahkerasti. 10 14 Asiakkaille pitäisi välillä vaan soittaa ja kysyä mitä kuuluu. Deiv Salutskij TIESITKÖ, ETTÄ Vuonna 2013 Suomessa järjestettiin 662 kansainvälistä järjestökongressia ja niissä kävi 71 697 osanottajaa? Haikon kartano valitsi palvelun. 20 kriisi merkitsee matkailulle? Mitä Ukrainan 4 Matkailusilmä

UhKaaKo UKrainan Kriisi matkailua? venäläismatkailija janoaa tietoa vinkit matkailumarkkinointiin 02 14 02 14 MEKIN ASIAKASLEHTI Kiehtova mökkielämä Suomalainen elämäntapa kiinnostaa ulkomaalaisia PÄÄKIRJOITUS Jaakko Lehtonen 02 Relander-kahvila Helsingissä 05 Pääkirjoitus 06 Silmäiltyä 10 Palveluksessanne Deiv Salutskij 12 Uusia suuntia matkailun kehittämiseen 14 Hyvä palvelu ei mene muodista 17 Ikäihmiset matkalla 18 Matkailu-markkinointi 20 Tunteet ja geopolitiikka muuttavat matkailuvirtoja 22 Venäläismatkailija kaipaa tietoa 23 Mitä tekee Culture Finland -katto-ohjelma? 24 Soittajalle soppaa 25 MEKin kuulumisia PÄÄTOIMITTAJA Jari Ahjoharju, jari.ahjoharju@visitfinland.com TOIMITUS Matkailun edistämiskeskus, PL 625, 00101 Helsinki, p. 029 5058 000, f. 029 5058 999, www.mek.fi, matkailusilma@visitfinland.com ULKOASU JA TAITTO OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi KANNEN KUVA Visit Finland/Jussi Hellsten PAINO Jaakkoo-Taara PAINOSMÄÄRÄ 3 200 KUVAPANKIT imagebank.visitfinland.com, Dreamstime OSOITEMUUTOKSET Anne Veini, anne.veini@visitfinland.com OSOITEREKISTERI MEKin asiakasrekisteri. Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. ISSN-L 0355-5194 ISSN 0355-5194 (Painettu) ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu) Matkailusilmä on painettu Joutsenmerkitylle Edixion-paperille. Aikauslehtien Liiton jäsenlehti TARVITTAISIINKO MATKAILUMINISTERI? SILLOIN TÄLLÖIN pulpahtaa toimialalla esille ajatus erillisestä matkailuministeristä. Maailmalla sellaisia on, jopa matkailuministeriöitä, mutta yleensä matkailijoiden määrä ja niiden tuottaman rahan painoarvo ovat niissä maissa vielä Suomeakin paljon suuremmat. Onhan se kuitenkin mukavaa, että ala katsoo matkailun olevan niin tärkeää taloudellisesti, että ikioma ministeri tarvittaisiin. Turistiministeriä on perusteltu silläkin, että monet matkailulle tärkeät asiat ovat hajallaan eri puolilla hallintoa. Välilliset verot ovat VM:n peukalon alla, liikenneväylät LVM:n, koulujen lomat OKM:n, lentoasemat Finnavian ja niin poispäin. Ne voisi koota yhden peukalon alle. Nykyäänhän matkailu elinkeinona kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan ja siellä elinkeinoministeri on matkailunkin vastuuministeri. Elinkeinoministerin salkku on painava, sana samoin. Sen sijaan pelkkä turistiministeri olisi kyllä ihan turistina hallituksessa. Höyhenenkevyt salkku, minimaalinen vaikutusvalta, sopiva lohtuposti jollekin Takapenkin Taaville tai Tiinalle palkkioksi pitkäaikaisesta, harmaasta puurtamisesta Puolueen hyväksi. Poikkihallinnollinen työ ei suju kuin juhlapuheissa, tuskin turistiministeri saisi hallinnon rattaita liikahtamaan minnekään. Kenties turistiministeri kuitenkin saisi matkailla ympäri maailmaa keräämässä ideoita, ja samalla hän olisi pois jaloista, kun asioita hoidetaan. Jos kuitenkin turistiministeri nimettäisiin, niin ei pelkällä ministerillä vielä mitään tee. Ympärille pitää rakentaa sankka avustajakunta. Se olisi sikäli helppoa, että olen ollut huomaavinani, että Suomessa on 5,4 miljoonaa matkailun asiantuntijaa, joten joka ikinen suomalainen on pätevä niin turistiministeriksi kuin avustajaksikin. Ministeri pääsisi kerrankin valitsemaan tukiryhmänsä pelkällä sopivuusperusteella, ilman kriittisiä huomautuksia poliittisista nimityksistä. Hovinpito on kallista huvinpitoa. Nekin rahat olisivat pois muusta matkailutyöstä. Olen varma, että matkailulle tärkeitä asioita voidaan edistää ilman erillistä turistiministeriä. Hyvät perustelut ja paljon jalkatyötä kantavat hedelmää nykyrakenteillakin. Matkailusilmä 5

SILMÄILTYÄ Koonneet Jari Ahjoharju, Jaakko Lehtonen ja Pirkko Soininen 3xKIRJA Kirjassa käydään läpi kylpyläkulttuuria hoitoineen ja seurustelutapoineen unohtamatta muuttuvia kauneuskäsityksiä ja terveysihanteita. Raija Hentman ETELÄ-SUOMEN RETKEILYOPAS LUONTOKOHTEITA PÄÄKAUPUNKISEU- DUN REUNAMILLA KUN KARTTAAN piirtää Helsingin Tuomiokirkolta kaaren, joka ulottuu linnuntietä noin 100 kilometrin etäisyydelle, sen sisään jää maaseudun, taajamien ja kaupunkien palapeli tiuhaan asuttua Etelä-Suomea. Rakennettua ympäristöä enemmän löytyy kuitenkin luontoa: talousmetsiä, peltomaisemia, merta, uhkeita lehtoja, jokia, järviä, soita, aarnimetsiä, jylhiä kallioalueita, jääkauden jälkiä ja luonnon kätkemiä kulttuurijäänteitä. Kirjassa esitellään retkeilyreittejä, joilla voi samoilla päiväkausia, luontopolkuja, joilla viivähtää tunnin tai pidempään, historiaan johdattavia muinaispolkuja ja reittejä, joista ilahtuvat erityisesti lapset. Kohdeselostusten lisäksi kirja antaa tiivistettyä tietoa valituista kasveista, eläimistä, geologisista kohteista ja historiallisista paikoista. Selkeät kartat takaavat, että kohteet löytyvät ja upea kuvitus kutsuu tutustumaan paikkoihin. (Minerva Kustannus, ilmestyy kesäkuussa 2014) Liisa Suvikumpu SUOMALAISET KYLPYLÄT - KOTIMAISEN KYLPYLÄKULTTUURIN HISTORIAA 1800-LUVUN LOPULTA 1930-luvulle kukoistuskauttaan eläneet kylpylät välittivät terveydenhoidon, kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja muodin kansainvälisiä vaikutteita ympäri Suomea. Juuri nyt kylpylät ovat jälleen ajankohtaisia: oman hyvinvoinnin vaaliminen hemmottelevin hoidoin on vanhan kylpyläkulttuurin uusi muoto ja vapaa-ajan vietto kylpylöissä on taas suosittua. Suomalaiset kylpylät tarkastelee kotimaisten kylpylaitosten kulttuurihistoriaa ensi kertaa kokonaisuutena, menneiltä vuosisadoilta nykypäivään. Runsaasti kuvitettu teos esittelee runsaat 20 kylpylää Naantalista Terijoelle. Kirjassa käydään läpi kylpyläkulttuuria hoitoineen ja seurustelutapoineen unohtamatta muuttuvia kauneuskäsityksiä ja terveysihanteita. Liisa Suvikumpu on Euroopan historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hänet tunnetaan lukuisista palkituista kulttuurihistoriallisista teoksistaan, joiden aiheet vaihtelevat Pörssiklubista kartanoihin ja Helsingin mikrohistoriasta Suomi-kuvaan. (SKS-Kirjat, 2014) Jarmo Nieminen AARRESAARET HELSINGIN SAARISTON USKOMATON LUONTO ULKOSAARTEN KEHÄ on aina vartioinut ja puolustanut Helsinkiä. Aikanaan se puolusti myös Pietaria ja Ruotsia. Saarilta on vuosisatojen ajan tähyilty erivärisissä univormuissa milloin länteen, milloin itään. Ihmisen rakentaessa saaria on niiden luonto mukautunut tapahtumiin ja käyttänyt uudet mahdollisuudet hyväkseen. Tykkituli, sotaväen toiminta ja linnoitustyöt ovat muuttaneet maisemaa ja tarjonneet elinmahdollisuuksia uusille kasveille ja eläimille. Vaihtuvien asukkaiden mukana on saarille päätynyt istutettuina ja salamatkustajina uusia kasveja. Saaristo-opas, luontokuvaaja ja tietokirjailija Jarmo Nieminen on tarkkaillut ja kuvannut Helsingin edustan saaria kymmeniä vuosia. Tunnelmalliset kuvat ja tarinat saarten ainutlaatuisesta luonnosta ja niiden historiasta on koottu kiehtovaksi kirjaksi. (Gummerus, ilmestyy kesäkuussa 2014) 6 Matkailusilmä

HELSINKI-VANTAALTA SUORILLA REITTI LENNOILLA 20 KAUKOKOHTEESEEN SÄÄNNÖLLISESTI OPEROITAVISTA 20 kaukokohteesta 15 on Aasiassa, neljä Pohjois-Amerikassa ja yksi Lähi-Idässä. Kaikkiaan suoria reitti- ja charter-kohteita eri puolille maailmaa on yhteensä 130. Helsinki-Vantaalla operoi tällä hetkellä yhteensä noin 60 lentoyhtiötä. Seitsemän suurinta operaattoria ovat reittilentoyhtiöt Finnair, Flybe, Norwegian, SAS, Lufthansa ja KLM sekä lomalentoyhtiö TUI Group. Päivittäin lentoasemalta lähtee tai sinne laskeutuu noin 500 konetta. Ylitimme viime vuonna 15 miljoonan matkustajan rajan. Se tarkoittaa, että Helsinki-Vantaa painii tällä hetkellä keskisuurten kansainvälisten lentoasemien sarjassa sekä kohteiden että matkustajien määrällä mitattuna, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta. Viime vuonna reilu neljännes oli jatkomatkustajia. Lentoaseman matkustajista 84 prosenttia lentää ulkomaanliikenteessä. Tämä näkyy myös matkustajaprofiilissa, sillä 45 prosenttia matkustajista on ulkomaalaisia. Muutos on tapahtunut kymmenen vuoden sisällä, Haapasaari kertoo. KAIKKIEN AIKOJEN KONGRESSIVUOSI SUOMI TEKI Suomen ennätyksen kansainvälisten kongressien määrässä vuonna 2013. Saimme ilon toivottaa 71 697 kongressivierasta tervetulleiksi maahamme. He osallistuivat yhteensä 662 kongressiin. Kasvua edellisvuodesta kertyi peräti 63 prosenttia. Kongressivieras käyttää rahaa enemmän kuin muut matkailijat, 356 euroa päivässä. Kaikkiaan kongresseista kertyi 117 miljoonaa euroa. Kongressivieraat viipyvät keskimäärin viisi vuorokautta. Seuralaisen tuovat mukanaan useimmiten lääkärit. Suomen perinteiset vahvuudet ovat erityisen tärkeitä kongressien järjestäjille: turvallisuus, toimivuus, puhtaus, luotettavuus, tekninen osaaminen, hyvät kokous tilat, kielitaito ja ystävällisyys. Peräti 85 prosenttia vieraista on joko tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä kongresseihimme kokonaisuutena. Tampereen saavutukset kongressien alalla huomioitiin Matkailun edistämiskeskuksen/finland Convention Bureaun myöntämällä Pro Congress 2014 -palkinnolla, jonka sai Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön professori Elise Kosunen saavutuksistaan kongressien saamisessa Suomeen ja Tampereelle. Professori Kosunen on myös toiminut monilla muilla tavoilla ansiokkaasti kansainvälisten kongressien piirissä. SANTA CLAUS WORLD LINNANMÄELLE YMPÄRIVUOTISESTI MAAILMAN AINOA oikea Joulupukki on asettunut taloksi Linnanmäelle ja on huvipuistovieraiden tavattavissa myös kesäkaudella. Joulupukin tontut vievät matkailijat ohjelmallisen joulutarinan kautta tapaamaan joulupukkia. Huvipuistokauden ulkopuolella Santa Claus World palvelee tilausryhmiä. KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUOSI PARANSI TURUN ILMAPIIRIÄ JOKA VIIDES turkulainen kokee, että kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutukset näkyvät yhä Turun kulttuurielämässä. Kaikista suomalaisvastaajista samoin ajattelee kuitenkin vain kuusi prosenttia. Tulokset paljastuvat Turun yliopiston Turku 2011 -seurantaohjelman helmikuussa Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Pitkäaikaisvaikutuksina nähtiin muun muassa Logomo tapahtumapaikkana sekä kulttuuritarjonnan monipuolistuminen. LAINATTUA Kokonaisverorasitus on sietämättömällä tasolla. Tämä näkyy toimialamme palvelujen kysynnän heikkenemisenä. MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi, 15.5.2014 Matkailusilmä 7

SILMÄILTYÄ LOHJAN VUODEN 2013 matkailuyritykseksi on valittu Hotelli Lohja. Voittaja julkistettiin Lohjan vuosittaisessa matkailugaalassa. Muita illan aikana palkittuja yrityksiä tai tekoja olivat L Omena Vuoden matkailukulinaari- teko, Kaarteen Kotimuseo Vuoden yllättävä elämys sekä Travento- Vuoden tulokas. Lisäksi ojennettiin palkinto Alitalon viinitilan yrittäjille aiheena Vuoden dinosauruksen selättäjät. www.hotellilohja.fi TAMPERELAINEN PERHEYRITYS Dream Hostel vei neljännen kerran peräkkäin Suomen parhaan hostellin palkinnon hostellivaraussivusto Hostelworldin Hoscars 2014 -palkintojenjaossa. Maavoiton kriteerinä oli Hostelworldin vuonna 2013 hostellissa yöpyneiltä keräämien kävijäarvioiden keskiarvo, joka oli Dream Hostellilla hienot 90 %. www.dreamhostel.fi ETELÄ-KONNEVEDEN KANSALLISPUISTO voidaan ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan perustaa jo heinäkuussa. Etelä-Konneveden kansallispuistosta odotetaan todellista piristysruisketta alueen matkailulle. www.metsahallitus.fi HUONE SUOMEN PARAS TAPAHTUMAPAIKKA HUONE-TAPAHTUMAHOTELLI VOITTI parhaan tapahtumapaikan palkinnon Evento Awards -gaalassa. Finalisteina olivat Huoneen lisäksi Lahden Sibeliustalo ja Tampere-talo. Lukijoiden valitsema ja ammattituomariston palkitsema Huone palkittiin lyhyen ajan sisällä jo toistamiseen. Syksyllä 2013 Huone sai myös kansainvälisen Design-palkinnon Lontoossa. Huone-tapahtumahotelli avattiin Ruoholahteen marraskuussa 2012. Sen on perustanut Evon Söderlund, naisyrittäjä, joka muutti Malesiasta Suomeen kymmenen vuotta sitten. Huoneessa järjestettiin ensimmäisenä toimintavuonna yli 600 tapahtumaa. www.huone.fi SAIMAAN ALUEEN matkailutoimijat Imatralta, Mikkelistä ja Savonlinnasta ovat sopineet uudesta Saimaan alueen kansainvälisestä matkailuyhteistyöstä. Yhteistyö keskittyy matkailun kasvuyritysten kanssa toteutettaviin konkreettisiin toimenpiteisiin. PORIN KAUPUNKI aikoo järjestää julkisen tarjouskilpailun Yyterin leirintäalueesta. Nykyinen vuokralainen Porin Seudun Matkailu Oy joutuu luopumaan leirintäalueesta määrärahojen puutteen takia. www.pori.fi MAALISKUUSSA JÄRJESTETYN talviuinnin MM-kilpailujen talousvaikutus on selvitetty. Selvityksen mukaan tapahtumaan osallistuvat matkailijat jättivät Rovaniemen aluetalouteen lähes 2,5 miljoonaa euroa välitöntä matkailutuloa. www.rovaniemi.fi AUTOLIITON MATKAILUTUTKIMUS 2013: LYHYEMPIÄ MATKOJA AUTOLIITON PERINTEISEN automatkailututkimuksen mukaan suomalaisten tekemät automatkat ulkomaille ovat aiempaa lyhyempiä, mikä on kasvattanut lähimaiden suosiota. Matkustustavoista lento ja auton vuokraaminen kohteessa on lisääntynyt reilusti. Autoliitto tutki ulkomaille suuntautuvaa automatkailua jo yhdeksättä kertaa viime vuoden touko-lokakuun aikana. Kahdessa vuodessa suurin muutos tapahtui lennoissa sekä Suomen ja Saksan välisissä laivamatkoissa. Kun edellisessä tutkimuksessa vuonna 2011 yli viidennes vastaajista aloitti autolomansa laivalla Helsingistä Saksaan, putosi osuus viime kesänä 11 prosenttiin. Samalla lentäminen kohteeseen ja auton vuokraaminen siellä on nostanut suosiotaan huomattavasti. Lentäen autolomansa aloitti viime vuonna 19 prosenttia vastaajista, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli vain kahdeksan prosenttia. Edulliset lentojen hinnat ja se, että ihmiset haluavat päästä nopeammin kauempana oleviin pääkohdemaihin, ovat vaikuttaneet muutokseen, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen arvioi muutoksen syitä. Lyhyemmät matkat näkyvät myös kohdemaiden suosion vaihteluissa. Ruotsi nousi suosituimmaksi vierailumaaksi (46 %) ohi Saksan (34 %). Saksan suosio vierailumaana romahti peräti 25 prosenttiyksiköllä. Kolmanneksi suosituin vierailumaa oli Viro (30 %). 8 Matkailusilmä

LAINATTUA Matkailu on jo yksi merkittävimmistä elinkeinoista Suomessa, mutta meillä on kaikki edellytykset tehdä siitä vielä suurempi bisnes. RUKASTA VUODEN HIIHTOKESKUS HIIHTOKAUDEN PÄÄTTEEKSI Matkailunedistämiskeskuksen johtama valintaraati palkitsi vuoden huiput Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen kevätkokouksessa. Vuoden 2014 hiihtokeskus on Ruka, vuoden lähikeskus Laajis ja vuoden hiihtokoulu Granin hiihtokoulu. Ruka on pitkäjänteisesti rakentanut täyden hiihtokeskuskokonaisuuden ja tarjoaa laadukkaita talvielämyksiä niin rinteissä kuin ympäröivässä luonnossa. Palveluissa on mietitty kävijöitä laajasti jokainen voi löytää mieleistään tekemistä talviaktiviteettien joukosta. Ruka osaa hyödyntää myös uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet markkinoinnissaan. Jyväskylässä sijaitsevan Laajiksen toiminnassa korostuvat luovuus, rohkeus ja tekemisen meininki. Monipuolisuus on yksi Laajiksen valtti: rinteiden lisäksi alueella on neljä parkkia, skicross-rata sekä suuri LastenLaajis-alue. Vuoden hiihtokoulu, GrIRK Alpine, toimii tänä talvena 80 vuotta täyttäneessä Granin rinteessä Kauniaisissa. GrIFK Alpinen hiihtokoulu tuo lumileikit tutuiksi etelän lapsille, opettaa heidät laskemaan ja on toiminut ponnahduslautana jopa maailman huipuille. Tämä vuosittain järjestettävä kilpailu on merkittävä koko toimialalle. Palkinnon saaneet saavat ansaitsemansa tunnustuksen tekemästään arvokkaasta työstä, ja kaikki motivoituvat kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja pitkäjänteisesti, sanoo MEKin ylijohtaja Jaakko Lehtonen, joka toimi valintaraadin puheenjohtajana. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, Lappeenrannan uutiset, 7.5.2014 METSÄSTÄJÄT TUOVAT POHJOISEEN RAHAA KUN METSÄSTÄJÄ ostaa metsästys- tai kalastusluvan valtion maille, raha hyödyttää seitsenkertaisesti aluetta, jossa hän metsästää tai kalastaa. Tämä käy ilmi Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin eränkäynnin aluetaloustutkimuksesta. Kaikkiaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime syksynä alueille 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa asioimalla muun muassa kaupoissa, huoltoasemilla ja matkailuyrityksissä. Metsästyksen osuus oli 24,4 miljoonaa ja kalastuksen 9,4 miljoonaa euroa. Metsästyksen ja kalastuksen suora työllistävä vaikutus oli 445 henkilötyövuotta. Tutkimuksessa ei ole vielä laskettu eränkäynnin kerroinvaikutuksia. Valtion alueilla metsästys ja kalastus tuovat rahaa paikan päällä sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Se on luonnollista, sillä lähes puolet valtion alueista on Lapissa. Merkittävää taloudellista hyötyä metsästäjistä ja kalastajista saavat myös Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi. Esimerkiksi Lappiin matkaava kanalinnustaja käyttää yhden matkan aikana rahaa 417 euroa Lapin maakunnan alueella. Suurin summa menee kauppaostoksiin: 152 euroa, majoitukseen 114 euroa sekä polttoaineisiin 94 euroa. Ravintoloissa tai kahvilla kuluu 38 euroa ja muihin kuluihin 19 euroa. www.metsahallitus.fi SUOMEN JÄÄNVEISTÄJÄT kokoontuivat jälleen laskiaisviikonloppuna Pinsiöön kilpailemaan SM-tittelistä jäänveistossa. Jäänveistokilpailun voitto meni Eeva Karhulle teoksella Joku raja. TIESITKÖ, ETTÄ... matkailualalla toimii noin 27 000 yritystä? Lähde Työ- ja elinkeinoministeriö Matkailusilmä 9

PalvelUKsessanne Deiv salutskij âkielten merkitystä ei voi korostaa liikaa. Puhun itse suomea, hepreaa, englantia, ruotsia, saksaa ja portugalia sekä auttavasti ranskaa. Aion opiskella vielä venäjän kielen, Deiv Salutskij sanoo. Life is Service. Näin kuuluu Deiv Salutskijn motto elämässä. Samaa periaatetta hän on noudattanut johtaessaan hotelleja Suomessa ja maailmalla. T Teksti Pirkko Soininen Kuva Deiv Salutskij oimimme hospitalitybusineksessa. Asiakasta ei voi palvella liian hyvin. Pitää ylittää odotukset. Näin sanoo suomalaisen hotellialan grand old man Deiv Salutskij. Ja jos hän itse saisi päättää, hänestä ei käytettäisi tätä nimikettä. Salutskij on kuitenkin tehnyt mittavan uran ensin hotelleissa Israelissa ja Euroopassa sekä sen jälkeen Elannolla ja Restelillä. Huhtikuun alussa mies jäi eläkkeelle Restelin kansainvälisen myyntijohtajan paikalta. Sitäkään ei saisi mainostaa, sillä työntekoa Salutskij ei suinkaan ole lopettanut, vaan hän jatkaa omassa konsultointiyrityksessään. En osaa jäädä eläkkeelle. En osaa edes sanoa sitä sanaa takeltelematta, Salutskij sanoo ja johdattaa vieraan entiseen loistoonsa restauroidun Seurahuoneen ravintolaan. Tarjoilijat toivottavat hänet hymyssä suin tervetulleeksi, ja viereisten pöytien ruokailijat tervehtivät ystävällisesti. Näkee, että Salutskijlla on paljon tuttuja. Verkostot ovat kaiken avain. Laaja yhteistyöverkosto oli arvokkainta, mitä saavutin opiskellessani Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa. Salutskij on yksi ensimmäisistä suomalaisista, joka on käynyt maailman parhaaksi luonnehditun Cornellin yliopiston hotellijohtamisen linjan. Kaikki sanoivat, että olen hullu, kun kuvittelen pääseväni sinne opiskelemaan. Mutta niin vaan pääsin, naurahtaa vilkkaasti elehtivä mies. Salutskij puhuu paljon ja poukkoilevasti. Kädet käyvät, ja tämän tästä hän etsii kännykästään tärkeän videon tai valokuvan, jonka haluaa näyttää. 10 Matkailusilmä

Kyllä asiakkaille pitäisi välillä ihan vaan soittaa ja kysyä mitä kuuluu ilman sen kummempia taka-ajatuksia. NUORENA SALUTSKIJ oli pikkolona Marski-hotellissa. Jo silloin hän päätti, että hotelliala on hänen elämäntehtävänsä. Armeijan ja Skotlannissa vietetyn hotellivuoden jälkeen hän lähti Cornelliin opiskelemaan. En koskaan edes pyrkinyt mihinkään muualle, koska halusin parhaaseen. Salutskij on ollut aktiivinen myös yliopiston alumnitoiminnassa ja 2010 hän oli alumnitoiminnan puheenjohtaja. Hän on aina hypännyt tuntemattomaan uteliaana ja opinhaluisena. Jouluaattona 1978 Salutskijn lankapuhelin kotona pirisi. Toisessa päässä tiedusteltiin, olisiko hän halukas lähtemään Cornellin hotellikoulun rehtoriksi Brasilian Sao Pauloon. Kysyin, saanko miettiä yön yli. Aamulla vastasin, että lähden mielelläni, ja seuraavassa elokuussa aloitin. Sitä ennen opiskelin intensiivisesti portugalin kielen, sillä se piti osata. Jos en olisi oppinut kieltä, en olisi voinut ottaa tehtävää vastaan. Brasilian vuosien jälkeen Salutskij oli vuosia Israelissa Hiltonin ja Sheratonin operatiivisessa johdossa, kunnes palasi Suomeen ja Elannon hotellipuolen johtoon vuonna 1988. Kun Elanto meni saneeraukseen 1996, mies siirtyi kaupassa Restelille. SALUTSKIJ ON ihan kirjaimellisesti tuonut kymmeniä tuhansia israelilaisia lomailemaan Suomeen. Tänä vuonna Tel Avivista lensi Rovaniemelle kymmenen charter-lentoa. Israelilaiset toivat kaupunkiin 12 500 yöpymistä. Aloitimme yhteistyökumppanini Simon Bitonin kanssa yhdellä charterilla seitsemän vuotta sitten, mutta määrä on koko ajan kasvanut. Biton on rovaniemeläisen Lapland Incoming -yrityksen toimitusjohtaja. Israelilaiset viipyvät Lapissa kuusi päivää. He käyvät ajelemassa huskyilla ja poroilla, vierailevat museoissa ja risteilevät jäänmurtajalla. Mukana on ollut monta kertaa myös telavivilaisen valokuvauskoulun oppilaita, kertoo Salutskij ja kaivaa povitaskustaan kännykän. Hän näyttää hauskan videon, jossa israelilaiset kelluvat jäisessä Merenkurkussa kellukepuvuissa, juovat kahvia lumilinnassa, ajavat jäälakeuksien halki huskyillä ja samalla he laulavat hymyhuulin, että Lapissa on niin kuuma. Israelilaiset sykkivät musiikille. Jos videolla olisi hiljaista, kukaan ei haluaisi tulla tänne. Pitää olla laulua ja iloa. Nyt pyrimme tuomaan kesällä kolme charteria eteläiseen Suomeen, mutta asia ei ole vielä varmistunut. ISRAELILAISET OVAT kuulemma 99-prosenttisen tyytyväisiä Suomeen. Ainoa ikävä juttu on, että joka vuosi joku israelilainen liukastuu ja loukkaa itsensä. Eiväthän he ole tottuneet jäähän ja liukkauteen. Risteilimme juuri Kemissä jäänmurtaja Sammolla ja ihmettelin, kun laivan henkilökunta ei mitenkään varoittanut liukkaista kansista. He sanoivat, että kyllähän se lukee siellä kylteissä. Mutta ei se riitä, pitää sanoa. Israelilaiset ovat tarkkoja ruuasta. Uskonnon takia tarjolla pitää olla muutakin kuin porsasta. Salaattibuffet on hyvä, koska sieltä kasviksia rakastavat israelilaiset voivat itse valikoida niin paljon salaatteja kuin haluavat. Vähän minua pännii se, että Rovaniemellä kaikki eivät ole ymmärtäneet, millainen mahdollisuus heillä olisi nyt kasvattaa businesta. Olemme saaneet pään auki, ja nyt pitäisi takoa, kun rauta on kuumaa. Silti kaupungin matkailustrategiassa ei mitenkään mainita israelilaisia. SUOMALAISIA SYYTETÄÄN usein siitä, ettemme osaa asiakaspalvelua. Onko näin? Kyllä ja ei. Kyllä jotkut osaavat, mutta eivät läheskään kaikki. Se ei jotenkin istu meidän kulttuurimme yhtä hyvin kuin monien muiden. Salutskij muistuttaa, että kyse on myös siitä, ettei meillä arvosteta esimerkiksi tarjoilijoita samalla tavalla kuin Keski-Euroopassa. Jos Ranskassa napsauttaa sormiaan, ei tarjoilija edes reagoi. Häntä kutsutaan kohteliaasti paikalle sanomalla madame tai monsieur. No joo, onhan se vähän arroganttia, mutta siellä se on ihan normaalia. Salutskij tähdentää, että palvelua on myös se, että asiakkaaseen pidetään yhteyttä: Suomalaiset soittavat asiakkaille ja yhteistyökumppaneille vain silloin, kun tarvitsemme heiltä jotain tai on jotain asiaa. Kyllä asiakkaille pitäisi välillä ihan vaan soittaa ja kysyä mitä kuuluu ilman sen kummempia taka-ajatuksia. Konkarilla on sanottavaa myös suomalaisesta tavasta johtaa hotelleja. Meillä on systeemissä yksi iso vika. Täällä ketjuihin kuuluvilla hotellinjohtajilla ei ole riittävästi vapautta ja valtaa tehdä päätöksiä. Kaikki isot päätökset hyväksytetään ketjujohdossa. Olen suorasanainen. Sanon, jos homma ei toimi, mutta teen sen vain kehittääkseni toimintaa. Haluan aina itse tehdä paremmin, palvella paremmin ja haluan, että muutkin pyrkivät parhaaseensa. Annan kyllä myös positiivista palautetta mielelläni. Yksi maailman tärkeimmistä sanoista on kiitos ja valitettavan usein hospitality-busineksessäkin työskentelevät unohtavat käyttää sitä. Yhdellä sanalla olisi kuitenkin niin helppo hoitaa sekä asiakas- että yhteistyösuhteita. KUKA? DEIV SALUTSKIJ Syntynyt Turussa 1946. Opiskeli Cornell University School of Hotel Administrationissa hotellijohtamista vuosina 1967 1971. On työskennellyt Restelin kansainvälisen kaupan johtajana (1996 2014), Elannon hotellitoiminnan johtajana (1988 1996). Aiemmin operatiivisessa johdossa Hilton ja Sheraton -ketjuissa Israelissa sekä koordinaattorina Cornell Hotel Schoolissa Sao Paulossa Brasiliassa. Työskentelee nyt omassa konsulttiyrityksessä Deiv Salutskij Consulting. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista tytärtä, jotka asuvat Israelissa. Harrastaa kesäisin pyöräilyä ja tennistä Hangossa sekä uintia ja lukemista. Viimeksi lukenut kirjan I am Malala. Lempikirjailijoita John Irwing ja Philip Roth. Motto Life is Service. Matkailusilmä 11

UUsia suuntia matkailun Kehittämiseen Teksti Terhi Hook MEK on luonut kaksi uutta kehittämisstrategiaa, joilla Suomea viedään maailmalle. Nämä ovat kulttuuri ja talvi. Lähiruoka Villiruoka Suomalainen ruokakulttuuri Matkailijan osallistaminen Elämyksellisyys Muotoilu Muoti Arkkitehtuuri ja sen vaikutukset eri elämänalueissa Kulttuurimatkailun kehittämisen painopisteet RUOKA CULTURE IN NATURE DESIGN SUOMALAINEN ELÄMÄNTAPA LUOVAN TALOUDEN NOUSEVAT ALAT 1SUOMI ON MODERNIN HUMANISTIN SYDÄMEN VALINTA KIITOS KULTTUURIMME MEKin valtakunnallinen kulttuurimatkailun kehittämisstrategia 2014 2018 on valmistunut. Sen mukaan tärkeintä on nyt keskittyä painopisteiden, kuten suomalaisen elämäntavan, ruuan, designin ja arkkitehtuurin sekä luovien alojen, eteenpäin viemiseen. Nämä aihealueet kiinnostavat kohderyhmiämme ja niitä tulisi saada runsaammin esille tarjonnas- Live like a local Paikan tuntu Luontosuhde Sosiaaliset käytännöt Tutustuminen suomalaisiin ihmisiin, paikallisuuteen, urbaaniin kulttuuriin, kulttuuriperintöön, historiaan, tarinoihin ja näiden elämyksellinen kokeminen sekä kaupungissa että maaseudulla Musiikki Käden taidot Elokuva Peliteollisuus Sarjakuva samme. Oleellista on myös, että pyrimme tuomaan kulttuurista tarjontaa osaksi muita teemoja, etenkin yhdistämällä kulttuuria ja luontoa yhteen tuotteeseen. Strategiassa käsitellään muun muassa kulttuurimatkailumme vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia, tavoitteita ja tutkimustarpeita, mutta strategian tärkeintä antia ovat teemojen painopistevalinnat sekä kehittämisalueet. Ne ovat asioita, joihin jatkossa jokaisen kulttuurimatkailua kehittävän toimijan tulisi keskittyä. Vastuutahot voivat ottaa omatoimisesti koppia lukuisista toimenpide-ehdotuksista ja saada näin vietyä kulttuurimatkailumme kehittämistä konkreettisesti teoriasta käytäntöön. Painopisteiden valinnassa on priorisoitu sitä, mitä kehittämisen avulla erityisesti tulisi nostaa vahvemmaksi. Samalla on huomioitu, mikä voisi vedota asiakkaisiimme parhaiten. Ne ovat aihealueita, jotka vaativat lisätyötä, mutta emme kuitenkaan unohda teeman muuta tarjontaa markkinoinnissa. Siten esimerkiksi suomalaisen elämäntavan kokemiseen tarvitaan uusia tuoteideoita. Miten saisimme vaikkapa puutarha- tai mökkielämämme tai lumitöiden tekemisemme esiteltyä ulkomaalaisille ja vielä osallistettua heitä? Olisiko majoituskohteiden isäntäpareilla lisäansioiden mahdollisuus, jos tuotteistaisi sen, mitä he tekevät vapaa-aikanaan? Näiden kysymysten ratkomiseksi on strategiassa ehdotettu useita eri toimenpidekokonaisuuksia ja vastuutahoja. Ruokateemaa matkailussa tulisi kehittää, ei pelkästään tuotetarjontaa kehittämällä, vaan myös viestinnän keinoin. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että vaikka ruokaelämykset Suomeen saapuvia matkailijoita kiinnostavatkin, niin odotukset suomalaisen ruuan suhteen eivät ole korkeat. Tähän on varmasti osaltaan vaikuttanut heikkotasoinen kuvamateriaali matkanjärjestäjien nettisivuilla. 12 Matkailusilmä

Maaseutumatkailuyritykset ovat tarttuneet lähiruokabuumiin, mutta hyvin usein yksittäinen matkailija ei pääse niiden herkkupöytien äärelle, sillä parhaimmat pidot tarjotaan vain ryhmille. Siten jatkossa tarvitaan ruokamatkailuunkin lisää uudenlaista tarjontaa. Jotta kulttuurimatkailun painopisteiden kehittämiseen saataisiin tulevalla rahoituskaudella vauhtia, on strategiassa pohdittu kehittämisalueita ja niihin tarvittavia toimenpiteitä. On oleellista, että Culture Finland -ohjelman koordinaatiomalli jatkuisi. Se on tärkeä tuotekehitykseen tarvittavan tiedon ja taidon tuottaja, välittäjä ja jalkauttaja. Myyntitoimenpiteet ja näkyvyyskampanjat, joissa kulttuurin painopisteet nousisivat pääosaan, nähtiin myös tärkeänä, mutta ennen sitä tulisi tuottajavälittäjä-portaan linkki saada toimimaan. Paketoivia ja myyviä tahoja on edelleen vaikea löytää, kulttuuripalveluiden tuottajat ja matkailuyrittäjät eivät kohtaa. Strategian työstöön osallistui lähes 40 hengen tiimi; sitä työstettiin ensin pienemmässä ryhmässä, jossa oli monipuolisesti toimijoita läpi koko kulttuurin ja matkailun kentän matkailuyrittäjistä ja alueellisista kehittäjistä aina kulttuurituottajiin saakka. Tämän jälkeen kommentointia jatkoi laaja-alainen asiantuntijajoukko. 2SUOMESTA POHJOIS- EUROOPAN TALVILOMAN YKKÖNEN Talvimatkailun kehittämisstrategian painopisteenä on kehittää Suomen talvimatkailuun suurten kansainvälisten talvikohteiden tarjonnasta erottuvaa, monipuolista talvitarjontaa lumi- ja jääosaamisemme avulla. Matka Suomen talveen tarjoaa ainutlaatuisen lumikokemuksen ja mahdollisuuden kohdata arktinen erämaa, jossa kuitenkin palvelut toimivat. Vaikka talvitarjonta lepää pitkälti keskusten varassa, niin jatkossa aitous ja autenttisuus ovat tärkeämmässä roolissa, jolloin pienten kylien ja paikkakuntien verkottaminen isoihin matkailukeskuksiin on välttämätöntä. Talvituotteisiinkin tulisi saada lisää paikallisten ihmisten elämäntapaa esittelevää sisältöä. Se onnistuu esimerkiksi paikallisen ruuan tai suomalaisten itsensä arvostaman luonnon äänien ja hiljaisuuden tuotteistamisella tiiviimmin talvitarjontaan. Revontulia ei painopisteenä voi ohittaa. Ne ovat jo talvimarkkinoinnin valtti, mutta laajentamalla niiden hyödyntämistä tuotteissa ja monipuolistamalla ohjelmavalikoimaa, voidaan elinkaarta pidentää ja saada yrityksille lisää myyntiä. Talven kilpailuetuinamme toimivat kiinnostava ja puhdas pohjoinen luonto, lumi ja jää eri muodoissa, monipuoliset aktiviteetit, Joulupukki, joulu ja Lappi. Näiden varaan tulisi tuotteistaa talven tuotetarjonnan segmentoinnin mukaisesti elämyksiä, talviaktiviteetteja tai joulun/ talven tapahtumia uudella ja innovatiivisella otteella. Toimenpiteiksi talven tuotekehityksen edistämiseen on listattu useita tärkeitä Safarit Hiihto, laskettelu, lumilautailu Lumikenkäily Luistelu jne. Talvituotteiden segmentointi TALVI- AKTIVITEETIT asioita. Listan kärjessä ovat saavutettavuuden parantaminen ja tuotetarjonnan uudistaminen uusien innovaatioiden ja teemoittaisten kumppanuuksien avulla. Jotta talven näkyvyystoimenpiteissä ei Lappi edustaisi yksin Suomea, on Eteläja Keski-Suomen talvitarjonnan kehittäminen ja etenkin tarjonnan kokoaminen yhteen nostettu kehityskohteisiin. Tuotekehityksen tueksi tarvitaan uutta tutkimustietoa kohdemarkkinoista ja kohderyhmistä ja laadun kehittämiseen on tulossa tuotesuositukset laadunkehittämisohjelmien ensiaskeleeksi ja omatoimisen kehittämisen avuksi. Yhteistyö etelän ja pohjoisen keskusten välillä sekä yritysten verkostoituminen keskusten kanssa nähdään tarjonnan kehittymisen kannalta myös tärkeäksi. LUPAUS: AINUTLAATUINEN LUMIKOKEMUS ERÄMAA-PALVELUILLA ELÄMYKSET TALVEN YDINVIESTI Eksoottinen/arktinen Valkoinen Alkuperäinen Toimiva JOULU JA MUUT TALVEN ERITYISTAPAHTUMAT Joulu ja Joulupukki Uusivuosi, pääsiäinen ja muut juhlapyhät Talven urheilutapahtumat Luonto (revontulet, kaamos jne.) Jää ja lumi Kulttuuri Perinteet Historia Arktinen elämäntapa MEKIN MUIDEN TEEMOJEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT MEKin valtakunnalliset teemojen kehittämisstrategiat ohjaavat tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko elinkeinon kehittämistyön suuntaviivat ja päämäärän. Myös luontomatkailun ja hyvinvointimatkailun kehittämisstrategiat ovat jo työn alla ja ne saadaan valmiiksi kesällä. Mikäli olet kiinnostunut, ehdit vielä osallistua niiden työstämiseen. www.mek.fi/tuoteteemat-ja-tyokalut/kehittamisstrategiat Matkailusilmä 13

Hyvä palvelu ei mene muodista A Kun asiakas Haikon kartanohotellissa toivoo myöhään illalla, että huoneeseen tuotaisiin aamulla 50 vaaleanpunaista ilmapalloa vaimon syntymäpäivän kunniaksi, toive toteutuu. 14 Matkailusilmä

ácharlotta Lökström on opiskellut Haaga-Heliassa matkailualaa. Hän tuli Haikkoon ensin harjoitteluun, jäi sitten viikonlopputöihin ja nyt hän on kartanohotellin butler. Tällä kertaa hän tarjoilee samppanjaa toimitusjohtaja Juha Mähöselle. Teksti Pirkko Soininen Kuvat Mikael Soininen asia järjestyi ja itselle tuli tosi hyvä mieli siitä, että onnistuimme, toteaa kartanohotellin butler Charlotta Lökström. Lökström on yksi Haikon neljästä butlerista, jotka palkattiin taloon noin vuosi sitten. Kaikilla on hyvin erilaiset taustat: yksi oli aiemmin lentoemäntä, toinen piccolona Japanissa ja kolmas baarimestarina Ruotsinlaivoilla, sekä Charlotta joka tuli taloon takaovesta. Aloimme miettiä, kuinka erotumme muista paikoista. Upea miljöö, kylpylä ja palkittu kokouskeskus olivat hyvä alku, mutta lopulta vastaus oli meille hyvin luonteva ja selvä: palvelulla. Konseptimme on epätyypillinen suomalaisissa yrityksissä. Suomalaiset on totutettu itsepalveluun. Nykyään on jopa hotelleja, joissa ei ole vastaanottoa. Oivalsimme, ettei hyvä palvelu oikeastaan mene koskaan pois muodista, toteaa Haikon toimitusjohtaja Juha Mähönen. BUTLERIT HOITAVAT sekä vastaanottovirkailijan, baaritarjoilijan että hovimestarin töitä. Kun vieraat saapuvat, juttelemme kunnolla heidän kanssaan. Selvitämme, miksi he ovat tulleet Haikkoon: ovatko he kenties häämatkalla vai viettävätkö he lapsivapaata vuorokautta, kertoo Lökström. Tämän jälkeen butlerin on helpompi tehdä toista tehtäväänsä eli lisämyyntiä. Hän voi suositella asioita, joiden arvelee kiinnostavan juuri näitä vieraita. Hän voi ehdottaa parempaa huonetta, kylpylähoitoja tai samppanjalasillista. Butler saattaa vieraat perille huoneeseen ja esittelee sen heille henkilökohtaisesti Jokaista vierasta on huoneessa odottamassa hänelle osoitettu tervetulotoivotus, jonka toimitusjohtaja Juha Mähönen on allekirjoittanut. Koska butlereilla on huolehdittavana vain kartanohotellin 24 huoneen vieraat, he ehtivät paneutua tehtäväänsä huolella. BUTLEREIDEN VALINNASSA painottui ammattitaidon ohella persoonallisuus. Etsimme ihmisiä, jotka ovat palveluhenkisiä, kertoo Mähönen. Butlereita koulutettiin noin kuukauden ajan. He opiskelivat kartanon historiaa ja lisäksi heille opetettiin erilaisia taitoja. Kolme butleria palkattiin talon ulkopuolelta, mutta Charlotta Lökström oli tehnyt harjoittelunsa ja viikonlopputöitä kylpylähotellin puolella. Oli hienoa, että pääsin juuri tähän työhön, sillä nautin asiakkaiden kohtaamisesta, nuori butler sanoo. On tärkeää, että butlerit hallitsevat kartanon historian. Haikossa jokaiseen huoneeseen ja jopa jokaiseen esineeseen liittyy tarina. Tämän uskoo, kun kuuntelee Mähöstä. Kun tulemme Romanov-saliin lounastamaan, hän kertoo, että sali nimettiin aikoinaan sen suuriruhtinaan sukuhaaran mukaan, joka pelastui vallankumouksen pyörteissä Suomeen vuonna 1918. Kun juomme kahvia, pöytään kannetaan oikeat hopeasokerikot ja -kermakot. Matkailusilmä 15

Yleensä hotelleja myydään vain saatavuuden, hinnan ja huonetyypin avulla, me pyrimme myymään odotukset ylittäviä elämyksiä. Nämä kauppaneuvos pelasti Kämpin huutokaupasta 1960-luvulla. Hän osti hotellin kristallikruunut ja hopeat. Satu Tiivola täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Haikko on hänen luomuksensa mitä suurimmassa määrin. Satu Tiivolan esikuvina olivat keskieurooppalaiset linnahotellit. KUKA? JUHA MÄHÖNEN Opiskellut: Cornell University (GMP, 2005) Haaga (Executive MBA, 2003) Universidad de Buenos Aires (1993 1997) Malmin kauppaoppilaitos, matkailulinja (Yo-merkonomi, 1987) Työhistoriaa: Vuoristo-Yhtiöt Oy Hotelli Haikon Kartano (2011 ) RadissonBlu Olümpia, Tallinna (2010 2011) Reval Hotels, Vilna & Tallinna (2002 2010) Scandic Marski, Helsinki (1999 2002) Forum Park, Geneve (1998 1999) Freelance, Buenos Aires (1993 1997) SAS Royal Hotel, Helsinki (1991 1993) Strand Inter-Continental, Helsinki (1988 1991) Park Hotel Käpylä, Helsinki (1982 1988) Luottamustoimia, mm: Euroopan hotellinjohtajayhdistys EHMA:n hallituksessa (2009 ) Pohjois-Euroopan delegaattina. Naimisissa, kaksi kouluikäistä lasta Harrastaa hyötyliikuntaa, perhe-elämää, matkustelua, lukemista ja kirjoittamista. HALUAMME, ETTÄ Haikossa yöpyminen on vieraalle elämys. Pyrimme ylittämään odotukset, joka kerta. Yleensä hotelleja myydään vain saatavuuden, hinnan ja huonetyypin avulla, me pyrimme myymään odotukset ylittäviä elämyksiä, Mähönen sanoo. Mähönen tietää mistä puhuu. Hän on ollut hotellialalla yli 30 vuotta ja niistä puolet ulkomailla. Hän on työskennellyt Buenos Airesissa, Sveitsissä ja Baltiassa. Alaa hän on opiskellut muun muassa legendaarisessa Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa. Ennen Haikkoon tuloaan vuonna 2011 hän asui yhdeksän vuotta Baltiassa - ensin seitsemän vuotta Liettuassa, jonne avasi neljä uutta hotellia ja sen jälkeen Virossa, vastuualueenaan myös Pietari. Meidän on oltava valmiita antamaan asiakkaalle whatever whenever. Cornellissa kerrotaan legendaarista juttua asiakkaasta, joka haluaa keskellä yötä keittoa, joka on tehty vaaleanpunaisista elefanteista. Koska tällaista keittoa tuskin pystymme tarjoamaan, voimme ehdottaa tilalle jotain toista keittoa. Sanoja ei käy, ei onnistu emme halua käyttää. Suomalaisia palvelu hämmentää, varsinkin aluksi. Suomalaiset eivät halua tulla häirityiksi tai he pelkäävät, että palvelu maksaa lisää. Olemme arkoja käyttämään palvelua, vaikka voimmekin sitten nauttia siitä, että meitä palvellaan. Venäläiset sen sijaan osaavat vaatia palvelua. Jutun alussa esiintynyt ilmapallomies oli hänkin venäläinen. HAIKON VIERAISTA 85 prosenttia on suomalaisia. Ulkomaalaisista suurin yksittäinen ryhmä ovat venäläiset. ãcharlotta Lökström ja kartanon upea Rolls-Royce, jota hääparit usein vuokraavat. Minulta usein kysytään, mitä mieltä olen venäläisten määrästä. Minä sanon aina, että heitä saisi mielellään olla enemmänkin. Venäläisten keskiostos on Haikossa usein korkeampi kuin suomalaisten, he ovat hyviä asiakkaita. Liiketoimintaympäristö on Suomessa paljon haasteellisempi kuin missään muualla, missä olen aiemmin johtanut hotelleja. Täällä byrokratia ja verotus vaikeuttavat yrittämistä. Ministeri Vapaavuoren lanseeraama Matkailun kärkihanke on Mähösen mukaan onneksi merkki siitä, että valtiovalta tulee matkailuyrittäjiä vastaan. Jolleivät suunnitelmat sitten jää pelkiksi juhlapuheiksi. Suuri murheenaihe on myös Viron viinaralli. Nykyään vain kymmenen prosenttia suomalaisten nauttimasta alkoholista nautitaan ravintoloissa. Silti valtiovalta valvoo ja vaikeuttaa juuri meidän toimintaamme, vaikka katse pitäisi kääntää alkoholin halpatuontiin ja sen seurauksiin. 16 Matkailusilmä

IKÄIHMISET MATKALLA Teksti Jaakko Lehtonen Piirros Dreamstime TOISEN MAAILMANSODAN jälkeen syntyi suuria ikäluokkia moniin maihin. He ovat parhaillaan jäämässä eläkkeelle, mutta ovat monesti riittävän terveitä ja riittävän rahoissaan matkustaakseen sekä kotimaassaan että ulkomaille. He voivat myös hyödyntää huippusesonkien ulkopuolisia erikoistarjouksia ja siten tasata matalasesonkeja. Lievä ongelma on keksiä tälle kohderyhmälle sähäkkä nimi. Ihmiset eivät keskimäärin halua tulla nimetyksi vanhuksiksi, eivätkä sellaiset hahmotelmat kuin Harmaat Pantterit, Kultaisen iän kansalaiset tai Seniorit ole saavuttaneet laajaa hyväksyntää nekään. KÄVIN TAANNOIN viikon etelässä, ja siellä osui silmään rapsakka matkatoimisto nimeltä Kantun Tours. Suomeksi kun sitä makustelee, niin se tuntuu aika veikeältä ikäihmisten matkatoimistoksi, olipa kyse yrityksen omistajasta tai kohderyhmästä. Todellisuudessa ikäihmiset eivät matkustele dramaattisen paljon. Alle puolet eläkeläisistä matkustaa ylipäätään minnekään, ja heistäkin iso osa vain kotimaassaan. Silti he ovat merkittävä kohderyhmä myös Suomelle, koska heitä on niin paljon, että kansainvälisesti matkustaviakin riittää runsaasti. Ja onhan meillä omat suuret ikäluokkamme myös. IKÄIHMISILLÄ SAATTAA olla pieniä erityistoivomuksia. Liikkumisen tulisi olla mahdollisimman esteetöntä, ruokalistojen ja muiden tekstien riittävän suurella kirjoitettuja. Neuvontaa tulee saada. Vihoviimeinen ja surkea vinkki on sanoa katso netistä. Apropos, taustaltaan kuvioitu tai muutoin värillinen ruokalista on huomattavan hankala luettava. Koristelut voisi jättää reunoille, tekstit tulee painaa mieluiten yksiväriselle, vaalealle pohjalle. Erittäin hyvä olisi myös, jos hotellihuoneen valaistuksen ja lämpötilan säätö olisivat selkeästi hoidettavissa, ja vesihana toimisi ymmärrettävästi. Eivätkä nuo seikat suututtaisi nuorempiakaan asiakkaita. Televisio/DVD- soitin/monikanavakaiutin/ kotistudion toimintakuntoon saattamisesta vuokramökillä en halua edes sanoa yhtikäs mitään. HYVINVOINTIPALVELUT TEHNEVÄT kauppansa iäkkäämmille. Hieronta, erilaiset kylvyt, manikyyri, pedikyyri ja muut vastaavat. Sairaudenhoito- eli potilasmatkailukin nostaa päätään. Suomeen tullaan vaikkapa leikattavaksi. Matkan syy voi olla huono luottamus oman kotimaan palveluihin, pitkät jonot tai korkeat hinnat. Etenkin kasvojenkohotusleikkaukset tehdään mieluusti ulkomailla. Ujostuttaa. Lomien jälkeen sitten työkaverit saavat taivastella: kylläpä loma on tehnyt Sinulle hyvää. Olet kuin nuortunut. Matkailusilmä 17

matkailumarkkinointi mitä, missä, milloin (ja kenelle?) MTeksti Anna Leikkari oderni humanisti. Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoimenpiteiden ydinkohderyhmän edustaja. Kulturelli seikkailija, löytöretkeilijä, nautiskelija kestävää kehitystä arvostava vastuullinen matkailija. Liikkuu verkossa kuin kala vedessä: haaveilee, vertailee, etsii ja jakaa tietoa, varaa matkan. MoHut ovat ennen kaikkea eurooppalainen kohderyhmä, mutta samaa ajatusmaailmaa noudattavia matkailijoita löytyy toki myös Aasiasta ja maailmanlaajuisesti. Ryhmän selkeä rajaus jäsentää ja helpottaa matkailumarkkinoinnin suunnittelua keväällä ilmestynyt MoHutyökirja antaa käteen konkreettiset työkalut. Tähän olemme koonneet muutamia työkirjaa tukevia vinkkejä parempaan verkkonäkyvyyteen, joka on nykyään kaiken markkinoinnin A ja O. MODERNIT HUMANISTIT -TYÖKIRJA KEVÄÄLLÄ VALMISTUNUT työkirja modernien humanistien sielunmaisemaan tiivistää ja syventää tutkimustietoa eurooppalaisista kohderyhmistämme. Kulttuuriorientoituneista matkailijoista luontoa rakastaviin elämysmatkailijoihin. Pariskunnista ja perheistä varttuneisiin matkailijoihin. Kirjaan on koottu ohjeita, vinkkejä ja käytännön työkaluja. Toivomme, että kirjasta on paljon iloa ja hyötyä matkailuyrittäjille! Kirja on ladattavissa osoitteesta: www.mek.fi/studies/modernit-humanistit MODERNIT HUMANISTIT -TYÖPAJA TUUNAA TUOTTEESI ja markkinointiviestisi moderneille humanisteille on työpajakonsepti, jossa MEKin Modernit humanistit -tutkimuksessa kerättyä tietoa kohderyhmän rakenteesta ja arvostuksen malleista on jalostettu yrityksille käyttökelpoiseen muotoon ja se tarjotaan työpajojen kautta alueille ja yritysten käyttöön. Työpajapäivän saat alueellesi ilmaiseksi ottamalla yhteyttä MEKin T&K -tiimiin. Koulutus rakentuu palvelumuotoilun keinoja käyttäen Modernit humanistit -työkirjan ympärille, jonka osallistujat saavat mukaansa työpajasta omatoimista jatkotyöskentelyä varten. Lisätiedot: terhi.hook@visitfinland.com 18 Matkailusilmä

TOIMIVAT VERKKOSIVUT TOP 3 1 2 1 MIETI MITÄ MYYT JA MITEN. Matkailumarkkinoinnissa se on yleensä elämys. Ainutlaatuinen kokemus. Ainoa tapa myydä pala elämyksellistä Suomea on olla moderni, visuaalisesti voimakas ja selkeä. Less is more kuvien ja videoiden tulee olla kauniita, laadukkaita ja riittävän suuria. Visit Finlandilla on tätä tarkoitusta varten mediapankki, jonka kuvia saa vapaasti käyttää: imagebank.visitfinland.com MIETI MITÄ KÄVIJÄ HAKEE. Ole looginen. Relevantin informaation löytäminen on vaikuttavan ulkonäön ohella kaikkein tärkein kriteeri, jonka mukaan kävijä joko jää sivustolle tai poistuu siltä. Kannattaa miettiä palvelujen selkeää esittämistä jo heti etusivulla helposti täytettävä varauslomake, hintatiedot, karttapalvelu ja tapahtumakalenteri ovat yleensä niitä etsityimpiä toimintoja. Muista myös, että responsiivisuus älypuhelimella tai tabletilla on nykyään miltei välttämättömyys! 3 MIETI KENEN HALUAT SIVUASI LUKEVAN? Laadukas englanninkielinen kieliversio on jokaisen kansainvälistä yleisöä havittelevan matkailuyrityksen verkkosivun kulmakivi, mutta kannattaa miettiä myös muita kieliä. Tuleeko kohderyhmäsi maasta, jossa englantia ei välttämättä osata niin hyvin? Resurssien puitteissa kannattaa luoda edes riisutut versiot suomen- tai englanninkielisestä pääsivustosta. Pohdi muutenkin sisältöä lukijan silmin itsestään selvä perustieto on joskus uudelle Suomi-matkailijalle kultaakin kalliimpaa. Jos tarvitset ideoita ja apua verkkosivusi kehittämisen kanssa tai jos yritykselläsi ei edes vielä ole sellaista! ota yhteyttä meihin ja autamme mielellämme: anna.leikkari@visitfinland.com ja raija.lehtonen@visitfinland.com (kuvat ja videot) SOSIAALINEN MEDIA TOP 3 VALITSE SOME- KANAVASI OIKEIN. Perinteinen Facebook vai kenties reaaliaikaisempi ja informatiivisempi Twitter? Entä vuorovaikutteinen ja visuaalinen kuvapalvelu Instagram? Kaikissa ei välttämättä kannata olla mukana vaan valita se kanava, joka tukee juuri omaa toimintaa ja kohdeyleisöä parhaiten. Toisaalta, jos haluat näkyä monessa, voit järjestää tämän aika hyvin erilaisia päivitystyökaluja käyttäen. Esimerkiksi Hootsuite-palvelun avulla voit hallinnoida erilaisia some-profiileja helpommin ja ajastaa päivitykset kanavakohtaisesti. Palvelu kerää yhteen myös analytiikka-raportteja kävijätilastojen seurantaa varten. 2 KUUNTELE, OSALLISTU, VAIKUTA. Omien some-kanavien keskusteluihin tulee aktiivisesti osallistua, sen tietävät kaikki. Mutta tiesitkö miten tärkeää on tehdä samaa (kommentoida, tykätä, jakaa ) myös muiden kanavilla? Yhteistyö ja yhteisöllinen materiaalien jako (UGC = User Generated Content) ovat nykyään vaikuttavan verkkonäkyvyyden tärkeimpiä muistettavia. On myös hyödyllistä seurata mitä sinusta puhutaan verkossa. Oletko koskaan esimerkiksi kurkistanut TripAdvisorin palveluun, jossa arvostellaan hotellien ja ravintoloiden lisäksi myös paikkoja ja nähtävyyksiä sangen armottomasti? 3 MUISTA MARKKINOINTI! Sinulla voi olla käsissäsi aivan mahtava juttu, mutta sitä ei välttämättä löydetä jos et hiisku asioista eteenpäin. Markkinointi voi olla joko maksettuja bannerimainoksia (taattu tapa saada vaikkapa Facebook-tykkäyksiä), SEO-optimointia tai sitten selkeään suunnitelmaan pohjautuvaa viestintää, jossa esimerkiksi sähköpostilla, uutiskirjeellä tai tapahtumilla saadaan ihmiset tietoisiksi some-palvelustasi. Nykyään on myös sangen in käyttää tunnettuja matkabloggareita levittämään sanomaa eteenpäin. Kaikissa sosiaaliseen mediaan liittyvissä kysymyksissä tai yhteistyöehdotuksissa sinua voivat auttaa: eva.kiviranta@visitfinland.com sekä anna.leikkari@visitfinland.com voimme neuvoa myös miten näkyä Venäjän, Kiinan ja Japanin somessa! TIESITKÖ: INSTAGRAMMISSA KANNATTAA ottaa haltuun oma hashtag Visit Finlandilla se on #visitfinland. #-merkin avulla saa kerättyä muiden julkaisemaa materiaalia helposti! Visit Finland tekee mielellään yhteistyötä matkailuelinkeinon kanssa kurkkaa keitä seuraamme Instagrammissa ja liity mukaan: instagram.com/ourfinland Matkailusilmä 19

tunteet ja geopolitiikka muuttavat matkailuvirtoja Teksti Katarina Wakonen Kuva Dreamstime Eurooppalainen matkailuala on huolissaan Ukrainan kiisin pitkittymisestä. Epävarmuutta voi hälventää markkinointiviestinnän keinoin. Venäläismatkailijoille on muistutettava, että he ovat tervetulleita Suomeen. Milanolaiskahvilan asiakaskunnan silmäily viikonloppumatkalla vuosi sitten vahvisti sen mistä tilastot kertovat. Asiakkaiden joukkoon olivat ilmestyneet maailman matkailutilastoista tutun kärkimaan edustajat: venäläismatkailijat. Milanon merkkivaatekaupoissa on jo huomioitu vaativan venäläisen asiakaskunnan tarpeet. Valikoimaa on sovitettu suurimpia rahapusseja ajatellen, henkilökunnassa on venäjänkielisiä asiakaspalvelijoita ja provisiopalkkaisia myyjiä. Kassakone kilisee. Ravintoloiden ruokalistatkin saa venäjäksi. Niitä tarjotaan myös suomalaisille, joita arvuutellaan aksentin vuoksi venäläisiksi. Terveyskylpylöistään tunnetussa toscanalaiskylässä Montacatinissa harkitaan jopa katukylttien kirjoittamista kyrillisin kirjaimin. Varakkaiden venäläismatkailijoiden tarpeet on pitkälle huomioitu. Money talks. TÄNÄ KEVÄÄNÄ Milanossa on hiljaisempaa. Euroopan matkailu on äkillisen muutoksen edessä. Matkailupäättäjät vetävät henkeä ja laativat julkilausumia. Venäläisistä oli juuri tullut tärkeä osa niin Suomen, Saksan, Italian kuin muidenkin Länsi-Euroopan maiden matkailua, mutta nyt käydään kiivasta debattia sanktiopolitiikan vaikutuksesta ja siitä, miten Venäjäpakotteisiin pitäisi reagoida. Huhtikuun puolivälissä lähes 700 saksalaiselle matkailualan päättäjille tehdyn kyselyn mukaan selkeä enemmistö uskoo eurooppalaisten luopuvan matkasuunnitelmistaan Venäjälle ja Krimille. Sen sijaan saksalaisjohtajat ovat optimistisia, eivätkä usko matkailijavirtojen Venäjältä Eurooppaan tai ainakaan Saksaan katkeavan. Selkeät jakolinjat päättäjien keskuudessa löytyivät suhtautumisessa talouspakotteisiin sekä viisumien myöntämisiin. Puolet saksalaisista matkailun päättäjistä kannattaa EU:n tiukempia talouspakotteita ja puolet torjuu ajatuksen. Samalla tavoin kahteen leiriin päättäjät jakautuvat siinä, pitäisikö EU:n kiristää viisumipolitiikkaansa ja suunnata pakotetoimia näin tavallisia Venäjän kansalaisia kohtaan. MATKAILIJAVIRROISSA ON joidenkin arvioiden mukaan luvassa merkittäviä muutoksia, mikäli venäläiset alkavat Ukrainan kriisin pitkittyessä välttämään 20 Matkailusilmä