LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020

1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN LAPIN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020 - TOTELMA Irmeli Ruokanen 2015 19.11.2015 luonnos Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 2 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 2 2 Lapin metsäluonnon erityispiirteet... 3 2.1 Vahvuudet ja puutteet... 3 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus... 5 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Lapissa... 5 3.1 Rahoitus... 5 3.2 Kemeran Ympäristötuet... 6 3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet... 7 3.4 Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat... 7 4 Luonnonhoidon toteutussuunnitelma 2015 2020 lähtötilanteesta hankkeiksi... 9 4.1 Luonnonhoidon yleiset tavoitteet.9 4.2 Kemera-rahoitus ja valtionapu... 10 4.3 Muu rahoitus... 12 4.4 Suunnitelma elinympäristöittäin ympäristötuesta ja hanketyypeistä... 13 4.5 Vesiensuojelun suunnitelma... 15 4.6 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä... 15 4.7 Viestintä ja koulutus... 16 4.8 Paikkatieto... 16

2 1 Johdanto 1.1 Toteutusohjelman laadinta Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma (TOTELMA) on Suomen metsäkeskuksen ja sen alueiden luonnonhoidon edistämisen suunnitelma julkisilla varoilla tuetun luonnonhoidon kohdistamiseksi. Ohjelma suuntaa metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostaa toimintaa. Ohjelma laaditaan jokaiseen maakuntaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti, jolloin siinä tulevat esille alueen luonnonhoidolliset painopistealueet, kuten alueiden erilaiset ekologiset ja vesiensuojelulliset tarpeet ja tavoitteet sekä maisemalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset ja priorisoidaan luonnonhoitohankkeiden hanketyypit ja määrät sekä ympäristötukisopimuksien elinympäristötyypit. Toteutusohjelmat laaditaan osana alueellista metsäohjelmaa ja ne sisältävät METSOn toteutusohjelman tavoitteet. Luonnonhoidon tavoitteet sovitaan yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö alueneuvottelukunnan ja METSO-yhteistyöryhmän kanssa kuuluu prosessiin. Maanomistajilta ja muilta tahoilta tulleet hanke-esitykset ja ideat otetaan huomioon. 1.2 Taustaa luonnonhoidolle Hyvä luonnonhoito on edellytys kestävälle luonnonvarojen käytölle. Hyvä luonnonhoito lisää monimuotoisuutta, parantaa vesistöjen veden laatua ja lisää ekosysteemipalveluita. Luonnonhoito edistää metsäelinkeinoja ja maisema-arvoja. Erilaisin luonnonhoitotoimin voidaan hoitaa suojelualueita tai turvata talousmetsien luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen veden laatua. Alueellisesti on tärkeää tarkastella luonnonhoidon toteuttamisen kokonaisuutta. Luonnon monimuotoisuuteen liittyy lukuisia kansainvälisiä tai kansallisia sopimuksia, strategioita ja lakeja. Seuraavassa niistä tärkeimpiä, jotka vaikuttavat luonnonhoidon tavoitteisiin ja priorisointiin: EU:n luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia - päätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä, mm. heikentyneiden ekosysteemien ennallistaminen ja samalla ilmastonmuutoksen torjunta. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia vuosiksi 2012-2020 sekä Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO) -metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2025 mennessä. Ehdotukset Kemijoen ja Tornionjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosiksi 2016-2021 - valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat joulukuussa 2015 - Vesienhoitosuunnitelmien tausta-asiakirjoina ovat niitä tarkentavat Kemi- ja Tornionjokien vesienhoidon toimenpideohjelmat vuosille 2016-2021 - ohjeet mm. metsätalouden vesiensuojelutyölle Kansallinen metsästrategia 2025 -tavoitteena monimuotoisuuden huomioiminen, lisäksi painotetaan luontomatkailua, luonnontuotteita, ekosysteemipalveluja ja kulttuuriarvoja osana elämänlaatua, joita metsät tuottavat. - metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan tehokkaita vesiensuojelutoimenpiteitä Pienvesien kunnostusstrategia

3 -tavoitteena on luoda välineitä, jotta jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyminen turvataan ja arvokkaiden muuttuneiden pienvesien tilaa parannetaan EU:n vesipuitedirektiivi (VPD) -ohjaa vesienhoitoa ja antaa puitteet Talousmetsien metsänhoitosuositukset, metsälaki, Kemera, luonnonsuojelulaki ja maakuntakaava -talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen turvaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita -metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, erilaiset metsänkäsittelymenetelmät ja tukimuodot Lapin alueellinen metsäohjelma (AMO) -tunnistaa maakunnan vesiensuojelun ja metsäluonnon monimuotoisuuden vaalimisen tärkeäksi osaksi talousmetsien hoitoa. 2 Lapin metsäluonnon erityispiirteet 2.1 Vahvuudet ja puutteet Lapin luonto vaihtelee paljon siirryttäessä Pohjanlahden maankohoamisrannalta Pohjois-Lapin tuntureille. Ilmastovyöhykkeet vaihtelevat meren rannan keskiboreaalisesta Kilpisjärven hemiarktiseen vyöhykkeeseen. Rannikkoalueella on nähtävissä maankohoamisen kehityssarja harmaaleppävaltaisista merenrantalehdoista karuihin kangasmetsätyyppeihin. Suojelualueiden runsas määrä, 1,55 milj. ha, mikä on 23 % metsä- ja kitumaan pinta-alasta, on maakunnan vahvuus. Tämän lisäksi rajoitetussa metsätalouskäytössä on yhteensä 0,46 milj. ha metsä- ja kitumaata. Suojelualueita on runsaimmin Pohjois- ja Itä-Lapissa. Maakunnassa on seitsemän kansallispuistoa, seitsemän luonnonpuistoa ja 12 laajaa erämaa-aluetta. Maakunnassa sijaitsee kaksi valtakunnallista lehto- ja lettokeskusta, joissa on runsaasti emäksisiä kivilajeja. Ne sijaitsevat Lapin kolmiossa ja Kittilässä. Lisäksi Pohjois-Kuusamon letto- ja lehtokeskus ylettyy Sallan eteläosiin. Luonnontilaisia soita on paljon myös talousmetsissä. Ojitustoiminta on ollut runsasta eteläosassa maakuntaa ja vähäistä Koillismaalla ja Keski-Lapista pohjoiseen. Maakuntaa leimaavat suuret joet Kemi- ja Ounasjoki sekä Tornionjoki, jotka laskevat Pohjanlahteen. Lisäksi maakunnassa on runsaasti pienvesiä. Ihmistoiminnan haitallinen vaikutus metsäluontoon on merkittävintä maakunnan etelä- ja länsiosissa, jossa metsäojitus ja pellonraivaus on vähentänyt merkittävästi reheviä soita ja lehtoja sekä heikentänyt vesien tilaa. Tämän vuoksi vesiensuojelulla on merkittävä rooli, kun vanhoja ojitusalueita kunnostusojitetaan, hakataan ja muokataan. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimmat rakenteelliset puutteet ovat lahopuun ja palaneen puun vähyys. Suojelun puutteet ovat etenkin vanhoissa metsissä maakunnan eteläosassa, rehevissä korvissa ja maankohoamisrannikon kohteissa. Ehdotuksissa Kemijoen ja Tornionjoen vesienhoitosuunnitelmiksi kuvataan vesienhoitoalueiden vesien tila (kuva 1 ja 2). Valtaosa Kemijoen vesienhoitoalueen vesistöistä on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Kemijoki on Rovaniemeltä etelään tyydyttävässä tilassa. Lisäksi Kemijoen eteläisiä sivuhaaroja ja muutama muu jokivesistö Etelä- ja Keski-Lapissa on tyydyttävässä tilassa. Järvien ekologinen tila on maakunnassa yleisesti ottaen parempi kuin jokien lukuun ottamatta keinotekoisia tai voimakkaasti muutettuja järviä. Tornionjoen ekologinen tila on pääosin erinomainen tai hyvä, vain valuma-alueen etelä- ja keskiosassa on muutama tyydyttävässä tilassa oleva joen sivuvesistö tai järvi.

4 Meren rannan tila on hyvä. Rannikon kunnostusojituksissa happamat sulfaattimaat ja happamuushaittojen torjunnan tiedon puute luo erityisen haasteen vesiensuojelulle. Kuva 1. Kemijoen vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen tila Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan. Kuva 2. Tornionjoen vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen tila Tornionjoen vesienhoitosuunnitelman mukaan.

5 Teno-Näätämö-Paatsjoen vesienhoitosuunnitelma on pohjoisimman Lapin vesienhoitosuunnitelma. Alueella on runsaasti korkeita lakialueita ja suojelualueita. Metsätalous on hyvin vähäistä ja sillä on vain vähäinen merkitys vesistöjen kuormitukselle lähinnä vain Paats- ja Tulomajoen valuma-alueilla. 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Lapissa on metsätalousmaata 9,05 milj. ha eli 98 % maa-alasta. Maa-ala sisältää suojelualueet. Metsämaata on 4,96 milj. ha, josta puuntuotantoon käytettävissä on 3,73 milj. ha eli 75 %. Yksityismetsien osuus on 45 % metsämaan alasta. Lapissa on noin 34 540 metsälöä. Tilojen keskikoko on 47 ha. Lapissa on kaksi merkittävää kemiallisen metsäteollisuuden yritystä ja useita keskisuuria sahoja sekä hirsitalo- ja talotuotantoa harjoittavia yrityksiä. Puuston kokonaispoistuma on ollut viime vuosina noin 55-60 % puuntuotannon maan kasvusta. Hakkuutavoite on täyttynyt huomattavasti enemmän tukkipuun osalta. Metsät ja metsien käyttö ovat olennainen osa Lappia, joten luonnonhoidon edistäminen osana kestävää metsätaloutta sopii hyvin tähän maakuntaan. Lapissa metsiin liittyvät elinkeinot ovat merkittävässä asemassa. Levin, Ylläksen, Saariselän, Pyhä- Luoston ja Sallatunturin laskettelukeskusten läheisyyteen on kehittynyt luontomatkailuyrityksiä. Arvokalajokia on maakunnassa paljon. Ne ovat merkittäviä elinympäristöjä monimuotoisuuden kannalta ja luovat myös harrastusmahdollisuuksia. Lapissa on useita toimijoita, jotka voisivat olla kiinnostuneita luonnonhoidon hankehausta. Toimijat ovat sekä valtakunnallisia että pieniä yhden henkilön yrityksiä. 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Lapissa 3.1 Rahoitus Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) luonnonhoitomomentti on tarkoitettu metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Tällä momentilla voidaan rahoittaa yksityismetsien ympäristötukisopimuksia sekä metsäluonnon hoitohankkeita. Vuodesta 2008 alkaen Kemera-varoin toteutettu luonnonhoito on ollut osa METSO-ohjelmaa. Tämän lisäksi on tehty vesiensuojelusuunnittelua ja toteutusta. Ympäristötukikorvauksiin on käytetty varoja 2,4 milj. vuosien 2008-2014 välisenä aikana (taulukko 1) eli vuosittain keskimäärin 0,343 milj.. Tämän lisäksi on tehty luonnonhoitohankkeita yhteensä 1,148 milj. :n edestä eli vuosittain keskimäärin 0,164 milj. :n edestä. Lapissa metsäkeskuksessa on käytetty vuosittain pari henkilötyövuotta luonnonhoitoon. Valtionaputyönä tehtävään työhön kuuluvat mm. ympäristötukisopimusten valmistelu, luonnonhoitohankkeiden suunnittelu ja hankehakumenettelyn järjestäminen, luonnonhoidon asiantuntijatehtävät ja työryhmät, luonnonhoidollinen koulutus, tiedotus ja neuvonta sekä hakkuiden luontolaadun tarkastukset. Myös METSO-ohjelman edistäminen kuuluu metsäkeskuksen valtionaputyöhön. Valtionavun lisäksi metsäkeskus on saanut luonnonhoitoon rahoitusta mm. Lapin ELY-keskuksen hallinnoimassa EU:n NatNet Life hankkeessa.

6 3.2 Kemeran ympäristötuet Yksityismetsiin ympäristötukisopimuksia on tehty noin 1100 hehtaarille ja korvauksia on maksettu metsänomistajille noin 2,4 miljoonaa euroa METSO-ohjelman aikana vuosina 2008 2014 (taulukko 2). Metso-ohjelman ympäristötukitavoite on toteutunut heikosti. Sopimuksia on tehty eniten, 828 ha, pienvesien lähimetsiin ja tavoitteesta on saavutettu lähes puolet. Lehtojen tavoitteesta on toteutunut 25 %. Runsaslahopuustoisten kangasmetsien ja korpien tavoitteista on toteutunut vain 3-4 %. Maankohoamisrannikon kohteiden, lettosoiden ja rämeiden tavoitteesta ei ole toteutunut mitään (taulukko 2 ja 3). Taulukko 1. Kemeran luonnonhoitovarojen käyttö 2008 2014 Lapissa. Taulukko 2. Ympäristötuen METSO-ohjelman (2008-2025) tavoite ja sen toteuma elinympäristöittäin Lapissa 2008 2014.

7 Taulukko 3. Metso-ohjelman ympäristötukitavoitteiden toteuma soiden päätyyppiryhmissä Lapissa vuosina 2008-2014. Ympäristötukisoiden jakaantuminen Tavoite ha Toteutunut % Toteutunut ha tavoitteesta Korvet 2300 63 3 Letot ja lettorämeet 500 0 0 Puustoiset rämeet 200 1 0 Yhteensä 3000 64 2 Maakunnan yksityismetsissä on metsälain 10 :n erityisen tärkeitä elinympäristöjä (mete-kohteita) metsäkeskuksen tietokannassa reilu 6500 ha, 8100 kpl. Noin 80 % näistä on pienvesien lähiympäristöjä. Vähätuottoisia soita ei ole kartoitettu ja niitä on paikkatiedossa vain 67 ha. 3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet Kemeralla rahoitettuja luonnonhoitohankkeita on METSO-kaudella tehty yhteensä 18 kpl (Taulukko 4). Hankkeet ovat olleet pääosin metsätalouden vesiensuojeluhankkeita. Elinympäristöjen hoitoa on tehty kunnostamalla lähteitä ja lettosoita. Kemeran luonnonhoitohankkeiden toteutus on muuttunut niin, että vuodesta 2014 lähtien Metsäkeskus tekee luonnonhoitohankkeiden yleissuunnittelun sekä hakee hankkeelle ulkopuolisen yksityiskohtaisen suunnittelun ja toteuttajan hankehakumenettelyllä. Taulukko 4. Toteutuneet luonnonhoidon kemera-hankkeet ja ympäristötuet sekä muita hankkeita ja töitä, joissa metsäkeskus on ollut mukana Lapissa vuosina 2008-2014. Luonnonhoidon toimi Tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt kpl Vaikutushehtaarit Kemera Lähteiden kunnostus 2 x Valtionapu Valtakunn. Lhhankkeet EUrahoitus Leton ennallistaminen 2 x x Tärkeiden elinympäristöjen kartoitus 0 Maisemanhoidon kannalta merkittävät kunnostustyöt 0 Vesistöhaittojen estäminen 14 x Ojitusalueen ennallistaminen Metsäluonnonhoitoa ja monikäyttöä ym. korostavia alueellisesti merkittäviä hankkeita 0 YHTEENSÄ luonnonhoito-hankkeet 2008-2014 18 1 147 744 x x x Yhteensä ympäristötuki 1085 2 381 619 x Metso-ohjelman toteuttaminen mm. välityssopimukset ELY:lle 15 x NatNet Life -hanke Koulutus, edistäminen Yhteensä 3 529 363 x x x x x x Muu rahoitus 3.4 Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet, työt ja toimijat

8 Metsäkeskus on ollut aktiivisena toimijana Lapin ELY-keskuksen hallinnoimassa NatNet-hankkeessa (2012-2016), jossa edistetään Etelä-Lapin METSO-alueen monimuotoisuutta. Metsäkeskus on suunnitellut ja toteuttanut soiden ennallistamisia, luonnonhoidollisia kulotuksia, tehnyt luontopainotteisia metsäsuunnitelmia ja markkinoinut metsänomistajille Metso-suojelua. Suomen Riistakeskuksen hallinnoimassa valtakunnallisessa Kotiseutukosteikko Life Plus hankkeessa (2011-2015) riistakeskus on suunnitellut ja rakentanut mallikosteikkoja yhteensä 3 kpl, joiden pintaala on yhteensä 46 ha sekä yhden muun kosteikon, pinta-alaltaan 3 ha yksityisen maanomistajan kanssa Lapissa. Lisäksi riistakeskus on suunnitellut kaksi kosteikkoa, pinta-alaltaan yhteensä 4 ha. Riistakeskuksen hallinnoimassa Riistaa reunoilta hankkeessa oli yksi kohde Simon Seipijärvellä, jossa tehtiin 1 ha:n alalla vaihettumisvyöhykkeiden hoitoa. Lapin ammattikorkeakoulun järjestämiin luonnonhoitokortti-tentteihin (aikaisemmin luonnonhoitotutkinto) on osallistunut pääasiassa metsäkoneenkuljettajaopiskelijoita ja metsäammattilaisia. Suojelu luonnonsuojelulain keinoin Lapin ELY-keskus on toteuttanut METSON vapaaehtoista suojelua luonnonsuojelulain keinoin yhteensä 5497 ha vuosina 2008-2014 (taulukko 6). METSO-ohjelman tavoitteesta on saavutettu 53 %. Kohteista 1479 ha on ostettu valtiolle, 3852 ha on yksityisiä suojelualueita (YSA) ja 167 ha on määräaikaisia suojelusopimuksia. Toteutetuista kohteista on METSO-ohjelman mukaisia kohteita noin 4833 ha. Parhaiten tavoite on toteutunut kalkkikallioiden ja muiden kallioiden osalta. Myös puustoisten soiden osalta tavoite on saavutettu 91 %:sti. Eniten METSO-ohjelman hehtaaritavoitteesta on jääty jälkeen runsaslahopuustoisten kangasmetsien osalta, koska tavoitteesta on toteutunut vasta kolmannes, vajaa 2300 ha. Maankohoamisrannikon kohteiden tavoitteesta on toteutettu reilu viidesosaa ja pienvesien tavoitteesta vajaa kolmannes. Lapin ELY-keskus on käyttänyt varoja yhteensä 7 247 857 METSO-ohjelmaan vuosina 2008-2014. Taulukko 6. Lapin ELY-keskuksen METSO-ohjelman (2008-2025) tavoitteen toteutuminen 2008-2014.. Valtion maiden luonnonhoitotyöt Suojelualueet Hallinnoimillaan suojelualueilla Metsähallitus on ennallistanut noin 894 ha suota Lapissa vuosina 2008-2014. Metsien ennallistamispolttoja suojelualueilla on tehty 38 ha ja muuta metsien ennallistamista,

9 lahopuun lisäystä ja pienaukotusta, noin 577 ha. Metsähallituksen hallinnassa olevia perinnebiotooppeja oli hoidossa vuonna 2014 kaikkiaan noin 106 ha. Pinta-alaltaan valtaosa näistä keskittyy Keski- ja Pohjois-Lapin alueelle. Perinnebiotooppien hoidettavasta pinta-alasta suurin osa on vuokrattu yksityisille viljelijöille laidunkäyttöön. Niiden hoitoa rahoitetaan EU:n erityisympäristötuella. Osa kohteista hoidetaan Metsähallituksen omana työnä niittämällä. Hoidettavien perinnebiotooppien määrä pyritään pitämään nykytasolla Lapin alueella suojelualueiden ennallistamisen rahoitus on pääsääntöisesti muodostunut METSOohjelmasta ja LIFE Plus EU-rahoituksesta. Ennallistamista on rahoitettu vuosina 2008-2014 seuraavilla hankkeilla: Pelkosenniemi-Life, Suoverkosto-Life ja NatNet-Life. Talousmetsät Lapissa metsähallituksen talousmetsissä on tehty riistan elinympäristöjen hoitoa ennallistamalla soita 922 ha vuosina 2008-2014. Vesilintukosteikoita on rakennettu 8 kpl, yhteensä 84 ha. Riistaelinympäristöjen kunnostustyöt on tehty osittain metsätalouden liiketoiminnan käyttövaroilla ja osittain metsästystuloista riistanhoitoon ohjatuilla varoilla. Metsähallitus on tehnyt vesiensuojelutoimenpiteitä kuten pintavalutuskenttiä, laskeutusaltaita, ojien tukkimisia ja soiden ennallistamisia talousmetsien kunnostusojituksien yhteydessä. Kunnostusojitusalueilla on tehty myös jonkin verran tehostettua vesiensuojelua rakentamalla mm. vesiensuojelun erityisrakenteita. ELY - Maatalouden ympäristökorvaukset EU-osarahoitteisia ympäristötuen erityistukia on maksettu vuodesta 1995. Vuonna 2014 lähinnä maatiloille on maksettu maiseman ja perinnebiotooppien sekä luonnon monimuotoisuuden hoitoon liittyviä tukia sopimusten kautta noin 450 000 euroa Lapissa. Investointeja perinnebiotooppien aitaamiseen ja raivaamiseen on maksettu 2012-2014 maatiloille ja yhdistyksille 2 hakijalle reilu 4 600 euroa. 4 Luonnonhoidon toteutusohjelma 2016 2020: lähtötilanteesta hankkeiksi 4.1 Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Lapissa Luonnonhoidon tavoitteena Lapissa on sekä metsätalouden vesiensuojelu että monimuotoisuuden edistäminen normaalissa metsätaloudessa ja hanketoiminnalla. Luonnonhoitoa pyritään rahoittamaan mm. valtionavulla, toimijoiden omilla varoilla, kemeralla ja EU-varoilla. Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Lapissa ovat seuraavat: 1. Kemi- ja Tornionjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen 2. METSO toimintaohjelman toteuttaminen 3. Talousmetsien vesiensuojelun ja luonnonhoidon edistäminen sekä luontoarvojen huomioon ottaminen 4. Luonnonhoidon neuvonnan, koulutuksen ja tiedotuksen korkea taso 5. Hankehakuun hyvien hankkeiden tuottaminen painopisteenä vesiensuojelu- ja kulotushankkeet 6. EU-rahoituksen aktiivinen hakeminen luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun 7. Metsien monikäytön edistäminen 8. Heikentyneiden elinympäristöjen ennallistaminen luonnonhoidon suositusten mukaisesti 9. Ilmastomuutokseen varautuminen

10 4.2 Kemera-rahoitus Lapissa Kemeran luonnonhoitovaroja on käytetty vuosittain keskimäärin noin 0,507 milj. vuosina 2008-2014. Valtakunnan tasolla budjettikaavailujen mukaan luonnonhoitoon osoitettujen varojen määrä pienenee vuoden 2015 tason 6 miljoonasta eurosta 3 miljoonaan euroon eli puoleen vuonna 2016. Todennäköisesti myös maakunnan luonnonhoidon kemera-varat vähenevät. Valtaosa vuosittaisista luonnonhoitovaroista käytetään jatkossakin ympäristötukisopimusten rahoittamiseen. Ympäristötukisopimukset Metsäkeskus edistää ja neuvoo maanomistajia kemeran ympäristötukien laadinnassa ja avustaa niiden valmistelussa. Metsäkeskus on tehnyt ohjeen ympäristötukisuunnittelusta (2.9.2015). Tämä oli tarpeen vähien varojen suuntaamiseksi. Kemera-lainsäädännön ja em. ympäristötukiohjeen mukaan ensijaisesti ympäristötukea maksetaan metsälain 10 :n kohteille ja toissijaisesti, jos varoja riittää, voidaan rahoittaa myös muita arvokkaita luontokohteita kuten METSO-kohteita. Ympäristötukiohjeen mukaan 10 :n vähäpuustoisia kohteita kuten soita ei pääsääntöisesti rahoiteta. Mahdollisesti rahoitusta saavien muiden kuin 10 :n mukaisten alueellisesti edustavien METSO-kohteiden tulee olla luokkaa I tai II. Ympäristötukisopimuksien suunnitelma 2016-2020 perustuu maakunnan uusittaviin metsälain 10 :n mukaisiin ympäristötukisopimuksiin (438 ha, ilman vähäpuustoisia kohteita) ja uusittaviin metsoohjelman kohteisiin (14 ha) sekä tämän lisäksi puoleen (4171 ha) jäljellä olevasta Lapin METSOohjelman ympäristötuen tavoitteesta (taulukko 8). Näin laskettuna ympäristötuen rahoitustarve on yhteensä 4,2 milj. (taulukko 7). Tämä arvio ei sisällä ympäristötuen suunnittelukustannuksia. Tästä uusittavien, lähes yksinomaan metsälain 10 :n kohteiden, ympäristötukisopimuksen rahoitustarve on 0,9 milj. ohjelmakaudella. Uusittavat ympäristötukisopimukset on tehty vuosina 2006-2010. Ympäristötuki-suunnitelma elinympäristöittäin on taulukossa 8. METSO-ohjelma jatkuu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä pyritään saavuttamaan ohjelmassa määritellyt ympäristötuen tavoitteet. Lapin METSOohjelman ympäristötukitavoitteen saavuttaminen on vaarassa, jos ympäristötukivarat jatkuvat koko ohjelmakauden alhaisella tasolla. Uusittavien ympäristötukisopimuksien lisäksi rahoitusta tarvitaan uusiin metso-ohjelman mukaisiin vapaaehtoisen suojelun kohteisiin 3,1 milj., jolla rahoitetaan puolet jäljellä olevasta METSOohjelman mukaisesta ympäristötuen tavoitteesta. METSO-kohteista tärkeimpiä rahoitettavia kohteina ovat maankohoamisrannikon kohteet, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, korvet, letot, pienvesien lähimetsät ja lehdot Lapin METSO-ohjelman ympäristötukitavoitteen mukaisesti (taulukko 2, 3 ja 8). Luonnonhoitohankkeet Metsäkeskus edistää, tekee yleissuunnittelua, järjestää kilpailumenettelyn ja rahoittaa kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita. Hankkeet ovat useamman kuin yhden tilan hankkeita ja niitä toteutetaan yksityisten maanomistajien mailla. Toteutusohjelman pohjalta priorisoidaan hanketyypit ja kohdealueet. Tärkein kemeralla rahoitettava hanketyyppi on kunnostusojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen. Tämä johtuu vesistöjen ekologisesta tilasta, joka ei ole hyvä kaikissa vesistöissä. Metsätalouden paineita veden laatuun on lukuisissa vesistössä Kemi- ja Tornionjoen vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaan. Muita tärkeitä hanketyyppejä ovat luonnonhoidolliset kulotushankkeet ja usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt. Niukkojen kemera-varojen takia maakunnassa pyritään hakemaan luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun aktiivisesti mm. EU-varoja esimerkiksi purojen inventointiin ja kunnostamiseen.

11 Kemeran luonnonhoitohankkeiden rahoitustarve, 0,47 milj.. Se perustuu jo rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden varatarpeisiin ja uusiin hankkeisiin (taulukko 7). Uusista hankkeista tärkeimpänä ovat EU:n Freshabit hankkeen ns. integroidut vesiensuojelun kemera-hankkeet, joiden varatarve suunnittelukaudelle on noin 0,21 milj. ja kulotushankkeet. Lapissa luonnonhoitohankkeita toteutetaan etenkin vesiensuojelun painopistealueille, joissa metsätalous on aiheuttanut vesistöjen veden laadun heikentymistä (kuva3). Nämä vesistöjen painopistealueet on osoitettu Lapin vesienhoitoalueiden toimenpideohjelmissa ja niiden priorisointi on saatu Lapin Ely-keskuksen asiantuntijatyönä. Lisäksi vesiensuojelutarpeita on muissa pienissä luokittelemattomissa kohteissa. Vesienhoidon painopistealueiden vesistöissä veden ekologinen tila on yleensä tyydyttävä tai uhassa laskea sellaiseksi. Vesiensuojelussa ensisijaisena on saattaa loppuun jo rahoituspäätöksen saaneet vesiensuojeluhankkeet ja EU:n Freshabit-hankkeen ns. integroidut hankkeet Tornionjoen Naamijoen valuma-alueella. Vesiensuojeluhankkeita voidaan tehdä muuallakin kuin vesiensuojelun painopistealueilla. Taulukko 7. Luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötukisopimuksien suunnitelma ja budjetti Lapin yksityismetsiin vuosille 2016-2020. Taulukossa hankkeet, joissa metsäkeskus on mukana. 1. Tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt sekä suoelinympäristöjen ennallistaminen Kpl Kemera, Valtionapu, Valtakunnalliset LHhankkeet, EUrahoitus, Muu rahoitus, Yhteensä, Elinympäristöjen kunnostaminen 2 30000 15000 45 000 2. Metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen Vesistöhaittojen estäminen - jo rahoitetut hankkeet 3 121 000 121 000 - uudet hankkeet 6 240 000 50 000 290 000 3. Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus Kulotushankkeita 5 80000 30000 110 000 4. Vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen 0 0 0 5. Muita metsäluonnonhoitoa, maisema, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavia alueellisesti merkittäviä hankkeita 0 0 0 Hankkeet yhteensä 16 471 000 95 000 545 000 Ympäristötukien laadinta 1) - uusittavat 10 ja Metso-kohteet 452 ha 900000 40000 940 000 - uudet ympäristötuet (50 % jäljellä olevasta Metso-ohjelman tavoitteesta) 4171 ha 3106 000 150000 3256 000 Ympäristötuki yhteensä 4206 000 190 000 4396 000 NatNet Life -hanke 1 100 000 100 000 Freshabit -hanke 1 350 000 350 000 Yhteensä 4677 000 285 000 450 000 5412 000 1) Ympäristötukisopimukset eivät sisällä vähäpuustoisia soita. Uusittavat ympäristötukisopimukset tehty vuosina 2006-2010.

12 Luonnonhoidolliset kulotushankkeet on nähty maakunnassa merkittäviksi elinympäristöjen ennallistamishankkeiksi ja kulolajien säilymisen turvaajiksi. Lisäksi ne turvaavat metsäsertifikaatin säilymistä, koska luonnonhoidolliset kulotukset ja metsäpalot ovat metsäsertifioinnin kulotuskriteerin toteutumisen edellytys. Hyödyllisintä on toteuttaa kulotukset palojatkumoalueiden läheisyydessä, jotka näkyvät kuvassa 4. Elinympäristöjen hoitotöitä tehdään ensisijaisesti monimuotoisuusarvoiltaan potentiaalisimmissa kohteissa. Lapin kolmion alue on yksi merkittävä luonnonhoidon painopistealue, jossa luonnonhoidon töitä tulisi ensisijaisesti tehdä (kuva 4. Sopivia kohteita on muuallakin. Sopivia hoitotöitä ovat mm. lehtojen hoito ja uhanalaisten suotyyppien kuten rehevien korpien ja lettojen sekä valtakunnallisesti uhanalaisten tai direktiivilajien elinympäristöjen ennallistaminen ja hoito. Koska varoja on vähän ja purojen kunnostamisen menetelmästä ei ole vielä riittävää varmuutta, ohjeistusta ja kunnostuskohteiden priorisointia, seurataan asiassa tapahtuvaa kehitystä ja pyritään hankkimaan pilotointikokemusta. Kemi- ja Tornionjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien mukaan Lapissa on kymmeniä vesistöjä tai niiden osia ja järviä, jotka on arvioitu metsätalouden takia paineenalaisiin vesistöihin. Nämä esitetään kuvassa 3. On huomattava, että kaikkia vesistöjä ei ole vielä luokiteltu. Vesienhoitotyöt suunnataan ensisijaisesti näiden paineenalaisten vesistöjen valumaalueille. 4.3 Muu rahoitus Yhteishankkeet, joissa metsäkeskus on mukana Luonnonhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan muitakin rahoituskanavia kuin Kemeran luonnonhoitobudjettia. Valtakunnalliset luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa luonnonhoidon edistämisessä. Laajat yhdessä sidosryhmien kanssa toteutettavat mm. EU:n Life-hankkeet, antavat lisäpanosta koko luonnonhoidon kenttään. Metsäkeskus jatkaa Ely-keskuksen hallinnoimaa EU-rahoitteista NatNet hankkeen toteuttamista vielä vuoden 2016 edistämällä Etelä-Lapin monimuotoisuutta mm. ennallistamalla soita. Metsäkeskus on mukana laajassa valtakunnallisessa Metsähallituksen hallinnoimassa EU-rahoitteisessa Freshabit hankkeessa (2015-2020), jos hanke saa rahoitusta. Tässä hankkeessa metsäkeskus tekee lähinnä vesiensuojelutöitä Tornionjoen Naamijoen valuma-alueella. Ely-keskuksen METSO-ohjelman jatkaminen Ely-keskus jatkaa METSO-ohjelman toteuttamista ympäristöministeriön linjauksen mukaisesti. Vuonna 2016 toteutetaan METSO-ohjelmaa yhteensä noin 450 ha luonnonsuojelulain keinoin pääosin NatNethankkeen alueella. Vuosien 2016-2019 ajaksi YM:n suunnitelma Lapin METSO-ohjelman toteutuksista on yhteensä 900 ha, josta lähes puolet vuonna 2016. METSO-ohjelman tavoitetta ELY:llä on jäljellä vielä 5575 ha vuoden 2025 loppuun mennessä, josta AMO-ohjelmakaudella olisi hyvä toteuttaa puolet. Valtion maiden luonnonhoitotyöt 2016-2010 Talousmetsät Valtion maiden talousmetsissä aktiivista riistaelinympäristöjen kunnostusta tehdään lähivuosina vuosittain riistanhoitoon käytettävissä olevien varojen puitteissa. Lisäksi talousmetsissä voidaan tehdään pienimuotoista soiden ennallistamista kunnostusojitustöiden yhteydessä

13 ja/tai vähätuottoisten ojitettujen soiden hakkuualoilla. Kunnostuksiin voidaan hakea ulkopuolista rahoitusta osallistumalla yhteishankkeisiin. Suojelualueet Lapin suojelualueilla jatketaan ennallistamisten toteutusta soiden ja metsien osalta vuosina 2016-2020. Metsien ennallistamisessa pääpaino tulee olemaan ennallistamispoltoissa. Tulevina vuosina rahoitusta ennallistamiseen tulee Light and fire -Life ja Freshabit-Life hankkeista. Vuonna 2014 käynnistyneessä valtakunnallisessa EU-rahoitteisessa Light and fire -Life - paahdehankkeessa merenrantaniityillä, dyyneillä, harjuilla, nummilla ja muissa paahdeympäristöissä tehdään luonnonhoidollisia polttoja ja raivataan puustoa. Lisäksi hankkeessa tehdään suojelualueiden metsien ennallistamispolttoja. Ensimmäistä kertaa Suomessa samassa hankkeessa hoidetaan valtion, yksityisten maanomistajien ja yritysten maita. Metsähallitus hakee EU-varoja mm. soiden suojeluun ja ennallistamiseen Suoverkosto-Life -hankkeen jatkamiseen. Riistakeskuksen hankkeet Suomen riistakeskus hakee EU-rahoitusta TaigaGrouse Life hankkeeseen v. 2016. Hankkeessa on tavoitteena edistää metsäkanalintujen ja metsähanhen elinympäristöjen huomioimista metsätaloudessa sekä kunnostaa niiden elinympäristöjä. ELY - Maatalouden ympäristökorvaukset Maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen hoitoon liittyvät tuet ovat nimeltään ympäristösopimuksia ja maksettava tuki ympäristökorvausta. Sopimukset ovat pääsääntöisesti viisivuotisia ja uusien kohteiden lukumäärä ja hehtaarit määräytyvät tulevien hakemusten ja valtion budjettirahoituksen pohjalta. Maatalouden luonnonmonimuotoisuuden hoitoon liittyviä sopimuksia tullaan tekemään vuonna 2015 noin 1 700 ha:n alalle. Tukimäärä tulee näissä sopimuksissa olemaan arviolta 700 000 1 000 000 euroa/vuosi. Lisäksi tukea voi hakea kosteikkoihin liittyviin eituotannollisiin investointeihin sekä perinnebiotooppien aitaamiseen ja alkuraivaukseen. 4.4 Suunnitelma elinympäristöittäin ympäristötuesta ja hanketyypeistä Luonnonhoidon toteutusohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä Lapissa. Tavoite perustuu laajempiin kansainvälisiin ja kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin. Maakunnassa erityisesti huomio suunnataan vesimuodostumiin, joissa metsätalous on pääasiallinen kuormittaja tai se on vesienhoidossa tunnistettu merkittäväksi paineeksi. Nämä vesimuodostumat on löydettävissä Kemi- ja Tornionjokien vesienhoidon toimenpideohjelmista. Tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja vaatii resursseja. Varojen vähentyminen priorisoi hankkeita ja luo paineita hakea EU-varoja luonnonhoidon töihin. Lapin luonnonhoidon toteutusohjelmassa nostetaan luonnonhoidollisten kulotuksien toteuttaminen myös yksityismetsissä tärkeäksi uudeksi luonnonhoidon työlajiksi, jota voidaan toteuttaa myös kemeralla. Kulotus lisää palanutta puuta ja auttaa etenkin kulotuksista riippuvaisia uhanalaisia ja harvinaisia hyönteisiä. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa tuli esille, että metsäisissä luontotyypeissä ennen kaikkea lehdot, lehtipuuvaltaiset kangasmetsät, ikivanhat metsät ja karukkokankaat ovat uhanalaistuneet. Soista rehevät, korpiset ja lähteiset suotyypit ovat uhanalaistuneet. Sisävesistä uhanalaisimpia ovat virtavedet, lähteiköt ja lammet. Painotukset elinympäristöjen hoidossa ovat uhanalaistuneiden luontotyyppien hoito.

14 Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet elinympäristöittäin Kemeralla yksityismetsissä toteutettava ympäristötukien elinympäristöittäinen tavoite esitetään taulukossa 8. Elinympäristökohtaiset tavoitteet esitetään uusittavien ympäristötukien osalta ja jäljellä olevasta ympäristötukien METSO-ohjelman tavoitteesta puolet. Metsäohjelmakaudella uusittavia ympäristötukia on 452 ha. METSO-ohjelman jäljellä olevaa tavoitettta on paljon, 7610 ha, josta esitetään toteutettavaksi puolet,3715 ha, vuosina 2016-2020. Koska METSO-ohjelman toteutus on edennyt heikosti ympäristötukien osalta, jäljellä oleva tavoite on suuri toteutettavaksi METSOohjelman jäljellä olevan kymmenen vuoden aikana vuoden 2025 loppuun mennessä. Ensisijaisesti ympäristötuet maksetaan metsälain 10 :n kohteille paitsi vähätuottoisille elinympäristöille kuten soille kemera-lainsäädännön ja ympäristötukiohjeen mukaisesti. METSOkohteiden rahoituksen ympäristötuen priorisointi tulisi olla seuraavankaltainen: pienvesien lähimetsät, maankohoamisrannikon kohteet, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, korvet ja letot. Suurin ympäristötukitavoite on runsaslahopuustoisissa kangasmetsissä, korvissa ja letoissa sekä pienvesien lähimetsissä. Lapin Metso-ohjelman mukaan runsaslahopuustoisia kangasmetsiä tulisi saada ympäristötuen piiriin viiden vuoden ohjelmakaudella puolet jäljellä olevasta tavoitteesta eli 1678 ha. Vähäisten ympäristötukivarojen takia yli neljän hehtaarin runsaslahopuustoiset kangasmetsäkohteet pyritään ohjaamaan metsäkeskuksessa ELY-keskukseen toteutettaviksi. Metsäkeskus ohjaa muiden toimijoiden kanssa METSO-tarjouksia ELYYN välityssopimuksien perusteella. Taulukko 8. Suunnitelma ympäristötuesta ja hankkeista elinympäristöittäin monimuotoisuuden edistämiseksi Lapissa 2016-2020. Elinympäristötyyppi Ympäristötuki, Uusittavat 10 :n kohteet Ympäristötuki, Uusittavat Metsokohteet Ympäristötuki, Metso-ohjelman mukainen tavoite 2016-2020 Luonnonhoitohankkeet ha ha/vuosi ha ha/vuosi ha ha/vuosi kpl Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet 0 0 50 10 1 Lehdot 25 5 0 38 8 1 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 34 7 9 2 1678 336 5 Pienvesien lähimetsät 349 70 5 1 466 93 Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat 1) 30 6 1468 294 Puustoiset perinnebiotoopit 0 0 0 5 1 Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat 0 0 0 10 2 Yhteensä 438 88 14 3 3715 744 7 1) Metso-ohjelman puustoisten soiden tavoite AMO-ohjelmakaudelle: 1468ha, josta 1119 ha korpia ja 250 ha lettoja Palaneen puun ja lahopuun määrää lisätään toteuttamalla vähintään viisi luonnonhoidollisen kulotuksen hanketta yksityismetsissä ohjelmakaudella. Hankkeissa on tavoitteena polttaa esimerkiksi kookkaita säästöpuuryhmiä 7-8 kappaletta yksityismetsissä vuotta kohti. Suurin hyöty monimuotoisuuden kannalta luonnonhoidollisista kulotushankkeista saadaan, jos ne toteutetaan kulotuksen painopistealueilla (kuva 4). Elinympäristöjen hoitohankkeiden painopistealue on Etelä- Lapissa, mutta luonnonhoitotöitä voidaan tehdä muuallakin. Etelä-Lapissa on paljon mm. reheviä ennallistamiskelpoisia soita ja uhanalaisten kasvilajien elinympäristöjä. Pienvesielinympäristöjen ympäristötukiin panostamalla turvataan myös niihin liittyviä reheviä kohteita, kuten lehtoja, korpia ja metsäluhtia ja lisätään kytkeytyvyyttä. Pienvesielinympäristöjä on

15 kattavasti yli maakunnan, joten niiden luonnonhoidolla vaikutetaan tasapuolisesti koko maakunnan metsäluontoon. Lisäksi pienvesillä on merkittävä asema vesiensuojelun, maiseman ja virkistyksen kannalta. METSO-ohjelmassa asetettu tavoite maakunnan pienvesiympäristöjen ympäristötuen määrästä puuttuu vielä lähes tuhat hehtaaria. Maksamalla metsänomistajille ympäristötukea turvataan pienvesien ja niiden lähiympäristöjen säilyminen hakkaamatta parhaiten. Pienvesien lähiympäristöihin ei esitetä kemeran luonnonhoitohankkeita varojen niukkuuden takia. Pienvesien lähiympäristöt pyritään säilyttämään monimuotoisuusarvot huomioivilla hakkuilla, jolloin puustoa ei avohakata tai hakataan vain varovaisesti ja pensaskerros säilytetään. Metsäammattilaisten neuvonnalla merkitystä puronvarsihakkuiden onnistumisen kannalta. Lapissa on tarve tehdä selvityksiä pienvesien tilasta ja kunnostustarpeista sekä toteuttaa kunnostuksia mm. Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian mukaan. Pienvesien kunnostus on iso ja kallis urakka ja se vaatii EU-rahoitusta. 4.5 Vesiensuojelun suunnitelma Vesiensuojelun osalta jatketaan metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä mm. valuma-aluekohtaisia hankkeita sekä otetaan käyttöön ja kehitetään valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelua. Valuma-aluekohtaista vesiensuojelun suunnittelua keskitetään erityisesti maakunnan etelä- ja länsiosaan sekä raakkuvesistöihin ja kalataloudellisesti arvokkaisiin vesistöihin ensijaisesti vesiensuojelun painopistealueille. Metsäkeskuksen paikkatietoaineistot ja -sovellukset tarjoavat kustannustehokkaita keinoja vesiensuojelun yleissuunnittelun tehostamiseen. Kunnostusojituksien yhteydessä tärkein vesiensuojelutoimenpide on metsätaloudellisesti kannattamattomien kohteiden jättäminen kunnostusojittamatta. Vesiensuojelussa painopisteenä on metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen lisäämällä metsätalouden vesiensuojelun täydentävien toimenpiteiden, kuten pintavalutuskenttien, kosteikoiden, pohjapatojen sekä virtaamanhallintarakenteiden käyttöä. Täydentävien vesiensuojelurakenteiden käyttöä edistetään valuma-aluekohtaisella vesiensuojelun suunnittelulla. Toimijoiden ja maanomistajien neuvonnalla ja koulutuksella parannetaan talousmetsien vesiensuojelua. Toteutusohjelmajaksolla metsäkeskus vie hankehakuun vuosittain hankkeita, jotka kohdistuvat metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen. Vesiensuojelun kärkihankkeena on Freshabit hankkeen vesiensuojelutöiden suunnittelu ja toteutus Naamijoen valuma-alueella. 4.6 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Kaiken luonnonhoidon ei tarvitse kohdistua arvokkaisiin elinympäristöihin. Metsäalasta valtaosa on talousmetsiä, joten monimuotoisuuden kannalta talousmetsillä on iso merkitys. Luonnonhoitohankkeissa voidaan käyttää tehostetusti metsälain, metsäsertifiointikriteereiden ja metsänhoitosuositusten tarjoamia erilaisia metsienkäsittelymahdollisuuksia ja lisätä monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. Säästöpuuryhmien laadulla voidaan vaikuttaa arvokkaisiin rakennepiirteisiin. Metsäsertifiointi edellyttää luonnonhoidollisten kulotuksien toteuttamisia. Metsänomistajien ja metsäammattilaisten neuvomiseen ja kouluttamiseen kemera-varoilla toteutettavista luonnonhoidollisista kulotuksista tulee panostaa tulevina vuosina. Luonnonhoidon tavoitteena voi olla myös metsien virkistys- tai muun käytön edistäminen. Metsät tuottavat hyvinvointia ja mielihyvää ja edistävät terveyttä. Luonnonhoito antaa mahdollisuuksia luontomatkailuun, kun esim. luontokohteita voidaan käyttää tutustumiskohteina. Erilaiset metsäkäsittelymenetelmät antavat uusia mahdollisuuksia niin luontomatkailulle kuin metsämaiseman hoidollekin. Myös riistanhoidon edistäminen on tärkeää. Aiheeseen panostetaan mm. mahdollisella valtakunnallisella EU-hankkeella.

16 4.7 Viestintä, koulutus ja neuvonta METSO-ohjelman myönteinen julkisuus auttaa koko luonnonhoidon kenttää. Tieto METSO-ohjelman tarjoamista vaihtoehdoista on saatava myös niille maanomistajille, jotka eivät vielä niitä tunne esimerkiksi Metsään.fi -kanavaa hyödyntäen. Metsäammattilaisten tulee esittää asiakkailleen metsätaloustoimenpiteiden lisäksi myös METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot. Luonnonhoitohankkeiden hankehakuun osallistuvat toimijat ovat myös tärkeä yhteistyötaho. Osaavien toimijoiden riittävä määrä luo pohjan laadukkaalle ja vaikuttavalle luonnonhoidolle. Metsäkeskuksen luonnonhoidon toimihenkilöille ja mahdollisesti myös nettisivuille toimijat voivat ilmoittaa hankeesityksiä ja ilmoittautua kiinnostuneeksi toimijaksi sekä antaa palautetta hankehausta. Lapissa järjestetään toimijoille koulutustilaisuuksia METSO-ohjelman vaihtoehdoista ja luonnonhoitohankkeista. Maanomistajien tietotasoa METSO-ohjelmasta ja luonnonhoidon vaihtoehdoista lisätään tiedotuksella, retkeilyillä ja tiettyihin elinympäristöihin kohdistetulla markkinoinnilla. Kohdistetussa markkinoinnissa hyödynnetään mm. Zonation-analyysiä, joka osoittaa monimuotoisuuden painopistealueita. Maanomistajaretkeilyjä tai koulutustilaisuuksia järjestetään vähintään kaksi TOTELMA- jaksolla. Maakuntalehtiin ja paikallislehtiin tehdään kolme tiedotetta tai juttua vuosittain. Metsään.fi-palvelussa esitetään metsälain 10 :n tärkeät luontokohteet, mahdolliset METSO-kohteet ja uhanalaiset lajit. Näin ollen maanomistajat aktivoituvat kysymään kohteista ja luonnonhoidon mahdollisuuksista. Kasvavaan kiinnostukseen on varauduttava riittävin henkilöstöresurssein ja kohteiden tarjontaan on pystyttävä vastaamaan kohtuullisessa ajassa. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään markkinoinnissa ja tiedotuksessa. Metsäkeskus järjestää luonnonhoitokortti-tenttejä maakunnan metsäkoneen kuljettajakoulutusta järjestävissä ammattiopistoissa. Lisäksi tentteihin voivat osallistua ko. oppilaitoksien metsäalan aikuisopiskelijat sekä maakunnan metsäammattilaiset ja metsänomistajat. Neuvonnan ja koulutuksen tarve kasvaa luonnonhoidon ja vesiensuojelun edistämisessä talousmetsissä, koska hakkuut lisääntyvät ja valtion varat vähenevät luonnonhoitoon. Vesiensuojelukoulutuksessa uutena asiana tulee kouluttaa mm. happamien sulfaattimaiden tunnistaminen ja happamuushaittojen torjuntakeinot vesistöihin. Myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen metsänkäsittelymenetelmien koulutukseen metsäammattilaisille on tarvetta. Metsäkeskus toteuttaa neuvontaa sekä valtionavulla että luonnonhoitohankkeissa. 4.8 Paikkatieto ja alueelliset painotukset Luonnonhoidon ja vesiensuojelun painopistealueet sekä jo tehdyt vesiensuojelurakenteet ja muut luonnonhoitohankkeiden toteutukset merkitään metsäkeskuksen paikkatietoon vuoden 2015 loppuun mennessä. Luonnonhoidon painopistealueilta nousevat esille tärkeät alueet mm. hankehakua varten. Kuvissa 3 ja 4 on kartat vesiensuojelun ja luonnonhoidon painopistealueista Lapissa.

Kuva 3. Lapin virtavesien ja järvien metsätalouden vesienhoidon painopistealueet, missä on tarpeellista tehdä vesiensuojelutöitä. 17

18 Kuva 4. Lapin zonation-analyysi sekä luonnonhoidon ja kulotuksen painopistealueet. Zonation-analyysi on tehty vain Etelä-Lapista. Zonation-karttojen tulkintaohje: Zonation-tietokoneohjelma on päätösanalyysityökalu, joka kykenee käyttämään suuria määriä ekologista paikkatietoa tuottamaan paikkaan sidotun prioriteettiluokituksen yli koko maiseman. Analyysiä voidaan hyödyntää suojeluresurssien tarkemmassa kohdentamisessa. Tulokset voidaan visualisoida prioriteettikartoilla ja niitä voidaan käyttää esim. luonnonsuojelullisesti arvokkaimpien alueiden etsimiseen. Aineistoa vaihtelemalla voidaan tehdä erilaisia analyysejä. Oheinen metsäelinympäristöjä koskeva zonation-tuloskartta perustuu Suomen metsäkeskuksen metsävara-aineistoon (aineistoon tehtiin ajallinen poiminta 2001-2011), Metsähallituksen suojelualueiden luontotyyppiinventointiaineistoon sekä Metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimaan monilähteiseen metsien inventointiaineistoon. Käytettävä aineisto oli aina tarkin alueelta saatavilla oleva aineisto. Suomen metsäkeskuksen aineisto päivitettiin metsänkäyttöilmoituksilla. Analyysissä hyödynnettiin maastokuvioittaiset puuston laatua kuvaavat ominaisuustiedot (tilavuus ja keskiläpimitta), kasvupaikkatiedot sekä metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt. Analyyseissä painotettiin runsaspuustoisia, monipuulajisia, lehtomaisilla kasvupaikoilla kasvavia metsiköitä, jotka ovat hyvin kytkeytyneet sekä muuhun biodiversiteetin kannalta arvokkaaseen ympäristöönsä että suojeltuihin kohteisiin. Zonation-karttojen puutteena on, ettei niissä koskaan voin ilmentää kaikkea kerralla. Tämän vuoksi ne ovat asiantuntijan työkaluja maisemarakenteen tarkastelussa. Karttaa tulkitessa violetit alueet ovat metsämaiseman paras 5 % pinta-alasta zonation-tulosten perusteella, keltaiset on paras 5-30 % ja vihreät alueet huonoin 70 %. Tuloksena tämä tarkoittaa esimerkiksi, että violetit ja keltaiset alueet ylläpitävät parhaiten uhanalaisen metsälajiston säilymistä myös jatkossa, ja vihreät alueet edustavat vähälajisempaa voimakkaammin hoidettua metsikkömaisemaa.