MENETELMÄSELOSTE 11.6.2013 MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100
Ssällyslueelo 1 TAUSTAA... 3 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 5 3 MAATALOUDEN HINTAINDEKSIN RAKENNE JA HINTASEURANTA NIMIKKEITTÄIN... 6 VILJAT (SISÄLTÄÄ SIEMENET)... 6 TEOLLISUUSKASVIT... 6 REHUKASVIT... 6 VIHANNEKSET JA PUUTARHATUOTTEET... 6 PERUNAT (SISÄLTÄÄ SIEMENEN)... 7 HEDELMÄT... 7 ELÄIMET... 7 ELÄINTUOTTEET... 7 4 MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSIEN 2010=100 JA 2005=100 PAINORAKENTEET... 8 5 INDEKSIN LASKENTA JA MAHDOLLISET VIRHELÄHTEET... 10 6 JULKAISEMINEN, VANHOJEN PERUSVUOSIEN INDEKSIT JA INDEKSIEN SAATAVUUS... 11
3 1 Tausaa Tlasoesus on uoanu Maaalouden uoajahnandesä vuodesa 1995 alaen, jollon 1990=100- ndes muuen vasaamaan Eurooan unonn lasovrason Eurosan ssälöraennea. Aasemmn ansallsn vaamusn ja määrelmn erusunua ndesä laa Maaalouden aloudellnen umuslaos, nyynen Maa- ja elnarvealouden umusesus. Maaalouden uoajahnandesn laadna erusuu Eurooan unonn jäsenmaden ja Eurosan välseen "herrasmessomuseen". Tlason laadnaa oordnodaan erran vuodessa Eurosan järjesämässä oousessa, jossa äsellään ansanalouden lnoon uuluva maaalouden alouslejä ja maaalousuoeden hnalasoja. Maaalouden uoajahnandesllä maaan maaalousseorn ulouolelle ja lojen välllä myyäven uoeden hnaehysä. Tuoee ova sen ääynee suoraan äyeävs, jaloseavs a venn. Maaalouden hnandes uudseaan vähnään vden vuoden välen uen muun Tlasoesusen laama hnandes. Uusmmassa ndesssä erusvuoena on vuos 2010. Indesn lasennassa äyeävä anoarvo saadaan ääosn Tlasoesusen maaalouden lndon edosa. Hnaedo saadaan ääosn Maa- ja mesäalousmnserön eoalveluesus Tesä. Hna-anesoa äydenneään lsäs musa lähesä saaavlla edolla. Maaalousuoee vodaan nden louäyön eruseella jaaa aheen ryhmään: maaalousalan ulouolelle myyävä uoee, joa on aroeu äyeävs sellasnaan, jaloseavs a venn maaalousalan ssällä uoanohyödyes myyävä uoee, uen rehu, semene ja asvaeavs aroeu eläme. Maaalousuoeden uoajahnandes (uoosndes) erusuu maaalousuoeden myynehn ja Maaalouden uoanovälneden osohnandes (anosndes) uoanovälneden osohn. Lähöohana on laaja "esmääräsen maalan" äse el myyn aaa maaalousalan ja muden omalojen välse alousome seä väluoeäyöön menevän maaalousuoosen srro maaalousysöjen, so. lojen, välllä (luuun oamaa maaalousysöjen välsä elänen auaa). Sueam "ansallsen maalan" äse aas van maaalousalan ja muden omalojen välse alousome. Maaalouden uoajahnandes aaa sen vljan myynnn rehun valmsajlle seä elänen rehus äyeävän vljan myynnn mulle vljeljölle. Maaalouden lndossa huomoon oeaan myös ysön ssänen rehun uoano ja uluus osn un hnandesessä. Indesn arem uvaus on Eurosan julasemassa Maaaloushnalasojen äsrjassa (Handboo for EU Agrculural Prce Sascs, March 2008). 1990=100-ndesn anoraennea ja mausmeneelmä orjan vuonna 1995 sen, eä Maaalouden aloudellsen umuslaosen lasema ndessarja vuosla 1990-1993 jävä vomaan sellasnaan. Vuoden 1994 ndes lasen aauuvas uudella Eurosan vaamalla luousella ja anoraeneella. Rehuvehnä jä hnaseurannasa os ja ano annen myllyvehnälle. Hedelmn lsän omena. Sarja jaen brolerehn ja muuhun sarjaan. Kasvauseläme osen oonaan hnaseurannasa. Kasvauselänen anoarvo annen san-, naudan ja sarjan lhalle. Muhn uoesn oen muaan hunaja. 1990=100-uoajahnandesä lasen ueomana ja hnauellsena ndesnä, mua ndesessä äyen samaa anoraennea. Hnna ova ollee lman arvonlsäveroa vuoden 1995 alusa lähen. 1990=100-ndesssä ol jossan vljossa ja elänuoessa hnau muana. 1990=100-ndessä lasen äsä johuen aauuen erseen myös ueon maaalouden uoajahnandes. Luous erusu NACE70-luouseen.
Perusvuoden 1995=100 maaalouden hnandesen uudsamsessa huomon maaalouden lndossa aahunee muuose. Eurosan määrelmen muaan maaalouden uoajahnandesn 1995=100 arvoeojen ul erusua vuoden 1995 marnahnohn aasemman uoajahnnan sjaan. Marnahna on uoeen arvonlsäveroon hna lalla a lähmmässä/ensmmäsessä auaaassa lman uoeua mahdollsne veroluonesne masuneen. Arvoeohn lasen muaan aemmasa oeen myös lojen välnen aua seä maaalouden lännäsomnna. Tlojen omaa äyöä (esm. rehu omsa vljelmsä) e laseu muaan arvoeohn. Indesn anoraenne lasen vuosen 1995-1996-1997 arvoedosa vuoden 1995 hnnon armeesena esarvona. Kolmen vuoden esarvoon äädyn, osa vuos 1995 ol Suomen ensmmänen vuos EU:ssa, se ol odoava ja marna hava hnaasoaan. Lsäs esarvo uvas aremmn esmääräsä marnalannea ja aso erlasen saovuosen aheuamaa vahelua. Hnaseuranaan oen uusna uoena muaan hedelmä-ryhmään vadelma. Muu eläme -ryhmään muaan oen oronlha. Muu elänuoee -ryhmään oen muaan ursnahojen hnna mnsä ja eusa. Madon jälln arvo huomon anoraeneessa. Seuraavassa 2000=100-uudsusessa ndesn luoelu muuu meräväs. Uusna ryhmnä ndesn ulva muaan rehuasv ja eollsuusasv. Semene-ryhmä osu. Ysäse uoee vahuva ryhmäsä oseen. Vhannese-ryhmään oen muaan ruuusalaa. Sene, oronlha ja vadelma osen hnaseurannasa. Indesn anoraenne ol edelleen neä assa vuosneljännesssä. Eurosan suosus on lasea vhannese ja hedelmä vahuvaanoslla ndesorella. Tällön nällä uoella ols erlase anoarvo er uuausna ja/a vuosneljännesnä. 2005=100-uudsusessa ndesn erusraenne sälyen ääosn ennallaan. Tarsuse osva anoraeneen ja hnanmeden ävysä. Rehuasven hnaseuranaa muuen. Aasemmn rehuasven hnaa ol seurau auran ja ohran hnnalla. Pyrmyses ul erää aoja henärehuasven hnoja. Vhannese ja uuarhauoee -ryhmään lsän orvon ame. Indesn anoraenne sälyen neänä assa vuosneljännesssä. Myös 2010=100 uudsusessa ndesn erusraenne on sälyey ennallaan. Panoraenne seä hnanme- ja edonanajaoose on ävey. Panoraenne erusuu vuoden 2010 arvoeohn. Tosn rasn ja rysn anoarvo on musa uoenmesä oeen laseu vuosen 2009-2011 esarvosa johuen oeusellsesa saovuodesa vuonna 2010. Indesssä äyeään edelleen samaa anoraennea joasella lasenaerrosella: uuaus- ja neljännesvuosohasa anoraenea e ole muodoseu lyhyen saoauden aa. Maaalouden uoajahnandesen uudsuse ova aahunee vssä yhesyössä esesen äyäjäahojen anssa. 2010=100-ndesn uudsusa valvovassa yöryhmässä ova ollee asanunjona Aro Laua MTT Talousumusesa seä Elna Tammnen Maa- ja mesäalousmnserön eoalveluesus Tesä. Tlasoesusesa yösenelyyn ova osallsunee Ila Lehnen, Pen Wanhaalo, Mar Kanaanää, Maranne Ncels, Pro Hemmlä ja Ton Udd. Maaalouden uoajahnandesn lyvä meneelmäselosee 1995=100-, 2000=100-, 2005=100- ja 2010=100-ndesesä löyyvä Tlasoesusen nernesvula. 4
5 2 Indesn määrelmä ja äyö Maaalouden uoajahnandes maa uuarha- ja maaalousuoeden hnamuuosa lan orlla a ensmmäsessä marnaaassa. Indes uvaa arvonlsäveroomen hnojen muuosa vljeljän annala. Indes aaa oo Suomen lman alueellsa jaoa. Maaalouden hnandes maava ns. uhdasa hnnanmuuosa. Tuoeden fyyssen a aloudellsen omnasuusen muuossa johuva hnnanmuuos elmnodaan ndessä. Indeslasena erusuu arveraluun, jollon uuaudesa oseen seuraaan laadulaan samanlasa uoea. Maaalouden uoajahnandesn anoraenne erusuu myynehn. Indesn anoraenne uvaa seuraava asoa: uoeen myynnn arvo lman arvonlsäveroa erusjasolla ssälää aualle myydyn uoannon arvon ssälää vljeljöden oslle maaalousysölle suoraan myymen asvvljelysuoeden myynnn arvon ssälää vljeljöden omaan marnolla suoraan myymen uoeden myynnn arvon ssälää vljeljöden suoran vennn arvon ssälää maalalla jaloseujen uoeden arvon ssälää uoesn lyven verojen ja nden luonesen masujen arvon (muu un alv, esm. oloanevero) e ssällä omaan oaloudenäyöön uoeujen uoeden arvoa e ssällä ouuarhasa myyyjen uoeden arvoa (maaalousuuarha) e ssällä varasojen muuosa e ssällä aoorvausa marnahnaäse, uoajan saama hna, josa e ole vähenney veroja eä nden luonesa masuja (luuun oamaa alv) ja joa e ssällä ualoa oeaa maaalouden lndossa äyeäväsä erushnnasa (vähenney a uoevero, nden luonese masu ja joa ssälää a uoeualo) Tlason äyäjä ova mm. ansanalouden lno maaalouden alouslen yheydessä, umuslaose, Eurosa, DG Agr, FAO ja vljeljä. Indesä äyeään umusssa, somusssa (esm. maanvuorasomuse) ja syöeeona mussa lasossa.
6 3 Maaalouden hnandesn raenne ja hnaseurana nmeän Maaalouden uoajahnandesn raenne erusuu Eurosan esyseen. Indesn anoraenne on muodoseu Tlasoesusen maaalouden lndon eosa. Indesn lasemsessa äyeävä arvoano ova myynnn arvoja maaalousseorn ulouolelle ja lojen välllä. Indesn uusnumeronen luous noudaaa ääressään maaalouden lndon luousa (Economc Accouns for Agrculure EAA, jolla on yheys ullonn vomassa olevaan omalaluouseen NACE ja sen suomalaseen versoon TOL). Suomessa maaalouden uoajahnandesssä äyeään samaa anoraennea joasella lasenaerrosella: uuaus- ja neljännesvuosohasa anoraenea e ole muodoseu lyhyen saoauden aa. Lasenaaa oeaa Eurosan suosusesa, jona muaan vhannesen, hedelmen ja erunan ohdalla uls äyää ausanoja. Tällön nällä uoella ols erlase anoarvo er uuausna ja/a vuosneljännesnä. Tuoajahnandes laseaan uuausan, mua julasaan vuosneljännesän. Tarvaessa ehdään ylmääräsä julsusa. Indesn arem uvaus on Eurosan julasemassa Maaaloushnalasojen äsrjassa (Handboo for EU Agrculural Prce Sascs, March 2008). VILJAT (ssälää semene) Vljaasven myynnn arvo on laseu Tlasoesusen maaalouden lndon edosa. Vljan myynedo erusuva alenervuoden myyneohn. Panoraeneessa vljan arvohn on lsäy muu vlja (0,3 mlj. ). Hnaseurannassa ova muana vehnä, ohra, mallasohra, rus ja aura. Hnaedo erusuva Ten eräämään uuaushnalasoon. TEOLLISUUSKASVIT Teollsuusasvesa on hnaseurannassa muana rys ja ras seä soerjuuras. Rysn ja rasn hnna erusuva Ten hnalasoon. Soerjuuraan hna on soerehaan masama nöjuuraan hna-arvo vaolaauselle juuraalle (Pol 16%). REHUKASVIT Rehuasven anoarvo erusuu asanunja-arvoon henärehujen myynnn arvosa, joa on non 10 rosena oonasuoannon arvosa. Kosa marnola e ole saaavssa araa eoa henärehujen myynnn jaaumasa, on laselmassa arvou uole anosa sälöhenälle ja onen uol uvahenälle. Rehuasvessa seuraaan sälöhenän ja uvahenän hnoja, joa eräään henärenala. Hnaedo ova esarvohnoja, osa myynmäärsä e ole saaavlla eoa. VIHANNEKSET JA PUUTARHATUOTTEET Ryhmän anoedo on laseu Tlasoesusen maaalouden lndon, Maa- ja elnarvealouden umusesus MTT:n ja Kauauuarhalon edosa. Vhannesen arvo on vyöryey arvolaan enen myydylle uoelle, joa ova omaa, asvhuoneuru, eräaal, ruuusalaa, orana ja sul. Senen arvoano on vyöryey vhanneslle. Hnaedo saadaan Kasvseo Oy / Hedelmän- ja Marjanvljeljän lo ry:n ja Kauauuarhalo ry:n eräämsä uuaushnnosa. Kuen ano on vyöryey seuraavlle asvelle: ruusu, ulaan, begona, elargona, hyasn, jouluähde seä eunan- ja orvoname. Korseasven amen ano on vyöryey norjanangervolle, ururuusulle, omenauulle ja vaaheralle. Hnaseurannassa yrään seuraamaan varasolaausen ja laauluoalaan samanlasen uoeden hnaa. Täsä syysä jolan uuausla e ole saaavssa hnaeoa
7 aallle, sullle ja oranalle. Tomaan ja urun hnaa seuraaan anoasaan ääuoanoaudela. Jos uoeesa e ole saaavssa hnaeoa, äyeään edellsen uuauden hnaa. Verraaessa ndesä muden Eurooan unonn maden ndesn on huomoava, eä Suomessa äyeävä lasenaaa oeaa Eurosan suosusesa. Suomessa on äyössä assa vuosneljännesssä sama anoarvo, un usemma muu jäsenmaa äyävä n. vahuvaanosa anoraennea ndesn lasennassa. PERUNAT (ssälää semenen) Perunan arvoano on laseu olmelle uoeelle: ruoaerunalle, joa jaauuu varasoerunas ja varhaserunas, seä muulle erunalle, joa edusaa ärelyseruna. Varaso- ja varhaserunan hnaedo erusuva Ten hnalasohn. Varhaserunan hnaa seuraaan esä-, henä- ja elouussa. Varhaserunas on määrely eruna, joa noseaan ellola suoraan uluuseen. Tärelyserunan hnaa Tlasoesus erää erunaärelysvalmsajla. Tärelyserunan hna on eruslaausen (17 rosena ärelysä ssälävän) erunan hna. HEDELMÄT Hedelmen hnaa seuraaan uoreden hedelmen osala I luoan omenan umulavsella hnnalla. Hnaa seuraaan elouusa jouluuulle. Muu uoree hedelmä -ryhmässä seuraaan mansan, vadelman ja musaheruan saoauden hnaa. Mansan saoauden hna on henäuula, vadelman henä-elouula ja heruan elouula. ELÄIMET Arvoano on vyöryey seuraavlle euraselämlle: naudanlha (naudanlha yheensä), sanlha (sanlha yheensä), lamaanlha (lamaa ja arsa yheensä), brolernlha, muu sarjanlha. Hnaedo erusuva Ten eurasamolasoon. Indesssä seuraaan uuauden eshnaa. Lsäln hnna on huomou vuoeen 2007 saaa, mua e sen jäleen nden vähäsen merysen vuos. Hevosenlhan arvoano (0,1 mlj. ) on jaeu naudan-, san- ja lamaanlholle nden suheellsen osuuden muaan. Poronlhan arvoano (20,7 mlj. ) on jaeu naudan- ja sanlholle nden suheellsen osuuden muaan. Poronlhasa e ole saaavlla rävän ajanasasa eoa hnojen seuranaa varen. ELÄINTUOTTEET Elänuoessa seuraaan madon osala lehmän madon normhnaa, johon on lsäy edellsen vuoden jäll (sn/lra) joaselle uuaudelle samansuurusena. Kosa oeuunu jällyssumma on edossa vasa lasovuoa seuraavana eväänä, laseaan maaalouden uoajahnandes ennaollsena, unnes loullnen lyssumma on edossa. Madon anoarvo on ndesssä vajaa 30 rosena, joen enn hnamuuos jällysessä vauaa loullseen oonasndesn. Elänuoessa seuraaan lsäs ananmunen, hunajan ja ursnahojen (mn ja eu) hnaehysä. Kananmunen hnaedo erusuva Ten ananmunen uoajahnalasoon. Hunajan hna on rohunajan somushna. Tursnahojen hnna erusuva urshuuoauojen hnohn. Vllan ja elämenarvan arvo (0,1 mlj. ) on vyöryey hunajalle ja ursnaholle.
8 4 Maaalouden uoajahnandes en 2010=100 ja 2005=100 anoraenee Tauluossa 1 on esey 2010=100- ja 2005=100-ndesn anoraenee mljoonna eurona ja ne rosenes suheueuna. 2010=100-lasossa asven ja asvuoeden, so. asvuoosen, osuus oonasndessä nous 34,5 rosensa 37,1 rosenn: vljan, vhannesen, erunan ja hedelmen ano-osuude asvova. Teollsuusasven ano-osuus enen soerjuuraan osuuden enenemsen myöä. Myös rehuasven osuus enen. Elänen ja elänuoeden, so. elänuoosen, ano-osuus las 65,5 rosensa 62,9 rosenn. Elänen ano-osuus oonasndesssä susu vajaan rosenysön 22,0 rosenn. Elänuoeden osuus enen 2,1 rosenysöä ollen ny 40,9 rosena. Penenemnen johu madon osuuden lasusa; ndesn uuluvsa uoesa madolla on uenn edelleen suurn ano, 27,2 rosena. Tauluo 1. Maaalouden uoajahnandesen 2010=100 ja 2005=100 anoraenee 2010=100 2005=100 Kood Nme mlj. Pano, % mlj- Pano, % 010000 VILJAT (ssälää semene) 313,4 11,1 243,0 9,9 011000 Vehnä ja sel 84,5 3,0 67,3 2,7 011100 Myllyvehnä ja sel 84,5 3,0 67,3 2,7 011200 Durum vehnä 012000 Rus 7,9 0,3 5,9 0,2 013000 Ohra 152,3 5,4 106,6 4,4 013100 Rehuohra 126,0 4,5 84,2 3,4 013200 Mallasohra 26,3 0,9 22,4 0,9 014000 Kaura ja muu vljaseouse 68,7 2,4 63,2 2,6 015000 Mass 016000 Rs 019000 Muu vlja 020000 TEOLLISUUSKASVIT 70,6 2,5 81,5 3,3 021000 Öljysemene ja öljymäse hedelmä (ssälää semene) 51,8 1,8 23,7 1,0 021100 Ras ja rys 51,8 1,8 23,7 1,0 021200 Aurngonua 021300 Soja 021900 Muu öljymäse uoee 022000 Proenasv 023000 Raaauaa 024000 Soerjuuras 18,8 0,7 57,8 2,4 029000 Muu eollsuusasv 030000 REHUKASVIT 17,0 0,6 39,2 1,6 031000 Rehumass 032000 Rehujuurasv (ss. rehujuuraan) 039000 Muu rehuasv 17,0 0,6 39,2 1,6 040000 VIHANNEKSET JA PUUTARHA- TUOTTEET 470,6 16,7 342,4 14,0 041000 Tuoree vhannese 371,9 13,2 224,6 9,2 041100 Kuaaal 041200 Tomaa 80,2 2,8 53,6 2,2 041900 Muu uoree vhannese 291,7 10,7 171,0 7,0 042000 Tame ja ua 98,7 3,5 117,8 4,8 050000 PERUNAT (ssälää semenen) 116,6 4,1 97,9 4,0 051000 Ruoaeruna 97,5 3,5 77,2 3,2 051100 Varhaseruna 7,7 0,3 10,1 0,4 051200 Varasoeruna 89,8 3,2 67,1 2,7 052000 Perunan semen
9 059000 Muu eruna 19,1 0,7 20,7 0,8 060000 HEDELMÄT 58,9 2,1 39,7 1,6 061000 Tuoree hedelmä (os luen srushedelmä ja gre) 58,9 2,1 39,7 1,6 061100 Jälruoaomena 6,9 0,2 3,4 0,1 061200 Jälruoaäärynä 061300 Persa 061900 Muu uoree hedelmä, ähnä ja uvau hedelmä 062000 Srushedelmä 063000 Troose hedelmä 064000 Gre 065000 Olv 070000 VIINI (ssälää mehun) 071000 Pöyävn 072000 Laau vn 079000 Muu vn 080000 OLIIVIÖLJY 090000 MUUT KASVITUOTTEET 091000 Vhannese joa äyey ääasassa almonn 092000 Semene 099000 Muu asvuoee: muu 100000 KASVITUOTOS (010000-090000), ssäläen hedelmä (060000) ja vhannese (040000) 101000 KASVITUOTOS (010000-090000), os luen hedelmä (060000) ja vhannese (040000) 52,0 1,8 36,3 1,5 1047,1 37,1 843,7 34,5 517,6 18,4 461,6 18,9 110000 ELÄIMET 619,4 22,0 552,8 22,6 111000 Naua 216,9 7,7 177,3 7,2 111100 Naua l. vasa 216,9 7,7 177,3 7,2 111200 Vasa 0,0 0,0 0,0 0,0 112000 Sa 279,3 9,9 267,1 10,9 113000 Hevose 0,0 0,0 0,0 0,0 114000 Lamaa ja vuohe 1,4 0,1 1,2 0,1 115000 Sarja 121,8 4,3 107,2 4,4 115100 Broler 103,7 3,7 83,0 3,4 115900 Muu sarja 18,1 0,6 24,2 1,0 119000 Muu eläme 120000 ELÄINTUOTTEET 1152,7 40,9 1 051,9 43,0 121000 Mao 765,5 27,2 774,6 31,6 121100 Lehmän mao 765,5 27,2 774,6 31,6 121900 Muu mao 122000 Kananmuna 54,1 1,9 34,9 1,4 129000 Muu elänuoee 333,1 11,8 242,4 9,9 130000 ELÄINTUOTOS YHTEENSÄ (110000 + 120000) 13000x ELÄINTUOTOS YHTEENSÄ (110000 + 120000), l. urse 140000 MAATALOUDEN TUOTTAJAHIN- TAINDEKSI YHTEENSÄ (100000 + 130000), ssäläen hedelmä (060000) ja vhannese (040000) 14000x MAATALOUDEN TUOTTAJAHIN- TAINDEKSI YHTEENSÄ (100000 + 130000), ssäläen hedelmä (060000) ja vhannese (040000), l. urse 141000 MAATALOUDEN TUOTTAJAHIN- TAINDEKSI YHTEENSÄ (100000 + 130000), os luen hedelmä (060000) ja vhannese (040000) 1772,1 62,9 1 604,7 65,5 1445,5 51,3 1 371,7 56,0 2819,2 100,0 2 448,4 100,0 2492,6 88,4 2 215,4 90,5 2289,7 81,2 2 066,3 84,4
10 5 Indesn lasena ja mahdollse vrhelähee Maaalouden uoajahnandes laseaan Laseyres n ndesaavalla. Taraseluajanohdan ndesseluvu uvaava hnojen muuosa verrauna erusajanohaan, ässä aausessa vuoeen 2010. Laseyres'n ndes vodaan lasea useamman vuoden uselle jasolle lman, eä edusavsa uoesa muodoseua ora a uoeden anoja arvsee muuaa. Lsäs ndesn lasennassa arvava aramer unneaan erusajanohdan osala hyvn. Muuosa arvaan van sllon, un erusajanohdan raenne e enää sovellu äyeäväs hyödyeorn uoessa a nden suheellsessa merysessä aahuneden muuosen aa. Maaalouden uoajahnandesn neä anoraenne edusaa erusvuoden lannea. Seuraavassa on esey seä Laseyres'n hnandesn eä hnasuheden anoeuun esarvoon erusuvan ndesn lasenaaava: I 1 1 0 q q 0 0 100 1 0 q 0 0 0 0 q 1 100, jossa I on ndes (uen uoajahnandes), uoeden hna, q myyyjen uoeden määrä, vaa uoeeseen (=1,, ; on lasoon uuluven uoeden luumäärä), on araseluajanjaso ja 0 erusajanoha. Käyännössä eylle uoeelle on yleensä saaavssa usea hnaeoja. Tällön on erseen laseava äyeävssä oleven hnaeojen eruseella edusava hnasuhde ysesä uoea varen. Laseyres'n aavaa e yleensä voda sovelaa ällä asolla, osa määrä e unnea. Kun aavaan ssälyvä erm 0 orvaaan ermllä R saadaan: I 1 R q 0 0 0 0 q 1 100 1 R w o jossa R on ysäsen uoeen erusnmeason hnandes araselujasolla, el unn sellasen uoeen a nden muodosaman almman ason ryhmän ndes, jolle määreään oma ano. Tässä aavassa ndes saadaan erusajanohdan anolla anoeujen erusnmeason ndesen esarvona. Pano w ova (myynen a osojen) arvo-osuusa evää määrä. o Perusnmeason ndes vodaan lasea monella avalla. Soveluvan meneelmän valnnassa raaseva ova äyeävssä oleva edo seä nden uoeden homogeensuus, josa hnaedo eräään. Kneämääräsen ndesn omnasuueen uuluu, eä erusajanohdan anojaauuma ja uoeden valoma sälyvä muuumaomna uuaudesa oseen. Tlasoesusen hnandes uudseaan yleensä vähnään vden vuoden välen. Perusvuos ääyy yleensä nollaan a veen. Jos uenn omnaymärsössä aahuu merävä muuosa, vodaan ndes uudsaa heämmnn. Käyännössä hnaseurannassa oleva uoea e joudua maaalouden uoajahnandesn muuamaan useammn un vden vuoden välen.
Vrheläheä vova olla esmers hnaeojen uuumnen osasa vuoa (esm. hedelmä ja varhaseruna), uoessa aahuven laadunmuuosen / uoemuuosen uueellnen äsely, oanavrhe, edonanajla erääven hnaeojen heo laau seä mahdollse äselyvrhee. Tuoeen laadullnen muuumnen a orvauumnen osella oeueaan lasossa sen, eä uus uoe ejueaan ndesn ssään aeamaoman hnasarjan saamses. Tässä yheydessä ehdään yyllses myös laauvaomnen el ndessä oseaan laadunmuuossa johuva hnnanmuuose. 6 Julasemnen, vanhojen erusvuosen ndes ja ndesen saaavuus Maaalouden uoajahnandes julasaan 45 ävää lasoneljännesen ääymsen jäleen. Mäl 15. ävä osuu vonlouun a aryhään, julasaan ndes seuraavana arävänä. Indessä julasaan marrasuun uolvälssä oo vuoden vuosesarvoennuse ja arvaessa ylmääräsä uuausjulsusa. 2010=100-ndes julasn ensmmäsen erran maalsuussa 2013 osen ammuun 2013 eoja. Vrallsena lasona julasava neljännesvuosjulasu ssälää ndesseluuja vuosasolla ja neljännesvuosasolla. Lsäs julasaan oonasndesejä vanhosa 2005=100- ja 2000=100- ndesesä. Vanhojen 2005=100- ja 2000=100-ndesen uoanoa jaeaan ejuamalla. Kejuuserome on laseu jouluuun 2011 seluvusa, osa se ol uoren loullnen ndes ensmmäsen erran 2010=100-lasoa julasaessa. 2010=100 ndesä on myös laseu aauuvas vuoslle 2000-2009. Taauuvlle ndeselle on äyey ejuusuuauena ammuua 2010. Saaavuus Maaalouden uoajahnandes julasaan Tlasoesusen lason osvulla: h://lasoesus.f/l/mh/ndex.hml Teoja julasaan myös Maa- ja mesäalousmnserön eoalveluesusen, Ten, osvulla, Maalalasollsessa vuosrjassa seä Eurosan julasussa ja eoannossa. Eurosa julasee ndesn Agrculural sascs eoannassa: h://e.eurosa.ec.euroa.eu/oral/age/oral/agrculure/nroducon. 11