Intercreditor-sopimusten ongelmakohtia ja neuvottelukysymyksiä Mika J. Lehtimäki Suomessa on käytetty jo useita vuosia Suomen lain mukaisia IC-sopimuksia, mutta sopimuksista ole kuitenkaan muodostunut markkinastandardia. Kotimaiset sopimukset ovat usein pohjautuneet joko asianajotoimistojen asiakasyritysten ICmallisopimuksiin tai asianajotoimistot ovat laatineet oman Loan Market Associationin (jäljempänä LMA ) Intercreditor mallisopimukseen perustuvan IC-sopimuksensa. Mika J. Lehtimäki LLM Helsinki, M.Jur Oxford, M.St. Oxford tel. +358 40 534 2273 Asianajotoimisto TRUST. Mika.Lehtimaki@theTrust.fi Johdanto Käsittelen tässä kirjoituksessa yrityskaupparahoituksen yhteydessä usein tehtäviin velkojien välisin sopimuksiin liittyviä neuvottelukysymyksiä. Näistä sopimuksista käytetään jäljempänä termiä IC-sopimus (Engl. Intercreditor Agreement). Kirjoitus on checklist-tyyppinen ohjeistus keskeisiin neuvoteltaviin osa-alueisiin. Listat ovat summaarisia eivät tyhjentäviä. Kirjoitus on suunnattu lukijoille, jotka tuntevat IC-sopimusten yleisen rakenteen. Lisäksi kirjoituksessa on oletettu, että lukija tuntee yleisemmät transaktiorakenteet joita käytetään velkavivutetuissa yrityskaupoissa. Useimmat IC-sopimusten yhteydessä esiin nousevat oikeudelliset kysymykset liittyvät yleiseen oikeuteen, joten samoja ratkaisuja voidaan osin soveltaa muutoinkin kuin yrityskaupparahoituksessa - esimerkiksi projektirahoituksessa. LMA mallisopimus ja kotimaiset järjestelyt LMA:n Intercreditor mallisopimus soveltuu lainarahoituksella toteutettavaan yrityskauppaan, ja se edellyttää eri etusijajärjestyksen omaavien rahoittajien mukanaoloa. Mallisopimus mahdollistaa sopimuksen soveltamisen seniorilainanantajiin, mezzaninelainanantajiin, suojaussopimusten tarjoajiin, konsernin sisäisiin velkojiin, emoyhtiöön ja konsernin omistajiin velkojina. Jos jotain velkojatahoa ei ole kyseisessä järjestelyssä, voidaan tätä velkojatahoa koskevat lausekkeet poistaa helposti sopimuksesta. IC-mallisopimus peilaa ajattelutavaltaan ja terminologialtaan LMA:n Senior Multicurrency Term and Revolving Facilities Agreement :ia, eli syndikoitua seniorilainaa koskevaa sopimusta. Tästä sopimuksesta on tehty viime vuosien aikana Suomeen lokalisoituja versioita, joiden markkinakäytäntö seuraa suurelta osin LMA:n mallisopimusta. Miksi IC-sopimuksia solmitaan? IC-sopimuksilla on kolme keskeistä tarkoitusta: 1. eri velkojaryhmien sopimusoikeudellisen etusijajärjestyksen (jäljempänä velkasubordinaatio ) tehokkuuden varmistaminen; 2. waivereiden ja velan jouksuajan aikaisen hallinnoinnin sääntely; ja 3. koordinoidun menettelyn luominen velalliskonsernin rahoituksen ja rakenteen uudelleenjärjestelytilanteita varten. Lisäksi IC-sopimukset sääntelevät: 1. sallittuja maksuja velkojille, ja asettavat maksuille joko rajoituksia tai ehtoja;
2. velkojien eräännyttämis- ja muita täytäntöönpanotoimia sekä vakuusrealisointeja; 3. "Agenttien" nimeämista velkojille ja velallisille (Englannissa trustee ); 4. nk. rauhoitusaikaa velallisten joutuessa esim. maksuvaikeuksiin; (tilaa hengittää uudelleenjärjestelyjä koskevien neuvottelujen aikana); 5. ei-sallittujen suoritusten aiheuttamia toimia, kuittausta ja tilitysvelvollisuutta. IC-sopimusten keskeisin soveltamistilanne on velalliskonsenin tai juniorivelkojan maksukyvyttömyystilanne. IC-sopimus varmistaa myös sen, että ketään järjestelyn velkojista ei suosita asiattomasti, vastustavia velkojia (nk. hold-out creditors ) pystytään kontrolloimaan riittävällä varmuudella ja velalliskonserni kyetään tarvittaessa myymään esim. osakevakuuden realisoinnin kautta going concern -hintaan. Keskeisin riski IC-sopimuksille on subordinoinnin ja alistettujen velkojien toimintavapauksien rajoitusten sitovuus konkurssi- ja yrityssaneeraustilanteessa. Muistisääntöjä neuvotteluihin Ennen kuin IC-sopimusta kannattaa lähteä neuvottelemaan tulisi, omien sijoitusperiaatteiden ja järjestelyn erityispiirteiden lisäksi, pitää mielessä ainakin seuraavat seikat. Seuraavilla yleisillä säännöillä on merkitystä etenkin mahdollisessa IC-sopimuksen nojalla tapahtuvassa uudelleenjärjestelyssä. Ehdoton oikeus maksuun Velkojan oikeutta velkakirjan mukaiseen pääoman- ja koronmaksuun ei voida lakkauttaa tai vähentää muutoin kuin konkurssissa tai yrityssaneerauksessa, jossa velka-akordi hyväksytään asianmukaisella velkojien enemmistöllä. Velkojilla on vain sopimukseen perustuvia oikeuksia Velkojilla ei ole, ilman asianomaisia sopimuslausekkeita, oikeutta konvertoida velkaa omaksi pääomaksi tai vaatia omistajia luopumaan omistuksestaan. Velkojien kontrolli perustuu sopimuskovenanteille ja neuvotteluvoimalle yrityksen jättäessä velkansa suorittamatta. Insolvenssioikeuden varjossa toimiminen Velkojalla, jonka asema vapaaehtoisessa järjestelyssä on heikompi kuin virallismenettelyissä, on intressi estää vapaaehtoinen järjestely. Velkoja, jolla on kontrolliosuus velkojaryhmästä, kontrolloi saneerausohjelman läpimenoa. Eri intressiryhmien etusijajärjestys on pakottavaa oikeutta Velkojien välinen etusijajärjestys yrityksen konkurssissa ja yrityssaneerauksessa on ehdotonta, pakottavaa oikeutta. Taloudellisesti etusijajärjestykseen tulee lukea mukaan myös yrityksen omistajien oman pääoman sijoitukset. Lisäksi muiden vakuusvelkojien kontrollointi edellyttää käytännössä sopimuksellisia rajoituksia
Velkasubordinaatio Velan sopimusperusteisen alistamisen toimivuus on tärkeää, jos joku osapuolista on lähellä maksukyvyttömyystilaa tai jo maksukyvytön. Muissa tilanteissa subordinaatio on menettelyllinen kysymys. Velkasubordinaatio ei ole ongelmaton oikeudellinen kysymys edes Englannin oikeudessa, jonka mukaan LMAmallisopimusta tulkitaan. Subordinaatiota on kahta perusmuotoa: sopimussubordinaatio (asetetaan sopimuksella suoraan viimesijaiseksi kaikille muille velvoitteille) ja tilityssubordinaatio (jako-osuus tilitetään seniorivelkojalle, kunnes sen saatava on katettu). IC-sopimukset pohjautuvat jälkimmäiseen subordinaatiomuotoon. IC-sopimuksissa subordinaatiolauseke on usein lyhyt ja koskee sekä lainasopimusten mukaisia maksuja ja tuottoja, jotka saadaan vakuuksien realisoinneista. Etusijajärjestys on usein seuraava: 1. Seniorivelkojat (ja suojaussopimusten velkojat); 2. Mezzaninevelkojat; ja 3. muut velkojat pari passu eli keskenään samalla etusijalla (konsernin sisäiset, myyjien saatavat, sijoittajien saatavat). Velkasubordinaatio voi tulla voimaan kolmella eri tavalla: 1. heti velka annettaessa; 2. jonkun tapahtuman seurauksena; tai 3. siitä voidaan sopia jälkikäteen. Järjestelyn riskit riippuvat velkasubordinaation muodosta ja sen voimaantulotavasta. Tärkeimpiä ovat: 1. järjestelyn katsominen mitättömäksi juniorivelkojan insolvenssitilanteessa; 2. takaisinsaantiriski; 3. lausekkeen epäselvä muotoilu (tehden saatavasta ehdollisen tai kaikille alistetun); ja 4. juniorivelkojan kuittausriski. Tilityssubordinaatio ei saa tulla voimaan juniorivelkojan insolvenssitilanteessa eikä se saa estää alistetun saatavan täyttä valvomista insolvenssimenettelyissä. Muutoin seniorivelkoja menettää tilityssubordinaation mukanaan tuoman tuplajako-osuuden. Asianajotoimisto TRUST. Subordinaatiolauseke 1. luoko lauseke halutun kaltaisen subordinaation? a. sopimussubordinaatio b. tilityssubordinaatio c. ehdollinen velka; 2. alistetaanko myös vakuudet; 3. nk. payment waterfall on oltava erittäin selkeä; 4. onko vakuus alistettu: a. sopimuksellisesti vai/ja b. jälkipanttauksen kautta; 5. onko mahdollisesti uusi annettava luotto subordinaation piirissä; ja 6. milloin subordinaatio tulee voimaan a. liittyykö juniorivelkojan konkurssiin; b. tehdäänkö tilitykset suojatusti (trust) vai voidaanko tilitysten tapahtuminen ongelmatilanteissa varmistaa muuten. Osapuolet 7. ovatko johdannaissopimusten osapuolet mukana (vrt. nettoutusnormeihin); 8. sovelletaanko konsernin sisäisten velkojien, myyjävelkojien ja sijoittajien välillä etusijajärjestystä; ja 9. miten käsitellään osapuolten muita kuin ICsopimuksen kattamia saatavia: a. saatavan siirtäminen kolmannelle; b. sama velkoja eri etusijatasoilla (tuleeko ristiriitaa). Erityiskysymyksiä 10. pääseekö juniorivelkoja kiertämään subordinaation kuittaamisella (riski esim. Englannissa, jollei trustia); 11. kuka määrittää, onko subordinaatio tullut voimaan (jollei tule voimaan laina annettaessa); ja 12. minkä maan lakia eri saataviin sovelletaan (vaikuttaa pätevyyteen ja kuittaamiseen).
Muutokset lainasopimuksiin Lainasopimusten muuttaminen vaikuttaa ICsopimuksen kautta muiden velkojien suhteelliseen etuoikeusasemaan. Tämän takia muutosten tekemistä lainasopimuksiin on rajoitettu IC - sopimuksessa. Alla on kuvaus tyypillisistä muutoksia koskevista lausekkeista eli tyypillinen lähtökohtatilanne. Seniorivelkojat 1. seniorivelkojilla yleinen oikeus muuttaa dokumentaation ehtoja ja myöntää "waivereita"; 2. oikeutta usein rajoitettu lainapääoman, korkomarginaalin, kulujen muuttamisen ja maksujen lykkäämisen osalta (sallittu enimmäismäärien ja -aikojen puitteissa); 3. rajoitus on usein sidottu nk. Senior Headroom:iin - tämä voi rajoittaa velallisen tehokasta uudelleenjärjestelyä; ja 4. Anti layering -lauseke estää lisävelan ottamisen, joka sijoittuu etusijajärjestyksessä mezzanine - velkojien edelle ja seniorvelkojien taakse. Mezzaninevelkojat 1. oikeus muuttaa sopimusdokumentaation ehtoja, antaa "waivereita" on rajoitettu; 2. koron pääomittaminen ja maksunlykkäys usein kuitenkin hyväksytty; ja 3. kovenanttimuutokset ja muut muutokset sallittuja usein vain enemmistöseniorivelkojien luvalla ei saa heikentää seniorivelkojien asemaa. Muut velkojat 1. Sijoittajien ja emoyhtiön saatavien ehtojen muutokset vain suostumuksella tai, jos vähäisiä. Keskeinen kysymys muutoslausekkeiden osalta on: voivatko etuoikeutetut velkojat velvoittaa muita velkojia muuttamaan sopimuksia vastaavasti vai edellyttävätkö muutokset näiden velkojien suostumusta. Kysymys tulee eteen etenkin rahoituksen uudelleenjärjestelyssä ja myönnettäessä waivereita. Osa ongelmista voidaan välttää varmistamalla eri lainasopimusten ehtojen yhteensopivuus etukäteen. Jos tarvittavia muutoksia ei saada toteutettua, voi esimerkiksi nk. ristiineräännyttämisehto johtaa vaikeaan neuvottelutilanteeseen. Asianajotoimisto TRUST. Seniorivelkojien muutosoikeus 1. onko vapaa oikeus muuttaa ehtoja; 2. mikä on senior headroomin määrä; 3. voidaanko uudelleenjärjestelyn likviditeettivaade hoitaa tämän puitteissa; 4. voivatko edellyttää, että muut velkojat tekevat vastaavat muutokset sopimuksiinsa; 5. millainen velkojaenemmistä päättää muutoksista; 6. mitä tapahtuu vakuuksille ja takauksille muutoksissa (voimassaolo varmistettava); ja 7. Market flex rajat ja aikaraja sallitulle maksunlykkäykselle. Mezzaninevelkojien oikeudet 8. suostutaanko muutosoikeuden rajoituksiin lainkaan; 9. onko seniorivelkojien päätöksen hyväksyntä ok mezzaninevelkojan omien sijoittajien kannalta; 10. pitäisikö waiverin antamisoikeus olla laaja, koska ei heikennä seniorivelkojien asemaa; 11. maksunlykkäys pitäisi ehkä olla sallittu ilman rajoituksia; ja 12. missä rajoissa PIK-marginaalin nostaminen on sallittua. Muut velkojat 13. muutoksista pitäisi ehkä voida sopia vapaasti, jos varallisuus ei poistu velalliskonsernista; 14. mitä, jos siirtohinnoittelusäännöt vaativat lainasopimuksen muuttamista; ja 15. voisiko muutokseen riittää velkojien agentin suostumus.
Sallitut maksut ja täytäntöönpanotoimet Rahoitusrakenteen säilyttämiseksi järjestelyn piirissä olevien lainojen sallittua takaisinmaksua ja eräännyttämistä on säännelty tarkasti. Jos seniorivelkojat eivät kykene kontrolloimaan näistä seikkoja, voi se vaikuttaa käytännössä velkojien etusijajärjestykseen. Alla on säsitelty lyhyesti ICmallisopimusten mukaista lähtökohtatilannetta: Asianajotoimisto TRUST. 1. takaisinmaksu vain seniori- tai mezzaninelainojen takaisinmaksun jälkeen, suostumuksella tai insolvenssissa; 2. ehtojen muutokset vain suostumuksella tai, jos muutokset ovat vähäisiä; 3. täytäntöönpanotoimet vain seniori- tai mezzaninelainojen takaisinmaksun jälkeen tai insolvenssissa. Seniorivelkojat 1. maksuja tai eräännyttämistä ei rajoiteta; 2. muiden velkojien saatavien eräännyttämis-, täytäntöönpano- ja maksurajoituksista voidaan poiketa enemmistöseniorivelkojien (usein 2/3) suostumuksella; 3. päättävät eräännyttämisestä ja vakuusrealisoinneista; ja 4. seniorivelkojina olevien lainanantajien ja johdannaisvelkojien eräännyttämislausekkeet tulisi yhdenmukaistaa, koska niillä on sama etusija. Mezzaninevelkojat 1. takaisinmaksu ainoastaan seniorivelan takaisinmaksun jälkeen (poikkeuksena insolvenssitilanteet, maksuohjelman mukainen korko, kulut jne.); 2. poikkeamat rajoituksista enemmistöseniorivelkojien suostumuksella; 3. mitään maksuja ei sallita, jos seniorivelka default tilanteessa tai, jos Mezzanine Payment Stop Notice voimassa; 4. Mezzanine Payment Stop Notice annetaan, jos seniorilaina on eräännytettävissä (Event of Default); 5. usein kuitenkin mahdollisuus ostaa seniorilainat maksukiellon tai rauhoitusajan aikana; ja 6. täytäntöönpanotoimia rajoitettu merkittävästi, mutta voi eräännyttää ja tehdä vaatimuksia mm. jos seniorivelkojat ovat eräännyttäneet, Mezzanine Standstill Periodin jälkeen ja insolvenssitilanteessa. Konsernivelkojat 1. maksut usein sallittuja, jollei seniori- tai mezzaninelainoja ole eräännytetty; 2. tällöinkin maksu sallittu, jos enemmistövelkojien suostumus tai maksu tehdään seniori- tai mezzaninelainojen maksamista varten; 3. vakuudet vain seniori- tai mezzaninevelkojien suostumuksella; ja 4. täytäntöönpanotoimet vain seniori- tai mezzaninelainojen takaisinmaksun jälkeen tai insolvenssissa. Sijoittajavelkojat Seniorivelkojat 1. sallitaanko neuvonantajakulujen maksaminen täysimääräisenä vai kohtuullisena. Mezzaninevelkojat 2. miten pitkä Mezzanine Stop Period on; 3. kuinka monesti seniorivelkoja voi vedota samaan Mezzanine Stop Notice syyhyn; 4. voidaanko vaatia lyhenysten tai koron maksua ennen seniorivelan maksua; 5. miten mezzaninelaina rinnastuu mahdolliseen exitiin, jos velkojalla on optioita tai osakkeita velallisyrityksessä; 6. pitäisikö kohtuulliset neuvonantajakulut tai pakolliset lyhennykset sallia Mezzanine Stop Periodin aikana - kulukatto; 7. onko Mezzanine Stop Notice sidottu olennaiseen Event of Defaultiin onko se seniorivelkojien harkinnassa; ja 8. mitkä ovat aikarajat (per default-tilanne) jolloin voi ryhtyä itsenäisesti täytäntöönpanotoimiin. Muut velkojat 9. konserninsisäiset maksujen salliminen ennen Event of Defaultia/eräännyttämistä; 10. tilanteet, jossa maksut emoyhtiölle sallitaan; 11. sallitaanko mitään maksuja subordinoiduille velkojille; ja 12. miten suhtaututaan esim. hallinnointipalkkioihin näille velkojille. Vakuuden realisointi ja divestoinnit Pääsäntöisesti vakuuksien realisoinnin aloittamisesta ja realisointitavasta päättävät: 1. enemmistöseniorivelkojat; ja
2. enemmistömezzaninevelkojat (seniorivelan maksun jälkeen tai jos, vakuusagentille ei ole annettu ohjeita). 4. ilmoituksen tekeminen; ja lunastusmahdollisuuden antaminen velalliselle. Jälkipantinhaltijat voivat käytännössä estää tehokkaan realisoinnin vetoamalla alihintaan myymiseen (jollei ole IC -sopimusta) tai ICsopimuksen epäselvään sääntelyyn. Jos velkojat realisoivat osakevakuuden, vakuusagentin tulee yleensä voida vapauttaa: 1. myytävän konsernin antamat vakuudet; ja 2. kaikki lainasopimusten mukaiset velat ja velvoitteet tai vaihtoehtoisesti siirtää ne ostajalle. Velalliskonserni voidaan ottaa haltuun niiden velkojien toimesta, jotka eivät saa täytäntöönpanossa täyttä suoritusta saatavilleen, myös nk. velkakonversion kautta. Seniorivelkojille on tärkeää, että ne voivat järjestää myynnin vapaasti. Juniorivelkojille on puolestaan tärkeää sananvalta prosessissa ja hinnoitteluun liittyvät kysymykset. Jos juniorivelkojilla on sopimuksellisia oikeuksia vaikuttaa myyntiin, saavat ne lisää neuvotteluvaltaa realisointiprosessissa. Huomioita myyntimenettelystä Realisointien yhteydessä tulee ottaa huomioon yleisen lainsäädännön mukainen huolellisuus- ja lojaliteettivelvoite. Tästä velvoitteesta johtuen voi olla suositeltavaa edellyttää sopimuksessa markkinahintaista luovutusta tai sopia tarkemmista arvostustavoista. Seuraava esimerkki on seniorivelkojamyönteinen:...the Security Agent shall take reasonble care to obtain a fair market price in the prevailing market conditions (though the Security Agent shall have no obligation to postpone any such disposal in order to achieve a higher price)..., the Security Agent shall exercise its discretion having [primary regard] / [regard only] to the interests of all the Senior Creditors." Vakuuden seniorivelkojille (tai mahdollisesti mezzaninevelkojille) myynti on oikeudellisesti haastava järjestely. Huomionarvoisia seikkoja ovat etenkin: 1. realisoinnin on perustuttava vakuussopimuksen lausekkeisiin; 2. vakuuden menettäminen ei ole sallittua; 3. asianmukainen arvostaminen käypään arvoon ainakin kahdesta lähteestä; ja
Realisointimenetelmä 1. onko sopimuksessa sovittu realisoinnin tai myynnin hinnanmääritystavoista ja tarkemmasta myyntimenettelystä; 2. onko varauduttu siihen, että kiinteistövakuuden tai yrityskiinnityksen realisointi vaatii virallismenettelyä; 3. miten jaetaan realisoinnista tai myynnistä varat saatavien eräännyttämisen jälkeen onko nk. waterfall lauseke selkeä; ja 4. onko vakuuden subordinaatio tehty sopimuksellisesta IC-sopimuksessa vai nk. jälkipanttauksena vaikuttaako realisointiin. Vakuuksien vapauttaminen 5. onko IC sopimuksessa säädetty vakuuksien vapauttamisesta riittävän selvästi; 6. voiko ostaja realisoinnissa tai myynnissä luottaa vakuuden vapautumiseen; ja 7. onko Security Agent asianmukaisesti valtuutettu vapauttamaan vakuuden. Non-Distressed myynnit 8. miten käsitellään divestointeja, jos ei olla Event of Default tilanteessa (saatavia ei eräännytetty) ja myynnilla liiketaloudellinen peruste velalliskonsernille; ja 9. riittääkö Senior Agentin ja Mezzanine Agentin suostumus tällaiselle myynnille. Muiden lainojen a sitoumusten järjesteleminen 10. mahdollistaako IC-sopimus konsernin sisäisten lainojen ja sitoumusten uudelleenjärjestelyn realisoinnin yhteydessä; ja 11. jos velkojien saatavat siirretään realisoinnin yhteydessä, miten Security Agent toteuttaa saatavien siirron ostajalle. Rauhoitusaikasopimuksen sitovuus Nk. rauhoitusaikasopimuksen sitovuus velallisen teknisessä maksukyvyttömyystilanteessa ei ole Suomen oikeuden mukaan varmaa. IC-sopimuksen nojalla tehdyn menettelyn raukeaminen sitä seuraavassa maksukyvyttömyysmenettelyssä: 1. raukeamisehto soveltuu legaalisaneerausta seuraavassa konkurssissa suoraan lain nojalla; 2. raukeamisehto ei sovellu kaikkiin legaalisaneerauksessa tehtyihin toimenpiteisiin kuten saatavan pääomittamiseen tai velkakonversioon (velkoja ottaa tietoisen riskin); ja 3. raukeaminen myöhemmässä insolvenssissa on hyväksyttävää, mutta luo hankalia oikeudellisia kysymyksiä. Peräyttämisriski IC -sopimuksen mukaisen täytäntöönpanon peräyttämisriski on suuri: 4. ennenaikaiset, huomattavat maksut/kuittaus; ja 5. velkojia suosivat toimet. Voiko uudelleenjärjestely peräytyä, jos enemmistövelkojien todetaan painostaneen tai syrjineen vähemmistövelkojia? 6. ks. Englannissa Redwood Master Fund v TD Bank Europe; ja 7. riski on olemassa, mutta hallittavissa noudattamalla insolvenssilakien etusijaja- ja vähemmistösuojasääntöjä. Omistajien toimet Velallisyrityksen vähemmistöomistajat (tai yleensä omistajat) voivat estää osakeannin velkojille velkakonversion toteuttamiseksi: 8. riski voidaan välttää osakevakuuden realisoinnilla; ja 9. omistajia ei voida käytännössä pakottaa antiin kuin konkurssiuhalla. Joitain erityiskysymyksiä Mitä tehdä käytännössä?
Ongelmatilanteen tunnistaminen 1. Velallinen ottaa yhteyttä päärahoittajaansa. 2. Velallinen esittää Independent Business Review:n. Cross-default -lausekkeiden tarkastaminen 3. Laukeavatko kovenantit, kuka neuvottelupöydässä, johdannaiset? 4. Ketä velkojia yrityksellä on, tunnetaanko velkojat? 5. Onko yrityksellä JVK-velkojia, ovatko velkojat IC sopimuksen osapuolia? 6. Kuinka suuri osuus velasta on IC sopimuksen osapuolina olevilla tahoilla? Tässä markkinapäivityksessä esitetyt kannanotot ovat yleisluonteisia käsityksiä velkojien M.J.L. välisiin sopimuksiin soveltuvista säännöksistä ja markkinatapahtumista. Käytännön tilanteet tulisi aina arvioida tapauskohtaisesti ja erillisen oikeudellisen neuvonannon pohjalta. Rauhoitusaika 7. Sovitaan erikseen rauhoitusajasta; tai 8. Seniorivelkojien agenttipankki ilmoittaa siitä muille velkojille IC sopimuksen nojalla. Velkojien, omistajien ja muiden intressitahojen neuvottelut 9. saatavien eräännyttäminen; 10. vakuuksien realisointi ; ja 11. uudelleenjärjestelyn toteuttamistavasta.