Tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit Ensi- ja turvakotien liitto ry
1
Ensi- ja turvakotien liitto ry Tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit Hyväksytty liittohallituksessa 18.3.2015 Sisältö: Johdanto 2 Tapaamispaikkatoiminnan tavoitteet 2 Toimintaa ohjaavat arvot 3 Tapaamispaikan asiakas 4 Tapaamispaikkatoiminnan prosessi 5 Tapaamispaikan palvelut 6 Laatu 6 Tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit 7 Rakennekriteerit 7 Prosessikriteerit 8 Tuloskriteerit 10 Tapaamispaikkatoiminnan käsitteet 11 2
JOHDANTO Ensi- ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen kansalais- ja lastensuojelujärjestö, joka koostuu Helsingissä sijaitsevasta keskusjärjestöstä ja 29 jäsenyhdistyksestä eri puolella Suomea. Liiton yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto jäsenyhdistyksineen on kansalais- ja lastensuojelujärjestö. Ensi- ja turvakotien liiton toiminta perustuu tasa-arvoon, solidaarisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Liiton jäsenjärjestöt ovat kansalaisjärjestöjä, jotka tuottavat laitos- ja avopalveluita, vaikuttavat yhteiskunnallisesti ja tarjoavat kansalaisille osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 :ssä tarkoitettu tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti. Tapaamispaikkatoiminta mahdollistaa lapsen ja tapaajavanhemman yhteydenpidon silloin, kun se ei turvallisuussyistä muuten ole mahdollista. Tapaamisten valvonta perustuu joko sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa määritellään tarvittavien toimenpiteiden sisältö. Tapaamispaikoissa voidaan toimijasta riippuen toteuttaa valvottuja tapaamisia, tuettuja tapaamisia ja valvottuja vaihtoja. Tapaamispaikkatoiminta on erityisosaamista vaativaa ammatillista palvelua. Se alkoi Suomessa keväällä 1982 Porin Ensi-Kotiyhdistyksessä yhteistyössä Porin kaupungin lastensuojelutoimiston kanssa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjoavat nykyään ammatillista tapaamispaikkatoimintaa useilla paikkakunnilla Suomessa Helsingistä Lappiin. Niiden tapaamispaikkatoimintaa ohjaavat Ensi- ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit. Syitä palvelun tarpeeseen ovat muun muassa vanhempien riitaisuus, tapaamis- ja huoltoriidat, tapaajavanhemman päihde- tai mielenterveysongelmat, perheessä ilmenevä väkivalta sekä huoli lapsen turvallisuudesta. Tapaamiset järjestetään joko käräjäoikeuden tai sosiaaliviranomaisen päätöksellä. Huomattava osa asiakkaista on kodistaan toisaalle sijoitetuttuja lapsia, joiden tapaamiset vanhempansa tai vanhempiensa kanssa järjestetään sosiaaliviranomaisen päätöksellä tapaamispaikassa. TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN TAVOITTEET Tapaamispaikkatoiminta mahdollistaa lapsen ja häntä tapaavan vanhemman yhteydenpidon. Tapaamiset toteutetaan lapsen etua valvoen tapaamissopimuksen mukaisesti. Toiminnan tavoite on vahvistaa ja rakentaa lapsen ja tapaajan suhdetta, tukea tapaajan vanhemmuutta, rakentaa lapsen vanhempien välistä yhteistyötä ja suojella lapsuutta. Tapaamispaikan asiakkaat ovat usein kokeneet vaikeita asioita elämässään. Lapsi saattaa olla huostaan otettu ja sijoitettu, tai vanhempien vaikea eroprosessi jatkuu lapsen huoltoriitana käräjäoikeudessa. Lapsen turvallisuuden tunne voi olla pahasti järkkynyt. Tapaamispaikoissa keskitetään voimavaroja asiakkuuden alkaessa erityisesti alkuhaastatteluihin. Lapsi, tapaaja ja lähivanhempi haastatellaan kukin erikseen, jotta he tulevat yksilöinä kuulluiksi. Käräjäoikeuden 3
tai sosiaaliviranomaisen päätökset tapaamisista pyritään toteuttamaan päätöksen mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että sopimusta räätälöidään kunkin perheen kanssa yksityiskohtaisemmaksi tapaamisten aikataulun suhteen. Asiakkuuden alkamisen edellytys tapaamispaikkatoiminnassa on, että kaikki osapuolet hyväksyvät tapaamispaikan säännöt ja toimintaperiaatteet. Tapaamisten tavoitteita tarkastellaan lapsen, tapaajavanhemman, lähivanhemman ja sosiaalityön näkökulmasta, lapsen näkökulmaa painottaen. Tapaamisten ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT TAPAAMISPAIKAN ARVOT Lapsen etu Rohkeus Turvallisuus Osallisuus Inhimillisyys Lapsen etu Lapsuutta suojellaan järjestämällä lapselle turvallinen tapaaminen Lasta kuullaan ja tuetaan tapaamisessa. Lapsen yhteyden säilyminen sekä vanhempiinsa että lähisukulaisiinsa turvataan. Lapsi saa apua myönteisen kuvan muodostamiseen vanhemmastaan. Lapsen vanhempia autetaan ymmärtämään lapsen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tarpeita. Rohkeus Työntekijöillä on rohkeutta olla lapsen puolella ja tuoda lapsen ääni kuuluviin. Työntekijät huolehtivat, että toteutuvat tapaamiset sujuvat sopimuksen mukaisesti tapaamispaikan toimintaperiaatteita noudattaen. Työntekijöillä on rohkeutta nostaa vaikeitakin asioita keskusteltavaksi. Turvallisuus Turvalliset tapaamiset ovat toiminnan lähtökohta Tapaa perustuu avoimuuteen, luottamukseen ja kunnioittavaan keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tapaamispaikan puitteet ja ilmapiiri vahvistavat turvallisuudentunnetta. 4
Osallisuus Asiakas saa kokemuksen omien mielipiteidensä, kokemustensa ja toimintansa merkityksellisyydestä. Lapsen osallisuus on sitä, että hän voi olla mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa hänen etunsa turvaamiseksi tehtävää työtä. Lapselle kerrotaan tapaamiseen liittyvistä asioista ja hänen perheensä tilanteesta lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Vanhemmat tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi, ja heitä autetaan näkemään asioita lapsen näkökulmasta. Inhimillisyys Asiakkaita kunnioitetaan ja arvostetaan oman elämänsä asiantuntijoina. Asiakkaita tuetaan ja ohjataan heidän voimavaransa huomioiden. Työntekijät toimivat puolueettomasti, he tukevat lasta ja kumpaakin vanhempaa tasa-arvoisesti. TAPAAMISPAIKAN ASIAKAS Lapsi Lapsen hyvinvoinnin ensisijaisuus ja lapsuuden suojelu ovat toiminnan perusta. Lapsen oikeus tavata kumpaakin vanhempaansa ja säilyttää suhteensa heihin on tapaamispaikkatoiminnan lähtökohta. Tapaajavanhempi Tapaajavanhempi on vanhemmista se, joka tapaa lastaan tapaamispaikassa. Lähivanhempi Lähivanhempi on se, jonka luona lapsi asuu. Sijaisvanhemmat Sijaisvanhemmista puhutaan silloin, jos lapsi on sijoitettu perheeseen, josta hän käy tapaamispaikassa tapaamassa biologista vanhempaansa tai vanhempiaan. Sukulaiset ja muut lapselle tärkeät henkilöt Tapaamispaikassa on mahdollisuus järjestää lapsen sukulaisten ja muiden hänelle tärkeiden henkilöiden tapaamisia. Niistä on sovittava tapauskohtaisesti etukäteen. Yhteistyöviranomainen Käräjäoikeus ja kunnan lastenvalvojat sekä lastensuojelu ovat tapaamispaikkatoimintaa tarjoavien Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten yhteistyökumppaneita ja -asiakkaita, joiden viranomaispäätöksellä ja vahvistetulla sopimuksella tapaamiset järjestetään. 5
TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN PROSESSI Kun tapaamispaikkaan otetaan yhteyttä asiakkuuden mahdolliseksi aloittamiseksi, tapaamispaikka tarvitsee riittävät tiedot arvioidakseen, voidaanko asiakkuus toteuttaa. Työntekijöiden velvollisuus on arvioida, voidaanko toivottu palvelu järjestää siten, että lapsen etu toteutuu. Asiakkuuden alkaessa tapaamispaikka tarvitsee: perustellut päätökset tapaamisten järjestämiselle sosiaalitoimen tai käräjäoikeuden päätöksen tai vanhempien allekirjoittaman ja lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen tapaamisista. maksusitoumuksen 6
TAPAAMISPAIKAN PALVELUT Tapaamisten valvonta perustuu joko viranomaisen vahvistamaan sopimukseen tai oikeuden päätökseen. Myös lapsen vanhemmat ovat voineet tehdä keskinäisen, lastenvalvojan luona vahvistetun sopimuksen valvotuista tapaamisista. Valvottu tapaaminen Valvotussa tapaamisessa valvonta on jatkuvaa. Siitä on päätetty esimerkiksi silloin, kun lapsen turvallisuuteen liittyy erityistä huolta. Tapaamisessa on kaksi työntekijää, joista toinen on koko ajan näköja kuuloetäisyydellä tapaajista ja toinen tarvittaessa nopeasti saatavilla. Valvotun tapaamisen kesto on enimmillään kolme tuntia. Tuettu tapaaminen Tuetussa tapaamisessa työntekijä on tarvittaessa saatavilla. Tuettu tapaaminen voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea, huolto- ja tapaamisselvitykset ovat kesken tai vanhempien välillä on luottamuspula. Valvottu vaihto Valvotussa vaihdossa työntekijä mahdollistaa lapsen siirtymisen toisen vanhemman luokse turvallisesti niin, ettei hän joudu keskelle vanhempiensa ristiriitoja. Vaihto voidaan tehdä niin, että vanhemmat eivät kohtaa toisiaan. LAATU Laatutyöskentely on sekä asenne että työtapa. Se on tahto tehdä työtä niin, että se palvelee asiakkaita ja yhdessä sovittuja tavoitteita ja että työssä opitaan jatkuvasti. Organisaation kaikilla toimijoilla on mahdollisuus ja vastuu, ensisijaisesti oman tehtävänsä kautta, huolehtia toiminnan laadusta ja kehittämisestä. Tapaamispaikkatoiminnan laatutyö on kiinteä osa Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten laatutyön kokonaisuutta. Jatkuvan kehittymisen ajatus ohjaa laatutyöskentelyä. Laatukehässä kuvataan jatkuvan kehittämisen ajatus vaiheittaisena, jatkuvan oppimisen prosessina. Paranna Suunnittele Korjaavat toimenpiteet Suunnitelmat Strategiat Itsearvioinnit Auditoinnit Perustehtävä Toteutus Arvioi Toimi Laatukehä (ns. Demingin ympyrä). Suunnittele, toimi, arvioi, paranna 7
Laatu on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan, eikä se ole irrallaan jokapäiväisestä työstä. Laatua voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Usein laaduksi ymmärretään organisaation, prosessin, tuotteen tai palvelun ominaisuuksien kyky täyttää asiakkaiden ja muiden sidosryhmien asettamat vaatimukset ja odotukset. Asiakas on yleensä laadun paras arvioija. Laatukriteeri on laadun määrittämisen perusteeksi valittu ominaisuus. Laatukriteerien avulla ilmaistaan, millaista työn tulosta tavoitellaan ja arvioidaan, onko työn tai palvelun laatutavoitteet saavutettu. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit on rakennettu prosessin, rakenteen ja tuloksen mukaan. Prosessin laatu kertoo siitä, minkälaista työskentely on. Se kuvaa tapaamispaikkatoiminnan perustehtävän, tarkoituksen ja toteuttamisen eri vaiheet ja sisällön. Rakenteen laatu viittaa niihin puitteisiin ja edellytyksiin, joissa työtä tehdään. Siihen kuuluvat muun muassa tilat ja resurssit. Tuloksen laatu tarkastelee sitä, mitä saadaan aikaiseksi eli kuinka hyvin toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Tapaamispaikkatoimintaa ohjaavat kaikissa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä yhteiset laatukriteerit. Laatukriteerit mahdollistavat palveluiden yhdenmukaisuuden ja auttavat palvelun tarjoajaa johtamaan, suunnittelemaan ja seuraamaan tavoitteiden saavuttamista. Ne ohjaavat työskentelyä ja tarjoavat sille viitekehyksen. Laatukriteerien avulla luodaan myös yhteistä ymmärrystä, kieltä ja käsitteistöä tapaamispaikkatyöhön. Laatukriteerien kautta työ ja sen sisältö tulevat näkyviksi asiakkaille, yhteistyökumppaneille, palveluiden ostajille ja rahoittajille. Tapaamispaikan asiakkaat ovat saamansa palvelun asiantuntijoita ja arvioijia. Heidän palautettaan kerätään käytettäväksi toiminnan ja laadun arvioinnissa sekä kehittämistyössä. Laatukriteerit arvioidaan kahden vuoden välein. TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN LAATUKRITEERIT 1. Rakennekriteerit 1.1. Turvallisuus Tapaamispaikassa on ajantasainen turvallisuussuunnitelma Tapaamispaikkatoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja aikuisten turvallisuuteen. Työntekijät tuntevat työpaikan turvallisuuteen liittyvät ohjeet ja käytännöt. Tapaamispaikassa käydyt keskustelut eivät kuulu muualle. Valvotuissa tapaamisissa tiloista on hätätilanteita varten turvalliset poistumisreitit. Mikäli tapaamiseen liittyy poikkeuksellisia turvallisuusriskejä, tilanne arvioidaan yhdessä yhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa. Tapaamisen aikana toinen työntekijä on nopeasti saatavilla. Tilanteen vaatiessa tapaaminen voidaan keskeyttää. 1.2. Sijainti ja fyysiset tilat Tapaamispaikka on helposti asiakkaiden saavutettavissa. Tilat ovat viihtyisät ja ne mahdollistavat tapaajan ja lapsen hyvän yhdessä olon ja kohtaamisen. 8
Tiloissa otetaan huomioon eri-ikäisten lasten tarpeet. Tilat ovat esteettömät, ja niissä on mahdollisuus ruuanlaittoon ja ruokailuun. 1.3. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Tapaamispaikan työntekijöillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain mukainen koulutus. Yhdistys on nimennyt vastuuhenkilön tapaamispaikkatoiminnalle. Uudet työntekijät perehdytetään yhdistyksen toimintaan sekä tapaamispaikan sääntöihin ja työtapoihin ennen työssä aloittamista. Työntekijöillä on säännöllinen työnohjaus, mahdollisuus osallistua omaa työtä tukeviin koulutuksiin sekä Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin valtakunnallisiin työkokouksiin. Tapaamispaikassa on henkilöstösuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. 1.4. Kehittäminen Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti. Kehittäminen perustuu jatkuvaan palautteen hyödyntämiseen ja itsearviointiin. Toiminnan laatua arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisella auditoinnilla hyödyntäen Ensi- ja turvakotien liiton ja muiden jäsenyhdistysten asiantuntemusta. Tapaamispaikkatoimintaa kehitetään yhdessä kunnan kanssa. 1.5. Dokumentointi Dokumentointi on osa asiakastyön prosessia. Toiminta dokumentoidaan Sofia-asiakastietojärjestelmään, jonka ylläpitämisestä vastaa Ensi- ja turvakotien liitto. Tapaamispaikassa on nähtävillä henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. Kirjallisia lausuntoja tehdään vain viranomaisen kirjallisesta pyynnöstä. Asiakas saa pyytäessään kirjallisen selvityksen toteutuneista ja peruuntuneista tapaamisista sekä dokumentit henkilötietolain mukaisesti. Asiakirjat säilytetään asiakirjahallintalain mukaisesti. Mikäli sosiaalitoimi on palvelun tilaaja, asiakkuus päätetään luovuttamalla dokumentit ja yhteenveto tilaajalle. 1.6. Yhteistyö, vaikuttaminen ja viestintä Yhdistyksessä on toimivat rakenteet yhteydenpidolle työntekijöiden, johdon ja luottamushenkilöiden välillä. Yhdistys huolehtii siitä, että sekä yhdistyksen sisällä että yhteistyökumppaneilla on ajantasainen tieto tapaamispaikkatoiminnasta. Tiedottamista tehdään suunnitelmallisesti. Tapaamispaikka tekee säännöllistä yhteistyötä tärkeimpien alueellisten yhteistyökumppanien kanssa. 2. Prosessikriteerit 2.1. Asiakkuuteen tarvittavat viranomaispäätökset Tapaamiset perustuvat viranomaisen tekemiin päätöksiin tai vahvistamiin sopimuksiin. 9
Tapaamiset aloitetaan vasta, kun tieto valvonnan perusteista ja päätös niistä on saatu ja palvelusopimus asiakkaan kanssa on tehty. Yhdistyksellä on oikeus kieltäytyä aloittamasta asiakkuutta, jos se arvioi, ettei se ole lapsen edun mukaista, tai jos tapaamispaikkatoiminnan keinot eivät ole riittävät lapsen ja vanhemmuuden tukemiseksi. Tapaamispaikan on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallinen selvitys keskeyttämistään tai muusta syystä toteutumatta jääneistä sovituista tapaamisista. 2.2. Asiakkuuden aloittaminen Asiakkuus aloitetaan suunnitelmallisesti kaikkien osapuolien turvallisuus huomioiden Lapsille varataan tutustumisaika tapaamispaikkaan ja työntekijöihin tutustumiseksi. Tapaamispaikassa järjestetään kaikille osapuolille tutustumiskäynti ja alkukeskustelu, jolloin toimintaperiaatteet käydään läpi, palvelusopimus allekirjoitetaan ja tapaamispaikan säännöt käydään läpi. Kaikilla osapuolilla on tieto siitä, miksi tapaamiset järjestetään tapaamispaikassa ja mikä tapaamismuoto on kyseessä. 2.3. Lapsen ja vanhemman turvallinen tapaaminen Työntekijä on lapsen edusta huolehtiva aikuinen, joka tukee lasta koko tapaamisen ajan. Työntekijällä on velvollisuus arvioida, onko tapaajan kunto riittävä, jotta hän kykenee huolehtimaan lapsesta koko tapaamisen ajan. Tarvittaessa tulkin käytöllä varmistetaan, että asiakas ja työntekijä tulevat ymmärretyksi ja että työntekijä ymmärtää, mitä lapsi ja tapaaja puhuvat keskenään. Työntekijöillä on velvollisuus puuttua tapaamisen kulkuun tai keskeyttää tapaaminen, mikäli he katsovat lapsen edun sitä vaativan. Tapaamisen keskeyttämisessä on aina kaksi työntekijää, toinen lasta ja toinen aikuista varten. Keskeyttämisen jälkeen neuvotellaan tapauskohtaisesti, miten tapaamiset jatkuvat. Asiakkaiden kanssa käydään palautekeskusteluita heidän kuulluksi tulemisensa varmistamiseksi ja tavoitteiden toteutumisen ja palvelun laadun arvioimiseksi. Lasta suojataan tapaamisten aikana vanhempien välisiltä ristiriidoilta. Hän voi luottaa siihen, että aikuiset tekevät häntä koskevat päätökset. 2.4. Valvottu tapaaminen Työntekijä on läsnä koko ajan, kuulo- ja näköyhteydessä lapseen ja tapaajaan. Työntekijät työskentelevät työparina tai toinen työntekijä on tarvittaessa nopeasti saatavilla. Tapaamisen suositeltu kesto on korkeintaan kolme tuntia ja siitä päätetään ottaen huomioon lapsen ikä. Työparilla on yksi perhe kerrallaan valvottavanaan. 2.5. Tuettu tapaaminen Tapaamisessa työntekijä on perheen saatavilla Yhdellä työntekijällä voi olla kaksi tuettua tapaamista valvottavanaan. 10
Tuetun tapaamisen ajasta ja paikasta on mahdollisuus sopia asiakkaan, tapaamispaikan ja palvelun tilaajan yhteisellä sopimuksella. 2.6. Valvottu vaihto Valvotussa vaihdossa työntekijä on läsnä lapsen siirtyessä vanhemmalta toiselle. Lapsi voi siirtyä turvallisesti vanhemmalta toiselle. Työntekijällä on yksi vaihto kerrallaan hoidettavanaan. Toinen työntekijä on tarvittaessa saatavilla. Vaihdon aikana varmistetaan lasta koskevien tärkeiden tietojen ja asioiden siirtyminen vanhemmalta toiselle. 2.7. Asiakkuuden päättyminen Lapselle ja vanhemmille annetaan palautetta onnistumisista. Vanhempia tuetaan sopimaan keskenään siitä, miten lapsi jatkossa tapaa vanhempaansa. Työntekijä käy palautekeskustelun tapaajan, lapsen, lähivanhemman ja lähettävän tahon kanssa. Keskustelu dokumentoidaan, asiakas voi pyytää palautteen kirjallisesti. 3. Tuloskriteerit 3.1. Lapsen oikeuden toteutuminen Lapsen oikeus pitää yllä suhdetta kumpaankin vanhempaansa toteutuu turvallisesti. Lapsen ja vanhemman välinen suhde syntyy ja vahvistuu. Lapsi tulee näkyväksi ja kuulluksi. Lapsi muodostaa käsityksen tapaavasta vanhemmasta, hänen suvustaan, kielestään, kulttuuristaan ja elämästään. Lapsen ilo tapaamisista ja turvallisuuden tunne vahvistuvat. 3.2. Vanhemmuuden vahvistuminen Vanhemmat kokevat tulevansa hyväksytyiksi vanhempina ja he saavat kannustusta, ohjausta ja palautetta vanhemmuudestaan. Vanhemmat saavat tukea yhteistyövanhemmuuden toteuttamiseen. Vanhempien tunneside lapseensa vahvistuu ja ymmärrys lapsen kokemuksista lisääntyy. Vanhemmat kokevat ylpeyttä ja iloa lapsestaan sekä vanhemmuudestaan. 3.3. Laadukas ja vaikuttava palvelu Asiakkuus alkaa kohtuullisessa ajassa. Tapaamiset toteutuvat sovitusti ja säännöllisesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluun. Yhteistyökumppanuudet ovat toimivia ja niille on rakenteet. Yhteistyökumppanit hyödyntävät tapaamispaikkatoimijoiden asiantuntijuutta. 11
TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN KÄSITTEET Lapsen etu Lapsella on oikeus suojeluun, huolenpitoon, hoivaan ja tasapainoiseen kasvatukseen. Lapsen edun ensisijaisuus tarkoittaa tapaamispaikkatoiminnassa sitä, että lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi, hän saa olla lapsi ilman aikuisten huolten kantamista. Toiminnan ydin on lapsi vanhempi-suhteen luominen ja ylläpitäminen. Työntekijöillä on velvollisuus suojella lasta joutumasta mukaan vanhempien keskinäisiin ristiriitoihin. Lähivanhempi Se vanhempi, jonka luona lapsi asuu. Maksusitoumus Asiakkuuden alkaessa tapaamispaikassa tarvitaan tieto mahdollisten laskujen maksajasta. Osallisuus Osallisuudella tarkoitetaan tapaamispaikkatoiminnassa asiakkaan kokemusta omien mielipiteidensä, kokemustensa ja toimintansa merkityksellisyydestä. Lapsen osallisuudessa on kyse siitä, miten hän voi olla mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa hänen etunsa turvaamiseksi tehtävää työtä. Palvelusopimus Tapaamispaikan ja asiakkaan välinen sopimus tapaamisten toteuttamisesta. Tapaamiset järjestetään tapaamispäätöksen ja maksusitoumuksen luomissa raameissa. Salassapito Tapaamispaikan henkilökunta on asiakkaiden asioissa salassapitovelvollinen. Tapaamispaikka edellyttää kaikkien asiakkaidensa sitoutuvan salassapitoon tapaamispaikan toisten asiakkaiden asiakkuuteen liittyvissä asioissa. Säännöt Tapaamispaikalla on säännöt sujuvan toiminnan ja turvallisten tapaamisten toteuttamisen vuoksi. Asiakkaan on sitouduttava omalla toiminnallaan noudattamaan sääntöjä ja allekirjoituksellaan hyväksyttävä se, että asiakkuuteen liittyvät tiedot dokumentoidaan Sofia-asiakastietojärjestelmään. Tapaaminen Lapsen ja vanhemman suunnitelmallisesti toteutettava kohtaaminen. Edellyttää joko oikeuden päätöksen tai sosiaalitoimen vahvistaman sopimuksen tai päätöksen, joissa määritellään tapaamiset joko valvotuiksi tai tuetuiksi tai valvotuiksi vaihdoiksi. Tapaajavanhempi Tapaajavanhempi on vanhemmista se, joka tapaa lastaan tapaamispaikassa. 12
Tapaamisen keskeyttäminen Valvojalla on velvollisuus keskeyttää tapaaminen, jos vanhempi tai lapsi ei ole hänen arvionsa mukaan tapaamiskunnossa. Valvojalla on velvollisuus keskeyttää tapaaminen, mikäli tapaamisessa ei toteudu lapsen etu, esimerkiksi jos tapaaja puhuu lapselle pahaa lapsen toisesta vanhemmastaan. Tapaamiskuntoisuus Tapaaja sitoutuu siihen, että kykenee tapaamisissa keskittymään lapseen ja huolehtimaan hänestä koko tapaamisen ajan. Valvoja voi päättää, että tapaamista ei aloiteta tai vaihtoa ei suoriteta tai keskeyttää tapaamisen, jos se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi. Tapaamisoikeus Tapaamisoikeus on ensisijaisesti lapsen oikeus tavata vanhempaansa. Tapaamispäätös Viranomaispäätös (tuomioistuimen tai sosiaalitoimen päätös tai sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus), jossa määritellään tapaamisten muoto (valvottu tai tuettu tapaaminen tai valvottu vaihto). Turvallisuus Tapaamispaikan turvallisuus tarkoittaa sekä fyysistä (tilat, tapaajan käyttäytyminen) että henkistä turvallisuutta eli sitä, miten vanhemmat esimerkit puhuvat lapselle hänen toisesta vanhemmastaan tai miten tapaaja kykenee huomioimaan tapaamisissa lapsen iän ja käyttäytymään vuorovaikutuksessa sen mukaisesti. Vanhemmat eivät saa tapaamispaikassa nostaa lapsen kuullen esiin mahdollisia keskinäisiä ristiriitojaan. Valvonta Tapaamisten valvonta perustuu joko sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa määritellään tarvittavien toimenpiteiden sisältö. Vieraannuttaminen Käsitettä vieraannuttaminen on käytetty ilmiöstä, jossa esimerkiksi vanhempi puhuu lapselle pahaa hänen toisesta vanhemmastaan ja/tai vähättelee toisen vanhemman merkitystä lapselle. Vieraannuttamisesta voidaan puhua myös silloin, jos vanhempi vaikeuttaa tai estää lapsen ja vanhemman sovittuja tapaamisia. Vieraannuttaminen uhkaa vakavasti lapsen hyvinvointia ja tuhoaa hänen hyvän, turvallisen lapsuutensa edellytyksiä. Yhteistyövanhemmuus Yksi tapaamispaikkatoiminnan tavoitteista on vanhempien yhteistyö lapsensa asioissa hänen hyväkseen mahdollisista keskinäisistä erimielisyyksistä huolimatta. Yhteistyövanhemmuus edistää lapsen hyvinvointia ja tukee hänen kehitystään. 13