Mielenterveys- ja päihdepotilaiden syrjäytyminen: toivo ja tosiasiat Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Pekka Rapeli, neuropsykologi HUS päihdepsykiatrian pkl
Toivo I: Hyvä elämä, yhteisöllisyys ja osallistuminen kiinnostavat myös mielenterveys ja päihdepotilaita (eli kaksoishäiriöpotilaita) Kun edetään askel kerrallaan, voidaan päästä paljon alkuodotuksia pidemmälle. Pitkää sairaalahoitoa tarvinnut skitsofreenikko voi pärjätä omin avuin ja jopa palata töihin. Asia selviää Peijaksen sairaalan projektista saaduista kokemuksista. hankkeessa oli mukana 10 potilasta vuoden aikana olivat olleet sairaalassa keskimäärin 180 vuorokautta. Kaksi potilasta kuntoutui takaisin työelämään. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden joukossa on biologisesti ja kognitiivisesti vahvoja ihmisiä. Uteliaisuus, seikkailunhalu ja rohkeus ovat heillä johtaneet vahinkoon, jonka korjaaminen on vaikeaa, mutta jos onnistuu, lopputulos voi olla odotettua parempi. Kaiken lähtökohtana on hoitoon sitoutuminen. Se ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä niin potilailta kuin hoidosta vastaavilta. Ryhmässä sairaanhoitajana työskentelevä Jenna Ilvonen kertoi, että tapaamisissa ei ole potilaita ja hoitajia, vaan toisilleen tuttuja ihmisiä, jotka kokoontuvat tutussa paikassa. Keski-ikäisessä yleisväestössä päihteiden käyttöhistoria on yhteydessä parempaan kognitiiviseen suoriutumiseen (Dregan 2012). Jos 10 henkilön hoitoryhmä olisi tarvinnut sairaalahoitoa entiseen tapaan, hoitokustannukset olisivat varovaisesti arvioiden yli 300 000 euroa suuremmat.
Toivo II Ennuste päihdeongelman lievittymiseen tai paranemiseen kohenee iän myötä, vaikka psyykkiset ja neurokognitiiviset ongelmat tuntuisivatkin ylivoimaisesti kasautuvilta Useimmista tapauksissa päihderiippuvuus palaa hiljalleen loppuun 25 30 ikävuodesta alkaen, vaikka ongelmien kasautuminen voikin olla voimakkainta 30-40 ikävuoden välillä. 3
Realismi: keitä ovat päihdeongelmaiset? yleisväestön joukossa tietty osa piileviä päihdeongelmia hoitoa hakevat päihdeongelmaiset erityishoitopaikkojen potilaat yms. valikoituneet otokset päihdeongelmaisia; yleensä vain 2 dg potilaita
Millaisia ovat päihdeongelmaiset? Ketkä ovat alttiita addiktiolle? Heillä on vaikeuksia tasapainon saavuttamisessa tai säilyttämisessä Ovat muita impulsiivisempia. Eivät sitoudu yhtä vahvasti kuin muut yhteisön normeihin. (1 3 %) Tavallista suurempi taipumus masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Muita heikompi itsetunto. Voivat olla muita herkempiä päihteen tai addiktoivan toiminnan palkitsevalle vaikutukselle. Voivat olla vähemmän herkkiä kokemaan päihteen tai addiktoivan toiminnan kielteisiä vaikutuksia. Voivat olla muita herkempiä päihteiden pysyville vaikutuksille aivoissa West (2006) Theory of Addiction: Oxford: Blackwells Pekka Rapeli 2010 www.primetheory.com 5
Voivat olla muita herkempiä päihteen tai addiktoivan toiminnan palkitsevalle vaikutukselle.. Herkistyminen ja toleranssi (sietokyvyn kasvu) vaikutus herkistyminen perustila toleranssi annos Pekka Rapeli 2010
3. Kognitiivinen kontrolli (PFC ja HC) Vaikutuksia aivoissa 5. stressireaktiivisuus, negatiiviset tunteet ja viriäminen (laaja amygdala ja aivojen stressijärjestelmät + - 4. interoseptio itsereflektio ja salienssi (frontoinsulaainern korteksi, OFC ja ACC) 2. Ehdollistuminen ja tavaksi tuleminen ventral (striatum ja thalamus)? 1. palkkiorata (mesolimbinen DA system, VTA ja NaC)?
Tosiasia: Mielenterveys ja päihdekuntoutujille on vähän tilausta työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden muutostahti pikemmin kiihtyy kuin hidastuu. Työvoimalle asetetut koulutus ja sopeutumisvaatimukset nousevat ja työmarkkinat polarisoituvat Keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus on laskenut 12 prosenttiyksikköä vuosina 1995 2008. Yle Uutiset kertoi viime kuussa, että perinteiset toimisto- ja teollisuustehtävät ovat entistä harvemmassa kahdesta syystä: rutiininomaisia töitä on korvattu tietokoneilla ja myös siirretty halvempiin maihin. Tämä on näkynyt matkatoimistoissa, sihteerin töissä, konepajoilla ja asennushommissa. Muutos on selvästi havaittava, sanoo VATT:n erikoistutkija, dosentti Katariina Nilsson Hakkala. Hän puhuu "häviäjäammateista", joihin liittyy keskitason palkan lisäksi keskitason koulutus: lukio tai ammattikoulu. Minne töitä sitten on ilmestynyt? VATT:n mukaan eniten työvoimaosuuttaan kasvattaneita ammatteja ovat paremmin palkatut matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan eritysasiantuntijat. Myös matalapalkkaiset palvelutyöt ovat kasvaneet ja tulevat kasvamaan
Tosiasia: Kaikki ammatit muuttuvat entistä teknisimmiksi vaatien samaan aikaan luonnontieteellistä tai teknistä osaamista että sosiaalisia (ryhmätyö ja ihmissuhde-) ja kaupallisia (markkinointi ja laskenta-) taitoja Hoitorobotit korvaavat pian puuttuvia käsiä vanhustyössä, ehkä jo parin-kolmen vuoden kuluttua. Etelä-Pohjanmaalla on kehitetty vuoden ajan robotiikkaa vanhustyön avuksi. Robottia on testattu keväällä kolmessa pohjalaisessa hoitoyksikössä hyvällä menestyksellä. Yle uutiset: Terveys 30.5.2012 Sastamalassa haluttaisiin jo ensi syksystä alkaen kouluttaa uuden ajan ammattilaisia, jotka osaisivat käyttää ja huoltaa hyvinvointiteknologiaa (Yle 17.10.2013) Lähihoitajista hoivateknikoita! Tuottavuus paranee! Ihmiset vapautuvat niihin töihin, joissa heitä eniten tarvitaan!
HUS päihdepsykiatrian pkl:n 2 dg potilaiden psykososiaalinen tilanne ja ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet. Otos neuropsykologin/psykologin tapaamia potilaita (n = 20; n. ¼ potilaista 30 % naisia 70 % miehiä) Ikäjakauma 70 60 50 40 30 Ikäjakauma 20 10 0 18-25 v. 26-30 v. 31-40 v. 41-50 v. 50-60 v.
HUS päihdepsykiatrian pkl:n 2 dg potilaiden psykososiaalinen tilanne ja ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet. Otos neuropsykologin/psykologin tapaamia potilaita (n = 20; n. ¼ potilaista) työ ja toimeentulo 70 60 50 40 30 työ ja toimeentulo 20 10 0 kuntouttava työ kuntoutusraha, työtön/toimeentulotuki opintoraha sairasloma eläke elää vanhempien tuella
HUS päihdepsykiatrian pkl:n 2 dg potilaiden psykososiaalinen tilanne ja ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet. Otos neuropsykologin/psykologin tapaamia potilaita (n = 20; n. ¼ potilaista) peruskoulutus 70 60 50 40 30 20 10 0 peruskoulutus yo lukio menossa lukio keskeytynyt Pk normaaliopetuksessa pk tuetusti (erityisopetus, koulukoti...
HUS päihdepsykiatrian pkl:n 2 dg potilaiden psykososiaalinen tilanne ja ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet. Otos neuropsykologin/psykologin tapaamia potilaita (n = 20; n. ¼ potilaista) Ammatillinen tavoite 70 60 50 40 30 20 10 0 päivätoiminta tai vapaaehtoistyö oma yritys Takaisin työhön ilman ammatillista kun... koutukseen loppuun saattaminen koulutukseen hakeutuminen kuntouttava työ osa aikatyö eläke? Ammatillinen tavoite
Kaksoishäiriön hoidon vaiheet (päihteiden osalta avohoidossa) Vaihe Kuvaus Tavoite Kiinnittyminen Suostuttelu Aktiivinen hoito Retkahdusten ehkäisy Ei säännöllistä yhteyttä hoitopaikkaan. Ei toimivaa hoitosuhdetta. Toimiva suhde työntekijän kanssa. Potilas ei ole vakuuttunut siitä, että päihteiden käyttö olisi ongelma. Potilas on motivoitunut hoitamaan päihdeongelmaa. Potilas vähentää päihteiden käyttöä tai on lopettanut sen hiljattain. Potilas on ollut pitkään päihteetön tai haitallista käyttöä ei enää ole. Toimivan yhteistyösuhteen luominen työntekijän kanssa. Auttaa potilasta näkemään päihteiden käyttö ongelmana, joka vaatii toimenpiteitä. Auttaa potilasta vähentämään tai lopettamaan päihteiden käyttö niin, että se ei enää ole ongelma. Säilyttää tietoisuus retkahdusten vaarasta. Ulottaa toipuminen myös muille elämänalueille (esimerkiksi työelämään).
HUS päihdepsykiatrian pkl:n 2 dg potilaiden psykososiaalinen tilanne ja ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet. Otos neuropsykologin/psykologin tapaamia potilaita (n = 20; n. ¼ potilaista) Päihdehoidon vaihde 70 60 50 40 30 20 10 0 Päihdehoidon vaihde Kiinnittyy? (käy harvoin, päihteet +) Suostuttelu (käy, päihteet+) Suostuttelu (vähentänyt alle 1 kk) Aktiivinen hoito (vähentänyt 1-6 kk)
Yhteenveto I: Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu on poikkeustapaus kaksoishäiriöpotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Ensin on tehtävä muita asioita: Kaiken lähtökohtana on hoitoon sitoutuminen. Se ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä niin potilailta kuin hoidosta vastaavilta (Skitsofrenian kuntoutusprojektin arvio)
Palkkiohoidolla helpotusta hoitoon kiinnittymiseen Palkkiohoito perusteltua impulsiivisessa päihteidenkäytön vaiheessa (yleensä nuoria potilaita) sekä vaikeimmissa kaksoishäiriöissä. HUS/HYKS Päihdepsykiatrian klinikan tutkimushanke palkintohoitomallista 2013-14 Potilaille jaettu kysely Kaavake jaettiin sekä Päihdepsykiatrian poliklinikan sekä osaston potilaille. Poliklinikalla kaavakkeet olivat odotustilassa täytettävissä aikavälin 25.11.-5.12.2013. Osastolla hakemus esiteltiin potilaille aamuryhmässä 26.11.2013 ja 4.12.2013, lisäksi kaavake oli vapaasti täytettävissä/palautettavissa em. aikavälin ajan. Vastauspapereita kertyi yhteensä 30 kpl, joista osastolta 13 kpl ja poliklinikalta 17 kpl. Miten arvelet palkkiohoidon vaikuttavan sinuun? 1 erittäin myönteisesti, 2 jonkin verran myönteisesti, 3 ei vaikutusta, 4 kielteinen vaikutus 1 2 3 4 Yht. Osasto 7 3 3 0 13 Pkl 5 8 4 1 18 Yht. 12 (38,7%) 11 (35,5%) 7 (22,6%) 1 (3,2%) 31
Ryhmästä ja vertaistuesta lisätehoa avohoitoon? Hyvinvointi ja päihteet (suostutteluryhmän) teemat: Toipuminen ja tulevaisuus Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Päihteiden käytön merkitys hyvinvoinnille Mielenterveyden hoito Oman elämän hallintakeinot Rentoutuminen 18 tapaamista 1/vko
Toipuminen on muutakin kuin häiriöiden vähentymistä Itsensä hyväksyminen sairaus hyväksytään osaksi omaa elämää ja minuutta. Itseluottamus Koetut oireet Koettu elämänhallinta Osallistuminen yhteisön toimintaan Myönteiset odotukset tulevaisuuden suhteen Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen
Muistetaan hoidossa ja kuntoutuksessa myös lähiverkosto, jonka auttaminen on usein tarpeellista ja myös helpompaa kuin potilaan itsensä auttaminen. Voi myös edistää potilaan hoitoon kiinnittymistä Australia: (n = 2600) Perheenjäsenten tai muiden läheisten juomisesta koituneita haittoja 29 %:lla 29 % vastaajista ilmoitti ainakin vähäisistä negatiivisista vaikutuksista vuoden aikana ja 9 % vastaajista oli kokenut vakavia haittoja läheisen juomisesta.
Yhteenveto II: Kauas on pitkä matka ja suuntakin on alussa epäselvä. Mitä voitaisiin tehdä toisin? Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu on poikkeustapaus kaksoishäiriöpotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Sen sijaan voidaan edetä esim. seuraavissa: Palkkiohoidolla helpotusta hoitoon kiinnittymiseen. Ryhmästä ja vertaistuesta lisäapua avohoidossa toipumiseen ja toipumistavoitteiden määrittelyyn. Muistetaan myös lähiverkosto, jonka auttaminen on usein tarpeellista ja myös helpompaa kuin potilaan itsensä auttaminen. Voi myös edistää potilaan hoitoon kiinnittymistä
Kiitos tarkkaavuudesta! Alkoholi, huumeet ja väärinkäytetyt lääkkeet. Vorma, Rapeli ja Pieninkeroinen Teoksessa Kliininen neuropsykiatria. (toim. Juva K. ym) Duodecim 2011) pekka.rapeli@hus.fi 050-4272403
Tavallista suurempi taipumus masennukseen ja ahdistuneisuuteen. LÄÄKKEET SELVIYTYMIS- KEINOT SOSIAALINEN TUKI MIELEKÄS TOIMINTA SUOJAA ALTISTAA PERINNÖLLINEN BIOLOGINEN HAAVOITTUVUUS PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ STRESSI MIELENTERVEYSHÄIRIÖN OIREIDEN VAIKEUTUMINEN TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN