Elinluovutusten edistäminen 2018 (Lahja elämälle, KYLLÄ elinluovutukselle) Elinluovutusten edistämiseen tähtäävä tiedotustoiminta, KYLLÄ elinluovutukselle / Lahja elämälle, on järjestöjen yhteistyötä. Sen tavoitteena on lisätä elinluovutuksia ja elinsiirtoja sekä kudosluovutuksia ja kudossiirtoja jakamalla asiallista ja ajantasaista tietoa yleisölle. STM:n asettaman elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmän Elinluovutusta ja elinsiirtoja koskeva kansallinen ohjelman 2015 2018 tavoitteena on, että kaikki, jotka sairautensa perusteella hyötyvät elinsiirrosta, saavat siirteen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Ohjelman ja sen pohjalta perustetun toimeenpanevan asiantuntijaryhmän linjauksella potilasjärjestöt kantavat merkittävän vastuun elinluovutuksista tiedottamisessa suurelle yleisölle. Elinluovutusten edistämiseen tähtäävässä järjestöjen tiedotustoimin- nassa mukana olivat Munuais- ja maksaliitto, Hengitysliitto, Näkövammaisten liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto ja Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry sekä SPR Veripalvelu, Regea kudospankki ja solukeskus sekä elinsiirtolääkäreitä ja kahden lääkeyrityksen edustajat. Toiminnasta vastasi Munuais- ja maksaliitto. Elinluovutusten edistämiseen tähtäävä tiedotustoiminta toteutettiin STEA:n kohdeavustuksella Veikkauksen tuotoista. Avustukseen saatu korotus jatkui vuonna 2018. STEA myönsi toiminnalle avustusta 128 000 euroa. Toiminta painattaa ja jakelee elinluovutuskorttia sekä ylläpitää mobiilisovellusta. Tietoa jaetaan suurelle yleisölle, hoitohenkilökunnalle ja medialle tapahtumissa, mediatiedotteilla, toimittajayhteistyöllä, omilla kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Hoitohenkilökunnan koulutuksissa toiminta on jakanut tietoa elinluovutusten edistämiseen tähtäävästä työstä ja elinsiirron saaneet ovat kertoneet kokemuksistaan henkilökunnalle. Elinluovutusten edistäminen vuosiraportti 2018 1
Elinsiirrot vuonna 2018 Suomessa yli 10 000 ihmistä on saanut uuden elimen, ja mahdollisuuden jatkaa elämäänsä. Vuonna 2018 elinsiirtoja tehtiin 393. Eniten Suomessa tehdään munuaisensiirtoja. Vuonna 2018 munuaisia siirrettiin 238. Toiseksi eniten oli maksansiirtoja, 66. Sydänsiirtoja oli ennätyksellisen paljon, sillä uuden sydämen sai 47. Keuhkonsiirtoja oli 18 ja haimansiirtoja 23. Lisäksi Suomessa tehtiin yksi elinsiirroiksi laskettava kasvojen kudostensiirto. Ohutsuolensiirtoja ei tehty lainkaan. Elävältä luovuttajalta tehtyjä munuaisensiirtoja oli vuoden aikana 32. Määrä on noussut hiljalleen. Kudoslain muutoksen odotetaan muuttavan tilannetta ja lisäävän kaikkia tehtyjä munuaisensiirtoja. Elinluovuttajia vuoden aikana oli 108. Tämä tarkoittaa, että koko maassa oli 19,56 elinluovuttajaa / miljoonaa asukas. Erva-alueiden välillä eroja oli paljon. Elinluovuttajien määrässä on normaalisti vuosittaista vaihtelua. Elinluovuttajia oli kuitenkin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pääsyä elinsiirtoon odotti vuodenvaihteessa 570 ihmistä. Kaikki heistä eivät ehdi saada uutta elintä ajoissa. Vuosittain jopa kymmenesosa elinsiirtoa odottavista menehtyy. Viime vuonna omaiset estivät luovutuksen kahdeksassa tapaukses- sa. Yhdeksän henkilöä oli itse kieltänyt elinluovutuksen. Vainajalta ei oteta elimiä vastoin omaisten tahtoa, vaikka vainaja olisi ilmaissut halunsa luovuttaa elimensä. Omaisten kanssa ei aleta riitelemään, sillä se saattaisi lopulta kääntyä koko elinluovutusta ja jopa kyseisen henkilön elimen saaneita ihmisiä vastaan. Myös iäkäs ihminen voi olla elinluovuttaja. Kalenteri-ikää tärkeämpää on elinten kunto, jonka lääkärit arvioivat tapauskohtaisesti. Viime vuonna nuorin elinluovuttaja oli 2-vuotias ja vanhin 83-vuotias. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Munuainen 199 189 240 245 262 240 238 Maksa 52 49 59 77 61 63 66 Sydän 22 21 24 25 30 26 47 Keuhko 26 15 15 24 18 24 18 Sydän-keuhko 1 0 2 0 0 0 0 Haima 8 10 15 17 27 29 23 Ohutsuoli 2 1 0 3 0 0 0 Kasvojen kudossiirto 0 0 0 0 1 0 1 Yhteensä 310 285 355 391 399 374 393 Elinsiirrot 2012 2018 Elävä munuaisen luovutus Eri maiden välillä on kulttuurisia eroja suhtautumisessa yleisesti elinluovutukseen. Suomi oli ensimmäisiä maita, joka hyväksyi aivokuoleman käsitteen vuonna 1971, kauan ennen muita Pohjoismaita. Tämä on vaikuttanut myös siihen, että Suomessa elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaisensiirtojen määrä on ollut Pohjoismaiden pienin. Muissa Pohjoismaissa lait eivät toisaalta ole rajanneet luovuttajia tiukasti perhepiiriin kuten Suomessa. Pitkään elävältä luovuttajalta tehtyjä siirtoja oli Suomessa noin viisi prosenttia kaikista munuaisensiirroista, mutta viime vuonna päästiin lähes 10 prosenttiin. Vuonna 2016 elävältä luovuttajalta tehtiin siirtoja Norjassa 20 %, Ruotsissa 32 %, Tanskassa 41 % ja Islannissa 100 %. Suomen laki on kuitenkin rajannut luovuttajaksi vain aivan lähiomaisen eli vanhemman, sisaruksen tai lapsen sekä samassa osoitteessa asuvan avio- tai avopuolison. Serkulle, tädille tai kaukaisemmalle sukulaiselle munuaista ei ole voinut luovuttaa. Munuais- ja maksaliitto, elinsiirtolääkärit ja monet kansanedustajat ovat vaatineet kudoslain muuttamista jo vuosia. Tarve oli tuotu esiin jo STM:n Elinluovutusta ja elinsiirtoja koskevassa kansallisessa ohjelmassa vuonna 2014. Kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus (KD) jätti vuonna 2016 kudoslain muutoksesta lakialoitteen, johon hän oli kerännyt 116 kansanedustajan allekirjoituksen. Aloitteen eteneminen valiokuntaan vaatii vähintään 100 kansanedustajan kannatuksen. Hallitus antoi esityksen uudesta kudoslaista eduskunnalle kiireellisenä vuoden 2018 alussa ja lain piti tulla voimaan saman vuoden elokuussa. Sote-uudistus siirsi lain hyväksynnän vuoden 2019 puolelle. Elinluovutusten edistäminen vuosiraportti 2018 2
Toiminta teetti syksyllä 2018 gallupkyselyn vauhdittaakseen lain käsittelyä. Sen mukaan suurin osa suomalaista eli 83 % kannatti lain muutosta. Vain kaksi suomalaista sadasta vastusti sitä, mutta joka kuudes, eli 16 % vastanneista, oli vailla mielipidettä. Jatkossa munuaisen voi luovuttaa myös kaukaisempi sukulainen eli siis vaikka täti tai serkku, mutta myös vaikka kummivanhempi tai hyvä ystävä. Sukulaissuhdetta ei enää vaadita. Luovutuksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, eikä siihen saa liittyä painostusta tai taloudellisen hyödyn tavoittelua. Tämä on myös kirjattu vahvasti lakiin. Päätöksessään eduskunta edellytti hallituksen aloittavan myös valmistelutyön ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain kokonaisuudistukseksi. Elinluovutuskortti Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään vastustanut. Mikäli mahdollisella elinluovuttajalla ei ole elinluovutuskorttia, hänen tahtoaan tiedustellaan omaisilta. Elinluovutuskorttia jaettiin omissa tapahtumissa, muiden järjestämissä tilaisuuksissa tai oppilaitoskäynneillä luentojen ja puheenvuorojen yhteydessä, yleisötapahtumien näyttelyissä sekä vapaaehtoisten järjestämissä tilaisuuksissa. Kortteja oli esillä SPR:n Veripalvelun toimipisteissä, apteekeissa, lääkäriasemilla ja sairaaloissa. Elinluovutuskortteja ja tietoa jaettiin myös esimerkiksi Sairaanhoitajapäivillä. Elinluovutus-sovellus oli ladattavissa älypuhelimiin ilmaiseksi sovelluskaupoissa suomeksi ja ruotsiksi. Sovellus on saatavilla Android-, Windows Phone- ja iphone-puhelimiin sekä ipad- ja Android-tabletteihin. Sovelluksesta voi lähettää tiedon läheisilleen tekstiviestinä, sähköpostina, sosiaalisen median viestinä tai soittamalla. Sovelluksella on helppo innostaa myös kavereita lataamaan oma kortti. Vuonna 2018 jaettiin yhteensä 33 879 (61 680) elinluovutuskorttia, joista 30 031 (50 088) oli suomen- kielistä ja 3848 (11 592) ruotsinkielistä korttia. Korttien esittelytelineitä jaettiin 372 (450) kappaletta. Korttia oli mahdollista tilata ilmaiseksi kotisivujen kautta. Tilauksia tehtiin netissä 2390 (3580) kappaletta. Mobiilipalvelun ylläpitäjän vuoksi latauslukuja ei ole käytössä elinluovutussovelluksesta. Omakantaan kirjatuista elinluovutustahdoista ei lukuja ole käytössä. Elinluovutuskortit 2018 7000 6000 5000 1020 690 616 4000 3000 2000 1000 0 4621 107 204 123 1532 1816 1493 130 2343 168 104 740 989 196 2232 5144 5030 442 48 2118 1973 Elinluovutuskortti Organdonationkort Elinluovutusten edistäminen vuosiraportti 2018 3
Kotisivut ja sosiaalinen media Toiminnan kotisivut osoitteissa elinluovutuskortti.fi, kyllaelinluovutukselle.fi, lahjaelamalle.fi ja lahjaelamalle.net jakavat tietoa elinluovutuksesta ja elinsiirroista sekä elinsiirron saaneiden tarinoita. Kotisivut uusittiin ja uusitut sivut julkaistiin joulukuun alussa. Sivuilla oli istuntoja 50 180 ja sivukatseluita 107 880. Sosiaalinen media osallistaa käyttäjänsä jakamaan tietoa eteenpäin omille kontakteilleen. Tileillä jaettiin tietoa, tarinoita ja mediaosumia. Facebook.com/kyllaelinluovutukselle-sivusta tykkääjien määrä lisääntyi vuoden aikana. Tilille tehtiin 154 julkaisua. Twitter-tili Elinluovutus toimi keskustelualustana ja tiedonjakajana. Seuraajien määrä kaksinkertaistui vuoden aikana. Vuoden lopussa seuraajia oli 307 (254). Vuoden aikana tviitattiin 78 (280) kertaa. Tviittien näyttökertoja oli 63 487 (67 110). Instagram-tilille Elinluovutuskortti tehtiin 67 julkaisua. Vuoden lopussa tilillä oli seuraajia 566 (450). Elinluovutuskortti.fi Istunnot 50 180 Käyttäjät 44 035 Sivun katselut 107 880 Istunnon kesto 1:35 Facebook Tykkääjiä 31.12.16 36 920 Uusia tykkäyksiä 1698 Julkaisut 154 Näyttökerrat 2 173 395 Sitoutuneet 87 368 Kattavuus 1 491 313 Mediatiedotus Toiminta julkaisi 7 (10) mediatiedotetta. Toiminta välitti eri alojen haastateltavia ja taustatietoja toimittajille sekä antoi tiedotusvälineille juttuaiheita. Elinluovutukset ja elinsiirron saaneet ovat runsaasti esillä mediassa. Osumia toiminnasta, elinluovutuksesta/elinluovutuskortista tai kokemusasiantuntijoiden haastattelu oli vuoden aikana 202 (371). Lehdistöosumia seurattiin sähköisen mediaseurannan sekä vinkkien avulla Mediatiedotteet 23.1. Siirrettävistä elimistä pulaa liian moni menehtyy odottaessaan 3.10. Tulossa Elinsiirtoviikko 8.10. Luovuta elimesi voit pelastaa kuuden ihmisen hengen 10.10. Suomalaiset haluaisivat luovuttaa munuaisen läheiselleen 12.10. Jokainen voi olla elinluovuttaja 13.10. Hyvää Euroopan elinsiirtopäivää 5.12. Vielä ehtii tehdä hyvää ennen joulua Elinluovutusten edistäminen vuosiraportti 2018 4
Luovuta-kampanja Elinsiirtoviikko alkoi maanantaina 8.10. ja päättyi Euroopan elinsiirtopäivään lauantaina 13.10. Luovuta featuring sinä -kampanja nosti juuri sinut pääosaan. Luovuttaminen on joskus positiivinen asia elinluovuttaminen voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Jokainen on lain mukaan elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt, mutta mahdollisen luovuttajan tahto pyritään aina selvittämään. Kampanjassa muistutettiin, että on tärkeää, että jokainen suomalainen miettii suhtautumisensa elinluovutukseen ja ilmaisee sen jollain tavoin. Luovuta (Muisto vaan) -biisin esitti Sofia Zida, joka oli myös kampanjan pääkasvo. Ajattelen asiaa lapseni kautta. Jos hän sairastuisi vakavasti, toivoisin, että hän saisi apua. On mahtavaa, että kun minun on aika lähteä, voin kuitenkin auttaa toista ihmistä. Itse en tee haudassa mitään elimilläni, ne pääsevät jatkamaan puolestani elämää, Sofia pohti. Sofia Zida on suomalais-meksikolainen laulaja ja DJ, joka yhdistelee energisillä DJ-keikoillaan musiikkityylejä latinomusiikista dancehalliin. Monissa eri projekteissa esiintynyt laulaja julkaisee parhaillaan musiikkia Rasmuksen Pauli Rantasalmen Dynasty Recordsin kautta. Sofia keikkailee sekä DJ:nä että kitaristin kanssa. Kampanjabiisistä tehtiin lyriikkavideo sekä lyhyt 30 sekunnin mainosvideo. Kappale jaettiin SoundCloudissa ja videon kanssa Youtubessa: https://youtu.be/-2a1tfbdxo8 https://soundcloud.com/user- 663763/luovuta-muisto-vaan. Kampanjaan kuului virallinen kampanjabiisi, juliste, tiedotteita ja näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä jäsenyhdistysten järjestämiä tapahtumia. Kampanjan radiomainos pyöri Kiss FM-kanavalla viikon ajan 86 kertaa. Kampanjasta tiedotettiin sosiaalisessa mediassa toiminnan Facebook-, Twitter- ja Instagram-kanavilla. Käytössä oli myös maksettua mainontaa. Toiminnan kotisivu www. elinluovutuskortti.fi päivitettiin kampanjailmeeseen. Kampanjaan kuului 5 tiedotetta, jotka lähetettiin laajalla jakelulla tiedotepalvelun kautta. Mediaosumia kampanjaan kertyi 63. Ylen Akuutti vietti elinsiirtoviikkoa. Ylen Aamutelevisiossa keskiviikkona aiheena olivat sydänsiirrot ja MTV3:n Huomenta Suomessa munuaisensiirrot. Kampanjaa oli ideoimassa ja osittain toteuttamassa Mainostoimisto Adams. Eudonorgan-toiminta järjesti samalla viikolla kansallisen elinluovutusviikon, joka jakoi tietoa hoitohenkilökunnalle. Sairaaloiden tapahtumiin toimitettiin materiaalia ja niistä tiedotettiin. Mediatiedotteet 3.10. Tulossa Elinsiirtoviikko 8.10. Luovuta elimesi voit pelastaa kuuden ihmisen hengen 10.10. Suomalaiset haluaisivat luovuttaa munuaisen läheiselleen 12.10. Jokainen voi olla elinluovuttaja 13.10. Hyvää Euroopan elinsiirtopäivää Näkyvyys 8.10. 14.10. Videon katselut Youtube 511 Vimeo 64 Facebook (<3 sekunnin näyttökerrat) 43 987 (katseluminuuttia) 11 713 Soundcloud 38 Facebook Sivutykkäykset +439 Julkaisuja 52 Kattavuus 152 890 Twitter Tviittejä 18 Tviitin näyttöjä 8798 Instagram Tykkääjiä +49 julkaisuja 39 elinluovutuskortti.fi Sivun katselut 9 805 Kävijät 4 048 Istunnot 4 510 Istunnon kesto 1:30 Elinluovutusten edistäminen vuosiraportti 2018 5
Elinluovutusten edistäminen vuosiraportti 2018 6
Mediatiedotteet Tiedote 23.1.2019 Siirrettävistä elimistä pulaa liian moni menehtyy odottaessaan Viime vuonna Suomessa tehtiin 374 elinsiirtoa. Uutta elintä odotti kuitenkin vuodenvaihteessa yli 500 ihmistä. Kaikki heistä eivät ehdi saada sopivaa elintä ajoissa. Vuosittain 5 10 prosenttia elinsiirtoa odottavista menehtyy. Eniten viime vuonna tehtiin munuaisensiirtoja, joita oli 240. Uutta munuaista odottaa jatkuvasti yli 400 ihmistä dialyysihoidossa. Toiseksi eniten tehtiin maksansiirtoja, joita oli 63. Sydämensiirtoja tehtiin 26, keuhkonsiirtoja 24 ja haimansiirtoja 21. On todennäköisempää, että itse tarvitsee elinsiirron vakavan sairauden hoitoon kuin että toimisi itse elinluovuttajana. Siltä varaltakin on kuitenkin tärkeä muodostaa oma kantansa. Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Paperinen elinluovutuskortti on edelleen hyvä tapa ilmaista elinluovutustahtonsa. Se kertoo kannan selvästi myös omaisille, sillä lääkärit keskustelevat mahdollisin elinluovuttajan mielipiteestä hänen omaistensa kanssa, sanoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. Oman mielipiteensa voi myös tuoda esiin keskustelussa läheistensä kanssa, tai sen voi kirjata Omakanta-palveluun, mistä tieto kulkee kuitenkin vasta osaan hoitoyksiköistä. Omaisen on vaikea vastata kysymykseen läheisen elinluovutustahdosta, jos siitä ei ole kotona puhuttu. Omaan tahtoonsa vedoten he eivät kuitenkaan lain mukaan voi estää elinluovutusta, Inomaa jatkaa. Jokaisen on hyvä miettiä suhtautumisensa elinluovutukseen. Tarvitsetko itse elimiäsi kuolemasi jälkeen? Haluatko käyttää viimeisen mahdollisuuden tehdä hyvää? Voisiko jonkun muun ihmisen elämän jatkuminen tuoda vaikeassa tilanteessa lohtua läheisillesi? Viime vuonna munuaisensiirtoja tehtiin elävältä luovuttajalta 29. Lakia on tulkittu tiukasti ja luovutus on ollut mahdollista vain samassa osoitteessa asuvalta lähiomaiselta. Munuais- ja maksaliitonkin ajaman lakimuutoksen avulla tehtyjen munuaisensiirtojen määrää voitaisiin nostaa. Ministeri Saarikko on julkisuudesta kertonut, että lakimuutos on tulossa eduskunnan käsittelyyn kevään aikana. Tavoitteenamme on, että luovuttajana voisi toimia myös kaukaisempi sukulainen tai esimerkiksi ystävä. Saamme yhteydenottoja munuaisensiirtoa odottavilta, joiden läheinen olisi halukas toimimaan luovuttajana, mutta lain mukaan se ei ole ollut mahdollista, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström. Munuaisen elävän luovutuksen tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen, eikä siihen saa liittyä painostusta. Elinluovutus lyhyesti Jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole kieltänyt sitä. Tahto pyritään selvittämään ja siitä keskustellaan omaisten kanssa. Myös iäkäs voi olla elinluovuttaja. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida. Jopa kuusi ihmistä voi saada uuden elimen samalta luovuttajalta. Elinluovutuskortti on edelleen tärkeä. Sen voi tilata osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi ilmaiseksi. Kaikista sovelluskaupoista voi ladata ilmaiseksi Elinluovutus-sovelluksen. Tahdon voi kirjata myös Omakantaan, mutta tieto ei vielä kulje sieltä kaikkiin terveydenhuollon yksiköihin. Ennakkotiedote 3.10. Tulossa Elinsiirtoviikko 8. 13.10.2018 Euroopan elinluovutuspäivää vietetään lauantaina 13.10., mutta elinsiirtoviikko alkaa jo maanantaina 8.10. Munuais- ja maksaliiton järjestämä kampanja muistuttaa tänä vuonna, että luovuttaminen, ainakin elinluovuttaminen, pelastaa ihmishenkiä. Elinluovutustahdon ilmaiseminen on helppo tapa auttaa. Viime vuonna Suomessa tehtiin 374 elinsiirtoa. Uutta elintä odottaa kuitenkin jatkuvasti noin 550 ihmistä. Määrä kasvaa koko ajan. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Euroopan elinsiirtopäivä on lauantaina 13.10. ja koko viikko vietetään Elinsiirtoviikkoa. Luovuta featuring sinä -kampanja nostaa juuri sinut pääosaan. Luovuttaminen on joskus positiivinen asia elinluovuttaminen voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Jokainen on lain mukaan elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt, mutta mahdollisen luovuttajan tahto pyritään aina selvittämään. On tärkeää, että jokainen suomalainen miettii suhtautumisensa elinluovutukseen ja ilmaisee sen jollain tavoin. Jokaiselle löytyy sopiva keino, ja jos haluaa olla varma, voi tahdon ilmaista kaikilla tavoilla. Elinluovutustahdon voi ilmaista allekirjoittamalla elinluovutuskortin, lataamalla sovelluksen tai kirjaamalla Omakantaan sekä kertomalla siitä läheisilleen, sanoo Munuaisja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja. Elinsiirto on joskus ainoa vaihtoehto, pitkälle edenneen munuais-, maksa-, sydän-, keuhko- tai suolistosairauden hoitoon. Munuaisten toimintaa voidaan korvata Elinluovutusten edistäminen vuosiraportti 2018 7
dialyysi- eli keinomunuaishoidolla. Sydämen toimintaa voidaan tukea mekaanisella tukilaitteella. Elinsiirto on kuitenkin parempi vaihtoehto ennusteen, elämänlaadun ja kustannusten kannalta. Luovuta featuring sinä -kampanja Kampanja käynnistyy maanantaina 8.10. ja Euroopan elinsiirtopäivää vietetään 13.10. lauantaina. Kampanjaan kuuluva Muisto vaan -biisi julkaistaan maanantaina. Keskiviikkona on tietoa Munuais- ja maksaliiton teettämästä tuoreesta gallupista elävästä munuaisen luovutuksesta. Viikon aikana on luvassa myös muuta mielenkiintoista tietoa elinluovutuksesta ja elinsiirroista. Munuais- ja maksaliitto voi välittää elinsiirron saaneita median haastateltavaksi. Tiedote 8.10. Luovuta elimesi voit pelastaa kuuden ihmisen hengen Elinsiirtoviikko 8. 13.10.2018 Kampanjabiisin laulaa Sofia Zida Luovuttaminen on joskus hyvä asia. Elinluovuttaja voi pelastaa kuuden ihmisen hengen. Tänään käynnistyy Elinsiirtoviikko. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että vaikka jokainen on lain mukaan elinluovuttaja, on oma tahto tärkeä ilmaista. Viime vuonna Suomessa tehtiin 374 elinsiirtoa. Uutta elintä odottaa kuitenkin jo noin 550 ihmistä. Määrä kasvaa koko ajan. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Kaikille uusi elin ei ehdi ajoissa: 5 10 prosenttia menehtyy odottaessaan. Elinsiirtoviikon käynnistyy maanantaina 8.10. ja Euroopan elinsiirtopäivää vietetään 13.10. lauantaina. Luovuta featuring sinä -kampanja nostaa juuri sinut pääosaan. Luovuttaminen on joskus positiivinen asia elinluovuttaminen voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Jokainen on lain mukaan elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt, mutta mahdollisen luovuttajan tahto pyritään aina selvittämään. Elinluovutustahdon voi ilmaista allekirjoittamalla elinluovutuskortin, lataamalla sovelluksen tai kirjaamalla Omakantaan sekä kertomalla siitä läheisilleen. Kampanjabiisin avulla tahtonsa voi nyt myös vaikka laulaa, sanoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. Omaiset eivät voi kieltää elinluovutusta omaan tahtoonsa vedoten, mutta heidän kanssaan keskustellaan aina mahdollisen luovuttajan tahdosta. Kun omaiset ovat varmoja läheisensä mielipiteestä, kysymykseen on helppo vastata. Elinluovutus nopeutuu ja elinluovuttaja voi varmemmin pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Jokainen voi sanoa KYLLÄ elinluovutukselle, elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida, vaan tositilanteessa lääkärit tekevät päätöksen. Luovutukselle ei ole ikärajaa eikä perussairaus tai lääkitys välttämättä estä luovutusta, Inomaa jatkaa. Ainoita esteitä elinluovutukselle ovat virushepatiitit, HIV tai sairastettu syöpä. Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja. Munuaisten toimintaa voidaan korvata dialyysihoidolla. Sydämen toimintaa voidaan tukea mekaanisella tukilaitteella. Elinsiirto on kuitenkin parempi vaihtoehto ennusteen, elämänlaadun ja kustannusten kannalta. Kampanjan kasvona Sofia Zida Luovuta (Muisto vaan) -biisin esittää Sofia Zida, joka on myös kampanjan pääkasvo. Ajattelen asiaa lapseni kautta. Jos hän sairastuisi vakavasti, toivoisin, että hän saisi apua. On mahtavaa, että kun minun on aika lähteä, voin kuitenkin auttaa toista ihmistä. Itse en tee haudassa mitään elimilläni, ne pääsevät jatkamaan puolestani elämää, Sofia pohtii. Sofia Zida on suomalais-meksikolainen laulaja ja DJ, joka yhdistelee energisillä DJ-keikoillaan musiikkityylejä latinomusiikista dancehalliin. Monissa eri projekteissa esiintynyt laulaja julkaisee parhaillaan musiikkia Rasmuksen Pauli Rantasalmen Dynasty Recordsin kautta. Sofia keikkailee sekä DJ:nä että kitaristin kanssa. Hän esiintyy romanialaisen supertähden Innan konsertin lämmittelyartistina 8. joulukuuta Helsingin The Circuksessa. Tiedote 10.10. Suomalaiset haluaisivat luovuttaa munuaisen läheiselleen Suomalaisten mielestä myös muun kuin aivan lähiomaisen tulisi voida luovuttaa munuaisensa, selviää Munuais- ja maksaliiton teettämästä tuoreesta kyselystä. Sote-uudistuksen jalkoihin jäänyt kudoslakimuutos antaisi myös serkulle tai hyvälle ystävälle mahdollisuuden auttaa läheistään. Uutta munuaista odottaa yli 450 ihmistä. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Yli 450 ihmistä odottaa Suomessa pääsyä munuaisensiirtoleikkaukseen. Viime vuonna uuden munuaisen sai 240 ihmistä. Kaikki eivät ehdi saada uutta elintä ajoissa. Elinsiirtojen määrää rajoittaa jatkuva pula siirtoon soveltuvista elimistä. Elinluovutusten edistäminen vuosiraportti 2018 8
Terve, täysi-ikäinen ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa läheisensä sairauden hoitoon. Suomen laki kuitenkin antaa käytännössä vain vanhemman tai sisaruksen sekä samassa osoitteessa asuvan puolison toimia luovuttajana. Munuais- ja maksaliitto, elinsiirtolääkärit ja erikoislääkäri kansanedustaja Sari Tanus (kd) ovat vaatineet lain muutosta niin, että munuaisen voisi luovuttaa myös esimerkiksi täti, serkku tai jopa hyvä ystävä. Liiton teettämässä gallupkyselyssä suurin osa suomalaista (83 %) kannattaa lain muutosta. Vain kaksi suomalaista sadasta vastusti sitä, mutta joka kuudes (16 %) oli vailla mielipidettä. Kantar TNS toteutti tutkimuksen syyskuussa 2018. Liiton vuotta aikaisemmin tehdyssä kyselyssä 87 prosenttia olisi myös valmis tositilanteessa auttamaan läheistään luovuttamalla munuaisensa. Tanus teki lakialoitteen kudoslain muutoksesta jo kesällä 2016. Aloitteen allekirjoitti 116 kansanedustajaa. Tämän vuoden alussa hallitus antoi esityksen uudesta kudoslaista eduskunnalle. Lain piti tulla voimaan elokuun alusta, mutta sen käsittely on jäänyt sote-uudistuksen jalkoihin. Laki ei saa olla esteenä parhaalle hoidolle, mikä tässä tapauksessa vielä säästää yhteiskunnan verovaroja. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei saa jyrätä alleen kaikkea muuta. Monet odottavat kiihkeästi munuaisen luovuttajaa. Osalla sopiva luovuttaja on jo tiedossa, kunhan vain lakimuutos mahdollistaisi luovutuksen, Tanus sanoo. Munuaisen luovutus on turvallinen toimenpide huolellisesti tutkitulle luovuttajalle. Ihminen pärjää hyvin myös yhdellä munuaisella. Jäljelle jäänyt munuainen pystyy parantamaan toimintaansa niin, että se vastaa normaalia kahden munuaisen toimintaa. Munuaisensiirtoa tarvitseva saa elävältä luovuttajalta tutkitusti terveen munuaisen ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana, jolloin vältytään pitkältä ja epävarmalta odotusajalta. Siirre alkaa toimia yleensä välittömästi ja sen ennuste on parempi. Munuaisensiirto parantaa merkittävästi elämänlaatua vapauttamalla saajansa dialyysi- eli keinomunuaishoidosta. Se antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Onnistuneen siirron jälkeen moni palaa takaisin työhön, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström sanoo. Tiedote 12.10. Jokainen voi olla elinluovuttaja Elinsiirto on antanut jatkoajan Suomessakin tuhansille ihmisille. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula ja kaikki eivät ehdi saada siirtoa ajoissa. Jokainen voi päättää olla elinluovuttaja kuolemansa jälkeen ja pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Euroopan elinsiirtopäivänä Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että vaikka jokainen on lain mukaan elinluovuttaja, on oma tahto tärkeä ilmaista. Euroopan elinsiirtopäivää vietetään lauantaina 13.10. jo 19. kerran. Päivän päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Moldovan Chisinaussa. Suomessa koko viikko on kulunut Elinsiirtoviikon merkeissä. Elinsiirrot ovat nykyaikaisen lääketieteen menestystarina. Elinsiirto on vakavan sairauden viimeinen hoitomuoto ja se on antanut tuhansille suomalaisillekin elämän jatkoajan. Uutta elintä odotti Euroopassa viime vuonna yhteensä 144 000 ihmistä. Joka tunti listalle lisätään noin kuusi ihmistä. Samana vuonna elinsiirron sai Euroopassa 43 000 ihmistä. Suomessa elinsiirtoa odottaa jatkuvasti noin 550 ihmistä ja elinsiirtoja tehtiin 374. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Kaikille uusi elin ei ehdi ajoissa: 5 10 prosenttia menehtyy odottaessaan. Luovuttaminen on joskus paikallaan: elinluovuttaminen voi kuoltuaan pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Vaikka lain mukaan jokainen on luovuttaja, jos ei ole sitä kieltänyt, on oma tahto tärkeä tuoda esille. Se nopeuttaa prosessia ja tekee asian selväksi myös läheisille, sanoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. Elinluovutustahdon voi ilmaista allekirjoittamalla elinluovutuskortin, lataamalla elinluovutus-sovelluksen tai kirjaamalla Omakantaan sekä kertomalla läheisilleen. Elinluovutuskortin voi tilata postitse ilmaiseksi osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi Jokainen voi sanoa KYLLÄ elinluovutukselle. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida, vaan tositilanteessa lääkärit tekevät päätöksen. Luovutukselle ei ole ikärajaa eikä perussairaus tai lääkitys välttämättä estä luovutusta. HIV- tai virushepatiittitartunta sekä sairastettu syöpä kuitenkin estää luovutuksen, Inomaa jatkaa. Pääosa siirrettävistä elimistä saadaan aivokuolleilta ihmisiltä. Toisen munuaisensa voi kuitenkin luovuttaa lähiomaisen sairauden hoitoon. Suomen laki rajaa luovuttajan käytännössä aviopuolisoon, vanhempaan tai sisarukseen. Munuais- ja maksaliitto on vaatinut kudoslain muutosta, jotta myös kaukaisempi sukulainen tai jopa hyvä ystävä voisi toimia luovuttajana. Elinsiirtoviikon Luovuta featuring sinä -kampanja nostaa juuri sinut pääosaan. Luovuta (Muisto vaan) -biisin esittää Sofia Zida, joka on myös kampanjan pääkasvo. Elinluovutusten edistäminen vuosiraportti 2018 9
Tiedote 13.10. Hyvää Euroopan elinsiirtopäivää 13.10. Jokainen on elinluovuttaja, mutta tahto on tärkeä ilmaista Elinsiirto on antanut jatkoajan tuhansille ihmisille. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula ja kaikki eivät ehdi saada siirtoa ajoissa. Jokainen voi päättää olla elinluovuttaja kuolemansa jälkeen ja pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Euroopan elinsiirtopäivänä Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että vaikka jokainen on lain mukaan elinluovuttaja, on oma tahto tärkeä ilmaista. Suomessa elinsiirtoa odottaa jatkuvasti noin 550 ihmistä. Viime vuonna elinsiirtoja tehtiin 374. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Kaikille uusi elin ei ehdi ajoissa: 5 10 prosenttia menehtyy odottaessaan. Luovuttaminen on joskus paikallaan: elinluovuttaminen voi kuoltuaan pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Vaikka lain mukaan jokainen on luovuttaja, jos ei ole sitä kieltänyt, on oma tahto tärkeä tuoda esille. Se nopeuttaa prosessia ja tekee asian selväksi myös läheisille, sanoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. Jokaiselle löytyy sopiva keino, ja jos haluaa olla varma, voi tahdon ilmaista kaikilla tavoilla. Elinluovutustahdon voi ilmaista allekirjoittamalla elinluovutuskortin, lataamalla sovelluksen tai kirjaamalla Omakantaan sekä kertomalla siitä läheisilleen. Jokainen voi sanoa KYLLÄ elinluovutukselle. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida, vaan tositilanteessa lääkärit tekevät päätöksen. Luovutukselle ei ole ikärajaa eikä perussairaus tai lääkitys välttämättä estä luovutusta. HIV- tai virushepatiittitartunta sekä sairastettu syöpä kuitenkin estää luovutuksen, Inomaa jatkaa. Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja. Elinsiirtoviikkoa on vietetty maanantaista lähtien. Elinsiirtoviikon Luovuta featuring sinä -kampanja nostaa juuri sinut pääosaan. Luovuta (Muisto vaan) -biisin esittää Sofia Zida, joka on myös kampanjan pääkasvo. Virallisen kampanjabiisin voi kuunnella SoundCloudissa ja videon kanssa Youtubessa: https://youtu.be/-2a1tfbdxo8 https://soundcloud.com/user-663763/luovuta-muisto-vaan Ajattelen asiaa lapseni kautta. Jos hän sairastuisi vakavasti, toivoisin, että hän saisi apua. On mahtavaa, että kun minun on aika lähteä, voin kuitenkin auttaa toista ihmistä. Itse en tee haudassa mitään elimilläni, ne pääsevät jatkamaan puolestani elämää, Sofia pohtii. Sofia Zida on suomalais-meksikolainen laulaja ja DJ, joka yhdistelee energisillä DJ-keikoillaan musiikkityylejä latinomusiikista dancehalliin. Monissa eri projekteissa esiintynyt laulaja julkaisee parhaillaan musiikkia Rasmuksen Pauli Rantasalmen Dynasty Recordsin kautta. Sofia keikkailee sekä DJ:nä että kitaristin kanssa. Hän esiintyy romanialaisen supertähden Innan konsertin lämmittelyartistina 8. joulukuuta Helsingin The Circuksessa. Tiedote 5.12. Vielä ehtii tehdä hyvää ennen joulua elinluovutuskortti on joulun paras kortti Elinsiirtoa odottavan joululahjalistassa on yksi toive ylitse muiden: kunpa sopiva elin löytyisi mahdollisimman nopeasti. Elinsiirtoa odottaa yli 550 ihmistä. Kaikille uusi elin ei ehdi ajoissa. Jokaisella on oikeus pelastaa ihmishenkiä ja olla elinluovuttaja kuolemansa jälkeen ja pelastaa jopa kuuden ihmisen henki. Suomessa uutta elintä odottaa jatkuvasti yli 550 ihmistä. Elinsiirtoja tehdään vuosittain noin 370. Pääosa siirrettävistä elimistä saadaan aivokuolleilta ihmisiltä. Lain mukaan jokainen on luovuttaja, jos sitä ei ole kieltänyt. Mahdollisen luovuttajan tahto pyritään kuitenkin selvittämään. On tärkeää, että jokainen suomalainen ilmaisee elinluovutustahtonsa. Keinoja on monia. Joku haluaa lompakkoon painetun kortin, toinen lataa sovelluksen puhelimeensa. Nykyään myös Omakantaan voi kirjata tiedon. Ennen kaikkea on tärkeää kertoa tahto läheisilleen. Mikä olisi joulunalusaikaa parempi ajankohta kertoa, että haluaa pelastaa kuuden ihmisen hengen, sanoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. Vaikka elinluovutus on harvemmin kahvihetken puheenaika kotona, kannattaa muistaa, että elinluovutuskortin täyttäminen ei ennusta pahaa. Se ainoastaan varmistaa, että voi tehdä hyvää vielä kuolemansakin jälkeen. On itse asiassa paljon todennäköisempää, että itse sairastuu vakavaan sairauteen, jonka ainoa hoito on elinsiirto kuin, että toimisi elinluovuttaja, Inomaa jatkaa. Painetun elinluovutuskortin ehtii vielä tilata ilmaiseksi kotiin osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi. Uusitut kotisivut on aukaistu tällä viikolla ja sivuilla voi muun muassa lukea, miltä elämä maistuu elinsiirron jälkeen. Uusi elin on lahja, joka on pelastanut saajansa takaisin elämälle ja antanut arvokkaan jatkoajan ja mahdollisuuden viettää joulua tänäkin vuonna läheistensä kanssa. Jokainen voi ilmaista myönteisen elinluovutustahdon, itse ei tarvitse arvioida elintensä kuntoa. Elinluovutukselle ei ole yläikärajaa, vaan lääkärit päättävät luovutuksesta aina tapauskohtaisesti. Elinluovutusten edistäminen vuosiraportti 2018 10