Tilastokatsaus 2:2014



Samankaltaiset tiedostot
Tilastokatsaus 14:2014

TILASTOKATSAUS 1:2016

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 23:2016

Veronalaiset tulot 2014

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 16:2016

Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

VEROASTE , KANSAINVÄLINEN VERTAILU

TILASTOKATSAUS 6:2016

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016

Tilastokatsaus 6:2014

TILASTOKATSAUS 8:2016

Tilastokatsaus 12:2010

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

TILASTOKATSAUS 7:2016

Tilastokatsaus 9:2014

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

TILASTOKATSAUS 2:2017

Veronalaiset tulot 2011

TILASTOKATSAUS 4:2017

Veronalaiset tulot 2013

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

Veronalaiset tulot 2012

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Veronalaiset tulot 2017

Tilastokatsaus 4:2014

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

Veronalaiset tulot 2010

Veronalaiset tulot 2016

Veronalaiset tulot 2008

Veronalaiset tulot 2015

Tilastokatsaus 7:2014

TILASTOKATSAUS 19:2016

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

Tilastokatsaus 1:2014

Muuttajien taloudellinen tausta

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.

TILASTOKATSAUS 5:2018

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

TILASTOKATSAUS 3:2015

Tilastokatsaus 13:2014

Veronalaiset tulot 2009

Veronalaiset tulot 2007

TILASTOKATSAUS 10:2015

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2008

TILASTOKATSAUS 3:2019

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2004 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET

Tilastokatsaus 7:2013

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

Veronalaiset tulot 2007

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Suomen verotus selkeästi

TILASTOKATSAUS 12:2015

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

TILASTOKATSAUS 9:2015

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa

VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Yrittäjien tulot ja verot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Talousarvioesitys 2002

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

julkiset Turvallisuuspalvelut ja tuloverotus Veronmaksajan näkökulma

TILASTOKATSAUS 4:2016

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Tilastokatsaus 10:2012

TILASTOKATSAUS 22:2016

Verohallinto. Verohallinto kuuluu valtiovarainministeriön alaisuuteen. Se kerää noin kaksi kolmasosaa Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista.

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Transkriptio:

Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla oli kaikkiaan 170 716 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai pääomatuloja vuoden 2012 aikana. Tulonsaajien lukumäärä kasvoi 3 817:llä (2,3 %) edellisestä vuodesta. Sekä naisista että miehistä tuloja oli 82 prosentilla. Tulonsaajista oli ansiotuloja saaneita 166 029 ja pääomatuloja saaneita 102 952 vantaalaista. Pelkästään pääomatuloja oli 4 687 vantaalaisella. Edellisestä vuodesta ansiotuloja saaneiden määrä kasvoi 3 548:lla ja pääomatulonsaajien määrä 2 667:llä. Tulonsaajista naisten osuus oli 51 prosenttia. Vuonna 2012 keskimääräiset ansiotulot tulonsaajaa kohden olivat 29 840 euroa ja pääomatulot 2 520 euroa vuodessa. Naisilla keskimääräiset ansiotulot olivat 25 915 euroa vuodessa, miehillä selvästi suuremmat, 33 160 euroa. Naisten keskimääräiset ansiotulot olivat vuoteen 2011 verrattuna kasvaneet 830 eurolla, miehillä sen sijaan oli vähennystä 85 euroa. Pääomatuloissa ero sukupuolten välillä vuonna 2012 oli suhteellisesti suurempi: naisilla keskimääräiset pääomatulot olivat 1 350 euroa ja miehillä liki kolme kertaa suuremmat, 4 070 euroa vuodessa. Keskimääräinen ansiotulon muutos tulonsaajaa kohden vuoteen 2011 verrattuna oli +780 euroa (+2,7 %) ja pääomatulon muutos -140 euroa (-5,3 %). Taulukko 1. Luonnollisten henkilöiden lukumäärä tulolajin ja valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuosina 2009 2012 sekä muutos tuloluokissa Tuloluokka, /v A n s i o t u l o n s a a j i a P ä ä o m a t u l o n s a a j i a 1 Muutos 09-12 (%) lkm lkm 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 Ansio Pääoma 1-4 999 12 570 12 622 12 440 12 122 6 010 5 010 4 834 4 930-3,6-18,0 5 000 9 999 14 034 14 722 14 986 14 780 4 804 5 187 5 188 4 961 5,3 3,3 10 000 14 999 15 655 15 744 15 355 15 106 8 553 8 746 8 477 8 048-3,5-5,9 15 000 19 999 15 772 16 023 16 109 16 067 9 467 9 895 9 924 9 812 1,9 3,6 20 000 24 999 17 098 16 468 16 509 16 162 10 507 10 449 10 502 10 217-5,5-2,8 25 000 34 999 35 666 35 128 34 810 35 599 22 562 23 094 22 759 23 279-0,2 3,2 35 000 54 999 32 111 33 885 35 891 38 287 22 093 23 991 25 450 27 144 19,2 22,9 55 000 74 999 8 668 9 284 10 379 11 342 6 755 7 324 8 116 8 968 30,8 32,8 75 000 99 999 3 086 3 324 3 735 4 145 2 509 2 764 3 136 3 462 34,3 38,0 100 000 149 999 1 423 1 451 1 639 1 815 1 259 1 261 1 413 1 565 27,5 24,3 150 000 299 999 432 392 508 520 397 385 461 480 20,4 20,9 300 000 81 76 120 84 81 72 125 86 3,7 6,2 Tulonsaajia yht. 156 521 159 148 162 481 166 029 94 997 98 178 100 385 102 952 6,1 8,4 Useammalla kuin joka toisella oli ansiotuloja vähintään 25 000 euroa vuodessa ja useammalla kuin joka kymmenennellä vähintään 55 000 euroa vuodessa Keskimääräisten ansiotulojen määrä on viime vuosina kasvanut pääosin yleisen ansiotason, osin myös tulonsaajajoukon rakenteen muututtua. Suurin määrällinen tulonsaajien lisäys neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut 35 000-54 999 euroa vuodessa ansaitsevien tuloluokassa. Vähintään 100 000 euroa vuodessa ansiotuloja saaneiden määrä ja heidän osuutensa kaikista ansiotuloja saaneista ovat hieman lisääntyneet. Vähintään 300 000 euron vuosituloihin päässeiden ansiotulonsaajien määrä väheni selvästi vuoden 2012 aikana, mutta oli suurin piirtein sama kuin neljä vuotta aiemmin. Naispuolisista tulonsaajista kuului suurin joukko 25 000-34 999 euroa vuodessa ansainneisiin, miehistä 34 000-54 999 euroa vuodessa ansainneisiin. Vähintään 55 000 euron vuosituloihin päässeistä lähes kolme neljästä oli miehiä. 1 Näissä luvuissa ovat mukana kaikki pääomatuloja saaneet. Veronalaisia pääomatuloja saaneita oli vuonna 2012 kuitenkin vain alle puolet pääomatuloja saaneista eli 49 918 vantaalaista. Heidän verotettava pääomatulonsa oli saajaa kohden 3 480 euroa. Vuotta aiemmin verotettavia pääomatuloja saaneita oli 209 enemmän ja heidän keskimääräiset pääomatulonsa olivat 4 040 euroa vuodessa. Tässä katsauksessa keskitytään jatkossa veronalaisiin pääomatuloihin ja niiden saajiin.

2 Kuviot 1. ja 2. Vantaalaiset ansiotulonsaajat sukupuolen mukaan tuloluokittain vuonna 2012 (oikeanpuolinen) ja vantaalaiset ansiotulonsaajat tuloluokan mukaan vuosina 2009 ja 2012 (vasemmanpuolinen) Vuonna 2012 veronalaisia pääomatuloja oli 29 prosentilla kaikista tulonsaajista. Heitä oli vajaa kaksi sataa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Veronalaisten pääomatulonsaajien osuus tulonsaajista kasvaa vuositulojen kasvaessa: alle 10 000 euron vuositulot saaneista 18 prosentilla oli pääomatuloja, mutta vähintään 150 000 euron vuosituloihin päässeistä pääomatuloja oli 82 prosentilla tulonsaajista. Joka toinen veronalaisia pääomatuloa saanut kuului 55 000-74 999 euroa vuodessa ansainneiden tuloluokkaan. Vuoteen 2011 verrattuna veronalaisten pääomatulonsaajien osuus oli vähentynyt alimmissa tuloluokissa, mutta kasvanut 35 000 299 999 vuodessa ansainneiden tuloluokissa. Vuonna 2012 naisista sai veronalaisia pääomatuloja 28 prosenttia kaikista tulonsaajista, kun miehistä veronalaisia pääomatuloja oli 31 prosentilla tulonsaajista. Tuloluokittain sukupuolten välinen ero pääomatuloa saaneilla oli samanlainen kuin tulonsaajilla ylipäätään: miesten osuus pääomatulonsaajista oli yli 70 prosenttia vähintään 55 000 euron vuosituloihin päässeillä ja yli 80 prosenttia vähintään 100 000 euron vuosituloihin päässeillä. Eläkeläisillä paras ansiotulokehitys vuonna 2012 Ansiotulonsaajien määrä on kasvanut yhden, kahden prosentin vuosivauhtia. Muista tulonsaajaryhmistä ansiotuloa saavien palkansaajien määrän kasvu on viime vuosina ollut enimmillään runsas kaksi prosenttia, vähimmillään runsaan prosentin verran tappiollista. Vuonna 2012 palkansaajien lisäys oli 1,8 prosenttia. Ansiotuloja saaneiden eläkeläisten määrän kasvu on ollut kolmen prosentin molemmin puolin, elinkeinonharjoittajien määrän vuosikasvu on vaihdellut eniten: enimmillään se on ollut yli kuusi prosenttia, vähimmillään niukasti negatiivinen. Vuonna 2012 kasvua oli vajaa prosentti. Maatilanharjoittajienkin määrä on kasvanut keskimäärin kolme prosenttia vuodessa, vuonna 2012 kasvu jäi niukasti negatiiviseksi (ks.liitetaulukko). Keskimäärin suurimmat ansiotulot vuonna 2012 oli maatilataloudenharjoittajilla, 40 350 euroa vuodessa. Ansiotuloja saaneita maatilataloudenharjoittajia oli Vantaalla tuolloin 1 695 henkilöä. Vuoteen 2011 verrattuna heidän keskimääräiset ansiotulonsa olivat 3,1 prosenttia ja vuoteen 2008 verrattuna 11,6 prosenttia suuremmat. Palkansaajien keskimääräiset ansiotulot olivat edelliseen vuoteen (2011) verrattuna keskimäärin 2,6 prosenttia ja vuoteen 2008 verrattuna 9,8 prosenttia suuremmat. Palkansaajien ansiotulot kasvoivat vuonna 2012 hieman vähemmän kuin edellisen vuoden aikana. Elinkeinonharjoittajien ansiotulot tulonsaajaa kohden kasvoivat vuoteen 2011 nähden 1,2 prosentilla. Vuoteen 2008 verrattuna kasvua on ollut 8,1 prosenttia. Vuonna 2009 elinkeinonharjoittajien tulot poikkeuksellisesti alenivat 2,6 prosentilla. Eläkeläisten ansiotulot kasvoivat vuonna 2012 muita enemmän, kasvua oli 5,1 prosenttia. Vuoteen 2008 verrattuna heidän tulokehityksensä on ollut paras, kasvua on ollut neljän viime vuoden aikana 16,5 prosenttia. Veronalaisten pääomatulonsaajien keskimääräiset tulot kasvoivat vuonna 2012 vain eläkeläisillä ja ryhmällä muut. Vuonna 2011 verotettavat pääomatulot kasvoivat kaikilla muilla tulonsaajaryhmillä paitsi eläkeläisillä. Vuonna 2012 ylivoimaisesti suurimmat pääomatulot olivat maatilataloudenharjoittajilla, keskimäärin 9 100 euroa vuodessa. Eläkeläisillä keskimääräiset pääomatulot olivat pienimmät 2 450 euroa vuodessa.

3 Taulukko 2. Keskimääräiset veronalaiset ansiotulot ( ) vuodessa vuosina 2008 2012 ja veronalaiset pääomatulot ( ) vuodessa eri tulonsaajaryhmissä vuosina 2010 2012 2 Vuosi Yhteensä Palkansaajat Maatilataloudenharjoittajat Elinkeinonharjoittajat Eläkeläiset Muut Kuolinpesät Ansiotulonsaajat 2012 29 840 34 430 40 350 34 250 20 770 11 890 3 160 2011 29 060 33 560 39 140 33 860 19 760 11 420 2 460 2010 28 230 32 650 37 820 32 080 19 260 11 040 2 410 2009 27 820 31 990 36 620 30 840 18 880 10 580 2 560 2008 27 500 31 350 36 150 31 670 17 830 11 200 2 570 muutos (%) 2011 2012 2,7 2,6 3,1 1,2 5,1 4,1 28,5 2008 2012 8,5 9,8 11,6 8,1 16,5 6,2 23,0 palkkatulot 2012 31 660 32 620 45 440 27 730 4 720 40 460 1 000 2011 30 840 31 760 44 180 26 690 4 610 41 910 2 400 2010 29 970 30 860 42 730 25 540 4 460 39 960 8 710 2009 29 450 30 340 40 260 24 600 4 410 38 340 3 500 2008 29 090 29 930 40 360 24 730 4 080 38 330 3 130 sosiaalietuudet 2012 12 070 5 100 23 380 8 220 20 170 10 100 3 780 2011 11 350 4 840 21 910 7 840 19 190 9 430 1 170 2010 10 880 4 690 20 910 6 920 18 700 9 120 1 740 2009 10 360 4 290 19 780 6 830 18 310 8 460 1 750 2008 10 110 4 140 18 910 6 240 17 300 8 560 1 000 Pääomatulonsaajat 2012 3 480 3 330 9 100 4 690 2 450 4 560 5 420 2011 4 040 4 210 11 440 4 970 2 400 4 350 7 080 2010 3 300 3 250 9 030 4 370 2 410 3 250 5 860 muutos (%) 2011 2012-13,9-20,9-20,5-5,6 2,1 4,8-23,4 2010 2011 22,4 29,5 26,7 13,7-0,4 33,8 20,8 Veronalaiset tulot kasvoivat neljällä prosentilla vuonna 2012 Veronalaisia tuloja vantaalaisilla oli vuonna 2012 kaikkiaan 5,13 miljardia euroa, mikä on 204 miljoonaa euroa (4,1 %) enemmän kuin vuonna 2011. Ansiotuloja näistä tuloista oli 96,6 prosenttia (95,9 % vuonna 2011) ja pääomatuloja 3,4 prosenttia (4,1 %). Pääomatuloja kertyi vuonna 2012 noin 28,6 miljoonaa euroa (-14,1 %) vähemmän kuin vuonna 2011, mutta 10,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010. Veronalaisten ansiotulojen lisäys vuonna 2012 oli 2,7 prosenttia tulonsaajaa kohden, kun taas pääomatulot vähenivät 3,3 prosenttia Vuonna 2012 kaikkiaan 49 918 vantaalaista sai veronalaisia pääomatuloja. Veronalaisten pääomatulonsaajien määrä on aika lailla vakiintunut 50 000 vantaalaiseen viime vuosien aikana. Vuonna 2012 määrä väheni 209 henkilöllä. Veronalaisia ansiotuloja saaneiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2012 lisäys oli 3 550 henkilöä. Veronalaisia ansiotuloja saaneita oli tuolloin 166 031 henkilöä. Työsuhdeoptioita sai 239 vantaalaista, mikä on 54 vähemmän kuin vuonna 2011. Vuonna 2007 työsuhdeoptioita saaneiden määrä oli 800 ja vuonna 2008 vielä 450. Saajaa kohden lasketun option määrä oli vuonna 2012 vajaa pari tuhatta euroa pienempi kuin vuonna 2011. Sosiaalietuuksien saajien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2009 heitä oli 83 550, mutta vuonna 2012 jo 87 020 eli 4 prosenttia enemmän. Vuoden 2012 aikana kasvua oli 1 160 henkilöä. Saajaa kohden lasketun keskimääräisen sosiaalietuuden määrä oli vuonna 2012 runsas 6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vantaalaisista sai eläketuloja 42 440 henkilöä vuonna 2012, mikä on tuhat henkilöä (2,4 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen eläketulo saajaa kohden kasvoi vuoden aikana runsaalla 5 prosentilla. 2 Veronalaisia pääomatuloja ei ole tilastoitu tässä tilastossa erikseen kuin vuodesta 2010 lähtien.

4 Taulukko 3. Vantaalaisten tulot, tulojen rakenne ja määrä vuosina 2009 2012 Tulolaji Tulojen määrä (1 000 ) Tulot keskimäärin/tulonsaaja, Muutos 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 % Ansiotulot yhteensä (valtionveronalaiset) 4 354 437 4 492 230 4 721 715 4 954 632 27 820 28 230 29 060 29 840 2,7 Palkkatulot 3 387 594 3 450 061 3 624 225 3 784 968 29 450 29 970 30 840 31 660 2,7 Palkka päätoimesta 3 304 831 3 366 712 3 537 662 3 695 389 30 070 30 590 31 460 32 270 2,6 Työsuhdeoptiot 4 919 3 395 3 868 2 735 8 200 15 220 13 200 11 440-13,3 Sosiaalietuudet, joista 865 322 930 529 974 753 1 050 644 10 360 10 880 11 350 12 070 6,3 Eläketulot 677 867 716 795 760 916 820 869 17 380 17 820 18 360 19 340 5,3 Päivä- ja äitiysrahat 52 796 54 099 55 675 55 550 4 360 4 430 4 540 4 510-0,7 Työttömyysturvaetuudet 82 783 104 783 102 508 117 276 4 490 5 640 5 970 6 540 9,5 Lapsen kotihoidon tuki 18 163 19 893 19 822 20 621 2 950 3 150 3 160 3 260 3,2 Opintoraha 13 864 14 467 13 941 13 804 1 450 1 460 1 410 1 410 0 3 Pääomatulot yht. (veronalaiset) 163 267 202 339 173 736 3 300 4 040 3 480-13,9 Osinkotulot 91 153 96 602 109 610 103 585 1 040 1 080 1 190 1 100-7,6 Vuokratulot 34 988 38 463 39 627 42 690 4 710 5 060 5 140 5 420 5,4 Luovutusvoitot 65 501 97 252 124 534 89 431 7 570 8 190 9 760 7 750-20,6 Veronalaiset tulot yhteensä 4 533 977 4 655 497 4 924 054 5 128 367 28 140 28 650 29 700 30 260 1,9 Työttömyysturvaetuuksien saajien määrä lisääntyi hieman vuonna 2012, heitä oli tuolloin 17 940, mikä oli liki kahdeksan sataa enemmän kuin vuonna 2011, mutta viitisen sataa vähemmän kuin vuosina 2009 ja 2010. Keskimääräisen työttömyysturvaetuuden suuruus (6 540 ) oli vuonna 2012 lähes 10 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Lapsen kotihoidontukea sai 6 330 vantaalaista vuonna 2012, mikä on 70 enemmän kuin edellisenä vuonna. Saajien määrä on ollut aika vakiintunut viime vuosina. Tuen keskimääräinen euromäärä saajaa kohden oli 3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Opintorahaa sai vuonna 2012 kaikkiaan 9 795 vantaalaista. Opintorahaa saavien määrä on kasvanut nopeasti 400 500 henkilön vuosivauhtia, mutta määrä on vähentynyt parin viime vuoden aikana. Opintorahan suuruus saajaa kohden oli keskimäärin 1 410 euroa, mikä on sama kuin vuonna 2011. Vuonna 2012 kaikkiaan 239 vantaalaista sai tuloja työsuhdeoptioista, yhteensä noin 2,7 miljoonan euron verran. Optiovoittoja saaneista 80 prosentilla vuositulot olivat vähintään 55 000 euroa, 48 prosentilla vähintään 100 000 euroa ja 19 prosentilla tulot olivat yli 150 000 euroa vuodessa. Keskimääräisen optiovoiton suuruus oli 11 440 euroa saajaa kohden. Naisia työsuhdeoptioita saaneista oli 23 prosenttia ja heidän osuutensa työsuhdeoptioiden kokonaissummasta oli 19 prosenttia. Työttömyysturvaetuuksien saajista vähintään 55 000 euron vuosituloihin päässeitä oli vajaa 2 prosenttia, kun 35 prosentilla vuositulot olivat enintään 10 000 euroa. Työttömyysturvaetuuksien saajista 49 prosenttia oli naisia. Eläketuloja saaneista vajaalla 5 prosentilla oli yli 55 000 euron vuositulot, runsaalla 11 prosentilla ne olivat enintään 10 000 euroa ja 36 prosentilla 10 000-19 999 euroa. Naisten vuosieläketulot olivat keskimäärin 16 840 euroa, miesten 22 550 euroa. Naisia eläketuloja saaneista oli 56 prosenttia. Osinkotuloja (pääomatulot) saaneiden määrä kasvoi 1 520:llä vuonna 2012. Saajia oli 93 250, joista 57 prosenttia oli naisia. Keskimääräinen osinkotulo tulonsaajaa kohden oli runsas 1 100 euroa eli 90 euroa pienempi kuin vuonna 2011. Miehillä keskimääräiset osinkotulot olivat 2 050 euroa ja naisilla 415 euroa vuonna 2012. Luovutusvoittoa, so. kiinteistöjen sekä arvopapereiden, esim. asunto-osakkeiden ja pörssiosakkeiden ja muun irtaimen omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta syntyvää voittoa, sai 11 485 vantaalaista kaikkiaan 89,4 miljoonaa euroa vuonna 2012. Heistä 58 prosenttia oli miehiä. Kaikkiaan luovutusvoittoa saaneita oli nyt 1 280 vähemmän kuin vuonna 2011 ja luovutusvoittojen kokonaismäärä oli 35 miljoonaa euroa pienempi. Miesten saama keskimääräinen luovutusvoiton määrä oli 10 010 euroa naisten 4 590 euroa vastaan. Vuoden aikana miesten keskimääräisen luovutusvoiton suuruus oli kutistunut 2 750 eurolla, kun naisilla se oli pienentynyt 890 eurolla. Vuokratuloa sai vajaa 7 870 vantaalaista, joista 52 prosenttia oli miehiä. Keskimääräisen vuokratulon suuruus saajaa kohden oli 5 420 euroa, naisilla 4 150 euroa ja miehillä 6 600 euroa. Vuokratuloa sai nyt 150 henkilöä useampi kuin vuonna 2011. 3 Tietoja ei saatavilla.

5 Vähennykset Vantaalla ansiotuloista tehtävät vähennykset kunnallisverotuksessa olivat vuonna 2012 lähes 9 prosenttia (70,2 miljoonaa euroa) suuremmat kuin vuonna 2011. Vähennysten saajien määrä kasvoi runsaalla kahdella prosentilla. Edellisenä vuonna (2011) vähennysten määrä kasvoi vajaalla 5 prosentilla (35 miljoonalla eurolla) ja niiden saajien määrä vajaalla kahdella prosentilla. Vuonna 2012 vantaalaisten verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa oli 4 087 miljoonaa euroa ja se kasvoi 163 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 (4,1 %). Vuonna 2011 kasvu oli ollut 194 miljoonaa euroa. Ansiotuloista tehtävät vähennykset valtionverotuksessa kasvoivat vuonna 2012 yli 8 prosentilla eli 50,9 miljoonalla eurolla. Vähennysten saajien määrä väheni kahdella prosentilla. Edellisenä vuonna vähennysten määrä kasvoi lähes viidellä prosentilla eli 28,5 miljoonalla eurolla ja vähennysten saajien määrä runsaalla prosentilla. Vantaalaisten verotettava ansiotulo valtionverotuksessa kasvoi yli 4 prosentilla (182 miljoonalla eurolla) vuonna 2012. Edellisenä vuonna kasvu oli 201 miljoonaa euroa. Taulukko 4. Eräitä vähennyksiä tuloista kunnallis- (kv) ja valtionverotuksessa (vv) vuosina 2009 2012 Tulo- ja vähennystyyppi Vähennysten määrä (1 000 ) Vähennykset keskimäärin saajaa kohden, euroa Muutos 11 12, 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 /t.saaja Vähennykset ansiotulosta Vähennykset yhteensä vv. 601 493 589 754 618 245 669 154 4 030 3 920 4 020 4 260 +240 Vähennykset yhteensä kv. 698 156 762 870 798 132 868 339 4 680 5 000 5 130 5 460 +330 Vähennykset ansiotuloista kv. ja vv. 283 282 305 378 333 893 364 102 2 380 2 550 2 730 2 930 +200 Eläkevakuutusten maksuvähennys 174 783 190 643 211 660 234 995 1 600 1 750 1 910 2 090 +180 Vähennykset ansiotulosta vain vv. 293 977 251 997 254 934 274 681 8 110 7 010 6 910 7 250 +340 Vähennykset ansiotulosta vain kv. 390 640 425 113 434 822 473 865 2 760 2 930 2 940 3 140 +200 Eläketulovähennys kv 96 081 105 143 110 037 118 321 3 960 4 010 4 110 4 320 +210 Perusvähennys kv 20 334 48 578 50 927 80 374 675 1 100 1 120 1 390 +270 Ansiotulovähennys kv 266 236 263 320 266 213 267 629 2 520 2 490 2 470 2 440-30 Vähennykset ja alijäämäpotentiaali Vähennykset pääomatulosta 104 589 69 004 85 462 91 934 1 720 1 120 1 160 1 270 +110 Korot yhteensä 101 916 67 468 83 005 81 759 1 710 1 110 1 330 1 280-50 Alijäämä yhteensä 90 459 58 301 71 684 60 526 1 621 1 070 1 270 1 060-210 Vähennykset ansiotuloverosta Alijäämähyvitys 25 556 16 338 19 992 18 202 460 300 350 320-30 Vähennykset verosta Invalidivähennys 1 930 1 915 1 907 1 903 100 100 100 100 0 Elatusvelvollisvähennys 249 260 264 234 110 120 110 115 5 Kotitalousvähennys 13 010 14 158 17 048 10 649 1 080 1 130 1 220 855-365 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 183 224 245 285 630 730 810 860 +50 Vantaalaisten veronmaksajien vähennykset pääomatuloista lisääntyivät yli 6 miljoonalla eurolla (7 %) vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja vähennysten saajien määrä 9 085:llä (14 %). Vähennyksiä sai nyt 72 642 vantaalaista. Keskimääräinen pääomatuloista tehty vähennys oli 1 270 euroa, 110 euroa pienempi kuin vuonna 2011. Kotitalousvähennyksen sai vuonna 2012 kaikkiaan 12 450 vantaalaista veronmaksajaa, noin 1 500 vähemmän kuin vuonna 2011. Keskimääräisen vähennyksen suuruus oli 855 euroa, mikä on 365 euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Korkovähennysten saajien joukko kasvoi vuoden 2012 aikana lähes 1 400:llä, mutta korkovähennysten kokonaiseuromäärä väheni yleisen korkotason aletessa 1,2 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen korkovähennys saajaa kohden oli vuonna 2012 vajaa 50 euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Asuntolainan korkoja ilmoitti 61 830 vantaalaista, mikä on 1 920 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntolainojen korkojen keskimäärä lainan ilmoittajaa kohden oli 1 305 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 1 160 euroa. Huolimatta korkotason alenemisesta korkoja maksettiin kuitenkin aiempaa enemmän eli lainan kokonaissuuruus oli kasvanut. Valtionverotuksessa ansiotuloista tehtävä vähennysten euromäärä kokonaisuudessaan lisääntyi kaikilla tulonsaajaryhmillä. Keskimääräinen vähennysten lisäys oli eläkeläisillä, 390 euroa vuoteen 2011 verrattuna. Muilla lisäys vaihteli 130 ja 290 euron välillä.

6 Kunnallisverotuksessa vähennysten keskimääräinen koko ja vähennysten saajien määrä kasvoivat kaikissa tulonsaajaryhmissä. Euromääräisesti lisäys saajaa kohden vaihteli eläkeläisten lähes 500 eurosta maatilataloudenharjoittajien 230 euroon. Vähennysten saajien kokonaismäärä kunnallisverotuksessa kasvoi 3 335 henkilöllä. Verot 1. Valtionverotus Vuonna 2012 kaikkiaan 75 368 vantaalaista maksoi tuloveroa ansiotuloista valtionverotuksessa, yhteensä yli 253 miljoonan euron verran 4. Maksajien määrä väheni 1 540:llä ja maksetun tuloveron määrä väheni 1,3 miljoonaa euroa. Naisten osuus ansiotulosta maksetusta tuloverosta oli 87 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia. Tuloveroa maksaneita naisia oli kuitenkin 40 718 eli 44 prosenttia maksaneista. Valtion tuloveroa ansiotuloista maksavien osuus kaikista tulonsaajista oli 54 prosenttia (56 % vuonna 2011 ja 55 % vuonna 2010). Naisilla osuus oli 47 prosenttia ja miehillä 61 prosenttia. Maksetun tuloveron määrä oli keskimäärin 3 260 euroa (naiset 2 135 euroa ja miehet 4 150 euroa) maksajaa kohden. Vuotta aiemmin (2011) veron suuruus oli naisilla keskimäärin -30 ja miehillä -60 euroa pienempi. Vuonna 2012 maksetusta tuloverosta koottiin valtiolle 79 prosenttia palkansaajilta, 9 prosenttia eläkeläisiltä, 5 prosenttia elinkeinonharjoittajilta ja 3 prosenttia maatilataloudenharjoittajilta. Palkansaajien vuonna 2012 ansiotuloista maksama tulovero valtiolle oli keskimäärin 3 635 euroa, maatilataloudenharjoittajien 6 070 euroa, elinkeinonharjoittajien 4 970 ja eläkeläisten 1 675 euroa. Verrattuna vuonna 2011 valtiolle maksettuihin tuloveroihin, verojen määrä keskimäärin maksajaa kohden kasvoi elinkeinonharjoittajilla (110 /maksaja) ja eläkeläisillä (135 /maksaja), mutta väheni maatilataloudenharjoittajilla (-400 /maksaja) ja palkansaajilla (-15 /maksaja). Pääomatuloista valtion tuloveroa maksaneiden määrä lisääntyi Vantaalla 740:llä vuodesta 2011, mutta heidän maksamansa pääomatuloveromäärä väheni 3,2 miljoonalla eurolla (7 prosentilla). Valtiolle kertyi Vantaalta pääomatuloista tuloveroa kaikkiaan 45,4 miljoonaa euroa yhteensä 34 480 vantaalaiselta. Keskimääräinen pääomatuloista valtiolle maksettu tulovero oli suuruudeltaan 1 315 euroa, mikä on 125 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Pääomatuloista maksoi valtion tuloveroa 16 230 naista ja 18 020 miestä, naiset keskimäärin 810 euroa ja miehet 1 780 euroa. Valtiolle vuonna 2012 maksetusta pääomatuloverosta palkansaajien osuus oli 50 prosenttia, maatilataloudenharjoittajien 7 prosenttia, elinkeinonharjoittajien 6 prosenttia ja eläkeläisten osuus 20 prosenttia. Vuonna 2012 maksettu keskimääräinen tulovero pääomatuloista oli palkansaajilla 1 520 euroa, maatilataloudenharjoittajilla 3 470, elinkeinonharjoittajilla 1 810 ja eläkeläisillä 760 euroa. Vuoteen 2011 verrattuna pääomatuloista maksetun veron suuruus kasvoi vain eläkeläisillä. Ansiotuloista Vantaalla maksetuista valtion tuloveroista kerättiin 49 prosenttia henkilöiltä, joiden vuosiansiot olivat 35 000-54 999 euroa ja 24 prosenttia 25 000-34 999 euroa vuodessa ansainneilta. Pääomatuloista kertyneestä tuloverosta 22 prosenttia kertyi vähintään 300 000 euroa ansainneilta. Heitä oli kaikista pääomatulosta veroa maksaneista kuitenkin vain 0,2 prosenttia. Ikäryhmistä lukumääräisesti eniten valtiolle tuloveroa ansiotuloista maksaneita oli 45 54-vuotiaissa, jotka maksoivat myös euromääräisesti eniten veroa, keskimäärin 4 250 euroa. Pääomatuloista tuloveroa valtiolle maksaneita oli eniten 65 74- vuotiaissa, 23 prosenttia kaikista. Lähes saman verran heitä oli 55 64-vuotiaissa. Sen sijaan 35 44-vuotiailta kertyi eniten pääomatuloista tuloveroa maksajaa kohden, keskimäärin 2 835 euroa. 2. Kunnallisverotus Vantaalaisille pantiin verovuodelta 2012 maksuun kunnallisveroa 747 miljoonaa euroa. Määrä on 27,3 miljoonaa euroa (3,8 %) enemmän kuin vuonna 2011. Veroa maksoi nyt 146 984 kuntalaista eli lähes 72 prosenttia Vantaan asukkaista ja 87 prosenttia kaikista kaupungin tulonsaajista. Kunnallisveron maksajista 51 prosenttia oli naisia. Veronmaksajien kokonaismäärä lisääntyi vuoden 2012 aikana 590 henkilöllä. Keskimääräinen kunnallisveron suuruus oli 5 080 euroa. Maksettavan kunnallisveron määrä veronmaksajaa kohden suureni 160 eurolla (3,3 prosentilla) vuoteen 2011 verrattuna. Miehet maksoivat 58 prosenttia kunnallisverokertymästä. Miesten maksaman veron suuruus oli keskimäärin 6 010 euroa ja naisten 4 195 euroa. Kunnallisveroista palkansaajat maksoivat 77 prosenttia, eläkeläiset 14, elinkeinonharjoittajat 4 ja maatilataloudenharjoittajat puolitoista prosenttia. Palkansaajan maksaman keskimääräisen kunnallisveron suuruus oli 5 710 euroa vuonna 2012. Maatilataloudenharjoittajat maksoivat kunnallisveroja enemmän, 6 960 euroa, samoin elinkeinonharjoittajat 5 880 euroa. Eläkeläisillä maksetun keskimääräisen veron määrä oli 3 670 euroa. Kaikilla tulonsaajaryhmillä maksetun kunnallisveron suuruus kasvoi. 4 Valtion tuloverosta vapautuivat vuonna 2012 henkilöt, joiden verotettava vuositulo jäi alle 16 100 euron.

7 Vantaalle kunnallisveroa maksaneista 38 prosenttia ansaitsi vuodessa vähintään 35 000 euroa. Heidän osuutensa kaupungin saamasta veropotista oli selvästi suurempi, lähes 66 prosenttia. Vähintään 55 000 euroa vuodessa ansaitsevia oli 12 prosenttia kunnallisveroa Vantaalle maksavista ja heidän osuutensa kunnallisverokertymästä oli lähes 31 prosenttia. Enintään 15 000 euron vuosituloihin päässeitä oli kunnallisveroa maksaneista 16 prosenttia, mutta kunnallisverokertymästä heidän osuutensa oli vajaa 3 prosenttia. Kunnallisveroa Vantaalle maksaneista miehistä vähintään 35 000 euroa vuodessa ansaitsevia oli 48 prosenttia, naisista 28 prosenttia ja vähintään 55 000 euroa ansainneita miehistä 20 prosenttia ja naisista 6 prosenttia. Alle 15 000 euron vuosituloihin jäi naisista 19 prosenttia ja miehistä vajaa 12 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kunnallisveroa Vantaalle maksaneita henkilöitä oli 35 44-vuotiaissa, lähes viidennes kaikista veroa maksaneista. Liki yhtä paljon heitä oli sekä 25 34- että 45 54-vuotiaissa. Suurin kunnallisveromäärä maksajaa kohden, keskimäärin 6 560 euroa, kertyi 45 54-vuotiailta. Vantaalaisten vuosina 2004 2012 maksamat valtion tuloverot ja kunnallisverot sekä niiden keskimääräinen suuruus maksajaa kohden on kuvattu katsauksen lopussa kuvioissa 4 ja 5. 3. Kirkollisverotus Kirkollisveroa vantaalaisista maksoi 96 109 henkilöä. Maksajista 56 prosenttia oli naisia. Kirkollisveron maksajien määrä väheni edellisestä vuodesta lähes 1 720 henkilöllä. Kirkollisveroa vantaalaiset maksoivat 26,5 miljoonaa euroa vuonna 2012, 508 000 euroa enemmän vuonna 2011. Vuonna 2012 maksetun kirkollisveron suuruus oli maksajaa kohden keskimäärin 276 euroa. Edellisenä vuonna se oli 10 euroa vähemmän. Tulonsaajista kirkollisveroa maksaneita oli 57 prosenttia. Naispuolisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 62 prosenttia, miehistä 51 prosenttia. Alle 25-vuotiaista vantaalaisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 34 prosenttia (39 prosenttia vuonna 2011), kun 55 64 -vuotiaista tulonsaajista kirkollisveron maksajia oli 64 prosenttia, 65 74-vuotiaista 70 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 71 prosenttia. 4. Sairausvakuutusmaksut Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua maksoi 146 584 vantaalaista kaikkiaan 48,7 miljoonaa euroa vuonna 2012. Keskimäärin maksun suuruus oli 332 euroa, mikä on 17 euroa (5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksoi 119 414 vantaalaista kaikkiaan 31,5 miljoonaa euroa, keskimäärin 264 euroa maksajaa kohden, mikä on 7 euroa (3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. 5. Verot ja maksut yhteensä Kaikkiaan vantaalaiset maksoivat erilaisia veroja ja maksuja vuonna 2012 yhteensä 1 151 miljoonaa euroa, 25,5 miljoonaa (2,3 %) enemmän kuin vuonna 2011. Maksajia oli 160 342 eli 1 893 (1,2 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Naiset maksoivat veroja ja muita maksuja keskimäärin 5 500 euroa ja miehet 8 860 euroa. Palkansaajille kertyi erilaisia veroja ja maksuja maksajaa kohden keskimäärin 8 140 euroa, maatilataloudenharjoittajille 12 800 euroa, elinkeinonharjoittajille 9 065 euroa ja eläkeläisille 4 895 euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna verojen ja maksujen määrä maksajaa kohden kasvoi maatilataloudenharjoittajilla (5,1 %) ja eläkeläisillä (6,4 %), palkansaajilla ja elinkeinonharjoittajilla hieman väheni. Vuonna 2012 kootuista veroista ja maksuista saatiin palkansaajilta 78 prosenttia, eläkeläisiltä 13 prosenttia, elinkeinonharjoittajilta 4 prosenttia ja maatilataloudenharjoittajilta 2 prosenttia. Vantaalaisista tulonsaajista 33 prosentilla oli valtionveron alaisia tuloja vähintään 35 000 euroa vuonna 2012. Heidän osuutensa kaikista kootuista veroista ja maksuista oli yli kaksinkertainen, 73 prosenttia. Veroja ja maksuja maksaneista 43 prosentilla oli valtionveronalaisia tuloja enintään 25 000 euroa. Heidän osuutensa kaikista veroista ja maksuista oli runsas 10 prosenttia. Ikäryhmistä eniten veroja ja maksuja maksajaa kohden kertyi 45 54-vuotiaille, keskimäärin 10 350 euroa, mikä on 0,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Verojen osuus kaikista tuloista vuonna 2007 kohosi enimmillään 35 prosenttiin 150 000-299 000 euroa vuodessa ansainneilla. Vuonna 2010 osuus oli suurimmillaan, yli 38 prosenttia, 150 000-299 000 euron veronalaisiin vuosituloihin päässeillä. Enemmän kuin 300 000 euron verotettaviin vuosituloihin päässeille "veroprosentti" oli alempi, vajaa 34 prosenttia eli kutakuinkin samansuuruinen osuus kuin 75 000-100 000 vuodessa ansainneilla! Vuonna 2012 verojen ja maksujen keskimääräinen osuus veronalaisista tuloista pieneni kaikissa vähemmän kuin 100 000 euroa vuodessa ansainneiden tuloluokissa. Suurin osuus oli 150 000 300 000 euroa vuodessa ansainneilla, joilla se oli 39 prosenttia. Enemmän kuin 300 000 euroa vuodessa ansainneilla osuus oli edelleen pienempi, 35 prosenttia, mikä on vain vähän enemmän kuin 100 000 150 000 vuodessa ansainneilla.

8 Kuvio 3. Verojen ja maksujen osuus (%) veronalaisista tuloista tuloluokittain vuosina 2011 2012 Kuvio 4. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero vuosina 2004 2012 Kuvio 5. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero maksajaa kohden vuosina 2004 2012 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi ISBN 978-952-443-462-1 Puh. 8392 2716 ISSN-L 1799-702X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 799-702X (painettu) ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu)