Palvelutuotanto osana yhdistyksen toimintaa Tulevaisuustyöpaja järjestöille 16.4.2019 Synnöve Sternberg
Yhdistysten palvelutoiminta uuttako? yhdistykset ovat aina tuottaneet palveluita lähiyhteisöilleen ja edistävät hyvinvointia jo perustoiminnallaan noin 80 prosenttia suomalaisista on jonkin yhdistyksen jäsen tavoitteena lisätä omaa ja yhteisön hyvinvointia yhdistyksissä on korkeatasoista erityisosaamista, jota usein suunnataan hyvinvoinnin katvealueille yhdistysten voimavara syntyy omasta toimintamaailmasta ja -logiikasta. Yhdistyksissä tunnetaan jäsenistön ja asiakkaiden erityistarpeet tulevaisuudessa palveluiden tuottaminen on yhä merkittävämpi mahdollisuus hankkia lisärahoitusta toimintaan, osallistua hyvinvoinnin edistämiseen sekä toimia vaikuttajana omalla toiminta-alueella.
Miten perus ja palvelutoiminta eroavat toisistaan Perustoiminta yhdistyksen sääntöjen mukaisen tarkoituksen mukaisen toiminnan toteuttamista ensi sijassa jäsenistöstä lähtevää ja jäsenistöön kohdistuvaa toimintaa keskeistä on aatteellisuus, yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys ja vastikkeettomuus tekeminen perustuu useimmiten vapaaehtoisuuteen ja talkoohenkeen saa usein julkista avustusta ja lisärahoituslähteenä käytetään erilaisia projektirahoituksia. Palvelutoiminta yhdistyksen tarjoamat palvelut laajemmalle asiakaskunnalle, yrityksille tai kunnille. tyypillisesti erityisille kohderyhmille suunnattua erikoistunutta toimintaa. vastikkeellista ja maksullista asiakkaille ja sitä tuotetaan ammattimaisemmin palvelutoiminta vaatii siihen soveltuvaa erityisosaamista rahoituslähteinä voivat kehittämisvaiheessa olla erilaiset hankerahoitukset ja palvelutoiminnan liiketoiminnallistuessa asiakkaat maksavat
Palvelutoiminta edellytyksenä järjestelmällinen ja pitkäjänteinen ote yhdistyksen koko toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. yhdistyksen jäsenistön ulkopuolisten asiakkaiden kanssa toimiminen vaatii hieman toisenlaista ennakointia ja ymmärrystä erilaisista palvelutarpeista kuin perustoiminnan ylläpito ydinosaamisen rinnalle tarvitaan myös liiketoimintaosaamista palvelutoiminta onnistuu parhaiten kun prosessit ja resurssit on mietitty ja koko yhdistyksen hallinto- ja ohjaustavat tukevat myös palvelutoimintaa.
Työkaluna palvelumuotoilu palvelukokemuksen käyttäjälähtöistä suunnittelua palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua luovin menetelmin jatkuvaa palvelunkehittämistä. Palvelut saatetaan käyttöön, minkä jälkeen niiden toimintaa tarkkaillaan ja kehitetään edelleen Palvelumuotoilu tarjoaa keinoja... asiakkaan käyttäytymisen ymmärtämiseen. yhteissuunniteluun käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa riskien minimointiin ja hyötyjen maksimointiin
Huomioitavia asioita ratkaisu yhteisön yleishyödyllisyydestä arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja verovuosittain ja tilanne voi muuttua yllättäenkin palvelutoimintaa ei voi yleensä subventoida muulla rahoituksella kilpailuvaikutukset (esim. STEA) jos sekä verollista että verotonta toimintaa, tulee yleiskulut kohdentaa oikeassa suhteessa kaikille mahdollinen arvonlisäverovelvollisuus verohuojennus jos yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa kirjalliset sopimukset palveluita ei voi tuottaa talkoilla tai vapaaehtoistyönä. Käytännössä kaikki varteenotettava palveluiden tuottaminen tapahtuu palkatun työvoiman kautta, eli hallittavaksi osa-alueeksi nousevat työnantajavelvoitteet ja työlainsäädäntö mahdollinen yhtiöittäminen
Yleishyödyllinen yhdistys Tuloverolain 22 :n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Kaikkien tuloverolain 22 :ssä lueteltujen edellytysten tulee täyttyä yhtäaikaisesti, jotta yhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä. Yleishyödyllisyys arvioidaan sekä sääntöjen että tosiasiallisen toiminnan perusteella. Tällöin sekä sääntöjen että tosiasiallisen toiminnan on täytettävä yleishyödyllisyyden edellytykset. Yleishyödyllisyysratkaisu on verovuosikohtainen ja koskee sitä verovuotta, jonka verotuksen toimittamisesta kulloinkin on kyse.
STEAn avustusten käyttö palvelutoimintaan ei voi käyttää taloudelliseen toimintaan. Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan tavaroiden tai palvelun tarjoamista markkinoilla. ei voi käyttää toimintaan, joka kuuluu kunnan, valtion tai muun viranomaisen yleisen tai erityisen järjestämisvastuun piiriin tai jotka lakisääteisesti tai muutoin ilmeisesti kuuluvat kirkon tai muun uskonnollisen yhdyskunnan järjestämisvastuulle tai edellyttävät toiminnan kohderyhmien osallistumista uskonnolliseen toimintaan.
STEAn avustusten käyttö palvelutoimintaan ei saa aiheuttaa muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia STEA arvioi haettavan avustuksen kilpailuvaikutuksia avustuksen saajan hakemuksessa ilmoittamien tietojen sekä toimintaympäristöstä saatujen tietojen perusteella. STEA myös seuraa myöntämiensä avustusten vaikutuksia kilpailuun ja markkinoiden toimintaan. Vaikka avustettu toiminta olisi yleishyödyllistä, sillä voi silti olla kilpailuvaikutuksia. Avustettavaksi haettu toiminta voi vaikuttaa kilpailuun tilanteessa, jossa samaa tai vastaavaa toimintaa tarjoavat myös muut toimijat korvausta vastaan. Kilpailuvaikutuksia voi syntyä esimerkiksi silloin, jos yritys tarjoaa avustettua toimintaa vastaavaa palvelua markkinahintaan. Kilpailuvaikutuksia voi myös syntyä tilanteessa, jossa avustuksella tuetaan avustuksen saajan palvelutoimintaa tai sen rinnakkaisorganisaatioiden tai yhteistyökumppanin elinkeinotoimintaa. Kilpailuvaikutusten arviointi on tapauskohtaista
Yleishyödyllisen yhteisön tulot ja verotus voi olla kolmenlaisia tuloja: elinkeinotuloa, kiinteistötuloa ja henkilökohtaisen tulolähteen tuloa. mikäli yhdistys ei ole yleishyödyllinen, sen on maksettava kaikesta tulosta veroa Henkilökohtaisen tulolähteen tulot ovat yleishyödylliselle yhdistykselle tai säätiölle verovapaita tuloja, elleivät ne liity yhteisön harjoittamaan elinkeinotoimintaan. Esim. jäsenmaksut, osinkotulot, korkotulot, osakehuoneistojen vuokratulot, lahjoitukset ja avustukset ja luovutusvoitot kiinteistön tuottama tulo on yhdistykselle veronalaista siltä osin kuin kiinteistö on muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. elinkeinotoiminnan tuloista yhdistys on lähtökohtaisesti verovelvollinen, mutta siitä on olemassa poikkeuksia (tuloverolaki 23 ). verovapaita ovat usein erilaiset projektit ja hankkeet, joihin on saatu julkista tukea ja niillä saavutetaan yleistä hyvää.
Palvelutoiminnan verotus Yleishyödyllisen yhteisön toimintojen veronalaisuus joudutaan arvioimaan aina tapauskohtaisesti kunkin toiminnon osalta erikseen. Arviointi painottuu siihen, täyttääkö toiminta elinkeinotoiminnan tunnusmerkit tai onko toiminta luonteeltaan tuloverolain 23 :n 3 momentissa kuvattua toimintaa. sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen myynti on yleishyödyllisen yhteisön veronalaista toimintaa, jos toiminta täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Kun sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja tarjotaan markkinaympäristössä käypään hintaan, toiminta on elinkeinotoimintaa.
Mistä toiminnasta yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen? ainoastaan toiminnasta, jota pidetään tuloverotuksessa sen veronalaisena elinkeinotoimintana. jos elinkeinotoiminnan tai eri elinkeinotoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan, 10 000 euroa tilikaudessa, yhteisön on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin eräiden tavaroiden ja palveluiden myynti on säädetty arvonlisäverottomaksi. Verottomuus koskee niin yleishyödyllisiä yhteisöjä kuin muitakin toimijoita. Verotonta on mm. arvonlisäverolaissa tarkoitettu koulutus ja sosiaalihuolto. yleishyödyllinen yhteisö voi hakeutua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin vaikka toiminta ei olisikaan sille veronalaista elinkeinotoimintaa tai vaikka liikevaihto jää alle vähäisen toiminnan rajan. Toiminnan tulee kuitenkin olla arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoimintaa ja arvonlisäverollista toimintaa. Esimerkiksi arvonlisäverolaissa tarkoitettu terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalihuolto on säädetty verottomaksi, eikä näistä voi sen vuoksi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. jos yleishyödyllinen yhteisö on vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, ei vähäisen toiminnan rajaa sovelleta vaan yhteisö on arvonlisäverovelvollinen kaikesta hakeutumisen kohteena olevasta liiketoiminnastaan.
Case Louhela Toiminnassa näkyy kaksi toimintalinjaa. Osa toiminnasta on selkeästi kansalaisjärjestötoimintaa, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä löytämään mielekkäitä osallistumisen areenoita sekä mahdollisuuksia voimaantua ja ottaa vastuu omasta elämästään ja tukea lähimmäisten elämää. Osa toiminnasta on toimintaympäristön ja ihmisten tarpeista nousevien varhaiskasvatus-, sosiaali- sekä ohjaus ja koulutuspalveluiden tuottamista niitä tarvitseville. Juhla- kokous- ja ateriapalveluista vastaa tytäryhtiömme Louhelan juhla- ja pitopalvelu Oy.
Case Louhela jokaisella toiminnalla on oma kustannuspaikka, jotta verollinen ja veroton toiminta on helppo erottaa veroa maksetaan nettotuotosta (tuotot-kulut), joten tuotot ja kulut on kohdistettava sille toiminnalle, jolle ne kuuluvat myös yleiskulut kohdistetaan oikeassa suhteessa elinkeinotoimintaan yksittäisen kuluerän kohdistuessa sekä verottomaan että verolliseen toimintaan, on kulut jaettava sen mukaisesti tuotamme sosiaalipalveluita ja varhaiskasvatuspalveluita, joten emme maksa arvonlisäveroa (arvonlisäverolaki 38 ja 38 a ja b ) olemme edelleen yleishyödyllinen toimija
Pari linkkivinkkiä https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohjehakusivu/47999/verotusohje-yleishy%c3%b6dyllisilleyhteis%c3%b6ille/ https://www.innokyla.fi/documents/859508/c2df804f-1d9d- 4761-b385-0fedbacd385f https://designresearch.aalto.fi/groups/encore/wpcontent/uploads/2013/11/sivistystoimen_tyokalupakki_palvel umuotoiluun2.pdf
Summa summarum... Palvelutoiminta osana yhdistystoimintaa sisältää riskejä, mutta toisaalta tuo uusia mahdollisuuksia Ilman riskinottoa asiat eivät kehity Yhdistyksillä on annettavana vahvaa osaamista palvelutuotantoon Voittoa tavoittelematon liiketoiminta suuntaa mahdolliset varat toiminnan kehittämiseen eli hyödyttämään palvelujen käyttäjiä Kiitos!