MUISTIO 22.5.2013 MERENKULKUALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan STCW-yleissopimuksen liitteitä muutettiin Manilan diplomaattikonferenssissa vuonna 2010. Muutokset on implementoitu kansallisessa lainsäädännössämme uuteen aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettuun asetukseen, arkikielellä miehitysasetukseen (166/2013) sekä eräisiin muihin säädöksiin ja määräyksiin. Uudistustyön erityisenä tarkoituksena oli tehdä yleissopimuksen liitteiden ja miehitysasetuksen edellyttämät muutokset tutkinnon perusteisiin. Samalla tehtiin lukuisia muita tarpeellisia korjauksia. Tutkinnon perusteet on uudistettu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa oli työnantajien, työntekijöiden ja oppilaitosten edustus. Ennen hyväksymistä tutkinnon perusteet ovat käyneet läpi keskeisten asiantuntijatahojen lausuntokierroksen. Lausunnoissa olleiden esitysten perusteella on tarkennettu seuraavassa kuvattujen asioiden lisäksi muun muassa arviointia siten, ettei ammattiosaamisen näyttöä ja kolmiportaista arviointia sovelleta niihin ammattitaitovaatimuksiin, joiden edellyttämä osaaminen osoitetaan suorittamalla hyväksytysti alan vakiintuneita ja määrämuotoisia erillispätevyyksiä ja kursseja, kuten pelastuslautta- ja pelastusvenemieskoulutus. Kaikille pakollisiin tutkinnon osiin on lisätty turvatoimiasioiden edellyttämä koulutus, tarkistettu opintoviikkomääriä sekä lisätty valinnaisuutta, jotta sekä vahtimies kansi- että vahtimies kone pätevyyskirjan edellyttämä ohjattu harjoittelu voidaan yksilöllisesti suorittaa jatkossakin siitä huolimatta, että STCW-muutoksissa laajennettiin kyseisten pätevyyskirjojen myöntämisen edellyttämän ohjatun harjoittelun määrää. Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelma laadittiin lausuntojen johdosta uudelleen siten, että se palvelee aikaisempaa paremmin myös aikuiskoulutuksen tarpeita. Lisäksi otettiin huomioon muun muassa se, että STCW-yleissopimuksen liitteisiin on lisätty täysin uusina vaatimuksina matruusin ja konemiehen koulutusvaatimukset. Sähkökäytön koulutusohjelman uudistamisessa on otettu huomioon erityisesti se, että sähkömiehen koulutusvaatimukset ovat niinikään täysin uusia lisäyksiä STCW-yleissopimuksen liitteisiin. Kansipäällystön koulutusohjelmaa uudistettaessa on otettu huomioon STCW-yleissopimuksen liitteissä olevat vahtiperämiestä koskevien koulutusvaatimusten muutokset ja lisäykset, kuten johtamisen ja tiimityön osaaminen. Lisäksi on tarkistettu tutkinnon osien laajuuksia ja otettu kantaa siihen, ettei koulutukseen sisältyvä ohjattu harjoittelu (työssäoppiminen) ole ollut tarpeeksi laaja vahtiperämiehen pätevyyskirjan myöntämiseksi Liikenteen turvallisuusvirastossa. Konepäällystön koulutusohjelmaa uudistettaessa on niinikään otettu huomioon STCW-yleissopimuksen liitteisiin tehdyt muutokset vahtikonemestarin koulutusvaatimuksiin. Johtaminen ja tiimityöskentely on sisällytetty koulutusohjelmaan samalla tavalla kuin kansipäällystön koulutusohjelmassa. Koulutusohjelmaan on lisätty konepäällikönkirjan, alukset alle 3000 kw myöntämisen edellyttämä koulutus (STCW A-III/3). Lisäpätevyyksistä on poistettu vanhentuneet tutkinnon osat ja korvattu ne STCW-yleissopimuksen liitteiden mukaisilla lisäpätevyys- tutkinnon osilla turvatoimiasioiden hoitamisen ja säiliöaluksilla työskentelemisen edellyttämiltä osin. Muihin luvussa 4.7 oleviin tutkinnon osiin on tehty yleissopimuksen liitteiden muutoksiin sekä tutkinnon perusteluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja oppilaitosten edustajien esityksiin perustuvia muutoksia ja lisäyksiä, kuten vuototarkastajan pätevyys. Aluksen päällikkö tutkinnon osan uudistaminen yleissopimuksen muutosten (STCW A-II/3) perusteella jouduttiin siirtämään syksyyn, koska uudistustyön kestäessä ei muodostunut riittävää yksimielisyyttä muun muassa siitä, pitäisikö koulutusvaatimukset ilmaista omana tutkinnon osanaan, vai sisällyttää kansipäällystön koulutusohjelmaan samalla periaatteella kuin konepäällikön, alukset alle 3000 kw koulutusvaatimukset (STCW A-III/3) lisättiin konepäällystön koulutusohjelmaan. Uudistetut tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2013. Markku Karkama, opetusneuvos
1 Tiivistelmä lausunnoista 22.5.2013 Merenkulkualan perustutkinnon perusteiden uudistaminen Lausunnon antaja Rajavartiolaitoksen esikunta Sosiaali- ja terveysministeriö STM Axxell Utbildning ab Annettu lausunto Ei huomautettavaa. Pidetään tärkeänä, että kansipäällystö tuntee meripelastusjärjestelmän ja hallitsee hätäliikenteeseen liittyvän radioviestityksen. Esimieskoulutuksessa on tärkeää, että esimies tuntee ja ymmärtää esimiesvastuunsa työturvallisuudesta jokapäiväisissä työtehtävissään. Tämän seikan voisi tuoda selkeämmin tutkintoperusteissa esiin. Kalastusaluksen päällikön tutkintoperusteissa ei ole kuvattu aluksen päällikön vastuuta turvallisesta työn tekemisen järjestämisestä ja valvonnasta, eikä myöskään ole mainittu työturvallisuusmääräysten tuntemisvaatimusta. Ammatillisiin tutkinnon osiin kuuluvaa sertifioitua osaamista ei pitäisi arvioida ammattiosaamisen näytöillä, vaan hyväksytty sertifikaatti riittää. Näitä ovat mm. Basic Training, Advanced Fire Fighting ja Proficiency in Medical First Aid. Lausunnon perusteella tehdyt muutokset Ei edellytä toimenpiteitä. Esimiesvastuu työturvallisuudesta sisältyy kansi- ja konepäällystön koulutusohjelmien tutkinnon osiin elinikäisen oppimisen avaintaito Terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Tämän avaintaidon hallinta on arvioitava erikseen. Toiseksi, kansipäällystön koulutusohjelman Merimiestaito ja johtaminen tutkinnon osaan on lisätty johtamisen ja tiimityöskentelyn osaaminen. Perusteluonnosta tarkistettaessa 1 tämä osaaminen on lisätty myös vastaavaan tutkinnon osaan konepäällystön koulutusohjelmassa. Kalastusaluksen päällikön koulutusta koskevaa lukua on muutettu lausunnon perusteella. Huomautus on perusteltu. OPH on jo joutunut antamaan erillisohjeen Radioviestintä- tutkinnon osan todistusmerkinnöistä siten, että se arvioidaan vain hyväksymismerkinnällä ja ettei ammattiosaamisen näyttöjä toteuteta tutkinnon osan yhteydessä (ohje 2/012/2011). Lisäksi on huomattava, että tämän tyyppisiä tutkinnon osia suoritetaan myös ammatillisena lisäkoulutuksena joko sellaisinaan tai muokattuina, mikäli kyse on ammattipätevyyden ylläpitämisestä aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annetun asetuksen, arkikielessä miehitysasetuksen (166/2013) ja Liikenteen turvallisuusviraston määräysten mukaisesti. 1 Tämä lausuntoyhteenvedossa esiintyvä ilmaus tarkoittaa sellaista tarkistamista, joka on tehty Opetushallituksessa perusteluonnoksen lausuntokierroksen jälkeen.
2 Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (Virtanen) Tutkinnon perusteet ovat ristiriidassa tulevan kansallisen lainsäädännön kanssa, eikä vahtiperämiesten koulutukseen mahdu miehitysasetuksen vaatimaa ohjattua harjoittelua kokonaisuudessaan. Myös vahtimiehen kaksinkertaistuneet ohjatun harjoittelun vaatimukset ovat ongelmalliset. Pursimiehen ja korjausmiehen koulutus poistuu miehitysasetuksesta ao. pätevyyskirjojen vaatimuksista. Kuten Suomen Varustamot, ehdotetaan tutkintonimikemuutosta, mutta muotoon kansi- ja konemiehistön koulutusohjelma/osaamisala, matruusi tai konemies. Esitetään korjauksia tutkinnon osien laajuuksiin. Terveydenhuollon harhaanjohtavia lisäkoulutusten (ensiapukoulutus) nimi olisi muutettava. Kiinnitetään huomiota samannimisiin, mutta erisisältöisiin tutkinnon osiin. Esitetään S-merkintää sertifikaattikursseihin perustuviin tutkinnon osiin (ks. myös Axxell lausunto). SORA-lainsäädäntö mainittava tutkintokohtaisissa terveydentilavaatimuksissa. Tutkinnon osien ottaminen muista tutkinnoista ei ole mahdollista tai perusteltua. Perusteluonnosta tarkistettaessa on muutettu asianosaiset tutkinnon osat tai niihin kuuluvat lisäpätevyyksiin johtavat osuudet lausunnon perusteella siten, että arviointi tapahtuu hyväksytty-hylätty asteikolla, eikä ammattitaitoa osoiteta ammattiosaamisen näytöllä. Tutkinnon nimellislaajuuden kasvattaminen ei tällä hetkellä ole mahdollista ohjatun harjoittelun sisällyttämiseksi tutkintoon kokonaisuudessaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on suositellut koulutuksen järjestäjille neljännen opintovuoden yksilöllistä hyödyntämistä harjoittelun sisällyttämiseksi täysimääräisesti tutkintoon. Suositus on otettu huomioon luvussa 1.1 kansipäällystön koulutusohjelmaa tai osaamisalaa kuvaavassa osuudessa. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen (TUTKE) yhteydessä kehitettävien säädösmuutosten myötä saattaa tulla mahdolliseksi laajentaa merenkulkualan perustutkintoa siten, että ongelma poistuu. Tutkintonimikkeiden muutosehdotuksesta katso Suomen Varustamot ry:n lausunto. Turvallisuus- ja turvakoulutus- tutkinnon osan laajuus on pienennetty neljään opintoviikkoon ja radioviestintä- tutkinnon osa kolmeen opintoviikkoon lausunnossa esitetyn mukaisesti. Toisin sanoen, tutkinnon osien laajuudet on nyt palautettu tasolle, jolla ne olivat vuoden 2004 tutkinnon perusteissa (OPH määräys 6/011/2004). Näin säästynyt opintoviikko on sijoitettu kaikille pakolliseen tutkinnon osaan Laivakonetekniikka, jonka laajentamista on suositeltu perusteluonnosta tarkistettaessa. Radioviestintä -tutkinnon osasta säästyneet opintoviikot on hyödynnetty laajentamalla työssäoppimisen vähimmäislaajuutta kansipäällystön koulutusohjelmassa. Ensiapukoulutus I on tarkoittanut hätätilanteiden peruskoulutukseen sisältyvää ensiapukoulutusta, josta ei saa erillistä lisäpätevyystodistusta. Ensiapukoulutus II on täyttänyt
3 Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (Koivu- Kaikille pakollisia tutkinnon osia pitäisi laajentaa 35 ov:een, jotta Manilan muutosten mukainen laajentunut ohjattu harjoittelu mahtuisi mukaan (vahtimies kansi ja STCW:n ja miehitysasetuksen vaatimukset ensiapukoulutuksesta annettavan lisäpätevyystodistuksen antamiseksi. Tämän koulutuksen nimeksi on muutettu Ensiapukoulutus, koska se on yhdenmukainen vastaavan lisäpätevyystodistuksen kanssa. Hätätilanteiden peruskoulutukseen kuuluvan ensiapukoulutus I:n nimi on muutettu muotoon Ensiapu, mikä on loogista muiden hätätilanteiden peruskoulutukseen kuuluvien tutkinnon perusteissa olevien osien kanssa, koska niissä ei viitata koulutukseen (esim. Pelastautuminen ja Palonsammutus). Tutkinnon perusteissa esiintyneitä Navigaatio, Huolto ja kunnossapito sekä Laivakonetekniikka tutkinnon osien nimiä on niinikään muutettu siten, etteivät samat tutkinnonosanimikkeet toistu. Sertifikaattikursseihin perustuvia tutkinnon osia muutettu tarvittavilta osin (ks. Axxell lausunto). Merenkulkualan perustutkinnon ja eräiden muiden tutkintojen perusteita on jo muutettu SORA-lainsäädännön huomioon ottamiseksi OPH:n määräyksellä 38/011/2011. Määräyksen mukaiset muutokset on tehty tutkinnon perusteisiin niitä tarkistettaessa. Säilytetään mahdollisuus ottaa osia muista tutkinnoista. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi laajentaa tutkintoaan yli 120 opintoviikon nimellislaajuuden suorittamalla muiden tutkintojen osia, mikä ei vaaranna mahdollisuuksia suorittaa tarvittavat merenkulkualan perustutkinnon osat, kunhan asiasta pidetään huolta opinto-ohjauksen yhteydessä. Mahdollisuutta ottaa osia muista tutkinnoista ei ole pakko tai syytä käyttää varsinkaan, jos se ei tutkinnon suorittamisen kannalta ole järkevää. Kaikille pakollisten tutkinnon osien laajentaminen kaventaisi entisestään kansipäällystön koulutusohjelman opiskelijoiden mahdollisuuksia saada pätevyyskirjan edellyttämä ohjattu
4 mäki) Suomen Varustamot ry Trafi vahtimies kone). Pelastuslautta- ja pelastusvenemieskoulutus tulisi erottaa hätätilannetoiminnan peruskoulutuksesta ja siirtää esim. lisäpätevyyksiin. Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelmaan tai osaamisalaan kuuluvien matruusin, konemiehen, pursimiehen ja korjausmiehen arvioinnin kohteet ja kriteerit tulisi kirjoittaa erikseen kullekin koulutukselle STCW:n tapaan (A-II/5 ja A-III/5) Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelman/osaamisala tutkintonimike korjaaja on muutettava STCW:n mukaiseksi (matruusi, konemies) Kaksi lyhenteisiin liittyvää korjausehdotusta (LL ja MLC) Lukuisia muutosehdotuksia lukuun 1, tutkinnon tavoitteet ja muodostuminen. Kolme muutosehdotusta lukuun 4.1, kaikille pakolliset tutkinnon osat. STCW-viittaukset lisättävä Merikuljetustekniikka tutkinnon osaan (luku 4.2.5). Sähkökäytön koulutusohjelmassa esitettävä vain yksi arviointia kuvaava taulukko, jos perusteluonnoksessa olevat taulukot ovat identtiset. harjoittelu kokoon kolmessa vuodessa. Ei toimenpiteitä. Lausunnossa toivottu mahdollisuus hankkia sekä kansi- että konevahtimiehen pätevyyskirjan edellyttämä ohjattu harjoittelu (10 + 10 ov) on mahdollistettu valinnaisuuksien kautta. Pelastuslautta- ja pelastusvenemieskoulutus säilytetään toistaiseksi kaikille pakollisissa tutkinnon osissa, koska asian kanssa on käytännössä tultu toimeen jo 1990-luvulta saakka. Pelastuslautta- ja pelastusvenemieskoulutuksen sijaintia tutkinnon perusteissa voidaan pohtia tarkemmin tutkinnon perusteita seuraavan kerran uudistettaessa. Miehitysasetuksen mukaan pursimiehen pätevyyskirjaan riittää matruusin koulutus, joten luvun 4.2 johdannosta on poistettu pursimiehen ja korjausmiehen koulutuksen kuvaukset. Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelman tutkinnon osat on jaettu ja kirjoitettu keväällä 2013 toimineessa projektiryhmässä lausunnossa esitetyllä tavalla. Nykyiset tutkintonimikkeet kelpaavat toistaiseksi, kunhan tutkinnon perusteisiin lisätään asianmukaiset viittaukset miehitysasetukseen ja siinä säädettyihin pätevyyskirjoihin. Tutkintonimikeasiaan voidaan palata myöhemmin tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE) edetessä. Lyhenteisiin liittyvät korjausehdotukset on otettu huomioon perusteluonnosta tarkistettaessa. Vahtimiestä koskevat kommentit on otettu huomioon. Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelman mahdollistamat pätevyydet on selkeytetty luvussa 1. Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelma/osaamisala on kirjoitettu uusiksi ja jäsennetty STCW-vaatimusten mukaisesti. Sähkökäytön koulutusohjelma on jätetty arvioinnin osalta ennalleen. Luku 4.4.3 (merimiestaito ja johtaminen) on korjattu ja yhdenmukaistettu vastaavan konepäällystön koulutusohjelmassa
5 Kuntaliitto Korjausehdotus kansipäällystön koulutusohjelman lukuun 4.4.3, Merimiestaito ja johtaminen. Kaksi korjausehdotusta konepäällystön koulutusohjelmaan. Yleisesti: sertifikaattikurssien osalta arviointia on muutettava (ks. myös WinNova/Virtanen ja Suomen Varustamot ry:n lausunnot). Lisäpätevyydet (luku 4.6.4): korjausehdotuksia aluksen päällikköä, aluksen turvapäällikön koulutusta sekä säiliöalusten ja matkustaja-alusten koulutusta koskeviin lukuihin. Lisäpätevyyksiä koskevat tutkinnon osat voitaisiin päivittää ja saattaa voimaan tarvittaessa myöhemmin kuin muut tutkinnon osat. Pääosin yleisiä ammatillisiin perustutkintoihin liittyviä kommentteja. Ei oteta kantaa koulutusohjelmissa esitettyihin yksityiskohtaisiin alojen sisältöjä ja arviointia koskeviin osuuksiin. Tuodaan esiin tutkinnon perusteiden uudistamisen kustannusvaikutukset ja niiden korvaamistarve; tästä esimerkkinä tutkinnon nimellislaajuuden ylittyminen yksilöllisten valintojen kautta. olevan tutkinnon osan kanssa. Lisäpätevyydet on päivitetty STCW-koulutusten osalta virkatyönä. Lähiliikenteen päällikkö (STCW A-II/3) tutkinnon osaa ei kuitenkaan voitu kirjoittaa ja lisätä tutkinnon perusteisiin, koska uudistustyön kestäessä ei muodostunut riittävää yksimielisyyttä muun muassa siitä, pitäisikö koulutusvaatimukset ilmaista omana tutkinnon osanaan, vai sisällyttää kansipäällystön koulutusohjelmaan samalla periaatteella kuin konepäällikön, alukset alle 3000 kw koulutusvaatimukset (STCW A-III/3) lisättiin konepäällystön koulutusohjelmaan. Kotimaanliikenteen koulutuksiin ja kalastusaluksen päällikön koulutukseen on tehty tarpeelliset laivaväkilain, miehitysasetuksen ja Trafin määräysten edellyttämät muutokset. Tutkinnon nimellislaajuuden ylityksiä tulee todennäköisesti lähinnä kansipäällystön koulutusohjelmassa täysimääräisen ohjatun harjoittelun suorittamiseksi vahtiperämiehenkirjaa varten.
28.5.2013 MERENKULKUALAN PERUSTUTKINTO KANSI- JA KONEKORJAUKSEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, KORJAAJA SÄHKÖKÄYTÖN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, LAIVASÄHKÖASENTAJA KANSIPÄÄLLYSTÖN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, VAHTIPERÄMIES KONEPÄÄLLYSTÖN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, VAHTIKONEMESTARI Määräys xx/xx/ 2013 (uusi) AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET
JOHDANTO... 5 1 MERENKULKUALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 1.1 Merenkulkualan perustutkinnon tavoitteet... 6 1.2 Merenkulkualan perustutkinnon muodostuminen... 9 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 13 1.4 Jatko-opintokelpoisuus... 15 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 15 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö... 15 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa... 15 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa... 17 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 17 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA... 17 3.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä... 18 3.2 Näyttötutkintojen järjestäminen... 18 3.3 Näyttötutkinnon suorittaminen... 18 3.4 Näyttötutkinnon perusteet... 18 3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 19 3.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 19 3.7 Todistukset... 20 3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 20 3.8.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset näyttötutkinnossa... 20 4 MERENKULKUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 23 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 23 4.1.1 Navigaatio... 23 4.1.2 Laivakonetekniikka... 28 4.2 Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelma tai osaamisala, korjaaja... 37 4.2.1 Laivakonetekniikka... 37 4.2.2 Merikuljetustekniikka... 42 4.2.3 Huolto ja kunnossapito... 46 4.2.3.1 Huolto ja kunnossapito, kansityöt... 46 4.2.3.2 Huolto ja kunnossapito, konetyöt... 50 4.2.4 Sähkö- ja automaatiotekniikka... 55 4.3 Sähkökäytön koulutusohjelma tai osaamisala, laivasähköasentaja... 59 4.3.1 Sähkötekniikan ja kunnossapidon perustyöt... 59 4.3.2 Sähkökoneiden ja -laitteiden huolto- ja kunnossapitotyöt... 64 4.3.3 Laiva-automaation huolto- ja kunnossapitotyöt... 69 4.4 Kansipäällystön koulutusohjelma tai osaamisala, vahtiperämies... 75 4.4.1 Operatiivisen tason navigaatio... 75 209 2
4.4.2 Operatiivisen tason merikuljetustekniikka... 82 4.4.3 Merimiestaito ja johtaminen... 86 4.4.4 Radioviestintä... 92 4.5 Konepäällystön koulutusohjelma tai osaamisala, vahtikonemestari... 92 4.5.1 Operatiivisen tason laivakonetekniikka... 92 4.5.2 Merimiestaito ja johtaminen... 98 4.5.3 Sähkö- ja automaatiotekniikka... 104 4.5.4 Operatiivisen tason huolto ja kunnossapito... 108 4.6 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 113 4.6.1 Kansivahtimiehen tehtävät... 113 4.6.2 Konevahtimiehen tehtävät... 113 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat)... 114 4.7.1 Yritystoiminta... 114 4.7.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot)... 117 4.7.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa... 118 4.7.4 Lisäpätevyydet (STCW II, IV, V ja VI)... 118 4.7.4.1 Aluksen turvapäällikön koulutus, STCW VI/5... 118 4.7.4.2 Komentosilta- ja konehuonetyöskentelyn koulutukset... 119 4.7.4.3 Radioviestintä, STCW IV/2... 122 4.7.4.4 Säiliöalusten ja matkustaja-alusten koulutus, STCW V/1 ja V/2... 124 4.7.4.5 Hätätilannetoiminnan ja terveydenhuollon koulutus, STCW VI... 128 4.7.5 Kotimaanliikenteen koulutus... 135 4.7.5.1 Kuljettaja... 135 4.7.5.2 Koneenhoitaja... 137 4.7.5.3 Kotimaanliikenteen laivuri... 141 4.7.6 Kalastusaluksen päällikkö... 144 4.7.7 Vuototarkastajan pätevyys... 150 4.8 Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa... 151 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 151 5.1 Pakolliset tutkinnon osat... 151 5.1.1 Äidinkieli... 151 5.1.1.1 Äidinkieli, suomi... 151 5.1.1.2 Äidinkieli, ruotsi... 153 5.1.1.3 Äidinkieli, saame... 153 5.1.1.4 Äidinkieli, viittomakieli... 155 5.1.1.5 Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla... 155 5.1.1.6 Äidinkieli, suomi toisena kielenä... 156 209 3
5.1.1.7 Äidinkieli, ruotsi toisena kielenä... 158 5.1.1.8 Äidinkieli, suomi viittomakielisille... 158 5.1.1.9 Äidinkieli, romani... 158 5.1.2 Toinen kotimainen kieli... 159 5.1.2.1 Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov... 159 5.1.2.2 Toinen kotimainen kieli, suomi, 2 ov... 160 5.1.3 Vieras kieli... 162 5.1.3.1 Vieras kieli, A-kieli, 2 ov... 162 5.1.3.2 Vieras kieli, B-kieli, 2 ov... 163 5.1.4 Matematiikka, 3 ov... 165 5.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov... 166 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov... 168 5.1.7 Liikunta, 1 ov... 169 5.1.8 Terveystieto, 1 ov... 170 5.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov... 172 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 172 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat... 172 5.2.2 Ympäristötieto, 4 ov... 173 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov... 174 5.2.4 Etiikka, 4 ov... 175 5.2.5 Kulttuurien tuntemus, 4 ov... 177 5.2.6 Psykologia, 4 ov... 178 5.2.7 Yritystoiminta, 4 ov... 180 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 182 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 182 7.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet... 182 7.2 Arvioinnista tiedottaminen... 182 7.3 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 183 7.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi... 184 7.5 Arvosanasta päättäminen... 186 7.6 Arviointiaineiston säilyttäminen... 186 7.7 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen... 186 7.8 Arvioinnin oikaiseminen... 187 7.9 Todistukset... 187 7.10 Arviointi erityisopetuksessa... 189 7.11 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi... 190 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 190 8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 190 8.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus... 192 209 4
8.3 Ammatillinen erityisopetus... 193 8.4 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 195 8.5 Oppisopimuskoulutus... 196 8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 197 8.7 Opiskelijahuolto... 197 8.8 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa... 199 9 LIITEOSA... 201 9.1 Merenkulkualan kuvaus ja arvoperusta... 201 9.2 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit... 203 9.3 Merenkulkualan perustutkinnon perusteissa käytetyt lyhenteet... 208 JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet, ja siksi perusteiden käsitteistöä on yhtenäistetty. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä, ja tutkinnon perusteet -asiakirjan sähköisessä muodossa on tarvittaessa erotettavissa ammatillista peruskoulutusta (opetussuunnitelmaperusteista koulutusta) ja näyttötutkintoperusteista koulutusta koskevat osat. Luku 1 ja luku 4 sekä luvusta 9 ammattialan kuvaus ja arvoperusta ovat yhteisiä. Luvut 2, 5, 6, 7 ja 8 koskevat vain ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavia perustutkintoja ja luku 3 vain näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja. Tutkinnon osa -käsite vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen / pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestäessään näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. 209 5
1 MERENKULKUALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Merenkulkualan perustutkinnon tavoitteet Merenkulkualan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet merenkulkualan eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että hän voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa ja kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Merenkulkualan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja monipuoliset ammattiin liittyvät matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet, joita hän kehittää jatkuvasti. Merenkulkualan ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osoittaa sisäistä yrittäjyyttä työssään. Merenkulkualan ammattilainen osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan työssään huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät. Merenkulkualan ammattilainen tekee työnsä merenkulkuun liittyvien kansallisten ja kansainvälisten sopimusten ja säädösten mukaisesti. Hän osaa suunnitella tehtävänsä ja esitellä ja arvioida omaa työtään. Merenkulkualan ammattilainen osaa lukea ja tulkita merenkulkuun liittyviä dokumentteja. Hänellä on merenkulkualalla vaadittavat fyysiset valmiudet. Hän ottaa työssään huomioon muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet, joista ympäristöasiat ovat tärkeimpiä. Merenkulkualan ammattilainen osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti ja selkeästi. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa. Merenkulkualan ammattilainen noudattaa ja ylläpitää erityisen tarkasti turvallisia, terveyttä ja työkykyä edistäviä työmenetelmiä ja työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria. Merenkulkualan ammattilainen osaa ottaa työssään huomioon ympäristölainsäädännön muutokset. Hän kykenee vastaamaan asiakkaan tai varustamon kysymyksiin työmenetelmien ja materiaalien mahdollisista ympäristövaikutuksista. Hän noudattaa työssään työturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja sopimuksia laivatyön erityispiirteet huomioon ottaen. Merenkulkualalla toimiva ammattilainen osaa käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. Hän hallitsee myös yrittämisen perusvalmiudet ja osallistuu rakentavasti yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Kansainvälisen merenkulkualan ammattilaisen taitoja ovat kansainvälisissä tehtävissä vaadittava kielitaito, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. 209 6
Merenkulkualan perustutkintoon sisältyvät opetusministeriön päätöksen (5/011/1999) mukaisesti seuraavat koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet: kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelma tai osaamisala, korjaaja sähkökäytön koulutusohjelma tai osaamisala, laivasähköasentaja kansipäällystön koulutusohjelma tai osaamisala, vahtiperämies konepäällystön koulutusohjelma tai osaamisala, vahtikonemestari. Tutkinnon yleistavoitteena on sellainen ammatillinen aluksen käytön, huollon ja kunnossapidon perusosaaminen, että tutkinnon suorittanut saa koulutuksen ja työkokemuksen perusteella suorittamansa koulutusohjelman opintoja vastaavan pätevyyskirjan (A 166/2013) ja voi aloittaa työskentelyn aluksella tai muissa sellaisissa tehtävissä, joihin tarvitaan edellä mainitun asetuksen mukaista pätevyyttä tai osaamista. Tutkinnon ammatillista ydinosaamista on meri- ja alusturvallisuuden ylläpitäminen ja aluksen käyttö kansainvälisten sekä kansallisten säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Toinen ammatillisen ydinosaamisen alue on aluksen tehokas käyttö, kunnossapito ja huolto. Jokainen merenkulkualan perustutkinnon suorittanut osaa toimia vahtimiehenä kansi- tai koneosastossa ja hallittava hätätilanne- sekä turvallisuustoiminnan perusteet merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan yleissopimuksen sääntöjen A-II/4 (vahtimies kansi), A-III/4 (vahtimies kone), A-VI/1 (hätätilanteiden peruskoulutus), A-VI/2.1 (pelastuslautta- ja pelastusvenemiespätevyys), A-VI/6-1 (turvatoimiasioiden peruskoulutus) sekä A-VI/6-2 (turvatoimiasioiden lisäkoulutus) mukaisesti. Sekä vahtimies kansi- että vahtimies kone pätevyyskirjoihin vaadittava ohjattu harjoittelu on mahdollista suorittaa yksilöllisesti tutkinnon valinnaisuuksia hyödyntämällä. Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelman tai osaamisalan (korjaaja) suorittanut osaa huoltaa ja korjata laivan koneita ja laitteita. Hän hallitsee yleisimmät metallien työstö- ja hitsausmenetelmät sekä pystyttävä ymmärtämään konepiirustuksia. Hän ottaa tehtävissään huomioon yleiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät asiat. Tutkintonimikettä vastaavat pätevyydet on määritelty merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevassa muutetussa kansainvälisessä yleissopimuksessa, sitä vastaavassa EY-direktiivissä ja kansallisessa asetuksessa (aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettu asetus 166/2013, niin sanottu miehitysasetus). Koulutusohjelman suorittanut voi koulutuksessa tekemistään valinnoista riippuen toimia matruusina tai konemiehenä ja pursimiehenä tai korjausmiehenä hankittuaan edellä mainitun asetuksen edellyttämän työkokemuksen. 209 7
Sähkökäytön koulutusohjelman tai osaamisalan (laivasähköasentaja) suorittanut laivasähköasentaja osaa suorittaa sähkökoneiden ja -laitteiden sekä automaatiojärjestelmien asennukseen, käyttöön, kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä töitä kansallisten ja kansainvälisten määräysten mukaisesti. Keskeisintä osaamista ovat laivojen sähkölaitteiden ja järjestelmien huolto-, vianetsintä- ja viankorjaus-, tarkastus-, säätö- ja testaustyöt. Sähkökäytön koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneella on merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan kansainvälisen yleissopimuksen muutoksen (STCW), sitä vastaavan EY-direktiivin ja suomalaisen asetuksen mukainen kansitai konevahtimiehen pätevyys sekä pätevyys toimia laivasähkömiehenä aluksella (aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettu asetus 166/2013). Sähkökäytön koulutusohjelman tai osaamisalan sisällöt vastaavat Ktmp 516/1996 mukaisia toisen asteen tutkinnon koulutusvaatimuksia, jotka oikeuttavat työskentelyyn sähköalan töissä myös maissa. Sähkökäytön koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaminen, riittävä työkokemus ja sähköturvallisuustutkinnon suorittaminen mahdollistavat lisäksi sähköurakointiin oikeuttavan sähköpätevyyden saavuttamisen. Kansipäällystön koulutusohjelman tai osaamisalan (vahtiperämies) suorittanut osaa toimia vahtipäällikkönä komentosillalla. Hän osaa ohjata laivaa turvallisesti kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. Hän osaa käyttää komentosillan laitteita ja toimia oikein hätätilanteissa, pelastuslautalla ja veneessä, antaa ensiapua ja johtaa palonsammutusta. Lisäksi hän osaa hoitaa laivan radioasemaa. Kansipäällystön koulutusohjelman suorittaneella on merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan kansainvälisen yleissopimuksen muutoksen (STCW), sitä vastaavan EY-direktiivin ja suomalaisen aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annetun asetuksen (166/2013) edellyttämä koulutus ohjattua harjoittelua lukuun ottamatta. Kaikille pakollisiin tutkinnon osiin ja kansipäällystön koulutusohjelmaan tai osaamisalaan sisältyy yhteensä vähintään 42 opintoviikkoa ohjattua harjoittelua. Koska miehitysasetuksessa edellytetään vahtiperämiehen pätevyyskirjan myöntämiseksi vähintään 12 kuukautta ohjattua harjoittelua osana vahtiperämiehen koulutusta, opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle on pyrittävä järjestämään mahdollisuus laajentaa yksilöllisesti tutkintoaan yli sen nimellislaajuuden siten, että ohjattua harjoittelua kertyy yhteensä vähintään 12 kuukautta. Vahtiperämiehen pätevyyskirjan saanut voi toimia kaikessa liikenteessä vahtiperämiehenä. Miehitysasetuksen vaatimukset täyttämällä hän voi edetä päälliköksi kotimaanliikenteen aluksille, joiden vetoisuus on vähintään 1000 mutta alle 3000. 209 8
Konepäällystön koulutusohjelman tai osaamisalan (vahtikonemestari) suorittanut osaa toimia vahtipäällikkönä konevahdissa. Hän osaa käyttää ja huoltaa laivan pää- ja apukoneita ja niihin kuuluvia laitteistoja ja muita laivan koneita. Hän osaa toimia hätätilanteissa, pelastuslautta- ja pelastusvenemiehenä. Hän osaa antaa ensiapua ja sammuttaa tulipalon. Konepäällystön koulutusohjelman suorittaneella on koulutus, joka sisältää yhteensä vähintään 40 opintoviikon laajuisen ohjatun harjoittelun. Koulutuksen perustana on kansainvälisen yleissopimuksen muutos (STCW), sitä vastaava EY-direktiivi ja aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettu asetus (166/2013). Voidakseen toimia vahtipäällikkönä konevahdissa hänellä tulee olla osana koulutusta vähintään 12 kuukautta miehitysasetuksen vaatimukset täyttävää työharjoittelua. Vahtikonemestarin koulutuksella voi toimia kaikessa ulkomaanliikenteessä konevahdin vahtipäällikkönä. Konepäällystön koulutusohjelma tai osaamisala sisältää myös konemestarinkirja, alukset alle 3000 kw pätevyyskirjan ja konepäällikönkirja, alukset alle 3000 kw pätevyyskirjan edellyttämän koulutuksen (STCW A-III/3). Tutkinnon suorittanut voi edetä miehitysasetuksen vaatimukset täyttämällä konepäälliköksi kansainvälisen liikenteen alukselle, jonka koneteho on alle 3000 kw. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). 1.2 Merenkulkualan perustutkinnon muodostuminen Merenkulkualan perustutkinto, 120 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa Näyttötutkinnossa 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov 4. Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat, 25 ov 4.1.1 Navigaatio, 5 ov 4.1.2 Laivakonetekniikka, 6 ov 4.1.3 Turvallisuus- ja turvakoulutus, 4 ov Lisäksi on valittava toinen tutkinnon osista 4.6.1 4.6.2. 4.2 Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelma, korjaaja, 65 ov 4.2.1 Laivakonetekniikka, 15 ov 4.2.2 Merikuljetustekniikka, 11 ov 4.2.3 Huolto ja kunnossapito, 28 ov 4.2.3.1 Huolto ja kunnossapito, kansityöt, 11 ov 4.2.3.2 Huolto ja kunnossapito, konetyöt, 17 ov 4.2.4 Sähkö- ja automaatiotekniikka, 11 ov 4.3 Sähkökäytön koulutusohjelma, laivasähköasentaja, 65 ov 4.3.1 Sähkötekniikan ja kunnossapidon perustyöt, 25 ov 4.3.2 Sähkökoneiden ja -laitteiden huolto- ja kunnossapitotyöt, 20 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Navigaatio 4.1.2 Laivakonetekniikka 4.1.3 Turvallisuus- ja turvakoulutus Lisäksi on valittava toinen tutkinnon osista 4.6.1 4.6.2. 4.2 Kansi- ja konekorjauksen osaamisala, korjaaja 4.2.1 Laivakonetekniikka 4.2.2 Merikuljetustekniikka 4.2.3 Huolto ja kunnossapito 4.2.3.1 Huolto ja kunnossapito, kansityöt 4.2.3.2 Huolto ja kunnossapito, konetyöt 4.2.4 Sähkö- ja automaatiotekniikka 4.3 Sähkökäytön osaamisala, laivasähköasentaja 4.3.1 Sähkötekniikan ja kunnossapidon perustyöt 4.3.2 Sähkökoneiden ja -laitteiden huolto- ja kunnossapitotyöt 4.3.3 3 Laiva-automaation huolto- ja kunnossapitotyöt 209 9
4.3.3 Laiva-automaation huolto- ja kunnossapitotyöt, 20 ov 4.4 Kansipäällystön koulutusohjelma, vahtiperämies, 65 ov 4.4.1 Operatiivisen tason navigaatio, 31 ov 4.4.2 Operatiivisen tason merikuljetustekniikka, 16 ov 4.4.3 Merimiestaito ja johtaminen, 15 ov 4.4.4 Radioviestintä, 3 ov 4.5 Konepäällystön koulutusohjelma, vahtikonemestari, 65 ov 4.5.1 Operatiivisen tason laivakonetekniikka, 25 ov 4.5.2 Merimiestaito ja johtaminen, 15 ov 4.5.3 Sähkö- ja automaatiotekniikka, 10 ov 4.5.4 Operatiivisen tason huolto ja kunnossapito, 15 ov 4.6 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.6.1 Kansivahtimiehen tehtävät, 10 ov 4.6.2 Konevahtimiehen tehtävät, 10 ov 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.7.1 Yritystoiminta, 10 ov 4.7.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.7.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.7.4 Lisäpätevyydet 4.7.4.1 Aluksen turvapäällikön koulutus 4.7.4.2 Komentosiltatyöskentelyn koulutukset 4.7.4.3 Radioviestintä 4.7.4.4 Säiliöalusten ja matkustaja-alusten koulutus 4.7.4.5 Hätätilannetoiminnan ja terveydenhuollon koulutus 4.7.5 Kotimaanliikenteen koulutus 4.7.5.1 Kuljettaja, 4 ov 4.7.5.2 Koneenhoitaja, 10 ov 4.7.5.3 Kotimaanliikenteen laivuri, 10 ov 4.7.6 Kalastusaluksen päällikkö, 20 ov 4.7.7 Vuototarkastajan pätevyys 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon Pakolliset Valinnaiset osat 5.1.1 Äidinkieli 4 ov 0 4 ov 5.1.2. Toinen kotimainen 1 ov 0 4 ov kieli 5.1.2.1 Toinen kotimainen 1 ov kieli, ruotsi 5.1.2.2 Toinen kotimainen 2 ov kieli, suomi 5.1.3 Vieras kieli 2 ov 0 4 ov 5.1.4 Matematiikka 3 ov 0 4 ov 5.1.5 Fysiikka ja kemia 2 ov 0 4 ov 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- 1 ov 0 4 ov ja työelämätieto 5.1.7 Liikunta 1 ov 0 4 ov 5.1.8 Terveystieto 1 ov 0 4 ov 5.1.9 Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 ov 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 4.4 Kansipäällystön osaamisala, vahtiperämies 4.4.1 Operatiivisen tason navigaatio 4.4.2 Operatiivisen tason merikuljetustekniikka 4.4.3 Merimiestaito ja johtaminen 4.4.4 Radioviestintä 4.5 Konepäällystön osaamisala, vahtikonemestari 4.5.1 Operatiivisen tason laivakonetekniikka 4.5.2 Merimiestaito ja johtaminen 4.5.3 Sähkö- ja automaatiotekniikka 4.5.4 Operatiivisen tason huolto ja kunnossapito 4.6 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.6.1 Kansivahtimiehen tehtävät 4.6.2 Konevahtimiehen tehtävät 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.7.1 Yritystoiminta 4.7.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.7.4 Lisäpätevyydet 4.7.4.1 Aluksen turvapäällikön koulutus 4.7.4.2 Komentosiltatyöskentelyn koulutukset 4.7.4.3 Radioviestintä 4.7.4.4 Säiliöalusten ja matkustaja-alusten koulutus 4.7.4.5 Hätätilannetoiminnan ja terveydenhuollon koulutus 4.7.5 Kotimaanliikenteen koulutus 4.7.5.1 Kuljettaja 4.7.5.2 Koneenhoitaja 4.7.5.3 Kotimaanliikenteen laivuri 4.7.6 Kalastusaluksen päällikkö 4.7.7 Vuototarkastajan pätevyys 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 5.1.1 5.1.9 209 10
5.2.2 Ympäristötieto 0 4 ov 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 ov 5.2.4 Etiikka 0 4 ov 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 0 4 ov 5.2.6 Psykologia 0 4 ov 5.2.7 Yritystoiminta 0 4 ov 16 ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov Merenkulkualan perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat muodostuvat merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan muutetun kansainvälisen yleissopimuksen (STCW) normatiivisen koodin (A) sisältämistä aluksen käytön osaamisvaatimuksista, radioviestintäopinnoista, hätätilanne- ja terveydenhuoltokoulutuksesta, kotimaanliikenteen pätevyyskirjan myöntämisen (asetus aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä 166/2013) edellyttämästä koulutuksesta sekä muista työelämäosaamisen mukaisista ammattitaitovaatimuksista. Tärkeimmät merenkulkualan perustutkinnon perustana olevat sopimukset ja säädökset: Merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan yleissopimuksen muutos (STCW) Merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusdirektiivi (2008/106/EY) ja sen muuttamisesta annettu direktiivi 2012/35/EU Aluksella tapahtuvan sairaanhoidon järjestämistä koskeva direktiivi (92/29/EY) Kansainvälinen radio-ohjesääntö 2008 Radioviestinnän tutkintovaatimukset CEPT (ERC/DEC/(99)01). Muut säädökset: Aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettu asetus (166/2013) Kotimaanliikenteen koulutuksessa otetaan soveltuvilta osin huomioon direktiivit 96/50/EY ja 87/540/EY. Kaikille pakollisiin tutkinnon osiin sisältyy vähintään 10 opintoviikkoa työssäoppimista (ohjattua harjoittelua). Lisäksi koulutusohjelmittain tai osaamisaloittain työssäoppimista on kansi- ja konekorjauksessa vähintään 28 ov, sähkökäytössä vähintään 10 ov, kansipäällystöllä vähintään 32 ov sekä konepäällystöllä vähintään 30 ov. 209 11
Kansipäällystön koulutusohjelma tai osaamisala sisältää edellä mainitun työssäoppimisen lisäksi seuraavat STCW-yleissopimuksen mukaiset tutkinnon osat: vahtiperämiehen koulutus (STCW A-II/1, vahtiperämies, joka sisältää myös päällystön palokoulutuksen STCW A-VI/3, advanced fire fighting ja ensiapukoulutuksen (STCW A- VI/4-1, proficiency in medical first aid) radioasemanhoitajan koulutus (STCW A-IV/2 taso GOC, (radioasemanhoitaja). Konepäällystön koulutusohjelma tai osaamisala sisältää edellä mainitun työssäoppimisen lisäksi seuraavat STCW-yleissopimuksen mukaiset tutkinnon osat: vahtikonemestarin ja konepäällikön koulutus (STCW A-III/1, vahtikonemestari, joka sisältää myös päällystön palokoulutuksen STCW A-VI/3, advanced fire fighting ja ensiapukoulutuksen STCW A-VI/4-1, proficiency in medical first aid sekä lisäksi konepäällikön, alukset alle 3000 kw koulutus STCW A-III/3). Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä merenkulkualan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 209 12
1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka 209 13
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työ- 209 14