PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5

Samankaltaiset tiedostot
Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN ISO KUVA MAAKUNNISSA

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Palvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä. Teija Moisanen ja Pertti Virta

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA KETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTO

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

PALVELUKOKONAISUUDET JA KETJUT

TYP ajankohtaisia asioita

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Ikäihmisten asiakasohjauksen palvelukokonaisuus

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Uudenmaan palvelukokonaisuudet ja -ketjut

Lapsiperheiden palvelut

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Palveluketjut järjestäjän ohjauksen välineenä

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen

Ilmiölähtöinen palvelutuotannonohjaus palveluketjuilla

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Kunnan vastuutyöntekijä

Askeleet sote-muutokseen

RAHOITUKSEN HAKEMINEN HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN KOKEILUUN

JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Palvelun järjestäjän rooli Mikä muuttuu ja minkä pitäisi muuttua?

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Ajankohtaista soteuudistuksesta

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Minimitietosisällön määrittely kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksiin

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

TAUSTATIETO- työryhmä

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma

Mitä tutkijat ehdottavat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen

Palveluintegraatio, asiakasohjaus ja

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sote- ja maakuntauudistus

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Uudistuksen tilannekatsaus - SOTE. Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu

Palvelukokonaisuudet ja ketjut Kanta- Hämeessä. Kokonaisuus Valmiustaso Haasteet

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

PKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Terveyden ja sairaanhoito

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön lausunto hallituksen esityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sotepalveluissa

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Monialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät. Maakuntafoorumi Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

Asiakassuun- nitelma osana SOTE integraatiota

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Sote valmistelu. Etunimi Sukunimi.

MAAKUNNALLINEN SELVITYS

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Sote-keskus Sote-keskus maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin tukena

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Ohjaamot maakuntien Suomessa

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Sote-valmistelun eteneminen ja asiakasohjauksen kehittäminen. Hankejohtaja Ismo Rautiainen Yrittäjien tapaaminen

Valinnanvapaudesta. Harri Jokiranta Muutosjohtaja

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

THL:n sote-arviointi

Yhteenveto päivän ohjelmasta

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Transkriptio:

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 Työpajan tavoitteena on kartoittaa lasten, nuorten & perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen valmistelun haasteita maakunnissa sekä hakea niihin ratkaisuja. Pj. Eeva Liukko, THL 10.00 10.20 PKPK-verkoston keskeiset käsitteet, Eeva Liukko, THL 10.20 11.50 Palvelukokonaisuudet ja palveluketjut: lapset, nuoret & perheet Pirkanmaa (30 min), Pohjois-Savo (30 min) ja ryhmätyöskentely (30 min) 11.50 12.30 Lounas 12.30 14.00 Palvelukokonaisuudet ja palveluketjut: työikäiset Pohjois-Pohjanmaa (30 min), Varsinais-Suomi (30 min), Työterveyslaitos (10 min) ja ryhmätyöskentely (20 min) Kahvi/tee noin klo 14.00 14.15 14.15 15.45 Palvelukokonaisuudet ja palveluketjut: ikäihmiset Etelä-Pohjanmaa (30 min), Keski-Suomi (30 min) ja ryhmätyöskentely (30 min) 15.45 16.00 Päivän fiilikset ja katse seuraavaan työpajaan, Juha Koivisto, THL 8.3.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1

PALVELUKOKONAISUUDET JA -KETJUT VERKOSTON TIEKARTTA 2018 1. PKPK valmistelu n tarpeet maakunnissa 2. PKPK Segmentointi Segmentointi 3. PKPK Väestön palvelutarpeiden ennakointi 4. PKPK Määrittely ja muotoilu osa 1. 2019 5. PKPK, Määrittely ja muotoilu osa 2. 6. PKPK, Määrittely ja muotoilu osa 3. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittely 7. PKPK Ohjaus, työkalut, osa 1. Ohjauksen työkalut 8. PKPK Ohjaus, työkalut, osa 2. 2020 Seuranta 9. PKPK Seuranta osa 1. 10.PKPK Seuranta osa 2. 11.PKPK Hyödyntämi nen kehittämistyössä Hyödyntäminen ja jatkokehittäminen 12.PKPK Verkoston päätös 17.4. 6.6. 18.9. 1212. 7.3. 6.6. 10.9. 10.12. 11.2. 12.5. 8.9. 25.11. 8.3.2019 PKPK-verkosto 2

PKPK-VERKOSTO KESKEISET KÄSITTEET Työpaja 3:n perusteella työstetyt käsitemäärittelyt Segmentointi Palveluintegraatio Palvelukokonaisuus Palveluketju 8.3.2019 3

KESKEINEN PALAUTE Segmentoinnin perusteena ennen kaikkea palvelutarpeet Pysyvät segmentit voivat olla paikallisia ja ilmiöt voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia, paikallisia ja valtakunnallisia Yhdyspinnat, ei rajapinnat Palvelukokonaisuus on laajempi kuin sote Palvelukokonaisuuden suhde palveluketjuihin Tavoitteena on saumattomuus Määrittelyistä puuttuu asiakas ja asiakasymmärrys Ei kapulakieltä Ei käytetä hoitoketju-sanaa Prosessin omistaja (järjestäjä, vastuutaho)? 8.3.2019 PKPK-verkosto 4

SEGMENTOINTI Väestösegmentoinnilla tarkoitetaan väestön ryhmittelyä samankaltaisten palvelutarpeiden perusteella. Segmentit voivat olla pysyviä tai muuntuvia. Segmentit eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. Järjestäjä valitsee segmentoinnin kriteerit kunnan/maakunnan väestöä ja olosuhteita monipuolisesti tarkastelevan analyysin perusteella. Tilanneanalyysissa hyödynnetään eri tiedonlajeja, muun muassa asukkaiden ja asiakkaiden kokemustietoa. Pysyvät segmentit perustuvat väestön pysyviin ominaisuuksiin tai piirteisiin (kuten ikä, palvelujen tai tuen tarpeen määrä väestössä, väestötiheys), jotka vaikuttavat palvelujen käyttöön. Ne voivat olla kansallisia tai paikallisia. Muuntuvat segmentit perustuvat ilmiöihin tai alueellisiin erityispiirteisiin (kuten sairastavuus tai sosiaalinen huono-osaisuus), jotka voivat ajan myötä ja palveluja kohdentamalla kadota tai muuntaa muotoaan. Asiakassegmentoinnilla tarkoitetaan väestösegmenttien jakamista asiakasryhmiin. Järjestäjä paikantaa segmentoinnin kriteerit asiakkaiden samankaltaisten, erityisten palvelutarpeiden perusteella. 8.3.2019 PKPK-verkosto 5

PALVELUINTEGRAATIO Palvelujen integraatio tarkoittaa sitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, asiakaslähtöisesti ja saumattomasti yhteen sovitettuna. Palveluintegraatio luo edellytykset kustannustehokkaalle, laadukkaalle ja vaikuttavalle palvelukokonaisuudelle, jonka vaikuttavuutta on mahdollista valvoa, seurata ja ohjata systemaattisesti kerättävän laadullisen ja määrällisen tiedon perusteella. Väestötasolla järjestäjä määrittelee väestösegmentteihin pohjautuen palvelujen yhteensovittamisen rakenteelliset (organisaatioiden yhdistäminen) ja toiminnalliset (palvelujen yhteensovittaminen) periaatteet. Tuotantotasolla palvelujen tuottajat suunnittelevat yhteistyössä palveluintegraation toteutumisen tavat järjestäjän määrittelemien periaatteiden mukaisesti niille asiakasryhmille (asiakassegmenteille), jotka hyötyvät palvelujen ennakoivasta yhteensovittamisesta. 8.3.2019 PKPK-verkosto 6

PALVELUKOKONAISUUS Väestötasolla järjestäjä määrittelee tietyn väestösegmentin tai asiakasryhmän palvelukokonaisuuden, joka sisältää kaikki tarvittavat perustason, erityistason ja vaativan tason julkiset ja yksityiset palvelut, järjestöjen toiminnan sekä yhdyspinnat kunnan ja valtion palveluihin. Tuotantotasolla palvelujen tuottajat toimivat yhteistyössä ja sovittavat palvelut yhteen järjestäjän määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Palvelukokonaisuudessa kuvataan toimijoiden työnjako ja vastuut. Asiakastasolla asiakas osallistuu oman palvelukokonaisuutensa suunnitteluun ja palvelujen valintaan, ja hän saa siihen tarvitsemansa tuen. Palvelukokonaisuus voi sisältää palveluketjuja. 8.3.2019 PKPK-verkosto 7

PALVELUKETJU Väestötasolla palveluketju on järjestäjän määrittelemä organisaatiorajat ylittävä, tietylle asiakasryhmälle etukäteen joko pääpiirteissään tai täsmällisesti määritelty perättäin ja osin yhtäaikaisesti toteutuvien palvelujen saumaton prosessi, jonka päätteeksi asiakkaan elämäntilanteessa tai terveydentilassa on tapahtunut toivottu muutos. Tuotantotasolla palvelujen tuottajat toimivat yhteistyössä ja sovittavat palvelut yhteen järjestäjän määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Palveluketjussa kuvataan toimijoiden työnjako ja vastuut. Palveluketjussa asiakas siirtyy palvelusta toiseen turvallisella, sovitulla ja asiakaslähtöisellä tavalla. Asiakastasolla asiakas osallistuu oman palveluketjunsa suunnitteluun ja palvelujen valintaan siltä osin kuin mahdollista, ja hän saa siihen tarvittavan tuen. 8.3.2019 PKPK-verkosto 8

8.3.2019 VASTUUT JA OIKEUDET Prosessin omistaja on prosessin toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä vastuussa oleva toimija. (JHS 152) Väestötasolla vastuu palvelujen järjestämisen integraatiosta, palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määrittelystä, ohjauksesta, seurannasta ja valvonnasta sekä palveluntuottajien sitouttamisesta ja tiedonkulun sujuvuudesta on järjestäjällä. Tuotantotasolla vastuu palvelujen toiminnallisesta integraatiosta, palvelujen keskinäisestä koordinaatiosta ja omavalvonnasta sekä palvelutuotannon asiakaslähtöisyydestä on palveluntuottajilla. Asiakastasolla käytännön toteutuksen kokonaisvastuu on asiakkaan palvelusuunnitelmasta vastaavalla työntekijällä (omatyöntekijä tai muu vastuutyöntekijä). Asiakkaan suunnitelmassa, jossa sovitaan palvelujen toteuttamisesta, tunnistetaan palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen yksilölliset riskikohdat ja nimetään niiden vastuutahot täsmällisellä tavalla. Kullakin palveluntuottajalla on vastuu toteuttaa oma osuutensa sovitulla tavalla. Asiakkaan oikeus on osallistua ja saada tarvittaessa tukea ja ohjausta palvelukokonaisuuden ja palveluketjun toteutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan sekä itselleen soveltuvimpien palveluntuottajien valintaan. Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet ja palveluketjut määritellään siten, että asiakas on oman palveluprosessinsa subjekti. PKPK-verkosto

RYHMÄTYÖSKENTELY Työskennellään pöytäryhmissä Valitaan haaste tai asia, johon tulee kiinnittää huomiota sekä pohditaan siihen ratkaisu Padletilta voi poimia ongelman ratkaistavaksi tai kehitellä jonkin toisen ongelman Kirjataan haasteet / ratkaisut pöydissä oleville papereille tai wordille Sparraajat kiertävät pöytäryhmässä 8.3.2019 10

PALJON PALVELUJA TARVITSEVIEN TUNNISTAMINEN: MIKÄ TOIMII, MISSÄ OLOSUHTEISSA JA MINKÄ ASIAKASRYHMÄN KOHDALLA? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittama hanke, 1.2.2019-30.6.2020 Toteuttaja THL, Järjestelmät osasto Työpaketti 1: Paljon palveluja käyttävien asiakasprofiilit Työpaketti 2: Paljon palveluja tarvitsevien tunnistamisen ja ennakoinnin toimintamallit ja menetelmät eräissä muissa maissa Työpaketti 3: Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden ja asiakasryhmien tunnistamisen ja palvelutarpeen arvioinnin nykytila Suomessa Työpaketti 4: Työikäisten työ- ja toimintakyvyn tukitarpeiden tunnistaminen ja työttömien terveystarkastusten hyödyntäminen Työpaketti 5: Suositukset paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tunnistamisen toteuttamiseen, arviointiin ja seurantaan 8.3.2019 11