Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto
Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat pääomamarkkinat ovat hyvinvoinnin ehto. Pääomamarkkinat (rahoitusmarkkinat) toimivat hyvin, jos (i) alalla on riittävästi kilpailevia toimijoita ja jos (ii) riskien arviointi on tehokasta. Pääomamarkkinat ovat jatkuvan kehityksen ( evoluution ) kohteena. Hyvät innovaatiot tehostavat pääomamarkkinoiden toimintaa. Haitallisia innovaatioita myös esiintyy: USA:n sub-prime kriisi johtui haitallisista innovaatioista ja niihin liittyneistä tuhoisista kannusteista. SIKSI: pääomamarkkinoiden toimintaa tulee säädellä järkevällä lainsäädännöllä ja riittävällä valvonnalla.
Rahoittajien asema on vaativa ja hallitsematon kilpailu voi olla tuhoisaa Hankkeiden rahoitus voi perustua velkarahoitukseen ja oman pääoman ehtoisen rahoitukseen. Velkarahoituksen tarjoajat kaihtavat riskiä, oman pääoman ehdoin rahoittavat ovat sitä valmiita ottamaan kumpaakin tarvitaan.
Riskirahoitus 1990-luvulla vahvasti lisääntynyt venture capital (private equity) capital edusti uutta oma pääoman ehtoista rahoitusmuotoa. Tähän rahoitusmuotoon liittyneet rahoitussopimukset olivat rakenteeltaan parasta mitä voi kuvitella: kannusteet olivat kunnossa ja informaation prosessointi tehokasta. SILTI: Rahoittajien kilpailu rahoitettavista hankkeista johti katastrofiin, pörssiromahdukseen ja rahoituksen kuihtumiseen. Kuinka vaikeasti hallittavissa onkaan tämä ihmisen maailma!
Euroopan ongelma: ei investointihalukkuutta Lissabonin vuoden 2000 julistuksen mukaan EU:sta oli tarkoitus luoda maailman kilpailukykyisin tietotaitopohjainen talousalue ja kuroa kiinni USA:n etumatka tuottavuudessa. Silti it-alan yhtiöiden joukossa amerikkalaiset yhä dominoivat. Sub-prime tyyppiset luotot ovat tehneet paluun maailmalle, myös Eurooppaan. Valvontaviranomaisilla olisi tältä osin haasteellinen tehtävä - jos Eurooppa elpyisi. Euroopassa investointihalut ovat kuitenkin matalat tulevaisuuteen on ilmeisesti vaikea uskoa.
Valtioiden lainat: epäoptimaalisen valuutta-alueen lopputulema pitkien korkojen heiluntaa
Pankkien lainanantokapasiteetti EKP:n rahapolitiikka tähtää pankkien lainanantokapasiteetin vahvistamiseen. Vaikeaa se on, jos luoton kysyntä on epävarmaa. EKP:n poikkeuksellisten rahapoliittisten operaatioiden johdosta riskien arviointi ei toimi terveellä ja markkinataloudelta edellytettävällä tavalla. Globalisoituneessa maailmassa hintavakaus ei ole ollut pitkään aikaan uhattuna; inflaatiotavoitteen (2 %) saavuttaminen on epätodennäköistä (huolimatta määrällisestä elvytyksestä USA:n inflaatio ollut selvästi alle 2 %, Japanin inflaatio nollassa) siksi inflaatio-odotusten aikaansaaminen on vaikeaa. Rahapoliittinen keveys näkyy lähinnä osakkeiden ja muiden sijoituskohteiden hintojen epäterveenä vahvistumisena.
Oman pääoman ehtoisen rahoituksen kehittäminen tärkein tehtävä Perusongelma: Eurooppa jäljessä USA:ta oman pääoman ehtoisen riskirahoituksen kehittämisessä. Euroopassa yrityssektorin ulkoisesta rahoituksesta yli 70 % on pankkirahoitusta; USA:ssa vastaava osuus on alle 40 %. Silti: myös Euroopassa rahoitus sujuu globalisoituneiden suuryritysten osalta. Pk-sektorin osalta ongelma: home country bias = niitä ei tunneta. Riskirahoitus rajallista, EU:n laajuisen joukkolainamarkkinan kehittäminen olisi tärkeätä.
Riskipääoman muodostuminen Suomessa yhä hidasta (Lähde: Miten Suomi voidaan pelastaa, 2015).
Listautumiset Suomi jäljessä myös verotusta uudistettava, listautumiskynnys poistettava
Valtion asemesta yksityisen riskipääoman roolia syytä vahvistaa
Entä kun hanke epäonnistuu? Konkurssilainsäädännön harmonisointi EU-tasolla on aivan keskeistä.
Lähteet: Miten Suomi voidaan pelastaa. Talouspoliittinen manifesti, EuroThinkTank, 2015. Törnqvist, S.: Euroalueen nykytilanne ja näkymät, muistio 8.10.2015.