Luonto ja luonnonhoito. Natur och naturvård. Nuuksion kansallispuistossa. i Noux nationalpark

Samankaltaiset tiedostot
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Ojitettujen soiden ennallistaminen

kuivahko kangasmetsä

Kuva: Seppo Tuominen

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Uudenkaupungin saaristo. Liesluodon toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus. Kaj-Ove Pettersson 2014

Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken cm cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Luhtasen luonnonsuojelualueen (YSA , Mäntyharju) luonnonhoitosuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut 2012.

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Luontotyyppien tila ja trendit. Tytti Kontula SYKE / Biodiversiteettikeskus Säätytalo

Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Näätävuoman Sotkavuoman hoito- ja käyttösuunnitelma

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

MV - Metsävarastandardisanoman muutoshistoria

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Soidensuojelu Suomessa

Monimuotoisuuden suojelu

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA

SAVONLINNAN MÖKKI-SAUVAN LUONNONSUOJELUALUEEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Luontotiedot kuvioittain

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

Valkeakosken Sydänniemen. luonnonhoito- ja ennallistamissuunnitelma

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Transkriptio:

Luonto ja luonnonhoito Nuuksion kansallispuistossa Natur och naturvård i Noux nationalpark 7-13.3.2019 Yleistötilaisuudet Erikoissuunnittelija Tiina Kanerva Specialplanerare Tiina Kanerva

Metsiä, soita, kallioita ja metsälampia Mausteena lehtoja, jalopuita, laitumia SAKTI-tietojärjestelmä hehtaaria Avokalliot, louhikot 246 Kangasmetsät 3933 Lehtometsät 70 Niityt, laitumet 99 Korvet, rämeet 673 Avosuot 51 Vedet 376 56 Tiet, linjat ja rakennetut maat, varastot ja sorapaikat Inventoimatta 35 Yhteensä 5539 Suotuisa FV Epäsuotuisa riittämätön U1 Epäsuotuisa huono U2 * EU:n erityisen tärkeä eli priorisoitu luontotyyppi Natura-luontotyyppi (N2000) koodi ha 2013 Silikaattikalliot 8220 585 FV Luonnonmetsät* 9010 803 U1 Lehdot 9050 69 U2 Raviini- ja rinnelehdot* 9180 < 1 U2 Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* 6270 < 1 U2 Kosteat suurruohoniityt 6430 < 1 U1 Hakamaat ja kaskilaitumet 9070 8 U2 Metsäluhdat 7 U2 Puustoiset suot* 91D0 376 U1 Keidassuot* 7110 27 U2 Vaihettumis- ja rantasuot 7120 30 U1 Letot 7230 < 1 U1 Lähteet ja lähdesuot 7160 < 1 U2 Humuspitoiset järvet ja lammet 3160 160 U1 Karut kirkasvetiset järvet ja lammet 3110 124 U1 Luontaisesti runsasravinteiset järvet 3159 73 U2 Pikkujoet ja purot 3260 4 U2

Skog, myr- och hällmark samt skogstjärnar Dessutom lundar, ädla lövträd och betesmark SAKTI-datasystem Hektar Öppen hällmark, blockfält 246 Moskog 3933 Lundar 70 Ängs- och betesmark 99 Skogskärr, mossar 673 Öppen myrmark 51 Vattenområde 376 Vägar, bebyggd mark, linje-, lager- och täktområden 56 Oinventerat 35 Sammanlagt 5539 Suotuisa FV Epäsuotuisa riittämätön U1 Epäsuotuisa huono U2 * EU:n erityisen tärkeä eli priorisoitu luontotyyppi Natura-luontotyyppi (N2000) koodi ha 2013 Silikaattikalliot 8220 585 FV Luonnonmetsät* 9010 803 U1 Lehdot 9050 69 U2 Raviini- ja rinnelehdot* 9180 < 1 U2 Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* 6270 < 1 U2 Kosteat suurruohoniityt 6430 < 1 U1 Hakamaat ja kaskilaitumet 9070 8 U2 Metsäluhdat 7 U2 Puustoiset suot* 91D0 376 U1 Keidassuot* 7110 27 U2 Vaihettumis- ja rantasuot 7120 30 U1 Letot 7230 < 1 U1 Lähteet ja lähdesuot 7160 < 1 U2 Humuspitoiset järvet ja lammet 3160 160 U1 Karut kirkasvetiset järvet ja lammet 3110 124 U1 Luontaisesti runsasravinteiset järvet 3159 73 U2 Pikkujoet ja purot 3260 4 U2

Avokalliot, louhikot, jyrkänteet Öppen hällmark, blockfält, stup 260ha N2000: Silikaattikalliot (8220): 585 ha FV LuTU 2018: säilyvä LC silmälläpidettävä NT Yli 99 % kallioluonnon pinta-alasta ei ole uhanalaista Kuluminen, kiipeily, luvattomat nuotiot, roskaantuminen, osin umpeenkasvu: metsäpalojen puuttuminen, typpilaskeuma N2000: Klippvegetation på silikatrika bergsluttningar (8220): 585 ha FV Hotbedömning av naturtyper 2018: bestående (LC) nära hotad (NT) Över 99 % av hällmarksarealen är inte hotad Slitage, klättringsverksahet, olovliga eldplatser, nedskräpning Dels igenväxning: skogsbränderna minskat, kvävenedfall

Puuston tunnuslukuja / Information om trädbeståndet Kehitysluokka /Åldersklass Puulajivaltaisuus / Trädslag 2500 2500 2000 2000 Ha 1500 1000 Ha 1500 1000 500 500 0 0

Puuston tunnuslukuja / Information om trädbeståndet Puuston tilavuus / Volym för trädbestånd m3/ha Lahopuun määrä / Död ved m3/ha 1600 1400 1200 3000 2500 1000 2000 Ha 800 Ha 1500 600 1000 400 200 0 <100 100-200 200-300 300-400 >400 500 0 0-5 6-10 11-20 21-30 31-50 >50

Kangasmetsät / Moskogar N2000: Luonnonmetsät* (9010) U1: 803 ha LuTU2018: silmälläpidettävä äärimmäisen uhanalainen Erityisen uhanalaisia ovat vanhat ja karujen kasvupaikkojen kangasmetsät Kuollut puu, vanhat ja järeät puut, lehtipuut Metsäpalojen ja myrskyjen jälkeen luontaisesti syntyneet metsät Metsien ennallistamista tehty yhteensä n. 640 ha Pienaukotus, lahopuun tuottaminen Kaulaaminen, kaataminen kaivinkoneella tai sahaamalla Metsän polttaminen: 1996, 2010, 2011,2012, 2015 N2000: Västlig taiga* (9010) U1: 803 ha Hotbedömning av naturtyper 2018: nära hotad akut hotad Speciellt hotade är gamla moskogar på karga växtplatser Död ved, gamla och stora trädexemplar, lövträd Skogsbestånd som uppkommit på naturlig väg efter skogsbränder och stormar 3933 ha Restaurering av skogsmark sammanlagt ca 640 ha Röjning av små gläntor, skapande av död ved Ringbarkning, avverkning av träd med grävskopa eller genom att såga Naturvårdsbränning av skog: 1996, 2010, 2011,2012, 2015

Lehdot 70 ha N2000: Lehdot (9050) U2 ja raviini- ja rinnelehdot*(9180) U2: yhteensä 69 ha LuTU2018: silmälläpidettävä(nt) erittäin uhanlainen(en) Lehdoista jäljellä Etelä-Suomessa murto-osa luontaisesta, syynä pellonraivaus, puulajisuhteiden muutokset, kuusettuminen sekä vanhojen puiden puuttuminen Lehtoja hoidettu Nuuksiossa n. 35 ha Jalopuiden elinympäristöjä hoidettu n. 45 ha Osa jätetään hoidotta Toistuva hoito korvaa luontaisia häiriöitä Pienaukotus, lahopuun lisääminen, alikasvoskuusien poisto Lehmusten istutus entiselle pellolle Högbackan istutetut tammet

Lundar 70 ha N2000: Örtrika näringsrika skogar med gran (9050) U2, Lind-lönnskogar i sluttningar och raviner*(9180) U2: sammanlagt 69 ha Hotbedömning av naturtyper 2018: nära hotad (NT) starkt hotad (EN) I södra Finland finns endast en bråkdel lundar kvar p.g.a. åkerröjning, en förändring avträdbeståndets artsammansättning, igenväxning av gran samt bristen av gamla träd Vård av lundar i Noux ca 35 ha Vård av livsmiljöer för ädla lövträd ca 45 ha Vissa områden lämnas oskötta Kontinuerlig vård ersätter naturlig störning Röjning av små gläntor, skapande av död ved, röjning av gran Plantering av lind på gammal åker Planterade ekar i Högbacka

Niityt, hakamaat ja entiset pellot Ängar, hagmarker och gamla åkrar 99 ha N2000: Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt*(6270) U2:<1ha N2000: Kosteat suurruohoniityt (6430) U1: <1 ha N2000: Hakamaat ja kaskilaitumet(9070) U2: 8 ha LuTU2018: perinnebiotooppityypit ovat äärimmäisen uhanalaisia (CR) umpeenkasvu laidunnuksen ja niiton loputtua, pellonraivaus, metsittäminen Nuuksion kansallispuistossa laidunnetaan tai niitetään lähes 50 hehtaaria vuosittain N2000: Artrika torra-friska låglandsgräsmarker*(6270) U2:<1ha N2000: Högörtsängar (6430) U1: <1 ha N2000: Trädklädda betesmarker av fennoskandisk typ(9070) U2: 8 ha Hotbedömning av naturtyper 2018: vårdbiotoperna är akut hotade (CR) Igenväxning efter att bete och slåtter upphört, åkerröjning samt plantering av skog Årlig slåtter och bete på närmare 50 ha i Noux nationalpark

Korvet ja rämeet 673ha - Avosuot 51 ha Skogskärr och tallmossar 673ha - Öppen myrmark 51 ha N2000: Puustoiset suot* (91D0) U1: 376 ha Keidassuot*(7110) U2: 27 ha Vaihettumis- ja rantasuot (7120)U1: 30ha Letot (7230) U1: < 1 ha Lähteet ja lähdesuot (7160) U2: < 1ha Metsäluhdat (9080) U2: < 1ha LuTu2018: säilyvä - äärimmäisen uhanalainen lähteiköt! yli 50 % suotyyppeistä uhanalaisia ja 20 % silmälläpidettäviä Nuuksion suurin avosuo Soidinsuo N2: Skogbevuxen myr* (91D0) U1: 376 ha Soidinsuo är den största öppna myren i Noux N2: Högmossar*(7110) U2: 27 ha N2: Öppna svagt välvda mossar, fattigkärr, intermediära kärr, gungflyn (7120)U1: 10ha N2: Rikkärr (7230) U1: < 1 ha N2000: Mineralrika källor och källkärr (7160) U2: < 1ha N2000: Lövsumpskogar av fennoskandisk typ (9080) U2: < 1ha Hotbedömning av naturtyper 2018: bestående akut hotad källkomplex! Över 50 % av alla myrtyper är hotade och 20 % nära hotade

Korvet ja rämeet 673ha - Avosuot 51 ha Skogskärr och tallmossar 673ha - Öppna myrar51ha Soiden ennallistamista tehty 218 ha Vesitasapainon palauttaminen Kasvillisuuden ja eläimistön palauttaminen Kuivattamisen jälkeen kasvaneen puuston poisto Ojien tukkiminen koneellisesti Ojien patoaminen Yksi lähde ennallistettu Kaivosta lähteeksi takaisin Restaurering av myrar sammanlagt 218 ha Mål att återställa myrens hydrologin, flora och fauna Fällning av träd som kommit upp efter att myren torkat ut Diken dämms upp med maskinellt Lägga igen diken En källa är restaurerad Från brunn till källa

Järvet, lammet ja purot 376 ha N2000: Humuspitoiset järvet ja lammet (3160): 160 ha (U1) Karut kirkasvetiset järvet ja lammet (3110): 124 ha (U1) Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3159): 73 ha (U2) Pikkujoet ja purot (3260) (U2) LuTu2018: säilyvä - vaarantunut Sisävesistä uhanalaisimpia ovat virtavedet ja lähteiköt Rantarakentaminen, lähiympäristön hakkuut, ojitukset Nuuksion järviylänkö yhtenäinen valuma-alue Valuma-alueen maankäytön välilliset vaikutukset: metsien avohakkuut, maanmuokkaus ja lannoitus sekä maatalous muuttavat välillisesti virtaamia ja aiheuttavat liettävää ja rehevöittävää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta

Sjöar, tjärnar och bäckar 376 ha N2000: Dystrofa sjöar och småvatten (3160): 160 ha (U1) Oligotrofa mineralfattiga sjöar (3110): 124 ha (U1) Naturligt eutrofa sjöar (3159): 73 ha (U2) Vattendrag med flytbladsvegetation eller akvatiska mossor (3260) (U2) LuTu2018: bestånde (LC) sårbar (VU) Av naturtyper bestående av sötvatten är de rinnande vattendragen och källkomplexen de mest hotade Byggnation och skogsavverkningar på stränderna samt dikningar Noux högplatå är ett enhetligt tillrinningsområde Markanvändningen på tillrinninsgsområdet inverkar indirekt: kalavverkning, markbearbetning och gödsling av skog samt jordbruket ändrar på vattenflödet och ökar belastningen av närings- och humusämnen samt fasta partiklar som förorsakar övergödning och förslamning av vattendragen.

Järvet, lammet ja purot 376 ha Sjöar, tjärnar och bäckar 376 ha Puroja ennallistettu Nuuksiossa (11 ha) Osa Myllypuron uomasta palautettu vanhaan uomaansa ennen oikaisua Kutupaikojen soraistusta HUOM! Matalajärvestä erillinen tilaisuus 11.4. 2019 klo 17:30 20:00 Bembölen kahvituvassa Restaurering av bäckar (11 ha) Bäckar har restaurerats i Noux (11 ha) En del av Kvarnbäckens fåra har återfått sträckningen den hade före uträtningen Utplacering av grus på lekplatser Restaurering av lekbottnar OBS! Ett skillt informationsmöte om Grundträsk 11.4.2019 kl 17.30-20 i Bemböle kaffestuga

Mitä tästä eteenpäin? Luonnon hoito- ja ennallistamissuunnitelmia Myllypuron luonnontilan kunnostussuunnitelma 1997 Ennallistamissuunnitelma 1999 Ennallistamis- ja luonnonhoitosuunnitelma 2004 Perinneympäristöjen hoitosuunnitelma 2010 Nuuksion uusien alueiden ennallistamis- ja luonnonhoitosuunnitelma 2013 Matalajärven kunnostustyösuunnitelma 2010 2012. Matalajärven kannaksen ja Bånbergetin aarnialueen luonnonhoitosuunnitelma 2010 Jalopuiden hoito. Suunnitelma päivitetty 2015 Toteutetut ja toteuttamattomat lh-työt - ei sis. Matalajärveä Tehty (ha) Tekemättä (ha) Soiden ennallistaminen 218 54 Metsien ennallistaminen 641 25 *kulon jäljittely 5 kpl 3 5 v välein Lehtojen hoito 35 1 Jalopuut 44 50 Lehtipuuvaltaisuuden ylläpitäminen 20? Perinnebiotoopit 48 Jatkuvaa Lajin elinymp. hoito 6,3 5 Vieraskasvien ja puiden poisto 10 Jatkuvaa Lähteiden ennallistaminen 1 kpl 2 kpl Purouoman ennallistaminen 11 6 Tien ennallistaminen 2,3 km Padotun lammen ennallistaminen 2 kpl

Vad händer i framtiden? Skötsel- och naturvårdsplaner Myllypuron luonnontilan kunnostussuunnitelma 1997 Ennallistamissuunnitelma 1999 Ennallistamis- ja luonnonhoitosuunnitelma 2004 Perinneympäristöjen hoitosuunnitelma 2010 Nuuksion uusien alueiden ennallistamis- ja luonnonhoitosuunnitelma 2013 Matalajärven kunnostustyösuunnitelma 2010 2012. Matalajärven kannaksen ja Bånbergetin aarnialueen luonnonhoitosuunnitelma 2010 Jalopuiden hoito. Suunnitelma päivitetty 2015 Gjorda och ogjorda naturvårdsarbeten -ej Grundträsk Gjort (ha) Ogjort (ha) Restaurering av myrar 218 54 Restaurering av skog 641 25 *imitering av skogsbrand 5 st 3 5 års mellanrum Skötsel av lundar 35 1 Ädla lövträd 44 50 Upprätthållande av lövträdsinslag i skog 20? Vårdbiotoper 48 kontinuerligt Skötsel av arters livsmiljöer 6,3 5 Borttagning av invasiva främmande arter 10 kontinuerligt Restaurering av källor 1 st 2 st Restaurering av bäckar 11 6 Återställande av väg 2,3 km Restaurering av uppdämd sjö 2 st

KIITOS! - TACK! Tiina Kanerva Metsähallitus, Rannikon luontopalvelut Forststyrelsen, Kustens och huvudstadsregionens naturtjänster tiina.kanerva@metsa.fi