YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 21.12.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 449 121 No YS 1721 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Puolmatkan kaatopaikan toimintaa ja kaatopaikan sulkemista. LUVAN HAKIJA Järvenpään kaupunki Tekninen lautakunta PL 41 04401 Järvenpää puh. 09 27191 fax. 09 2719 2722 tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi LAITOS JA SEN SIJAINTI Puolmatkan kaatopaikka Järvenpään kaupunki, Eriknäsintie RN:ot 186 403 0001 0161, 186 403 0001 0163, 186 403 0001 0164, 186 403 0001 0310, 186 403 0001 0340, 186 403 0001 0356 ja 186 403 0001 0358 Liike ja yhteisötunnus: 0126541 4 Toimialatunnus: 90020 (TOL 2002) Kiinteistöjen omistaja: Järvenpään kaupunki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 a MAKSU 10 408,50 A14 121 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus
2 (66) ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 14.9.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Myönnetyt luvat ja muut viranomaisratkaisut Vireillä olevat asiat Kaavoitus Järvenpään kaupungin kaupunginhallituksen päätös 1945 / 3.11.1969 kaatopaikan perustamisesta Terveydenhoitolautakunnan päätös N:o 1/15.1.1970 kaatopaikan perustamisesta Järvenpään kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston päätös 23/11.2.1986 sijoitusluvan myöntämisestä kaatopaikan I vaiheen laajennukselle Järvenpään kaupungin terveyslautakunnan päätös 79/13.6.1991 sijoitusluvan myöntämisestä kaatopaikan jätteiden vastaanottoalueen uudelleen järjestämiselle Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 641/13.9.1996, joka koski voimakkaasti pilaantuneiden maa ainesten stabilointia ja hyödyntämistä kenttärakenteessa ja lievästi pilaantuneiden maaainesten sijoittamista kaatopaikalle Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 487/22.7.1999, joka koski Puolmatkan kaatopaikan toimintaa ja kaatopaikan sulkemista. Järvenpään kaupungin ympäristölupahakemus, joka koskee Puolmatkan kaatopaikan vieressä sijaitsevan maankaatopaikan toimintaa. Maankaatopaikka rakennetaan pohjoisreunaltaan yhdyskuntajätteen kaatopaikan päälle. Lisäksi maankaatopaikan alueella harjoitetaan puhdistamolietteen aumakompostointia, hyötyjätteen lajittelua ja välivarastointia, kotitalouksien ongelmajätteiden pienerien vastaanottoa ja välivarastointia, öljyisten maa ainesten vastaanottoa ja esikäsittelyä, kantojen murskausta, rakennusjätteen käsittelyä ja varastointia. Maankaatopaikan yhteydessä on myös lumenkaatopaikka ja romuautojen vastaanottokenttä. Hakemus on tullut vireille 1.4.2005 Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Helsingin seudun seutukaavassa, hyväksytty 8.7.1997, Puolmatkan kaatopaikan alue on varattu jätehuoltoa varten (ET1 alue, jätehuollolle varattu yhdyskuntateknisen huollon alue). Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa 22.9.2003 Puolmatkan alue on varattu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Järvenpään 9.8.2004 hyväksytyssä yleiskaavassa Puolmatkan alue on varattu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ/V).
3 (66) Kaatopaikan pohjoispuolella on 15.11.2004 Järvenpään kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava. Asemakaava alue rajautuu kaatopaikan pohjoisreunaan. Asemakaava alue on merkitty jätteenkäsittelyn korttelialueeksi (EJ 1). Korttelialueella saa rakentaa siirtokuormausaseman ja jätteiden muuta hyötykäsittelyä palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Jätteiden loppusijoitus alueella on kielletty. KAATOPAIKAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Puolmatkan kaatopaikka sijaitsee Järvenpään kaupungin länsiosassa Tuusulan kunnan rajan tuntumassa. Järvenpään kaupungin keskustasta on kaatopaikalle noin kolme kilometriä. Kaatopaikka alueen pohjoispuolella on Tuusulan Jokelaan vievä Eriknäsintie (maantie n:o 1421). Tie sijaitsee 80 100 metrin etäisyydellä kaatopaikasta. Tien ja kaatopaikan välissä on sekametsää. Metsäalueella sijaitsee asuinkäytössä oleva rakennus 60 metrin etäisyydellä kaatopaikka alueesta. Kaatopaikka alueen pohjoispuolelta on varattu alue jätteiden siirtokuormausasemalle. Uudenmaan ympäristökeskuksen on myöntänyt aseman toiminnalle ympäristöluvan No YS 1568/ 31.12.2003. Kaatopaikka alueen länsipuolella on 60 120 metriä leveä sekametsävyöhyke, joka rajoittuu lännessä peltoaukeaan ja Puolimatkantiehen. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 220 metrin etäisyydellä kaatopaikka alueesta. Kaatopaikka alueen eteläpuolella sijaitsevat hyötykäyttökenttä ja Puolmatkan maankaatopaikka. Uudenmaan ympäristökeskuksen on myöntänyt maankaatopaikalle ympäristöluvan No YS 543/ 26.8.1999. Maankaatopaikan eteläpuolella on havumetsää. Etäisyys lähimpään asuinkiinteistöön on noin yksi kilometri. Kaatopaikka alueen kaakkoispuolella on noin 100 metrin havumetsäkaistale ennen peltoaluetta ja itäpuolella noin 500 metriä leveä havumetsäkaistale ennen Eriknäsintietä. Lähin itäpuolinen asuinkiinteistö sijaitsee noin 500 600 metrin etäisyydellä. Kaatopaikka aluetta lähimmät taajama asutusalueet ovat Saunakallio ja Kaakkola. Saunakallio sijaitsee itäpuolella noin 700 metrin ja Kaakkola kaakkoispuolella noin 1 000 metrin etäisyydellä. Kaatopaikkakiinteistöihin rajoittuvat Tuusulan kunnan puoleiset alueet ovat maatalouskäytössä. Pintaveden tila Alueen pintavedet purkautuvat luontaisesti pääasiassa länsipuoleisiin ojiin ja edelleen Mäyränojaan. Mäyränojasta vedet kulkeutuvat Tuusu
Ilmanlaatu 4 (66) lanjärven Vähäjärvenlahteen. Pintavesien purkureitin pituus kaatopaikka alueelta Tuusulanjärveen on yhteensä noin neljä kilometriä. Kaatopaikkavedet on johdettu vuodesta 1987 alkaen Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriin. Aikaisemmin kaatopaikkavedet kulkeutuivat ojaa pitkin länsipuoleiseen pelto ojaan. Pohjoiseen virtaavasta pelto ojasta vedet virtasivat edelleen Mäyränojan sivuhaaraan, josta vedet laskivat lounaaseen ja päätyivät Tuusulanjärveen. Puolmatkan kaatopaikan on todettu aiheuttavan lievää vaikutusta Mäyränojan pintaveden laatuun. Kuormittavien vesien arvioidaan olevan lähinnä maankaatopaikan vesiä. Mäyränojassa on todettu myös muualta kuin kaatopaikka alueelta tulevaa kuormitusta. Kaatopaikka alueella ei ole tehty ilmanlaatuun liittyviä selvityksiä. Alueen ilmanlaadun arvioidaan edustavan normaalia alueellista taustatasoa. Hajuhaitat ovat vähäisiä. Kaatopaikalla muodostuu jätteiden hajoamisesta pääasiassa metaania ja hiilidioksidia sisältävää kaatopaikkakaasua. Kaatopaikkakaasun talteenottoaste on 65 %. Maaperän tila Kaatopaikka alue sijaitsee kallioisten mäkien rajaamassa maastopainanteessa. Kalliopinta on laajalti paljastuneena ylimmissä maastokohdissa alueen reunaosissa. Maaston pintatopografian perusteella kallioperässä ei arvioida olevan merkittäviä alueellisia ruhjevyöhykkeitä. Kallioisia mäkiä reunustavilla ylimmillä rinnealueilla maaperä koostuu moreenista. Moreeni on raekooltaan hiekkamoreenia. Moreenikerroksen paksuus on suurimmillaan noin yksi metri. Moreenia esiintyy myös pintamaalajina maastopainanteen keskellä, joka on nykyisen täyttöalueen eteläosaa. Alimmassa maastokohdassa nykyisen täyttöalueen keskiosassa maaperä on pintaosastaan savista silttiä. Hienojakoisen pintamaakerroksen paksuus on enimmillään 1,3 metriä. Savi silttikerroksen alapuolella maaperä on soraista hiekkamoreenia, jonka kerrospaksuus on suurimmillaan 2,1 metriä. Kaatopaikka alueella maapeitteen kokonaispaksuus on enimmillään noin 3,5 metriä. Kaatopaikan pohjoispuolella maanpinta on tasolla +46,78 (HP2), länsipuolella tasolla +52,74 (HP1) ja kaakkoispuolella tasolla +58,28 (HP3).
5 (66) Pohjaveden tila Yleistä Kaatopaikkaa ympäröi kallioisiin mäkiin rajoittuva pienialainen noin 10 hehtaarin valuma alue. Mäet ovat ylimmistä rinneosistaan moreenipeitteisiä. Nykyinen jätetäyttöalue ulottuu pohjois ja itäosissa valuma alueen rajalle saakka. Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä kallio ja moreenimaastossa, joka sijaitsee eteläpuolisen valuma alueen ylimmissä maastokohdissa. Valtaosa valuma alueen pinta alasta koostuu savi silttipeitteisestä maastosta, jossa pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Kaatopaikka alueella ei oleteta muodostuvan pohjavettä. Pohjavesi virtaa rinnealueilta kohti valuma alueen keskellä sijaitsevaa maastopainannetta. Pohjavedellä on virtausyhteys kallioisten mäkien välissä sijaitsevaa peitteistä painannetta pitkin länsi ja koillissuuntiin. Lähin tärkeä pohjavesivesialue (Järvenpää) sijaitsee noin 2,3 kilometrin etäisyydellä kaatopaikasta kaakkoon. Pohjavedellä ei ole virtausyhteyttä kaatopaikka alueelta pohjavesiesiintymän suuntaan. Lähin talousvesikäytössä oleva kaivo sijaitsee kaatopaikka alueen koillispuolella noin 450 metrin etäisyydellä kaatopaikan itäreunalta. Pohjaveden tila kaatopaikan ympäristössä Kaatopaikan ympäristöön on asennettu yhteensä viisi pohjavesiputkea. Länsipuolella ovat putket HP1 ja HP5, pohjoispuolella HP2 ja HP4 sekä kaakkoispuolella HP3. Putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa HP1 tasolla +41,28 +42,28 putkessa HP2 tasolla +42,91 +43,91 putkessa HP3 tasolla +54,33 +56,33 putkessa HP4 tasolla +50,94 +51,94 putkessa HP5 tasolla +41,12 +42,12. Pohjaveden pinnat olivat 22.8.2005 +45,14 (HP1), +51,99 (HP2), +58,31 (HP3), +55,54 (HP4) ja +44,66 (HP5). Maanpinta putkien sijaintialueilla on tasolla +46,78 (HP1), +52,74 (HP2), +58,28 (HP3), + 56,07 (HP4) ja +46,93 (HP5). Puolmatkan kaatopaikan ja maankaatopaikan on todettu aiheuttavan lievää vaikutusta länsipuoleisessa pohjavesiputkessa HP1. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Kaatopaikka alueen ja asutuksen välinen etäisyys on lähimmillään noin 150 200 metriä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat kaatopaikkaalueen lounais ja länsipuolella. Kaatopaikka alueen lähin NATURA 2000 alue on Tuusulanjärven lintuvesi (FI010046). Alue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kaatopaikka alueesta etelä kaakkoon.
6 (66) Liikenne Perustilaselvitys Liikennöinti kaatopaikalle tapahtuu Eriknäsintien (tie n:o 1421) kautta. Vuoden keskimääräinen liikennemäärä Eriknäsintiellä on noin 2 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärästä raskasliikenteen osuus on noin 80 ajoneuvoa. Puolmatkan kaatopaikalle tuo jätettä noin 45 henkilö ja pakettiautoa ja noin 60 kuorma autoa vuorokaudessa. Kaatopaikalle on tehty 30.8.2000 päivätty perustilaselvitys. Selvityksessä on tarkasteltu pinta ja pohjavesiä, kaatopaikkakaasun muodostumista, jätetäyttöä ja sen hajoamistilaa. Lisäksi selvityksessä on esitetty laskelmat kaatopaikkakaasun muodostumisesta sekä arvio jätetäytön hajoamistilasta. KAATOPAIKAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kaatopaikan käyttöhistoria Kaatopaikan jätetäyttöalueen pinta ala on noin 9,2 hehtaaria. Kaatopaikalle on läjitetty pääasiassa yhdyskuntajätettä. Puolmatkan kaatopaikka aloitti toimintansa vuonna 1970. Ensimmäinen varsinainen kaatopaikkasuunnitelma tehtiin vuonna 1979. Jätteen läjitys toteutettiin vuoteen 1984 saakka päätypengerryksenä puskukoneella. Vuodesta 1984 lähtien läjitys on tapahtunut kerrostäyttönä ja jätetäyttö on tiivistetty kaatopaikkajyrällä. Kaatopaikka alueella on kompostoitu jätevesilietettä vuodesta 1987 alkaen. Lietteen kompostointialue sijaitsee kaatopaikan etelä lounaispuolella. Kaatopaikan eteläpuolella sijaitsevan maankaatopaikan toiminta aloitettiin vuonna 1999. Kaatopaikan pohjoispuolisella jätteiden vastaanottoalueella aloitettiin vuonna 2000 sähkölaite ja elektroniikkaromun vastaanotto. Kaatopaikan käyttö, rakenteet ja varustus Kaatopaikka on avoinna maanantaista torstaihin klo 7 18 ja perjantaisin klo 7 16.30. Huhti ja toukokuussa sekä syys ja lokakuussa kaatopaikka on avoinna kolmena lauantaina klo 9 15. Kaatopaikka suljetaan viimeistään 31.10.2007. Jätetäyttöalueen ulkopuolisella kaatopaikka alueella harjoitetaan sulkemisen jälkeen puhdistamolietteen aumakompostointia, hyötyjätteiden lajittelua ja välivarastointia, kotitalouksien ongelmajätteiden pienerien vastaanottoa ja välivarastointia, öljyisten maiden vastaanottoa ja esikäsittelyä sekä maankaatopaikkatoimintaa. Nykyinen jätteiden vastaanottoalue ja toimistorakennus otettiin käyttöön vuonna 1992. Rakennuksessa on myös työntekijöiden sosiaalitilat.
7 (66) Kaatopaikka alue on pääosin aidattu vuonna 2002. Kaatopaikkavesialtaiden alueelle rakennettiin aita vuonna 2005. Jätteiden vastaanottoalue aidattiin vuonna 1992 ja alue on varustettu lukittavalla portilla. Kaatopaikka alueella on tarvittava aluevalaistus. Eri toimintapisteille on alue ja paikkakohtaiset opasteet. Alueella on kameravalvontaa. Kaatopaikan työskentelee kaksi henkilöä. Kaatopaikkavaaka otettiin käyttöön vuonna 1992. Vaa'an punnituskyky on 20 40 t. Kaatopaikalla on käytössä kaatopaikkajyrä ja kaivinkone. Kaatopaikkajyrä säilytetään ja huolletaan jätetäyttöalueella sijaitsevassa varasto ja huoltorakennuksessa. Kaivinkone säilytetään maankaatopaikan alueella ja se huolletaan kestopäällystetyllä vastaanottoalueella. Kaatopaikka alueella on yksi 2 m 3 :n polttoöljysäiliö. Säiliö on tarkoitettu kaatopaikkajyrän tankkaukseen. Säiliö on sijoitettu kaatopaikkajyrän varasto ja huoltorakennukseen. Säiliö sijaitsee maapohjalla eikä siinä ole varusteita. Jätteidenkäsittelyalue arvioidaan liitetyn sähköverkkoon 1970 luvulla. Sähköenergian kulutus oli 59 MWh vuonna 2003. Valumavesien käsittelyjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1981. Järjestelmä sisälsi kaksi tuloallasta, tasausaltaan, laskeutusaltaan, pinnan korkeuden säätöaltaan, kokooja ja siivilöintikaivot sekä sorasuodattimen. Kaatopaikkaveden pumppaus Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriin aloitettiin vuonna 1987. Kaatopaikkakaasun keräys ja soihtupoltto aloitettiin vuonna 2002. Kaasupumppaamo ja soihtupoltin sijaitsevat jätteiden vastaanottoalueella. Kaatopaikan nykytila Pintakerrokset Kaatopaikan luiskankaltevuudet ovat 1:2,5 1:4. Pääosin luiskat ovat loivempia kuin 1:3. Jätteen hajoamistila Jätetäytön arvioidaan olevan metaanintuottovaiheessa. Kaatopaikan biologisten prosessien muuttumista kuvaavia kehitysvaiheita on yhteensä viisi. Metaanintuotto on toiseksi viimeinen ja pisimpään kestävä vaihe. Kaatopaikan vakavuus Kaatopaikan pohjamaan vakavuutta on tarkasteltu käytettävissä olevien maaperätietojen perusteella. Vakavuusselvityksessä todetaan, että Puolmatkan kaatopaikan pohja on kantavaa. Mahdolliset riskit liittyvät jätetäytön sisäiseen vakavuuteen.
8 (66) Jätetäyttöalueen sisäisestä vakavuudesta kaatopaikan lopullisessa tilanteessa on tehty laskennallinen vakavuustarkastelu. Lähtöarvoina on käytetty enimmäistäyttökorkeutta +90,0, luiskakaltevuutta 1:3, täytön tilavuuspainoa = 15 kn/m 3 ja kitkakulmaa = 20º sekä koheesiota c = 5 kpa. Kohteessa ei ole tehty in situ tutkimuksia. Pohjaveden pinnantason oletetaan sijaitsevan luonnollisen maanpinnan tasossa eikä täytössä ole huokosveden ylipainetta. Pienimmäksi kokonaisvarmuuskertoimeksi on luiskakaltevuudella 1:3 saatu laskelmilla F = 1,53. Kokonaisvarmuuden vähimmäisarvona kohteessa voidaan pitää F = 1,5. Lasketut varmuudet ovat riittäviä. Lupahakemuksen sisältämät toiminnot Järvenpään kaupungin tekninen lautakunta hakee ympäristölupaa harjoittaa jätteidenkäsittelyalueella seuraavia toimintoja ja käsitellä seuraavia jätteitä: yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle 16 000 t/a kaatopaikan sulkeminen ja käytöstä poistaminen; kunnostaminen ja jälkihoito lajittelemattoman rakennusjätteen sijoitus kaatopaikalle 3 000 t/a lasijätteen sijoitus kaatopaikalle 60 t/a asfalttijätteen hyödyntäminen kaatopaikan tierakenteissa 10 000 t/a betonijätteen hyödyntäminen kaatopaikan rakenteissa (> 150 mm) ja sijoitus kaatopaikalle (<150 mm) yhteensä 5 500 t/a lievästi pilaantuneiden maa ainesten hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa ja kaatopaikan peitemaana 20 000 t/a ylijäämämaan käyttö peitemaaksi ja kaatopaikkarakenteisiin 20 000 t/a kantojen vastaanotto, varastointi ja haketus 500 t/a. Kaatopaikalla käsiteltävät jätteet Yleistä Jätteiden pienerien vastaanottopiste sijaitsee jätteiden vastaanottoalueella toimistorakennuksen ja vaakalaitteiston läheisyydessä. Pienjäte erät kerätään katetulle lavalle. Täyttynyt lava tyhjennetään kaatopaikalle. Jätteen vastaanotto ja sijoitus kaatopaikalle päättyy viimeistään 31.10.2007. Yhdyskuntajäte 20 03 01 Lasijäte Lupaa haetaan jatkaa tavanomaiseksi luokiteltavan yhdyskuntajätteen sijoitusta kaatopaikalle. Sijoitettava jätemäärä on 16 000 t/a. Vuonna 2004 kaatopaikalle sijoitettiin yhdyskuntajätettä 10 911 t. Lupaa haetaan jatkaa lasijätteen sijoitusta kaatopaikalle vuosina 2006 ja 2007. Sijoitettava jätemäärä on 60 t/a.
9 (66) Vuonna 2004 kaatopaikalle sijoitettiin lasijätettä 57 t. Rakennusjäte Asfalttijäte Betonijäte Lupaa haetaan jatkaa lajittelemattoman rakennusjätteen sijoitusta kaatopaikalle. Sijoitettava jätemäärä on 3 000 t/a. Vuonna 2004 kaatopaikalle sijoitettiin rakennusjätteen rejektiä 3 350 t. Lupaa haetaan jatkaa asfalttijätteen vastaanottoa ja hyödyntämistä kaatopaikalle vuosina 2006 ja 2007. Vastaanotettava jätemäärä on 10 000 t/a. Vuonna 2004 kaatopaikalle vastaanotettiin asfalttijätettä 9 043 t. Lupaa haetaan jatkaa betonijätteen vastaanottoa ja hyödyntämistä kaatopaikalle vuosina 2006 ja 2007. Betonijäte (> 150 mm) hyödynnetään kaatopaikan rakenteissa ja betonijäte (< 150 mm) loppusijoitetaan kaatopaikalle. Vastaanotettava betonijätemäärä (> 150 mm) on 500 t/a ja (< 150 mm) on 5 000 t/a. Vuonna 2004 kaatopaikalle vastaanotettiin betonijätettä (> 150 mm) 357 t ja betonijätettä (< 150 mm) 4 526 t. Ylijäämämaat Lupaa haetaan jatkaa ylijäämämaan sijoitusta kaatopaikalle. Sijoitettava maa ainesmäärä on 20 000 t/a. Ylijäämämaa aines varastoidaan maankaatopaikalla. Vuonna 2004 kaatopaikalle sijoitettiin ylijäämämaita 26 547 t. Lievästi pilaantuneet maa ainekset Lupaa haetaan jatkaa lievästi pilaantuneen maa aineksen sijoitusta kaatopaikalle. Sijoitettava jätemäärä on 20 000 t/a. Vuonna 2004 kaatopaikalle sijoitettiin lievästi pilaantuneita maaaineksia 296 t. Kantojen varastointi ja haketus Lupaa haetaan jatkaa kantojen varastointia ja haketusta kaatopaikalla. Kantojen enimmäisvarastointiaika ja haketusväli on kaksi vuotta. Hakekasa säilytetään kaatopaikalla. Hake toimitetaan jätevesilieteen kompostoinnin seosaineeksi. Varastoitava kantojätemäärä on 500 t/a. Vuonna 2004 kaatopaikalla varastoitiin kantoja 2 113 t.
10 (66) Kuormien vastaanotto ja tarkastus Kaatopaikan täyttö Kaatopaikalle tulevat jätekuormat punnitaan ja tarkastetaan. Tuotavista jäte eristä vaaditaan kaatopaikkakelpoisuustodistukset. Tarpeen mukaan jätekuormista otetaan näytteitä. Tarkistuksista tehdään pöytäkirjat ja mahdollista poikkeamista ilmoitetaan asianomaisen kunnan ympäristöviranomaiselle. Kaatopaikan nykyinen korkeustaso on +74 +87. Täyttöalueen suunniteltu ylin korkeustaso ennen pintarakenteita on noin +90. Täytön luiskakaltevuus on enimmillään 1:3. Kaatopaikan täyttöä tehdään suunnitelmallisesti alueittain ja lohkoittain kerrostäyttönä. Täyttöpaikat valintaan vaikuttavat tieyhteyksien järjestäminen, kaasunkeräysjärjestelmän rakentaminen ja tuuliolosuhteet. Jätetäytön kerrospaksuus on noin 2 3 metriä. Jätekuormat puretaan valmiin täyttökerroksen päälle. Jätteet murskataan ja tiivistetään kaatopaikkakoneella täyttöluiskaan. Täyttöpengertä ja luiskaa tasataan ja tiivistetään ajamalla työkoneella useaan kertaan. Kelirikkoaikoina ajoneuvojen liikennöitävyyteen täyttöalueella kiinnitetään erityisesti erityistä huomiota. Tarvittaessa tiivistetty jäte peitetään 0,2 0,3 metrin maakerroksella. Peitemaana voidaan käyttää ylijäämämaita, tarkoitukseen soveltuvia rakennusjätteitä, kompostoitua materiaalia tai erikseen hankittavia materiaaleja, kuten lievästi pilaantuneita maa aineksia ja maa aineksia, joiden mineraaliöljypitoisuus on alle 1 000 mg/kg. Peitemaan väliaikainen varastointi toteutetaan täyttöalueella. Kaatopaikan työkoneina ovat kaatopaikkajyrä ja traktorikuormaaja. Peitemaan lisäksi kaatopaikalla tarvitaan runkoteiden kunnossapidossa kantavuutta parantavia massoja. Kaatopaikan tilantarve ja käyttöaika Kaatopaikan kokonaistäyttötilavuus on noin 1,3 milj.m 3. Käyttötilavuutta oli jäljellä kesäkuussa 2005 arviolta 0,34 milj.m 3. Kaatopaikan käytöstä poistaminen Yleistä Puolmatkan kaatopaikka kunnostetaan vuosina 2008 2011. Kaatopaikan kunnostamisen vaiheet ovat luiskien muotoilu, jätetäytön tasaaminen ja mahdollinen lisätiivistys, esipeittokerroksen rakentaminen ja varsinaisten pintakerrosten rakentaminen. Kaatopaikan täyttöalue muotoillaan jätteellä ja maa aineksella. Kaatopaikkarakenteissa ja peitemaana voidaan käyttää ylijäämämaita, tarkoitukseen soveltuvia rakennusjätteitä, kompostoitua materiaalia tai
11 (66) lievästi pilaantuneita maa aineksia. Peitemaat välivarastoidaan väliaikaisesti täyttöalueella. Haitta aineita sisältäviä maa aineksia käytetään tiivistyskerroksen alapuolisissa rakennekerroksissa. Kaatopaikka alueen tuleva käyttö Kaatopaikka alueen tulevasta maankäytöstä ei ole tehty sitovia päätöksiä. Alustavien tarkastelujen mukaan aluetta voitaisiin käyttää esimerkiksi virkistysalueena. Valmistelevat sulkemistyöt Luiskaukset ja muotoilut Täytön jyrkät luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 1:4. Luiskausmassat käytetään alueen tasauksiin ja muotoiluun. Tarvittaessa jätetäyttöä lisätiivistetään ennen esipeittokerroksen rakentamista. Kaatopaikan pinta muotoillaan siten, että pinnan kaltevuus on 1:20. Esipeittokerros Esipeittokerroksen tehtävänä on estää mineraalitiivisteen ja jätteen sekoittuminen, edistää paineen jakautumista ylempää kerrosta tiivistettäessä ja johtaa kaasua kaasunkeräysrakenteisiin. Tasattu jätetäyttö esipeitetään 0,2 0,3 metrin maakerroksella ja tiivistetään huolellisesti. Esipeittokerrosmateriaalina käytetään esimerkiksi ylijäämämaata tai muita luonnonmaa aineksia. Pintaeristysrakenteet Yleistä Kaatopaikalle tulevat pintarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: pintakerros, 2 metriä suodatinkangas kuivatuskerros, 0,5 metriä suodatinkangas tiivistyskerros, > 0,5 metriä suodatinkangas kaasunkeräyskerros, 0,3 metriä. Pintaeristysrakenteen tarkoituksena estää mahdollisimman tehokkaasti sadevesien imeytyminen jätetäyttöön ja toimia kasvualustana täyttöalueen maisemoitumiselle. Lisäksi pintarakenne ohjaa jätetäytöstä muodostuvaa kaasua kaasunpoistokaivoihin. Kaasunkeräys Kaasunkeräyskerros rakennetaan esipeittokerroksen päälle. Kerroksen tehtävänä on johtaa kaatopaikkakaasu hallitusti keräyskaivoihin. Materiaalina käytetään karkeaa lajittunutta ainesta, geosynteettistä kerrosta tai rengasrouhetta.
12 (66) Tiivistyskerros Tiivistyskerroksen tarkoituksena on estää sadevesien imeytyminen jätetäyttöön ja ohjata jätetäytössä muodostuvaa kaatopaikkakaasua kaasunpoistokaivoihin. Kerroksen materiaalin vedenläpäisevyyskerroin k on < 1 x 10 8 m/s. Kerroksen materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi savea, murskebentoniittia tai kuitusavea. Materiaalin valinnassa on huomioitava erityisesti materiaalierien mahdolliset laatuvaihtelut. Mineraalinen tiivistysmateriaali tulee tiivistää ennakkokokeilla määritettyyn tiiveyteen riittävän pienen vedenläpäisevyyden saavuttamiseksi. Materiaalin vesipitoisuus on oltava mieluiten muutaman prosenttiyksikön optimivesipitoisuutta korkeampi. Materiaalin tiivistysominaisuudet ja tiivistyminen vallitsevissa olosuhteissa testataan ennakkokokeilla ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Testaaminen onnistuu parhaiten jätetäytön päälle rakennettavalla koekentällä. Tiivistämiseen käytetään samaa kalustoa kuin varsinaisen tiivistyskerroksen rakentamiseen. Tiivistyskerroksen rakentamisessa on huomioitava vallitsevat sääolosuhteiden vaikutus rakenteeseen. Kylmyys voi aiheuttaa vaurioita tiivistysrakenteeseen, tuuli ja auringonpaiste voivat aiheuttaa liiallista kuivumista ja sateella työ vaikeutuu. Työ on tehtävä lämpötilan ollessa yli + 5 C. Tarvittaessa työ on varauduttava keskeyttämään. Sään vaurioittama materiaali on aina poistettava ja korvattava uudella tiivisteellä. Puutteellisesti tiivistetty kohta on tiivistettävä uudelleen. Kuivatuskerros Kuivatuskerroksen tehtävänä on alentaa tiivistysrakenteeseen kohdistuvaa hydraulista gradienttia ja johtaa pintarakenteesta kasvukerroksen läpi suotautuva sadevesi pois rakenteesta. Vesi poistuu rakenteesta painovoimaisesti, jos kaltevuus on riittävä. Kerroksen suositeltava vedenläpäisevyyskerroin k on > 1 x 10 3 m/s. Materiaalina käytetään esimerkiksi soraa. Kerros erotetaan tarvittaessa ala ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankailla. Kuivatuskerroksen rakentamisessa on otettava huomioon hydrostaattisen paineen minimointi, materiaalin vedenläpäisevyys, hydraulinen gradientti, imeytyvä vesimäärä ja yläpuoliset rakenteet. Lisäksi on huomioitava eroosionkestävyys, liukumisen estäminen luiskissa ja kerroksen pinnan suojaustarve. Pintakerros Pintakerroksen toiminnallisena tavoitteena on mineraalitiivisteen routasuojaus ja kuivumisen estäminen, sadevesien imeytymisen vähentäminen ja pintavalunnan edistäminen, kasvillisuuden vedensaannin turvaaminen ja alempien kerrosten suojaaminen kasvien juurilta. Erityisesti luiska alueilla on huomioitava materiaalin kestävyys pintaeroosiota vastaan.
13 (66) Kerroksen alaosaan rakennetaan 1,7 metriä paksu perusmaakerros ja sen päälle 0,3 metrin kasvukerros. Kasvukerrokseen käytetään turverouheesta ja maa aineksesta valmistettua materiaalia. Kaatopaikalle soveltuvat matalajuuriset kasvilajit. Muutoin kasvien juuret saattavat tunkeutua tiivistyskerrokseen saakka ja vaurioittaa sitä. Erityisrakenteet Yleistä Yhdyskuntajätteen kaatopaikan eteläreunalla maankaatopaikka rakennetaan jätetäyttöalueen päälle. Ympäristölupahakemuksessa yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan raja alueen pintaeristysrakenne poikkeaa valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (VNp 861/1997) vaatimuksista. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan raja alueen pituus on noin 570 metriä ja maksimi korkeus noin 23 metriä. Alueen pinta ala on noin 3,4 hehtaaria. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan raja alueen luiskarakenteen osuus koko jätetäyttöalueen sulkemisrakenteesta on noin 37 %. Toteutettu rakenne Yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan raja alueen rakennetta on toteutettu vuosina 2003 ja 2004. Tehdyn rakenteen pinta ala on noin 0,4 hehtaaria. Poikkeava rakenne Ympäristölupahakemuksessa haetaan lupaa jatkaa poikkeavan eristysrakenteen rakentamista yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan raja alueelle. Pintarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: maankaatopaikka pintakerros, 2 metriä suodatinkangas kuivatuskerros, 0,5 metriä suodatinkangas jätetäyttö. Kaatopaikan jätetäytön alaosaan on rakennettu salaoja kaatopaikkavesien keräämiseksi. Kuivatuskerros rakennetaan betonimurskeesta ja louheesta. Kerros toimii vesien johtamisen lisäksi kaatopaikkakaasunkeräyskerroksena. Perustelut poikkeavalle rakenteen toteuttamiselle Järvenpään kaupungin tekninen toimi toteaa, että toteutetun poikkeavan pintaeristysrakenteen korvaaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi esitetty rakenne on hyväksytty aiemmassa ympäristöluvassa.
14 (66) Poikkeavan eristysrakenteen mahdollisina terveys ja ympäristövaikutuksina on tarkasteltu kaatopaikkavesiä ja kaatopaikkakaasua. Rakenteen kuivatuskerros johtaa kaatopaikkavedet luiskan alaosan salaojaan ja edelleen kaatopaikkavesien tasausaltaaseen. Kuivatuskerroksen päälle tulee tiivis pintakerros ja maankaatopaikan täyttö. Sijoitettavat maa ainekset ovat puhtaita ylijäämämaa aineksia. Rakenne varmistaa, ettei kaatopaikan jätetäyttöön pääse suotautumaan sadevesiä. Maankaatopaikalta purkautuu vähäisessä määrin puhtaita sadevesiä kaatopaikan ja maankaatopaikan välirakenteen kuivatuskerrokseen. Vesimäärällä ei ole merkitystä jätevedenpuhdistamon kuormitukseen. Pintaeristysrakenteet varmistavat, ettei kaatopaikkakaasua pääse purkautumaan pintakerroksen kautta ilmaan. Pintaeristyksen kuivatuskerroksesta kaasu imetään kaatopaikkakaasun keräys ja käsittelyjärjestelmään. Järvenpään kaupungin tekninen toimi toteaa edellä olevan selvityksen perusteella, ettei poikkeavasta pintaeristysrakenteesta voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaasun keräys ja talteenotto Kaatopaikka alueelle rakennettiin kaasunkäsittelyjärjestelmä vuonna 2002. Alueella on tällä hetkellä kuusi kaasun pystykeräyskaivoa ja kaksi vaakasalaojaa. Vaakasalaojissa on yhteensä neljä imuputkea. Kaasunkeräysjärjestelmään rakennetaan 10 uutta pystykeräyskaivoa. Tarvittaessa nykyisen järjestelmän imukaivoja korotetaan ja imulinjoja uusitaan jätetäytön pinnankorkeuden noustessa. Kaatopaikka alueella on kaatopaikkakaasupumppaamo. Pumppaamolta kaasu johdetaan soihtupolttimelle. Laadunvalvonta Yleistä Kaatopaikan pinnan muotoilun ja esipeittokerroksen osalta ei tarvita erityisiä laadunvarmistustoimenpiteitä. Seuranta tapahtuu työtapatarkkailuna. Rakennustyön aikaista laadunvalvontaa tekevät tilaajan puolelta valvoja ja riippumaton laadunvalvoja sekä urakoitsija. Koetiivistyskenttä Ennen pintarakenteeseen kuuluvan tiivistyskerroksen rakentamista urakoitsija tekee koetiivistyskentän. Koerakenteella selvitetään materiaalin toimivuus työkohteessa ja olosuhteissa ja materiaalin levitys ja tiivistysmenetelmät sekä tiivistysvaatimusten sovellettavuus että työn toteutuksessa käytettävät laadunvalvontamenetelmät ja hyväksymistasot. Koerakenteen on vastattava lopullista rakennetta. Urakoitsija teettää koetiivistyskentän materiaalista laboratoriossa vedenläpäisevyyskokeen. Koe tehdään materiaalille, jonka kuivatilavuuspaino vastaa koetiivistyskentällä saavutettua tasoa. Koemateriaalin on täytettävä asetetut vedenläpäisevyysvaatimukset. Koekentän ja laboratoriomit
15 (66) tausten tulosten perusteella hyväksytään urakoitsijan ja riippumattoman laadunvalvojan kentällä soveltamat laadunvalvontamenetelmät ja hyväksymistasot. Materiaalien ja rakentamisen laadunvalvonta Urakoitsijalla on päävastuu pintarakenteen rakentamisesta ympäristöviranomaisen ohjeiden ja työnaikaisin laadunvarmistusmittauksien mukaisesti. Urakoitsijan laadunvalvontaohjelma sisältää materiaalin hyväksyttämismenettelyn, työ ja laadunvalvontamenetelmien hyväksyttämismenettelyn, työjärjestyksen ja aikataulun, mittaussuunnitelman, näytteenottosuunnitelman ja menetelmät, tutkittavat parametrit ja niiden vaatimustasot, raportointimenettelyn ja dokumentoinnin, toimenpiteet poikkeamien kohdalla ja tarkastukset. Lupahakemusasiakirjoissa on esitetty ohjeet tiivistyskerroksen materiaalin testaukselle ja rakentamiselle. Lisäksi on kirjattu menettelytavat materiaalien kelpoisuuden toteamiseksi ja urakoitsijan ja riippumattoman laadunvalvojan työnjaollisia ohjeita. Riippumaton laadunvalvonnan toteutus Riippumaton laadunvalvoja toimii tilaajan edustajana teknisissä ja toiminnallisissa laadunvalvontaan liittyvissä asioissa. Laadunvalvoja tekee oman erillisen laadunvalvontaohjelman. Riippumaton laadunvalvoja valvoo myös koekenttärakentamisen. Lisäksi valvoja osoittaa urakoitsijan tekemän lopputuotteen teknisen ja toiminnallisen laadun sekä tekee laadunvalvontakokeita urakoitsijan kokeista riippumatta. Valvoja tekee muita tarpeellisiksi katsomiaan laadunvalvontatoimenpiteitä suunnitelmien ja vaatimusten mukaisen lopputuloksen varmistamiseksi. Raportointi Riippumaton laadunvalvoja kokoaa tiivistysrakenteesta kertyneet materiaali, tutkimus ja koemittaustulokset yhteen. Laadunvalvoja tekee raportin tilaajan ja ympäristöviranomaisten hyväksyttäväksi ja käyttöönottotoiminnan aloittamiseksi. Vesien johtaminen ja käsittely Kaatopaikkaveden käsittely ennen sulkemista Kaatopaikkavesien keräys Kaatopaikan ympärillä on ympärysojat. Kaatopaikan pohjois ja itäosasta kaatopaikkavedet kerätään siirtopumppaamoon, josta vedet pumpataan siirtoviemärin kautta kaatopaikan lounaisreunan allasalueelle. Siirtoviemärilinjan pituus on 550 metriä. Kaatopaikkavedet valuvat aluksi kaatopaikkavesien tuloaltaaseen. Altaasta vedet johdetaan kaivon kautta tasausaltaaseen. Tasausaltaasta vedet lasketaan siivilöintikaivon kautta laskeutusaltaaseen, ja siitä edelleen
16 (66) sorasuodattimen kautta veden pinnan korkeuden säätöaltaaseen. Säätöaltaasta kaatopaikkavesi johdetaan purku ja mittauskaivon kautta siirtopumppaamolle ja edelleen Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Purku ja mittauskaivo on varustettu ylivuotoputkella. Ylivuotoputki on johdettu kaivon länsipuoleiseen avo ojaan. Tasaus ja laskeutusaltaiden välissä oleva siiviläkaivo on varustettu 3 mm:n reikäkoon siiviläkorilla. Siivilä erottaa kaatopaikkavedestä irtoroskia. Siivilä toimii myös ilmastimena. Altaat Kaatopaikka alueen vesien keräilyyn ja käsittelyyn tarkoitettujen altaiden tilavuudet ovat seuraavat: Allas Pituus (m) Leveys (m) Syvyys (m) Max. tilavuus (m 3 ) Tuloallas (P) 12 11 1,6 120 Tuloallas (L) 12 13 1,6 150 Tasausallas 40 14 2 760 Laskeutusallas 52 14 2 1 010 Säätöallas 17 13 2,5 280 Tuloallas (P) on puhtaiden valumavesien keräysallas. Altaaseen johdetaan yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja maankaatopaikan ulkopuoliset puhtaat vedet. Tuloallas (L) on kaatopaikkavesien keräysallas. Altaaseen kerätään kaatopaikkaveden lisäksi jätevedenpuhdistamolietteen kompostikentän likaiset vedet. Altaiden rakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: jakavana kerroksena karkeaa soraa tai mursketta, 0,3 metriä pohjamaa. Altaiden pohjalla ei ole varsinaisia rakenteina. Pohjamaana on savikerros, jonka paksuus on ohuimmillaan lähes kaksi metriä. Savikerroksen alapuolella on silttimoreenikerros. Altaiden välissä on pintakerroksena 0,1 metrin murskesorakerros # 0 32. Osalla altaiden välistä aluetta on kuitukangas perusmaan ja jakavan kerroksen välissä. Kaatopaikkaveden käsittely sulkemisen jälkeen Pintavedet Jätetäytöstä suotautuva kaatopaikkavesi johdetaan ympäryssalaojaan. Kaasunkeräyskerros johtaa vesiä salaojaan ja purkaa kaatopaikkavesipainetta täytön luiskan juuresta. Ulkopuolisten pintavesien pääsy kaatopaikka alueelle on estetty niskaojilla. Ojia ei ole kaatopaikan pohjois ja luoteisalueilla. Viimeistellyltä jätetäyttöalueelta tulevat puhtaat pintavaluntavedet johdetaan kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmien ohi niskaojiin.
17 (66) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puolmatkan kaatopaikka on aidattu ja sitä valvotaan jatkuvasti. Alueen tiet ovat kestopäällystettyjä. Koko alue on valaistu. Kaatopaikalla on kattava ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, joka täyttää vähintään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä esitetyt vaatimukset. Puolmatkan kaatopaikan kaatopaikkavesien tasausallas ja vesien keräilyssä ja johtamisessa käytettävät rakenteet ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä. Kaatopaikkavedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle, jossa ne kuormittavat puhdistamoa ja osaltaan myös puhdistamon purkuvesistöä. Kaatopaikkavedet voivat myös vaikuttaa jätevedenpuhdistamon lietteen laatuun ja haitata sen hyödyntämismahdollisuutta. Kaatopaikkaveden osuus jätevedenpuhdistamon kuormituksesta on kuitenkin niin vähäinen, ettei edellä mainittuja haittavaikutuksia ole odotettavissa. Paikalliset kaatopaikkaveden käsittelytekniikat, esimerkiksi haihdutus tai käänteisosmoosi, ovat kalliita ja häiriöalttiita. Lisäksi niissä syntyy huomattavasti käsittelyjäännöstä, joka joudutaan sijoittamaan kaatopaikalle. Käsittelyjäännös sisältää kaatopaikkaveden epäpuhtaudet, jotka siirtyvät suotovesien mukana uudelleen kaatopaikkavesiin. Kaatopaikkakaasun keräysjärjestelyissä käytetään ajanmukaisia ja koeteltuja rakenteita. Kerätty kaatopaikkakaasu ohjataan soihtupolttokäsittelyyn. Poltossa kaasun metaani hapettuu huomattavasti haitattomammaksi hiilidioksidiksi. Kaasun energian kustannustehokas hyödyntäminen edellyttää sopivaa hyödyntämispaikkaa kaatopaikan läheisyydessä. Toistaiseksi tällaista paikkaa ei ole löytynyt. Kaasun soihtupoltolle vaihtoehtoinen käsittely on kaatopaikkakaasun sisältämän metaanin hapettaminen kaatopaikan pintakerroksessa hiilidioksidiksi. Menetelmän kustannukset ja energiakäyttö ovat selvästi pienemmät kuin soihtupoltossa. Hapetusmenetelmän käyttövarmuus ja käsittelyteho ovat kuitenkin soihtupolttoa huomattavasti alhaisemmat Puolmatkan kaatopaikan kokoluokassa. Kaatopaikan viimeistelyrakenteet tehdään vähintään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen edellyttämällä tavalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Kaatopaikkavedet Yleistä Kaatopaikkavedet on johdettu kunnalliseen viemäriin vuodesta 1987 lähtien. Jätevedet puhdistetaan Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Ympäristöhaittoja saattavat aiheuttaa pintavaluntavedet. Kaatopaikkaaluetta ei laajenneta, joten kaatopaikka alueella muodostuvan pintaveden
18 (66) määrä ei muutu. Kaatopaikan mahdollinen pintavesikuormitus lasketaan näytteiden analyysitulosten ja virtaamamittausten perusteella. Kaatopaikkatoiminnasta pintavesiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset vähenevät jatkokäytön aikana nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Vaikutuksia vähentävät kaatopaikkavesien käsittelyn tehostaminen. Kaatopaikan vaiheittainen lopettaminen pienentää sadannan imeytymisalueita ja siten kaatopaikkavesimäärää. Lisäksi biohajoavan jätteen erilliskeräyksen ja käsittelyn tehostaminen vähentävät kaatopaikalle sijoitettavassa jätteessä olevan biohajoavan aineksen määrää, mikä osaltaan parantaa kaatopaikkaveden laatua. Kaatopaikan käytöstä poistamisen arvioidaan vähentävän merkittävästi kaatopaikan kielteisiä vaikutuksia pintavesiin. Tiiviit pintarakenteet estävät sadeveden imeytymisen jätetäyttöön. Kaatopaikan sisäinen vesi Kaatopaikka alueella on kolme kaatopaikan sisäisen veden tarkkailuputkea. Putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa T1 tasolla +71,82 +83,82 putkessa T2 tasolla +75,44 +83,44 putkessa T3 tasolla +72,94 +83,94. Veden pinta oli 18.10.1999 +71,85 (T1). Veden pinta oli 11.10.2004 +76,52 (T2) ja +76,69 (T3). Tällä hetkellä kaatopaikka alueen sadevedestä noin 45 % suotautuu jätetäyttöön. Suotautuvan veden määrä on noin 29 000 m 3 /a. Lupahakemuksessa esitettyjen rakenteiden valmistumisen jälkeen jätetäyttöön suotautuvan veden määrän arvioidaan olevan noin 5 % sadannasta eli 3 300 m 3 /a. Viemäröitävä jätevesi Vuosina 2002 2004 viemäriin johdettu vuosittainen jätevesimäärä on ollut 22 347 m 3 29 914 m 3. Vuosina 2000 2004 jäteveden ph arvot olivat 7,3 7,9, sähkönjohtavuus 120 ms/m 437 ms/m ja kloridipitoisuus 93 mg/l 350 mg/l. Viemäröitävän jäteveden kokonaiskuormitus oli vuonna 2004 seuraava: BOD 7 1,4 kg O 2 /d 510 kg O 2 /a COD Cr 25 kg O 2 /d 9 200 kg O 2 /a NH 4 5,8 kg N/d 2 100 kg N/a kok. N 6,9 kg/d 2 500 kg/a kok. P 0,024 kg/d 8,7 kg/a kiintoaine 2,5 kg/d 930 kg/a sinkki 0,002 kg/d 0,7 kg/a. Vuosina 2002 2004 jätevesikuormitus on ollut merkittävää lähinnä typen osalta. Puolmatkan kaatopaikan jätevesien aiheuttama kuormitus jätevedenpuhdistamolle on enintään 0,1 % puhdistamon koko tulokuormituksesta.
19 (66) Kaatopaikkaveden laatuvaihteluita koko vuoden ajalla voidaan arvioida sähkönjohtavuusmittauksilla. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Puolmatkan kaatopaikan maaperä ja pohjavesiolosuhteista johtuen kaatopaikan vaikutukset pohjaveden laatuun rajoittuvat itse kaatopaikkaalueelle. Kaatopaikan läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä talousvesikaivoja. Kaatopaikasta maaperään ja pohjaveteen kohdistuvan riskin arvioidaan vähenevän merkittävästi, kun kaatopaikka suljetaan. Tiiviillä pintarakenteilla estetään sadeveden imeytyminen jätetäyttöön, mikä vähentää haitta aineiden kulkeutumisen riskiä. Kaatopaikkakaasu Kaasun muodostuminen Kaatopaikkakaasua muodostuu jätteen sisältämän orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisesti eli mätänemällä. Muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä riippuu muun muassa jätemäärästä ja jätteen sisältämän orgaanisen aineen osuudesta, laadusta ja hajoamisnopeudesta. Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaanin osuus on keskimäärin 55 t % ja hiilidioksidin 45 t %. Metaanin osuus voi vaihdella 20 75 % kaatopaikan olosuhteista ja hajoamistilasta riippuen. Kaatopaikkakaasu sisältää myös vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia erilaisia rikki ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Laskennallisesti arvioituna kaasun muodostuminen on suurimmillaan vuoden 2005 paikkeilla. Arvioitu kaasutuotto on 237 m 3 /h. Kaasuntuotto vastaa 70 % kaasusaannolla noin 0,8 MW polttoainetehoa. Kaasun laatu ja talteensaantiaste Kaatopaikkakaasun laatua on mitattu vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 2003 kaasun laatu ja määrä olivat seuraavat: kaasun keskimääräinen metaanipitoisuus 37 t %, hiilidioksidipitoisuus 32 t % ja happipitoisuus 3 t % kaasun keskimääräinen virtaama 84 m 3 (n)/h. Kaatopaikka alueella on talteenotettu kaatopaikkakaasua vuodesta 2002 alkaen. Keräysjärjestelmästä kaasu pumpataan soihtupolttimelle. Vuonna 2003 kaatopaikkakaasun keräystuotto oli seuraava: talteenotettu kaasumäärä 0,4 milj.m 3 /a keskimääräinen polttoaineteho 307 kw. Kaatopaikkakaasun arvioitu talteenottoaste on tällä hetkellä noin 65 %.
20 (66) Kaasupäästöt ilmaan Kaatopaikan pinnalta 20.8.2005 tehdyissä mittauksissa metaani ja hiilidioksidipitoisuudet olivat suhteellisen matalia. Perustilaselvityksen yhteydessä tehtyihin mittauksiin verrattuna metaanipitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä. Perustilaselvityksen jälkeen kaatopaikalle on rakennettu kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä, joka vaikuttanee tulokseen. Lisäksi metaani hapettunee jätetäytön pintarakenteessa. Sulkemisen aikana jätteiden siirto ja kaivu aiheuttavat hetkittäisiä kaatopaikkakaasun suurempia päästöjä. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen kerätty kaatopaikkakaasu käsitellään soihtupoltolla. Kaasunkeräys ja käsittely vähentävät kaasun vapautumista ilmakehään. Vuonna 2004 kaatopaikalta purkautui ilmaan metaania noin 121 t ja hiilidioksidia 585 t. Haju Hajua aiheutuu itse jätteestä ja sen hajoamistuotteista. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävä haju johtuu pääosin rikkiyhdisteistä (rikkivety, merkaptaanit ym). Hajupäästöjä rajoitetaan jätteen tiivistämisellä, jätteiden säännöllisellä peittämisellä ja kerrallaan peittämättä olevan jätetäytön pinta alan minimoinnilla. Lisäksi kaatopaikkakaasun keräyksellä ja käsittelyllä sekä vähentämällä kaatopaikalle sijoitettavan orgaanisen jätteen määrää vähennetään hajupäästöjä. Pöly ja mikrobipäästöt Pölypäästöjä aiheuttavat kaatopaikkaliikenne ja kaatopaikan työkoneet maita kuormattaessa, kuormia purettaessa ja maata tasoitettaessa. Pölypäästöt ovat luonteeltaan hajapäästöjä. Pölyämistä vähennetään peittämällä jätteet nopeasti. Liikenteen aiheuttamaa pölykuormitusta vähennetään puhdistamalla kaatopaikalle johtavan tien ja vastaanottoalueen kestopäällyste pölyävästä maa aineksesta sekä suolaamalla kaatopaikkatiet tarvittaessa. Lisäksi pölypäästöjä rajoitetaan säilyttämällä suojapuusto kaatopaikan ja asutuksen välillä. Kaatopaikan mikrobipäästöt johtuvat pääosin peittämättömästä jätetäyttöalueesta. Kaatopaikkailman mikrobipitoisuudet ovat korkeimmillaan kesällä kuivina ja lämpiminä päivinä. Puhtaan ulkoilman bakteerien taustapitoisuudet saavutetaan noin 700 metrin ja sädesienien noin 300 metrin etäisyydellä päästölähteestä. Vaarallisia lajeja ei ole löydetty, mutta osa mikrobeista voi olla taudinaiheuttajia. Hengityksen kautta elimistöön joutuvat mikrobit voivat aiheuttaa terveyshaittoja lähinnä jätetäyttöalueella työskenteleville. Esimerkiksi sieniitiöiden pitoisuudet voivat olla ajoittain niin suuria, että työntekijöillä voi ilmetä allergisia reaktioita. Mikrobipäästöjä rajoitetaan jätteen säännöllisellä peittämisellä ja tiivistämisellä, minimoimalla kerrallaan peit
21 (66) tämättä olevan jätetäytön pinta ala sekä säilyttämällä suojapuusto kaatopaikan ja asutuksen välillä. Muut ilmapäästöt Melu ja tärinä Kaatopaikkaliikenne ja kaatopaikan työkoneet aiheuttavat muun muassa typpi ja rikkioksidien päästöjä. Päästöjä vähennetään huomioimalla laitevalinnoissa energiatehokkuus. Melua aiheuttavat työvaiheet tehdään kaatopaikan aukioloaikoina. Toiminnasta aiheutuva melu aiheutuu liikenteestä ja jätteenkäsittely ja maansiirtotoiminnoista. Melu ja tärinä ovat hajapäästöjä. Melu rajoittuu kaatopaikka alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Meluselvityksiä ei ole tehty. Melupäästöjä ei pidetä merkittävinä. Melua rajoitetaan suosimalla vähemmän melua tuottavia työkoneita ja työskentelytapoja ja tekemällä melua ja tärinää aiheuttava työskentely kaatopaikan aukioloaikana. Lisäksi melupäästöjä rajoitetaan säilyttämällä suojapuusto kaatopaikan ja asutuksen välillä. Roskaantuminen ja haittaeläimet Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuu roskaantumista. Rotat ja lokit hyödyntävät jätteen sisältämiä ruuantähteitä. Roskaantumista ja haittaeläimiä torjutaan jätteen tiivistämisellä ja jätetäytön säännöllisellä peittämisellä sekä minimoimalla kerrallaan peittämättä olevan jätetäytön pinta ala. Tarvittaessa tehdään haittaeläinten myrkytyksiä. Roskaantumista voidaan vähentää myös työskentelemällä erityisen tuulisina päivinä mahdollisimman hyvin tuulelta suojassa. Tarvittaessa voidaan käyttää tuuliaitoja. Kaatopaikka alueen ympäristö ja alueelle johtavien teiden ympäristö siivotaan säännöllisesti Tarvittaessa kaatopaikalle järjestetään ajoneuvojen pyörille pesupaikka. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonarvoihin Kaatopaikka sijaitsee länsisuunnan peltoympäristöään korkeammalla. Muissa ilmansuunnissa kaatopaikka rajoittuu pääosin topografialtaan vaihtelevaan metsämaastoon. Kaatopaikan ympäristössä Järvenpään kaupungin omistamalla maa alueella kasvaa suojametsävyöhyke. Metsä ei kuitenkaan täysin estä kaatopaikan näkymistä etenkään länsi ja luoteissuunnan peltoalueilta. Kaatopaikalla joudutaan rajoittamaan puuston kasvu ja korjuuolosuhteita kaatopaikan pintarakenteiden suojelemiseksi. Kaatopaikan maise
Vaikutus pintavesiin 22 (66) moinnin seurauksena alueen kasvillisuusolosuhteet palaavat lähemmäksi luonnontilaa. Kaatopaikan pintakerroksiin ja kaatopaikkaa ympäröivään maahan purkautuva kaatopaikkakaasu tuhoaa maan rakenteen ja heikentää kuivatuksen tehoa. Kasvuolosuhteet heikentyvät kaasun toksisuuden ja sen aiheuttaman happivajauksen vuoksi. Yleisemmin vaikutus voi ilmetä viljelysalueilla viljan tuhoutumisena tai kaatopaikan reuna alueen puuston kuolemisena. Reunavaikutusta lukuunottamatta toiminta ei vaikuta normaalitilanteessa lähellä sijaitsevien muiden alueiden kasvillisuuteen. Luonnonvaraiset eläimet ovat jo siirtyneet alueelta. Alueen luonnollinen kasvillisuus on myös tuhoutunut. Kaatopaikan pintavesivaikutuksia on tarkkailtu 1980 luvun alkupuolelta lähtien. Kaatopaikkavesien viemäröinnin jälkeen pintavesien tilassa tapahtui myönteistä kehitystä. 1990 luvun loppupuolelta alkaen vedenlaatutekijät osoittavat veden laadun heikentymistä. Erityisesti veden kokonaistyppipitoisuuden taso on selkeästi kohonnut. Yhdyskuntajätteen ja maankaatopaikan alueilta tulevien pintavesien on todettu heikentävän veden laatua Mäyränojan sivu uomassa. Kaatopaikkavesille ominaiset sähkönjohtokyky ja kloridi ja typpipitoisuudet olivat yläpuolista taustapistettä korkeampia ja luonnontilaisesta tasosta poikkeavia. Osaltaan Mäyränojan sivu uoman veden laatua heikentää myös pelloilta tuleva huuhtouma. Mäyränojan pääuomassa veden laatuominaisuuksien pitoisuustasot laskevat Mäyränojan sivu uomaa alhaisemmiksi. Kaatopaikka alueen suunnalta tulevan kuormituksen merkitykseen pääuomassa vaikuttaa keskeisesti laimentavien valumavesien määrä. Mäyränojan sivu uoman lisäksi Mäyränojaan kohdistuu muutakin kuormitusta. Mäyränojan veden laadun heikentyminen ilmenee muun muassa kohonneina elektrolyytti ja ravinnepitoisuuksina. Lisäksi veden laadun hygieeninen laatu on heikentynyt. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Puolmatkan kaatopaikka alueella pohjaveden laatua on seurattu vuodesta 2000 alkaen. Pohjavesiputkien antoisuus on ollut usein huono tai kohtalainen. Putkien veden vaihtaminen pumppaamalla ei ole aina ollut mahdollista ja sillä on merkitystä tulosten edustavuuteen. Pohjaveden kuormitusta on havaittu lähinnä läntisessä pohjavesiputkessa HP1. Putken vesinäytteissä on todettu muun muassa kohonneet sähkönjohtokyvyn, kloridin, sulfaatin ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot. Pohjavesiputken HP2 vesinäytteissä oli tarkkailun alkuaikoina korkea sinkkipitoisuus. Vuosina 2003 ja 2004 sinkin kohonneita pitoisuuksia ei ole enää todettu.
Vaikutus ilmaan 23 (66) Kaatopaikan ympäristössä ei ole pohjavesiputkea, josta kaatopaikan vaikutus olisi kokonaan poissuljettu. Taustapisteeksi tarkoitetun pohjavesiputki HP3 suuntaan voi virrata vesiä kaatopaikalta. Putken vesinäytteissä on todettu lievää kloridin ja sähkönjohtavuuden kohoamista elokuusta 2002 alkaen. Pitoisuudet ovat edelleen luonnontilaiseksi tulkittavia. Kaatopaikat vaikuttavat ilman laatuun ilmakehässä ja kaatopaikalla sekä sen lähiympäristössä. Kaatopaikkakaasun metaani ja hiilidioksidi ovat kasvihuoneilmiötä aiheuttavia kaasuja. Ihmisen koko toiminnasta johtuvasta kasvihuonevaikutuksesta metaanin osuus on arviolta 15 %. Ihmisen aiheuttamasta Suomen metaanikuormituksesta kaatopaikkakaasujen osuuden arvioidaan olevan 41 %. Kaatopaikkakaasu huonontaa kaatopaikan ja sen lähiympäristön ilman laatua, aiheuttaa räjähdysvaaraa ja vaikeuttaa kaatopaikan viimeistelytyön onnistumista. Kaatopaikkakaasu voi myös kulkeutua huokoisessa maaperässä kaatopaikan ulkopuolelle. Puolmatkan kaatopaikalla kaatopaikkatoiminnan vaikutus ilmastoon on merkittävää lähinnä mikroilmaston kannalta. Puuston poistaminen lisää alueen tuulisuutta. Rinnekorkeuden muutos voi vaikuttaa alueen lämpötiloihin. Koska jätetäyttöaluetta ei laajenneta, ei toiminnalla ole uusia vaikutuksia ilmastoon. Kaatopaikan jatkokäyttö pidentää kuitenkin kaatopaikkatoiminnan vaikutuksia mikroilmastoon. Laaja alaista vaikutusta ilmakehään ja ilman laatuun on myös happamoittavilla kaasuilla, kuten typen ja rikin oksideilla. Typpi ja rikkiyhdisteillä on paikallisesti myös haitallisia vaikutuksia kasvistoon ja eliöstöön. Paikallisesti vaikuttavia ovat myös jätteen hajoamisesta syntyvä ammoniakki ja rikkivety. Vaikutus terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Jätteenkäsittelytoiminnasta aiheutuu lähialueiden asukkaille välittömämmin melu, pöly ja hajuhaittoja. Vaikka haittoja ei esiintyisikään, ympäristön pilaantumisen riski heikentää ihmisten viihtyvyyttä. Myös kiinteistöjen arvon laskua voidaan pelätä. Raskas liikenne aiheuttaa myös liikenneturvallisuusriskejä. Toiminta ei oletettavasti vaikuta merkittävästi yhdyskuntarakenteeseen, koska kaatopaikka alue on nykyisin suunniteltua vastaavassa käytössä. RISKIT, POIKKEAVAT TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskit Yleistä Jätteenkäsittelytoimintaan liittyviä riskejä ovat jätetäytön sortumat, rakenteiden vauriot, kone ja laiteviat, sähkön syötön katkeaminen, palo