Henkilöstöraportti 2018

Henkilöstöraportti 218

2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 218 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.8 6. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ.9 7. HENKILÖTYÖVUOSI.11 8. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN.11 9. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE.13 1. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN.13 11. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT.14 12. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS.17 13. ELÄKÖITYMINEN.17 14. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 17 15. TÖHYVINVOINTIKYSELY 218 JA TYÖAIKASELVITYS.. 18

3 1. JOHDANTO Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstöraportti 218 noudattaa vuoden 213 henkilöstövoimavarojen arviointi suositusta henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä, jossa määritellään henkilöstöä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaisesti tai koko kalenterivuodelta. Raportin tiedot ja tulokset käsitellään kuntayhtymän yhteistoimintaelimessä ja työsuojelujaostossa. Henkilöstöraportti esitellään vuosittain toiminta- ja tilinpäätöskertomuksen kanssa luottamuselinhallinnolle. Henkilöstöraportissa kuvataan kehittämisen eri painopisteitä. Valtakunnallisen työelämän kehittämisstrategian painopistealueita ovat innovointi ja tuloksellisuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima.

4 2. VISIO JA ARVOT Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän perustehtävänä on ylläpitää ja edistää alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestää yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tarpeellista sairauksien hoitoa. Kuntayhtymä tuottaa asiakaslähtöisiä, tasokkaita ja kustannustehokkaita terveyspalveluja hyödyntämällä tutkimus- ja seurantatietoa sekä panostamalla vaikuttaviin hoitokäytäntöihin. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on moniammatillinen työyhteisö, jolla on osaava henkilökunta. Kuntayhtymän arvot perustuvat toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, toisaalta organisaation itse määrittelemiin arvoihin, kuten: oikeus hyvään hoitoon, jolloin asiakas/potilas kokee olevansa luotettavissa käsissä ja tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi ihmisarvoinen hoito ja kohtelu tulee olla jokaisen terveydenhuollossa toimivan keskeinen tavoite. Tärkeimpiä ihmisarvon kunnioittamisen elementtejä ovat arvostus, vuorovaikutteisuus, tiedonsaannin sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ihmisarvon kunnioittaminen tulee ilmetä myös henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. henkilökunnasta välittäminen, joka ilmenee oikeudenmukaisella kohtelulla ja palkkauksella, työhyvinvoinnin edistämisellä, ihmisläheisellä ja ammattitaitoisella johtamisella ammattitaito ja työn hallinta, hyvän hoidon edellytys on ammattitaito, jonka ylläpitäminen tulee olla jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Sisältöosaamisen lisäksi ammattitaitoa tarvitaan sekä yhteistyö- että vuorovaikutustilanteissa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen. 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 14 :n mukaan kunnassa (kuntayhtymissä) on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Työnantajaa ja henkilöstöä edustavat yhdistykset ja niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät edustajansa yhteistoimintaelimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta. Vuonna 218 yhteistoimintaelin kokoontui 6 kertaa ja käsitteli mm. seuraavia asioita: - Henkilöstön rokotussuoja - Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän suunnitelma mahdollisen työtaistelun varalta palvelujen saatavuuden ja toimintojen turvaamiseksi - Liikkeen luovutus laboratoriotoiminnot KSTHKY/SataDiag - Tilinpäätös ja toimintakertomus 217 - Henkilöstöraportti 217 - Työsuojelujaoston pöytäkirjat vuodelta 217 - Henkilöstötietojen luovuttaminen maakuntavalmistelun käyttöön - Kunnallisen pääsopimuksen 13 :n tarkoittama paikallinen työ- ja virkaehtosopimus lomarahojen vapaaehtoisesta vapaaksi vaihtamisesta - Potilasturvallisuussuunnitelma

5 - Työsuojelun toimintaohjelma vuosille 218-221 - Vuoden 219 talousarvioluonnos ja toimintasuunnitelma vuosille 219-22 - Yhteistoimintamenettelyn aloittaminen / Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän työterveyshuolto - Yhteistoimintamenettelyn aloittaminen / Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kuvantaminen Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintaelimen lisäksi työsuojelujaosto, joka vastaa työsuojelun yhteistoiminnasta. Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työsuojelujaosto kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Työsuojelujaosto osallistui työterveyshuollon tekemiin työpaikkaselvityksiin, joita oli vuoden aikana 2 : suun terveydenhuollon yksiköihin ja asiantuntijahoitajat terveysasemittain. Työterveyshuollon raportti vuodelta 217 ja kustannukset vuodelta 217 käytiin läpi työsuojelujaostossa. Haipro- läheltä piti ja turvallisuusilmoitukset käsiteltiin työsuojelujaoston kokouksissa ja laadittiin toimintaehdotuksia ilmoituksiin liittyen. Koko henkilöstölle järjestettiin turvallisuuskoulutusta kymmenessä koulutustilaisuudessa, joihin osallistui yhteensä 14 työntekijää. 4. OSAAVA TYÖVOIMA Henkilöstövoimavaroilla tarkoitetaan henkilöstöä ja sen kykyä toteuttaa organisaation toimintaajatusta. Organisaation muita voimavaroja ovat käytössä oleva talous ja tekniikka. Henkilöstökeskeisessä palveluorganisaatiossa henkilöstöllä, sen osaamisella ja kehitysmahdollisuuksilla sekä työhön sitoutumisella on positiivisen tuloksen ja laadun saavuttamiseksi suuri merkitys. Henkilöstövoimavarojen määrä ja laatu varmistetaan pätevyyden, työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin kehittämisellä. Toimivan kehityskeskustelukäytännön vakiinnuttaminen, keskustelujen kattavuus ja laatu ovat yksi osio kehittämisen painopistealueissa. Koulutustarpeet tulevat kehityskeskustelujen kautta. Osaamisen kehittämisen tapoihin luetaan kuuluviksi mm. koulutus, työnkierto ja perehdyttäminen. Koulutuksista kerrotaan tarkemmin henkilöstön osaamisen kehittämisen luvussa.

6 Ohessa SWOT-analyysi henkilöstö: Sisäinen ympäristö Vahvuudet (Strengths): - ammattitaitoinen henkilöstö - koulutusmyönteisyys Heikkoudet (Weaknesses): - ikärakenne - raportointijärjestelmät Ulkoinen ympäristö Mahdollisuudet (Opportunities): - Sote-ratkaisut Uhat (Threats): - Sote-ratkaisut Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstö on ammattitaitoista, osaavaa ja työhönsä motivoitunutta. Oikein mitoitettu, sitoutunut henkilöstö takaa tuloksellisen ja hyvän palvelun. Sitoutuminen työhön näkyy myös vähäisenä vaihtuvuutena sekä koulutus- ja kehitysmyönteisyydessä. Osaamisen kehittäminen ja yhteisöllinen oppiminen luovat edellytykset palveluiden hyvälle laadulle. Ikärakenteeseen liittyen huomiota pitää jatkossa kiinnittää mahdolliseen osaamisvajeeseen, kun eläköityjien määrä lisääntyy. Samoin työkykyjohtaminen vaatii tuekseen toimivia raportointijärjestelmiä. Sote-ratkaisut voidaan Swot-analyysissä nähdä sekä mahdollisuuksina että uhkina: uuden palvelutuottajan perustaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, asiakaslähtöiset toimintamallit, palvelujen järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen sekä asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevan toiminnan yhtiöittäminen tuovat olennaisia, merkittäviä muutoksia henkilöstön asemaan. Kuntayhtymän teemana 218 oli asiakaspalvelun parantaminen. Asiakaspalautteen kerääminen aloitettiin maaliskuussa 217 ottamalla käyttöön asiakaspalautejärjestelmä. Asiakaspalaute mitataan NPS-luvulla, joka voi vaihdella -1 ja 1 välillä. Arvoja seurataan kokonais-nps-luvun kautta sekä kahden viikon seurannalla (kuva 1), joka päivittyy kuntayhtymän intranettiin päivätasolla annettujen palautteiden mukaisesti. Asiakas voi antaa palautteen arvosanalla 1-1. Asiakaspalautteet käydään läpi viikoittain johtoryhmässä.

1.1.218 17.1. 24.1. 31.1. 28.2. 7.3. 14.3. 21.3. 4.4. 11.4. 2.4. 25.4. 2.5. 9.5. 16.5. 23.5. 3.5. 21.8. 29.8. 5.9. 19.9. 26.9. 17.1. 24.1. 31.1. 7.11. 14.11. 21.11. 28.11. 5.12. 12.12. 7 NPS viimeiset kaksi viikkoa -seuranta 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8 95 67 71 4 28 Harjavalta Kokemäki Nakkila Eurajoki Luvia -1 Kuva 1. Asiakaspalaute NPS viimeiset kaksi viikkoa seuranta vuosi 218. Erityisen tyytyväisiä asiakaspalautteiden mukaan on oltu ammattitaitoon; tyytymättömyyttä on ollut jonotusajoissa. Kahden viikon NPS-luvut ovat vaihdelleet -33 ja 1 välillä. Kokonais- NPS-luku oli vuoden 218 lopussa 51,99 (vuonna 217: 49,23). Vuoden 218 loppuun mennessä asiakaspalautteita oli annettu 5968 kpl. Kysymykseen Kuinka todennäköisesti (asteikolla 1-1) suosittelisit palvelua tuttavallesi/lähipiirillesi? 83 % vastauksista tuli asteikolle 7-1 (erittäin todennäköisesti tai todennäköisesti suosittelisi). Vastausmäärät tähän kysymykseen näkyvät kuvassa 2. Kuva 2. Asiakaspalaute NPS tammi-joulukuu 218.

8 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS Työterveyspalvelut Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan henkilöstön työterveyshuollon palveluista vastasi vuonna 218 yhtymän oma työterveyshuolto sekä työterveyshuollon henkilöstön osalta heidän työterveyshuollon palveluistaan Terveystalon työterveyshuolto Harjavallassa. Työterveyshuolto käsittää sekä lakisääteisen työterveyshuollon että sairaanhoidon. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty vuosille 215-219 ja toimintasuunnitelma päivitettiin vuoden 218 osalta. Siihen kuuluvat lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (Kelan korvausluokka I) ja työterveyspainotteinen sairaanhoito (Kelan korvausluokka II). Toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ovat yhteistyön lisääminen työpaikan ja työterveyshuollon välillä, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy, työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen sekä luoda terveelliset työtavat, työolosuhteet ja työympäristö yhteistyössä työpaikan henkilöstön kanssa. Työpaikkaselvitykset tehdään yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa ja niillä täydennetään työpaikan riskinarviointeja. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelujaoston kokouksiin ja työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Riskiarviointi tehtiin koko henkilöstölle loppuvuodesta 215 ja tulokset raportoitiin ja analysoitiin keväällä 216. Riskiarvioinnit tehdään viiden vuoden välein. Työpaikkaselvitys tehdään aina, kun siihen ilmenee tarvetta, kuitenkin vähintään 5 vuoden välein. Ennen työpaikkakäyntiä tehdään työpaikkaselvityksen esikysely. Työyhteisön kanssa keskustellaan kyselyn tuloksista ja käynnin yhteydessä tehdyistä havainnoista. Työfysioterapeutti tekee ergonomisia työpistekäyntejä uusille työntekijöille, työpisteitä suunniteltaessa, työpisteiden vaihtuessa, tuki- ja liikunta-elinvaivojen antaessa aihetta sekä erityistyölasien tarvetta arvioitaessa. Työpaikkaselvityksiä tehtiin kahteen kohteeseen vuonna 218: suun terveydenhuollon yksiköihin ja asiantuntijahoitajille terveysasemittain. Vuonna 218 työfysioterapeutti järjesti ensimmäisen Potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutuksen KSTHKY:ssä. Koulutus sisälsi verkko-opintoja ja lähiopetusta potilaan siirtymisen avustamiseen liittyen. Koulutus kohdennettiin terveyskeskussairaalan hoitajille ja fysioterapeuteille. Korttikoulutusta on jatkossakin tarkoitus järjestää 1-2 kurssia vuodessa ja osallistumismahdolli-suutta tarjotaan KSTHKY:n hoitotyöntekijöiden lisäksi myös muille työterveyshuollon hoitoalan asiakasyrityksille. Ergonomiaosaamisen lisääminen hoitohenkilöstöllä on tutkimusten mukaan vaikuttavaa ja ennaltaehkäisee sekä vähentää hoitajien tuki- ja liikuntaelinten kuormittumista. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 218 olivat 14126,36 euroa. Vuonna 218 kustannukset olivat 498 euroa per henkilö (vuonna 217: 458 euroa/hlö). Kustannusten suhde Kela I ja Kela II oli 42,7 % / 57,3 % (vuonna 217 Kela I 35,3 % ja Kela II 64,7 %). Alla tilasto työterveyshuollon kustannukset/henkilö vuodesta 213 lähtien. Henkilöstön työterveyshuollosta vastasi Terveystalo vuosina 213-214 ja kuntayhtymän oma työterveyshuolto vuodesta 215 lähtien. Sairaanhoidon kustannukset kasvoivat n. 6 %:lla vuoteen 217 verrattuna. Lääkärikäynnit vähenivät n. 28 %:lla ja työterveyshoitajakäynnit lisääntyivät n. 39 %:lla.

eur 9 Vuonna 218 on ollut mahdollisuus työnohjauksellisiin keskusteluihin, koska yksi työterveyshoitaja on kouluttautumassa työnohjaajaksi. Siihen liittyen on tarjottu viime vuoden aikana yhteensä 24 kpl (á 9 min) työnohjauksellista keskustelua. 6 TTH:n kustannukset/hlö 213-218 5 4 3 2 KUSTANNUKSET/HLÖ HLÖMÄÄRÄ 1 213 214 215 216 217 218 Kuva 3. TTH:n kustannukset/hlö. 6. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Henkilöstömäärä kattaa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Henkilöstömäärää ja sen kehitystä on tarkasteltu palvelussuhteen mukaan sekä sukupuolen mukaan jaoteltuna. Palvelussuhde 31.12.218 Vakinaiset Määräaikaiset - joista työllistettyjä Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 218 217 218 217 218 217 13 16 15 12 213 39 215 28 226 55 23 4-1,7% +37,5 % Yhteensä 29 27 252 243 281 27 Vakituisen henkilöstön määrän väheneminen vuonna 218 sisälsi laboratoriotoimintojen liikkeenluovutuksen SataDiagille (5 henkilöä). Kokoaikaisten lukumäärä: - naiset 216, miehet 25

1 Osa-aikaisten lukumäärä: - naiset 36 (vuonna 217: 29), miehet 4 (vuonna 217: 3) Kuvassa 4 näkyy osa-aikaisten määrän kehitys suhteessa koko henkilöstömäärään vuodesta 213 lähtien ja kuvassa 5 koko henkilöstömäärän kehitys vuodesta 26 lähtien. N. 14 % henkilöstöstä teki osa-aikaista työtä vuonna 218 ja vuonna 217 osa-aikatyön määrä oli n. 12 %. Osa-aikatyön tekemisen syinä ovat esim. lasten tai omaisten hoito, terveydelliset syyt tai opiskelu. Osa-aikaisten lkm/koko hlömäärä osa-aikaiset hlömäärä 217 215 213 4 32 52 44 5 47 281 27 296 318 331 338 Kuva 4. Osa-aikaisten lkm/koko hlömäärä. Osa-aikaeläkeläisten lukumäärä: - naiset 8 (vuonna 217: 8), miehet (vuonna 217:) Osa-aikaeläkeläisten määrä pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Henkilöstömäärän kehitys 26-218 3 256 25 254 25 25 231 225 221 222 223 231 231 23 226 2 15 1 5 7 77 72 68 58 52 58 82 81 64 46 4 55 vakinaiset sijaiset 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kuva 5. Henkilöstömäärän kehitys 26-218.

11 7. HENKILÖTYÖVUOSI Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osaaikaprosentti/1). Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilöstö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 5 %, koko vuoden työssä =,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden päiviin (esim. työssä 1.3. 31.5. = 92/365=,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä Muutos -% ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 25,92 239,34 265,26 +2,3% 8. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Henkilöstömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Tehty työaika = teoreettinen säännöllinen työaika vuosilomat terveysperusteiset poissaolot kaikki muut palkalliset poissaolot kaikki muut palkattomat poissaolot vapaana annetut työaikakorvaukset + rahana korvatut lisä- ja ylityöt. 3,9 1,9,7 1,3 4,4 7,8 12 68 teoreettinen säännöllinen vuosityöaika vuosilomat terveysperusteiset poissaolot (palkalliset perhevapaat koulutus muut palkalliset poissaolot muut palkattomat poissaolot vapaana annetut työaikakorvaukset Kuva 6. Työajan jakautuminen

12 Kalenterivuoden päivät vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Tunnit Työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta 11367 53743 68936 68, % Vähennetään työpäivinä: - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset poissaolot (palkalliset) - perhevapaat - koulutus - muut palkalliset poissaolot - muut palkattomat poissaolot - vapaana annetut työaikakorvaukset + rahana korvatut lisäja ylityöt 59238 3284 14878 528 1695 29892 7941 453 1932 691 1285 3985 (1216+495)=6166 = Tehty vuosityöaika 375728 5113 7,8 % 4,4 % 1,9 %,7 % 1,3 % 3,9 % 12, % Teoreettisen säännöllisen vuosiajan kehitys on kuvattu alla kuvassa 7 vuodesta 213 lähtien sekä muut poissaolot kuvassa 8 vuodesta 215 lähtien. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 213 214 215 216 217 218 14 12 1 8 6 4 2 Muut poissaolot 215 216 217 218 Kuva 7. Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika Kuva 8. Muut poissaolot

13 9. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista. 218 217 216 215 214 213 212 211 21 29 alle 3 3-39 4-49 5-59 6-64 65 ja yli 5 1 15 2 25 3 35 Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 3 25 8,9 3-39 61 21,71 4-49 67 23,84 5-59 82 29,18 6-64 43 15,3 65 ja yli 3 1,7 Yhteensä 281 1 % Keski-ikä vakinainen ja määräaikainen henkilöstö yhteensä oli 46,3 vuotta (vuonna 217 47, vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,6 vuotta ja määräaikaisen 36,9 vuotta. Keski-ikä pysyi samana vakinaisen henkilöstön osalta, mutta laski vuoteen 217 verrattuna määräaikaisessa henkilöstössä (217: vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,6 vuotta ja määräaikaisen 38, vuotta). 1. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Toimintaympäristön muutosten ennakointia tarvitaan, kun kartoitetaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehdään pitkän aikavälin suunnitelmia henkilöstön kehittämiselle. Osaamisen kehittämisen taustaksi raportoidaan vakinaisen henkilöstön koulutustaso. Koulutustaso vakinainen henkilöstö: 218 Perusaste 17 Keskiaste (opistotaso, alin korkea-aste) 173 Korkea-aste (alempi- ja ylempi korkeakoulututkinto) 36 Yhteensä 226

14 Osaamisen kehittämiseen sisältyvät sekä ammatillinen henkilöstökoulutus (täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus) että myös erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavat. Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Ammatillinen henkilöstökoulutus, josta lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon 155 täydennyskoulutusta Johtamis- ja esimieskoulutus/valmennusta 7 Muu osaamisen kehittäminen 11 Opintovapaalla oleva henkilöstö 3 Yhteensä 176 Päiviä/osallistuja 1-13 1-3 1-4 Näiden koulutusten lisäksi järjestetään sisäisiä ilmaisia koulutuksia, mm. lääke-esittelyfirmat järjestävät koulutuksia lääkäreille. 11. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot aiheuttavat kustannuksia ja työpanoksen menetyksiä. Poissaoloja on pyrittävä vähentämään ja niiden syitä analysoitava yhdessä esimiesten, henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Kustannusseurannassa kustannuksista vähennetään Kela- ja muut korvaukset. Terveysperusteiset poissaolot Lyhyet poissaolot alle 4 pv 4-29 pv 3-6 pv 61-9 pv 91-18 päivää Yli 18 päivää kalenteri-päivät 218 827 2589 114 257 489 56 kalenteripäivät 217 775 247 673 19 245 913 % työajasta 218 (työpäivistä) 1,9 % 3,42 % 1,34 %,34 %,65 %,74 % % työajasta 217 (työpäivistä) 1,4 % 2,76 %,91 %,26 %,33 % 1,23 % 1 euroa 218 33,3 14,2 34,2 7,8 29,4 1 euroa 217 66,3 177,6 59,5 21,9 33,5 1,5 Yhteensä 5736 4843 7,57 % 6,54 % Sairauslomatodistuksia kirjoitettiin omasta työterveyshuollosta yhteensä 214 työntekijälle (vuonna 217 19 työntekijälle). Merkille pantavaa on se, että 6 työntekijällä (edellisvuonna 8:lla) ei ollut yhtään sairauspoissaoloa. Oma ilmoitusten määrä nousi hieman, näitä oli yhteensä 148 työntekijällä (vuonna 217 14 työntekijällä). Eniten työntekijämääräisesti sairausloman pituuden mukaan katsottuna poissaoloja oli kategoriassa 4-29 pv (6 työntekijää).

15 Diagnoosityypeittäin/poissaolopäivittäin katsottuna suurimmaksi nousivat Muut sairaudet 296 päivää (217: 1857 päivää) ja 6 työntekijällä, mielenterveys 95 päivää ja 18 työntekijällä (vuonna 217: 658 päivää ja 18 työntekijää) sekä vammat ja murtumat 44 päivää, 2 työntekijällä. Työtapaturmat/työmatkatapaturmat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä työtapaturmia sattui vuonna 218 15, näistä sairauspoissaolopäiviä yhteensä 26 päivää. Tapaturmien syynä olivat haavat ja pinnalliset vammat ( 7 kpl) ja sijoiltaanmenot, nyrjähdykset, venähdykset ( 5 kpl), tärähdykset ja sisäiset vammat (3 kpl). Ammattitauteja oli vuonna 218. TYÖTAPATURMAT 212-218 lkm 16 14 12 1 8 6 4 2 212 213 214 215 216 217 218 TYÖTAPATURMAT 13 13 12 15 9 13 15 Kuva 9. Työtapaturmat 212-218. Työmatkatapaturmia sattui vuonna 218 7 kpl, näistä sairauspoissaolopäiviä yhteensä 4 päivää. TYÖMATKATAPATURMAT 28-218 7 6 5 4 3 2 1 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 TYÖMATKATAPATURMAT 1 2 2 1 5 4 3 3 3 5 7 Kuva 1. Työmatkatapaturmat 28-218.

16 Turvallisuusilmoitukset Vaara-ja läheltäpiti -tilanteiden raportoinnissa Haipro-järjestelmässä seurataan henkilöstön tekemiä turvallisuusilmoituksia. Turvallisuusilmoituksia tehtiin kaikkiaan 36 kpl vuonna 218. Läheltä piti / uhkatilanneilmoituksia näistä oli 12 kpl (vuonna 217 19 kpl) ja tapaturma/väkivaltatilanne ilmoituksia oli 23 kpl (vuonna 217 22 kpl). Alla kuvassa 11 ilmoitukset kuukausitasolla vuonna 218. Kuva 11. Läheltä piti/uhkatilanne ja tapaturma/väkivaltatilanne ilmoitukset vuonna 218. Vaaratyypeittäin kuvattuna turvallisuusilmoitukset vuodelta 218 näkyvät kuvassa 12. Edellisvuoteen verrattuna väkivaltatilanteiden osalta ilmoitukset ovat pienentyneet (-11 kpl) samoin pisto-tyyppiset ilmoitukset pienentyivät(-4 kpl). Läheltä piti liukastumis-/kaatumistilanteet suurenivat vuonna 218 (+7 kpl). Kuva 12. Turvallisuusilmoitukset vaaratyypeittäin vuodelta 218.

17 12. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kuntayhtymässä alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) raportoidaan lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus-% Alkaneet palvelussuhteet 8 3,6 Päättyneet palvelussuhteet 21 9,3 13. ELÄKÖITYMINEN Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja ennusteita ja yhdistämällä tiedot organisaation palvelustrategiaan kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Eläköityminen raportoidaan vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä. Yhteensä 218 Yhteensä 217 Yhteensä 216 Yhteensä 215 Yhteensä 214 Yhteensä 213 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 7 9 5 12 9 9 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 3 14. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työvoimavaltaisella alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön. 1 euroa 213 214 215 216 217 218 Työvoimakustannukset yhteensä 1484 1447 1397 13368 12446 1245 josta - 1. Palkat yhteensä, josta - vuosiloma-ajan palkat - terveysperusteisten poissaolojen palkat (palkat-kela-korvaus) - perhevapaiden palkat - muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat - 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut - 3. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto koulutus- ja muu kehittäminen kuntoutus työpaikkaruokailu yhteistoiminta 1172 112 (361-11)=251 81 75 3138 162 71 8 36 14 11391 125 (352-17)=245 26 62 3132 173 62 5 36 6 1942 1131 (363-1)=263 12 81 2965 125 5 36 6 1449 124 (342-126)=216 75 65 2919 113 5 35 9936 1121 (346-15)=196 47 6 251 133 78 28 7 9945 169 (41-165)=236 48 59 246 144 61 25 12

18 15.TYÖHYVINVOINTIKYSELY 218 JA TYÖAIKASELVITYS Työhyvinvointikysely 218 ja työaikaselvitys järjestettiin yhteiskyselynä kuntayhtymän henkilöstölle joulukuussa 218. Kyselyyn vastasi 11 työntekijää. Työaikaselvityksessä kysyttiin mm., missä työaikamuodossa työskentelee, miten lepotaukojen pitäminen onnistuu, kertyykö sinulle ylitöitä ja mistä syistä sekä onko työaikamuotosi toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen. Vastanneista 75 % työskenteli yleistyöajassa, 2 % jaksotyöajassa ja 5 % toimistotyöajassa. Lepotaukojen pitäminen onnistui 7 %:lla. Ylitöitä kertyi 77 %:lla vastanneista (syyt: sairauspoissaolojen sijaistus, liikaa työtä resurssiin nähden, potilastyöstä johtuvia, asiakaskäyntien venyminen, kirjaukset). Nykyisen työaikamuodon koki toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi 67 % vastanneista. Työhyvinvointikyselyssä kysyttiin neljältä osa-alueelta yhteensä 29 kysymystä. Väittämiin pyydettiin antamaan numeroilla 1-5 vastaukset seuraavilla merkityksillä 1= erittäin huonosti 2=huonosti 3= kohtalaisesti 4= hyvin 5= erittäin hyvin Osa-alueet olivat Esimiestyö ja johtaminen, Työ ja osaaminen, Työyhteisö ja Työhyvinvointi ja työkyky. Kaikkien vastanneiden keskiarvoksi tuli 3,6. Osa-aluettain keskiarvot olivat seuraavat: - Esimiestyö ja johtaminen 3,6 - Työ ja osaaminen 3,7 - Työyhteisö 3,6 - Työhyvinvointi ja työkyky 3,4 Alin keskiarvo tuli viimeiseen väittämään 2,5, jossa kysyttiin osallistumista työpaikan yhteisiin tykyaktiviteetteihin.