Henkilöstöraportti 2017

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 2017

2 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.8 6. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ.9 7. HENKILÖTYÖVUOSI TYÖAJAN JAKAUTUMINEN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS ELÄKÖITYMINEN TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 17

3 3 1. JOHDANTO Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstöraportti 2017 noudattaa vuoden 2013 henkilöstövoimavarojen arviointi suositusta henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä, jossa määritellään henkilöstöä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain tilanteen mukaisesti tai koko kalenterivuodelta. Raportin tiedot ja tulokset käsitellään kuntayhtymän yhteistoimintaelimessä ja työsuojelujaostossa. Henkilöstöraportti esitellään vuosittain toiminta- ja tilinpäätöskertomuksen kanssa luottamuselinhallinnolle. Henkilöstöraportissa kuvataan kehittämisen eri painopisteitä. Valtakunnallisen työelämän kehittämisstrategian painopistealueita ovat innovointi ja tuloksellisuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima.

4 4 2. VISIO JA ARVOT Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän perustehtävänä on ylläpitää ja edistää alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestää yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tarpeellista sairauksien hoitoa. Kuntayhtymä tuottaa asiakaslähtöisiä, tasokkaita ja kustannustehokkaita terveyspalveluja hyödyntämällä tutkimus- ja seurantatietoa sekä panostamalla vaikuttaviin hoitokäytäntöihin. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on moniammatillinen työyhteisö, jolla on osaava henkilökunta. Kuntayhtymän arvot perustuvat toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, toisaalta organisaation itse määrittelemiin arvoihin, kuten: oikeus hyvään hoitoon, jolloin asiakas/potilas kokee olevansa luotettavissa käsissä ja tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi ihmisarvoinen hoito ja kohtelu tulee olla jokaisen terveydenhuollossa toimivan keskeinen tavoite. Tärkeimpiä ihmisarvon kunnioittamisen elementtejä ovat arvostus, vuorovaikutteisuus, tiedonsaannin sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ihmisarvon kunnioittaminen tulee ilmetä myös henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. henkilökunnasta välittäminen, joka ilmenee oikeudenmukaisella kohtelulla ja palkkauksella, työhyvinvoinnin edistämisellä, ihmisläheisellä ja ammattitaitoisella johtamisella ammattitaito ja työn hallinta, hyvän hoidon edellytys on ammattitaito, jonka ylläpitäminen tulee olla jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Sisältöosaamisen lisäksi ammattitaitoa tarvitaan sekä yhteistyö- että vuorovaikutustilanteissa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen. 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 14 :n mukaan kunnassa (kuntayhtymissä) on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Työnantajaa ja henkilöstöä edustavat yhdistykset ja niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät edustajansa yhteistoimintaelimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta. Vuonna 2017 yhteistoimintaelin kokoontui 7 kertaa ja käsitteli mm. seuraavia asioita: - talousarvio ja toimintasuunnitelma - korvaavan työn malli - kiky-sopimuksen mukanaan tuomat muutokset - sähköpostiohjeistus - tilinpäätös ja toimintakertomus - henkilöstöraportti vuodelta työsuojelujaoston pöytäkirjat - henkilöstö- ja koulutussuunnitelma hallintosääntö - Satasoten ajankohtaiset asiat - osallistuminen valinnanvapauspilottiin - yhteistoimintaelimen jäsenet - ehdotus tyky-setelien käyttöönottamisesta vuoden 2018 alusta

5 5 - perushoitaja-vakanssinimikkeiden muutos lähihoitaja-vakanssinimikkeiksi Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintaelimen lisäksi työsuojelujaosto, joka vastaa työsuojelun yhteistoiminnasta. Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työsuojelujaosto kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Tallentava kameravalvontajärjestelmä otettiin käyttöön alkaen Harjavallan pääterveysasemalla henkilöstön turvallisuuden ja omaisuuden suojan vuoksi. Tallentavan kameravalvonnan tarkoituksena on varmistaa ja lisätä KSTHKY:n henkilöstön, opiskelijoiden ja asiakkaiden turvallisuutta sekä suojata omaisuutta, ennaltaehkäistä rikoksia ja auttaa rikosten selvittämisessä. Työsuojelujaoston toimesta pelastussuunnitelmat terveysasemittain päivitettiin sähköiseen muotoon. Työsuojelujaosto osallistui työterveyshuollon tekemiin työpaikkaselvityksiin, joita oli vuoden aikana 2 : Tekniseen huoltoon ja varastoon sekä fysioterapiaan. Korvaavan työn malli otettiin käyttöön alkuvuodesta Kaksi työntekijää teki korvaavaa työtä vuoden 2017 aikana. Korvaava työ-malli on toimiva ja hyvä malli, kun toipuminen on edistyvää tai työntekijä on palaamassa työhön pitkän sairausloman jälkeen. Työterveyshuollon raportti vuodelta 2016 ja kustannukset vuodelta 2016 käytiin läpi työsuojelujaostossa. Haipro- läheltä piti ja turvallisuusilmoitukset käsiteltiin työsuojelujaoston kokouksissa ja laadittiin toimintaehdotuksia ilmoituksiin liittyen. Lisäksi tk-sairaalan osalta järjestettiin poistumisharjoitus. Työsuojelutoiminnan neljän vuoden arviointi tehtiin syksyn aikana sekä työsuojeluvaalit järjestettiin loppuvuodesta Valtakunnallisen Kiky-sopimuksen myötä viikkotyöaika pidentyi puolella tunnilla viikossa lähtien. 4. OSAAVA TYÖVOIMA Henkilöstövoimavaroilla tarkoitetaan henkilöstöä ja sen kykyä toteuttaa organisaation toimintaajatusta. Organisaation muita voimavaroja ovat käytössä oleva talous ja tekniikka. Henkilöstökeskeisessä palveluorganisaatiossa henkilöstöllä, sen osaamisella ja kehitysmahdollisuuksilla sekä työhön sitoutumisella on positiivisen tuloksen ja laadun saavuttamiseksi suuri merkitys. Henkilöstövoimavarojen määrä ja laatu varmistetaan pätevyyden, työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin kehittämisellä. Toimivan kehityskeskustelukäytännön vakiinnuttaminen, keskustelujen kattavuus ja laatu ovat yksi osio kehittämisen painopistealueissa. Koulutustarpeet tulevat kehityskeskustelujen kautta.

6 6 Osaamisen kehittämisen tapoihin luetaan kuuluviksi mm. koulutus, työnkierto ja perehdyttäminen. Koulutuksista kerrotaan tarkemmin henkilöstön osaamisen kehittämisen luvussa. Ohessa SWOT-analyysi henkilöstö: Sisäinen ympäristö Vahvuudet (Strengths): - ammattitaitoinen henkilöstö - koulutusmyönteisyys Heikkoudet (Weaknesses): - ikärakenne - raportointijärjestelmät Ulkoinen ympäristö Mahdollisuudet (Opportunities): - Sote-ratkaisut Uhat (Threats): - Sote-ratkaisut Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstö on ammattitaitoista, osaavaa ja työhönsä motivoitunutta. Oikein mitoitettu, sitoutunut henkilöstö takaa tuloksellisen ja hyvän palvelun. Sitoutuminen työhön näkyy myös vähäisenä vaihtuvuutena sekä koulutus- ja kehitysmyönteisyydessä. Osaamisen kehittäminen ja yhteisöllinen oppiminen luovat edellytykset palveluiden hyvälle laadulle. Ikärakenteeseen liittyen huomiota pitää jatkossa kiinnittää mahdolliseen osaamisvajeeseen, kun eläköityjien määrä lisääntyy. Samoin työkykyjohtaminen vaatii tuekseen toimivia raportointijärjestelmiä. Sote-ratkaisut voidaan Swot-analyysissä nähdä sekä mahdollisuuksina että uhkina: uuden palvelutuottajan perustaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, asiakaslähtöiset toimintamallit, palvelujen järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen sekä asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevan toiminnan yhtiöittäminen tuovat olennaisia, merkittäviä muutoksia henkilöstön asemaan. Kuntayhtymän teemana 2017 oli asiakaspalvelun parantaminen. Asiakaspalautteen kerääminen aloitettiin maaliskuussa ottamalla käyttöön asiakaspalautejärjestelmä. Asiakaspalautelaitteita laitettiin joka terveysasemalle sisäänkäyntien yhteyteen. Asiakaspalaute mitataan NPS-luvulla, joka voi vaihdella -100 ja 100 välillä. Arvoja seurataan kokonais- NPS-luvun kautta sekä kahden viikon seurannalla (kuva 1), joka päivittyy kuntayhtymän intranettiin päivätasolla annettujen palautteiden mukaisesti. Asiakas voi antaa palautteen arvosanalla Asiakaspalautteet käydään läpi viikoittain johtoryhmässä.

7 NPS viimeiset kaksi viikkoa -seuranta Harjavalta: Huono lääkäritilann Eurajoki: Kokemäki: oppilasryhmä hammashuollossa, Harjavalta Kokemäki Nakkila Eurajoki Luvia Kuva 1. Asiakaspalaute NPS viimeiset kaksi viikkoa seuranta. Erityisen tyytyväisiä asiakaspalautteiden mukaan on oltu ammattitaitoon; tyytymättömyyttä on ollut jonotusajoissa. Kahden viikon NPS-luvut ovat vaihdelleet -17 ja 100 välillä. Kokonais- NPS-luku oli vuoden 2017 lopussa 49,23. Maaliskuusta vuoden 2017 loppuun mennessä asiakaspalautteita oli annettu 4707 kpl. Kysymykseen Kuinka todennäköisesti (asteikolla 1-10) suosittelisit palvelua tuttavallesi/lähipiirillesi? 82 % vastauksista tuli asteikolle 7-10 (erittäin todennäköisesti tai todennäköisesti suosittelisi). Vastausmäärät tähän kysymykseen näkyy kuvassa 2. Kuva 2. Asiakaspalaute NPS maaliskuu-17 joulukuu -17.

8 eur 8 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS Työterveyspalvelut Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan henkilöstön työterveyshuollon palveluista vastasi vuonna 2017 yhtymän oma työterveyshuolto sekä työterveyshuollon henkilöstön osalta heidän työterveyshuollon palveluistaan Terveystalon työterveyshuolto Harjavallassa. Työterveyshuolto käsittää sekä lakisääteisen työterveyshuollon että sairaanhoidon. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty vuosille ja toimintasuunnitelma päivitettiin vuoden 2017 osalta. Siihen kuuluvat lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (Kelan korvausluokka I) ja työterveyspainotteinen sairaanhoito (Kelan korvausluokka II). Toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ovat yhteistyön lisääminen työpaikan ja työterveyshuollon välillä, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy, työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen sekä luoda terveelliset työtavat, työolosuhteet ja työympäristö yhteistyössä työpaikan henkilöstön kanssa. Työpaikkaselvitykset tehdään yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa ja niillä täydennetään työpaikan riskinarviointeja. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelujaoston kokouksiin ja työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Riskiarviointi tehtiin koko henkilöstölle loppuvuodesta 2015 ja tulokset raportoitiin ja analysoitiin keväällä Työpaikkaselvitys tehdään aina, kun siihen ilmenee tarvetta, kuitenkin vähintään 5 vuoden välein. Ennen työpaikkakäyntiä tehdään työpaikkaselvityksen esikysely. Työyhteisön kanssa keskustellaan kyselyn tuloksista ja käynnin yhteydessä tehdyistä havainnoista. Työfysioterapeutti tekee ergonomisia työpistekäyntejä uusille työntekijöille, työpisteitä suunniteltaessa, työpisteiden vaihtuessa, tuki- ja liikunta-elinvaivojen antaessa aihetta sekä erityistyölasien tarvetta arvioitaessa. Työpaikkaselvityksiä tehtiin kahteen kohteeseen vuonna 2017: tekniseen huoltoon ja varastoon sekä fysioterapiaan. Tekniseen huoltoon toteutettiin nostokoulutus ja lääkärivastaanoton ja hammashoidon työpisteisiin tehtiin potilassiirtokoulutukset. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2017 olivat ,83 euroa. Vuonna 2017 kustannukset olivat 458 euroa per henkilö. Kustannusten suhde Kela I ja Kela II oli 35,3 % / 64,7 %. Alla tilasto työterveyshuollon kustannukset/henkilö vuodesta 2013 lähtien. Henkilöstön työterveyshuollosta vastasi Terveystalo vuosina ja kuntayhtymän oma työterveyshuolto vuodesta 2015 lähtien. Sairaanhoidon kustannukset kasvoivat n. 13 %:lla vuoteen 2016 verrattuna. Lääkärikäynnit lisääntyivät n. 4 %:lla ja työterveyshoitajakäynnit n. 18 %:lla. TTH:n kustannukset/hlö KUSTANNUKSET/HLÖ HLÖMÄÄRÄ Kuva 3. TTH:n kustannukset/hlö.

9 lkm 9 6. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Henkilöstömäärä kattaa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Henkilöstömäärää ja sen kehitystä on tarkasteltu palvelussuhteen mukaan sekä sukupuolen mukaan jaoteltuna. Palvelussuhde Vakinaiset Määräaikaiset - joista työllistettyjä Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta ,0 % ,0 % Yhteensä Vakituisen henkilöstön määrän väheneminen vuonna 2017 sisälsi Luvian terveysaseman liikkeenluovutuksen Attendolle (14 henkilöä). Kokoaikaisten lukumäärä: - naiset 214, miehet 24 Osa-aikaisten lukumäärä: - naiset 29 (vuonna 2016: 48), miehet 3 (vuonna 2016: 4) Kuvassa 4 näkyy osa-aikaisten määrän kehitys suhteessa koko henkilöstömäärään vuodesta 2013 lähtien ja kuvassa 5 koko henkilöstömäärän kehitys vuodesta 2006 lähtien. N. 12 % henkilöstöstä teki osa-aikaista työtä vuonna 2017 ja vuonna 2016 osa-aikatyön määrä oli n. 18 %. Osa-aikatyön tekemisen syinä ovat esim. lasten tai omaisten hoito, terveydelliset syyt tai opiskelu osa-aikaisten lkm/koko hlömäärä osa-aikaiset hlömäärä Kuva 4. Osa-aikaisten lkm/koko hlömäärä.

10 10 Osa-aikaeläkeläisten lukumäärä: - naiset 8 (vuonna 2016: 11), miehet 0 (vuonna 2016:0) Osa-aikaeläke poistui eläkeuudistuksen myötä vuoden 2017 alusta, mikä näkyy osa-aikaeläkeläisten lukumäärän pienenemisenä vuonna 2017 verrattuna edellisvuoteen. Henkilöstömäärän kehitys vakinaiset sijaiset Kuva 5. Henkilöstömäärän kehitys HENKILÖTYÖVUOSI Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osaaikaprosentti/100). Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilöstö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden päiviin (esim. työssä = 92/365=0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä Muutos -% ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 23,51 235,7 259,21-10,7%

11 11 8. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Henkilöstömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Tehty työaika = teoreettinen säännöllinen työaika vuosilomat terveysperusteiset poissaolot kaikki muut palkalliset poissaolot kaikki muut palkattomat poissaolot vapaana annetut työaikakorvaukset + rahana korvatut lisä- ja ylityöt. 3 4,2 2 0,7 0,7 8,4 12,2 68,8 teoreettinen säännöllinen vuosityöaika vuosilomat terveysperusteiset poissaolot (palkalliset perhevapaat Kuva 6. Työajan jakautuminen Kalenterivuoden päivät vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Tunnit Työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta ,8 % Vähennetään työpäivinä: - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset poissaolot (palkalliset) - perhevapaat - koulutus - muut palkalliset poissaolot - muut palkattomat poissaolot - vapaana annetut työaikakorvaukset + rahana korvatut lisäja ylityöt ( )=4509 = Tehty vuosityöaika ,4 % 3,0 % 2,0 % 0,7 % 0,7 % 4,2 % 12,2 %

12 12 Teoreettisen säännöllisen vuosiajan kehitys on kuvattu alla kuvassa 7 vuodesta 2013 lähtien sekä muut poissaolot kuvassa 8 vuodesta 2015 lähtien Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika Teor. Sään. Vuosityöaika Muut poissaolot Kuva 7. Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika Kuva 8. Muut poissaolot 9. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista alle ja yli Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle , , , , ,6 65 ja yli 0 0,0 Yhteensä %

13 13 Keski-ikä vakinainen ja määräaikainen henkilöstö yhteensä oli 47,0 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,6 vuotta ja määräaikaisen 38,0 vuotta. Keski-ikä laski vuoteen 2016 verrattuna molemmissa ryhmissä (2016: vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49,9 vuotta ja määräaikaisen 39,0 vuotta). 10. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Toimintaympäristön muutosten ennakointia tarvitaan, kun kartoitetaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehdään pitkän aikavälin suunnitelmia henkilöstön kehittämiselle. Osaamisen kehittämisen taustaksi raportoidaan vakinaisen henkilöstön koulutustaso. Koulutustaso vakinainen henkilöstö: 2017 Perusaste 16 Keskiaste (opistotaso, alin korkea-aste) 177 Korkea-aste (alempi- ja ylempi 37 korkeakoulututkinto) Yhteensä 230 Osaamisen kehittämiseen sisältyvät sekä ammatillinen henkilöstökoulutus (täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus) että myös erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavat. Osaamisen kehittäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus, josta lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta Johtamis- ja esimieskoulutus/valmennusta Muu osaamisen kehittäminen Opintovapaalla oleva henkilöstö Osallistujien määrä Päiviä/osallistuja Yhteensä 176 Näiden koulutusten lisäksi järjestetään sisäisiä ilmaisia koulutuksia, mm. lääke-esittelyfirmat järjestävät koulutuksia lääkäreille.

14 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot aiheuttavat kustannuksia ja työpanoksen menetyksiä. Poissaoloja on pyrittävä vähentämään ja niiden syitä analysoitava yhdessä esimiesten, henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Kustannusseurannassa kustannuksista vähennetään Kela- ja muut korvaukset. Terveysperusteiset poissaolot Lyhyet poissaolot alle 4 pv 4-29 pv pv pv päivää Yli 180 päivää kalenteripäivät kalenteripäivät % työajasta 2017 (työpäivistä) 1,04 % 2,76 % 0,91 % 0,26 % 0,33 % 1,23 % % työajasta 2016 (työpäivistä) 1,14 % 3,16 % 0,75 % 1,24 % 0,13 % 0,66 % 1000 euroa ,3 177,6 59,5 21,9 33,5 1, euroa ,9 192,3 40,4 54,1 0 0 Yhteensä ,54 % 7,08 % Sairauslomatodistuksia kirjoitettiin omasta työterveyshuollosta yhteensä 190 työntekijälle (vuonna työntekijälle). Merkille pantavaa on se, että 80 työntekijällä (edellisvuonna 93:lla) ei ollut yhtään sairauspoissaoloa. Oma ilmoitusten määrä nousi hieman, näitä oli yhteensä 140 työntekijällä (vuonna työntekijällä). Eniten työntekijämääräisesti sairausloman pituuden mukaan katsottuna poissaoloja oli kategoriassa 4-29 pv (141 työntekijää). Diagnoosityypeittäin/poissaolopäivittäin katsottuna suurimmaksi nousivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet 1957 päivää (2016: 2192 päivää) ja 59 työntekijällä (2016: 65 työntekijällä - vuonna 2015: 1209 päivää ja 81 työntekijää), mielenterveys 658 päivää ja 18 työntekijällä (vuonna 2016: 1052 päivää ja 26 työntekijäävuonna 2015: 1436 päivää ja 42 työntekijää) sekä vammat ja murtumat 486 päivää, 21 työntekijällä. Kunta10 tutkimuksen mukaan kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Korkeimmillaan luvut olivat vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä sairauden takia. Vuodesta 2013 sairauspoissaolojen määrä kunta-alalla on pysynyt tasaisena, suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2016, keskimäärin 16,7 sairauspäivää työntekijää kohti. Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä keskimääräiset sairauspäivät/työntekijä vuonna 2017 oli 17,1 päivää. Kunta10-tutkimus on kunta-alan valtakunnallinen seurantatutkimus ja pitää sisällään kaikki kunta-alan työntekijäryhmät, näin ollen sairauspoissaolopäivien vertaaminen ko. tutkimukseen ei ole täysin verrannollista. Työtapaturmat/työmatkatapaturmat Jokainen tapaturma on liikaa. Työpaikkatapaturmien määrä Suomessa on noussut vuodesta 2005 alkaen 17 %. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä työtapaturmia sattui vuonna , näistä sairauspoissaolopäiviä yhteensä 0 päivää. Tapaturmien syynä olivat haavat ja pinnalliset vammat ( 3 kpl) ja

15 15 sijoiltaanmenot, nyrjähdykset, venähdykset ( 5 kpl), tärähdykset ja sisäiset vammat (3 kpl), muu vamma (2 kpl). Ammattitauteja oli 0 vuonna TYÖTAPATURMAT lkm TYÖTAPATURMAT Kuva 9. Työtapaturmat Työmatkatapaturmia sattui vuonna kpl, näistä sairauspoissaolopäiviä yhteensä 22 päivää. Nämä olivat liukastumisia (3 kpl), kaatuminen pyörällä (1 kpl) ja auto-onnettomuus (1 kpl). TYÖMATKATAPATURMAT TYÖMATKATAPATURMAT Kuva 10. Työmatkatapaturmat Turvallisuusilmoitukset Vaara-ja läheltäpiti -tilanteiden raportoinnissa Haipro-järjestelmässä seurataan henkilöstön tekemiä turvallisuusilmoituksia. Turvallisuusilmoituksia tehtiin kaikkiaan 41 kpl vuonna Läheltä piti / uhkatilanne-ilmoituksia näistä oli 19 kpl (vuonna kpl) ja tapaturma/väkivaltatilanne ilmoituksia oli 22 kpl (vuonna kpl). Alla kuvassa 6 ilmoitukset kuukausitasolla vuonna 2017.

16 16 Kuva 11. Läheltä piti/uhkatilanne ja tapaturma/väkivaltatilanne ilmoitukset vuonna Vaaratyypeittäin kuvattuna turvallisuusilmoitukset vuodelta 2017 näkyvät kuvassa 8. Edellisvuoteen verrattuna väkivaltatilanteiden osalta ilmoitukset ovat lisääntyneet (+6kpl) samoin pisto-tyyppiset ilmoitukset lisääntyivät(+4 kpl). Läheltä piti liukastumis/kaatumistilanteet vähentyivät vuonna 2017 (-2 kpl). Kuva 12. Turvallisuusilmoitukset vaaratyypeittäin vuodelta 2017.

17 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kuntayhtymässä alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) raportoidaan lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus-% Alkaneet palvelussuhteet 6 2,6 Päättyneet palvelussuhteet 20 8,7 13. ELÄKÖITYMINEN Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja ennusteita ja yhdistämällä tiedot organisaation palvelustrategiaan kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Eläköityminen raportoidaan vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä. Yhteensä 2017 Yhteensä 2016 Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Yhteensä 2013 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeen aloittaneet TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työvoimavaltaisella alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön euroa Työvoimakustannukset yhteensä josta - 1. Palkat yhteensä, josta - vuosiloma-ajan palkat - terveysperusteisten poissaolojen palkat (palkat-kela-korvaus) - perhevapaiden palkat - muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat - 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut - 3. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto koulutus- ja muu kehittäminen kuntoutus työpaikkaruokailu yhteistoiminta ( )= ( )= ( )= ( ) = ( )=

18 18

19 TILINPÄÄTÖS 2017

20 1 Sisällys 1. TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Yhteistoimintamenettely Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kehityskatsaus Keskeiset muutokset toiminnassa sekä arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottaminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kuntayhtymän kokonaistavoitteiden toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen tehtäväaluetasolla Hallinnon ja talouden tehtäväalue Avohuollon tehtäväalue Koti- ja sairaalahoidon tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalue Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutumien Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yksikköhintalaskelmat Jäsenkuntien kuntalaskutetut suoritteet Suoritteet ja kuntalaskutus kunnittain Palautuksen jakautuminen kunnittain lääkärin vastaanoton kuntalaskutuksessa TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITTEET YMPÄRISTÖASIOIDEN HARKINNANVARAINEN ESITTÄMINEN HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 62

21 2 1. TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Kuntalain 113 :ssä ja 115 :ssä säädetään kunnan tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Kuntalain 64 :n mukaan vastaavia säännöksiä sovelletaan myös kuntayhtymissä. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista talouteen ja toimintaan liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Yhtymähallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Yhtymähallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen yhtymävaltuuston käsiteltäväksi. Yhtymävaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet sekä kuntayhtymän johtaja. Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys yhtymävaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntayhtymässä. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kuntayhtymän taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kuntayhtymän taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Yhtymähallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 1.1 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymän perussopimuksen 3 :ssä luetellaan tehtävät, joissa kuntayhtymällä on järjestämisvastuu. Perussopimuksen mukaisista tehtävistä ja toiminnoista säädetään 4-20 :ssä. Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymähallitus puolestaan vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallinnon ja talouden tarkastamisesta vastaa tarkastuslautakunta. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta ja sen edistämisestä vastaa yhteistoimintaelin. Tarkistettu perussopimus on tullut voimaan Eurajoen ja Luvian kuntaliitoksen vuoksi Yhtymävaltuusto Vaalikaudelle jäsenkunnat valitsivat yhtymävaltuustoon kustakin jäsenkunnasta neljä valtuutettua. Kuntalain mukaisesti vaalikauden luottamushenkilöiden toimikausi piteni asti. Perussopimuksen mukaan yhtymävaltuuston äänivalta jakautuu tasan jäsenkuntien kesken. Valtuutettujen äänimäärä jakautuu puolestaan tasan saapuvilla olevien kesken. Eurajoen ja Luvian kuntaliitoksesta johtuen, Eurajoki valitsi uudet edustajansa lukien. Yhtymävaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet asti ovat seuraavat: Jäsenet Eurajoki Lievonen Maija-Liisa I vpj. Aro-Heinilä Tuomo Karisjoki Kirsti Lempinen Martti Varajäsenet Vaitomaa Marja Männistö Harri Lehtihalme Päivikki Sengström Harri

22 3 Harjavalta Kortelainen Outi Kuula Seija Lukka Sari Paavisto Iiris Rosendahl Tapio Salomäki Lassi Uotila Jarmo II vpj. Peltonen Jarno Kokemäki Nevala Hannu Seppälä Heidi Soininen Heikki Lahtinen Marko Teini Pertti Saari Seppo Tuominen Eeva-Liisa Pere Hilkka Nakkila Heikkilä Hannu Ståhlström Anne-Marie Karjalainen Milja pj. Tikka Alpo Ketola Markus Laaksonen Satu Myllykoski Sini Kuusisto Jorma Valtuustokauden yhtymävaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet alkaen ovat seuraavat: Jäsenet Eurajoki Isokorpi Kristiina Nurmi Mika pj. Tamminen Matti Vaitomaa Marja II vpj. Harjavalta Kortelainen Outi Ollila Hanna I vpj. Rosendahl Tapio Uimonen Ari Kokemäki Grönroos Juhani Kuhlman Sanna Lähteenmäki Tuukka Tuominen Eeva-Liisa Nakkila Erkkilä Mervi Heikkilä Hannu Lukka Heli Mäkilä Keijo Varajäsenet Tuominen Hanna Veijoaho Outi Männistö Harri Lievonen Maija-Liisa Lindholm Päivi Peltonen Jarno Nummikari Reijo Kuusisto-Lensineva Maija Mekkonen Saku Seppälä Heidi Nurmi Olli Kylä-Setälä Minna Johima Urho Lankinen Satu Kim Su Ran Ketola Markus Yhtymävaltuusto kokoontui yhteensä 4 kertaa Yhtymähallitus Perussopimuksen mukaan yhtymähallituksen jäsenmäärä on yhteensä 8 jakautuen kunnittain seuraavasti: Yhtymähallitus kaudella (kuntalain mukaan toimikausi jatkui asti) Varsinaiset jäsenet Eurajoki Emilia Syväsalmi Salonen Tomi Harjavalta Henttinen Kari Rosendahl Tapio Kokemäki Korkeaoja Juha pj. Puronummi Paula Henkilökohtaiset varajäsenet Sallinen Jarmo Harri Peltola Nurmi Olli Lukka Sari Aro-Heinilä Tuomo Sutinen Marjatta

23 4 Nakkila von Frenckell Asta Ilomäki Kirsi Juvela Maaria Jokitulppo Terhi Yhtymähallitus kaudella (kuntalain mukaan toimikausi alkoi ) Varsinaiset jäsenet Eurajoki Sainio Tuula-Marja Salonen Tomi Harjavalta Rosendahl Tapio vpj. Mäkinen Aulis Kokemäki Puronummi Paula asti Sutinen Marjatta alkaen Korkeaoja Juha pj. Nakkila Robeva-Krasteva Olivera von Frenckell Asta Henkilökohtaiset varajäsenet Paunikallio Susanna Peltola Harri Uimonen Ari Kuula Seija Nevala Hannu Vähä-Ruka Juhani Nummelin Arja Pentikäinen Niina Yhtymähallituksen tehtävistä, kokoontumisesta sekä toimivallan siirtämisestä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymähallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana yhteensä 9 kertaa Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 121 :n mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arviointitehtävästään tarkastuslautakunta laatii vuosittain yhtymävaltuustolle osoitetun arviointikertomuksen. Tilintarkastajayhteisönä valtuustokaudella toimii BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Hannu Laurila. Tarkastuslautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana yhteensä 4 kertaa. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat asti: Lievonen Maija-Liisa vpj. Salomäki Matti Soininen Heikki pj. Ruohonen Terhi Teinilä Johanna Lempinen Martti Koivula Juha Grönroos Tarja Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kaudella ovat alkaen: Grönroos Juhani (Kokemäki) pj. Lukka Heli (Nakkila) vpj. Salomäki Matti (Harjavalta) Lockberg Leena (Nakkila) Mekkonen Saku (Kokemäki) Su Ran Kim (Nakkila) Hakala Vesa (Harjavalta) Lasonen Soile (Nakkila)

24 Toimielinten poliittiset voimasuhteet valtuustokaudella ( ) asti Puolue Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tark.lautakunta SDP KESK KOK VAS.LIITTO PS Yhteensä Toimielinten poliittiset voimasuhteet valtuustokaudella alkaen Puolue Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tark.lautakunta SDP KESK KOK VAS.LIITTO PS Yhteensä Yhteistoimintamenettely Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 14 :n mukaan kunnassa (kuntayhtymissä) on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Työnantajaa ja henkilöstöä edustavat yhdistykset ja niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät edustajansa yhteistoimintaelimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta. 5 Yhteistoimintaelimen edustajat vuonna 2017: Hanna-Leena Markki (2. kokouksesta lähtien) Juhani Tiitinen (1. kokous) Tuija Ketola Heli Lukka (1. kokous) Satu Koivusalo Mika Kallio Jaana Oksa Anu Kankare Sari Järvenpää Airi Lähteenmäki Simo-Pekka Puustelli Sanna Nieminen (2. kokouksesta lähtien) työnantajan edustaja, puheenjohtaja työnantajan edustaja, varapuheenjohtaja jäsen (TNJ/Super ry), varapuheenjohtaja puheenjohtaja, työsuojeluvaltuutettu sihteeri työnantajan edustaja työnantajan edustaja jäsen (TNJ/Super ry) jäsen (Kunta-alan unioni/jhl) jäsen, (Kunta-alan unioni/jyty), työsuojeluvaltuutettu työsuojeluvaltuutettu varatyösuojeluvaltuutettu Yhteistoimintaelin kokoontui 7 kertaa.

25 6 1.2 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän johtajan katsaus Hallituksen linjaama sote- ja maakuntauudistus on elänyt monet vaiheet vuoden 2017 aikana. Peruslähtökohta on edelleen, että Suomeen perustetaan nykyisen maakuntajaon mukaisesti 18 itsehallintoaluetta, joita kutsutaan maakunniksi. Maakunnan vastuulle siirtyy sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto sekä maakuntien liittojen ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät. Vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta uudistetaan nykyinen rakenne, palvelut ja rahoitus. Hallituksen linjaus pitää sisällään myös julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuuden lisäämisen. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjän valinnanvapautta lisätään ja otetaan käyttöön mm. henkilökohtainen budjetti. Yksityiskohtaiset linjaukset ovat täsmentyneet kuluneen vuoden sisällä useasti, viimeksi Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella maan hallitus siirsi kesällä 2017 sote- ja maakuntauudistusta aiemmasta aikataulusta vuodella eteenpäin eli Satakunnassa valmisteltu Satasoten muutosorganisaatio lopetti virallisen sote -valmistelunsa Esivalmisteluvaihe 2:n valmistelutoimielin (VATE) aloitti toimintansa lukien Satakunnassa maakuntahallinnon alaisuudessa ns. epävirallisena valmistelutoimielimenä, sillä sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännön hyväksyminen siirtyi kesäkuuhun Satasoten substanssityöryhmät ovat valmistelleet palvelukokonaisuuksia vuoden 2017 aikana ja kuntayhtymän henkilökunta on osallistunut tähän valmisteluun laajasti. Kuntayhtymä on ollut mukana maakunnassa toimivissa hankkeissa kuten Lape, Sataosaa, Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen, SataLipake ja Neuvokas perhe. Lisäksi maakunnallisten hankehakemusten laatimisessa kuntayhtymä on ollut aktiivisesti mukana. Yhtymävaltuusto totesi virallisesti kesäkuussa talouden tasapainottamisohjelman täytetyksi. Vuodelle 2017 kohdistui vielä kiky -sopimukseen kuuluvia talouskevennyksiä esim. lomarahaleikkauksen muodossa. Toiminnan sisältöjä on kehitetty ja mm. työajanpidennys on tehostanut toimintaa esim. kertyneiden suoritteiden muodossa, sillä enemmän työaikaa työlle on ollut käytettävissä. Suoritemäärän kertymä on noussut avohoidon tehtäväalueella, toteuma 117 % ( , v ). Kertomusvuoden toimintakate oli Toimintavuoden tulos oli ylijäämäinen. Suoritemäärän toteuma arvioituun nähden suurempana on tuottanut tuloina ylijäämän mukaisen tuloksen. Menokehitys on pystytty pitämään arvioidulla tasolla (toteuma 99,82 %), vaikka se sisälsi mm. Luvian terveysaseman ulkoistamisen. Jäsenkunnille palautettiin hinnanalennusta avohoidon tehtäväalueelta 1,4 M käytön mukaisessa suhteessa ennen lopullista tilikauden tulosta. Käyttöönotettu asiakaspalautejärjestelmä on opettanut meitä annetun palvelun laadun merkityksestä. Asiakaspalautejärjestelmän kautta on myös saatu tunnustusta myös hyvin tehdystä työstä. Tulokset 2017 osalta ovat vertailukelpoisia sekä julkisiin että yksityisiin tuottajiin nähden. Henkilökunta on osittain elänyt vielä vuoden 2017 talouden tasapainottamisen jälkimainingeissa mm. ylimääräisen venymisen osalta ja vuosi 2017 on ollut oikeastaan siitä toipumisen vuotta. Vuoden 2017 hyvästä tuloksesta sekä toiminnan että talouden osalta kuuluu henkilökunnalle. Haluan kiittää koko henkilökuntaa hyvästä palvelusta ja työn tuloksista vuonna Tehty työ ja tulos olivat loistava osoitus yhteisestä työstä yhteisen päämäärän asiakkaiden hyvän hoidon ja palvelun eteen. Harjavalta 31 päivänä tammikuuta 2018 Hanna-Leena Markki kuntayhtymän johtaja

26 Kehityskatsaus Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talouden kasvu hidastuu kahden prosentin tuntumaan ajanjaksolla Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,1 %. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana, asuntorakentamisen suhdannetilanteessa ei näy vielä rauhoittumista ja tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti. Viennin nopeaan toipumiseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea maailmankaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useimmissa Suomen tärkeimmistä vientimaista. Vuonna 2018 talouskasvu hidastuu 2,4 prosenttiin. Vienti kasvaa kysynnän vetämänä ja Suomi ei enää menetä markkinaosuuksia. Nettovienti pysyy kasvua tukevana koko ennustejaksolla. Työllisyyden kasvu nopeutuu prosenttiin v Vuosina 2018 ja 2019 palkkojen nousu kiihtyy. Yksikkötyökustannukset nousevat, mutta kilpailijoita maltillisemmin, ja suomalaisen tuotannon kilpailukyky kohenee edelleen. Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen v Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta, ja velkasuhde näyttäisi painuvan 60 prosentin alapuolelle v Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu, velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä. Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,9 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarkoituksena on luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle 3 miljardilla eurolla. Lisäksi tavoitteena on palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus perustuslain mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Valinnanvapauslainsäädännön myötä kansalaiset voivat itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten alentamisessa sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisessä keskeistä tulee olemaan sähköisen tiedonhallinnan ja palvelujen kehittäminen. Nykyiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat huonosti toimintaa ja sen kehittämistä. Kustannustehokas ja vaikuttava toiminta edellyttää uusia innovatiivisia toimintamalleja, siirtymistä entistä enemmän sähköisten palvelujen käyttöön, olemassa olevan tiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä tiedolla johtamista sekä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Suurin hyöty uusista toimintajärjestelmistä tulee viiveettömästä ja ajantasaisesta tietojen käytöstä sekä järjestelmien käytettävyyden parantumisesta hoidon porrastuksessa Keskeiset muutokset toiminnassa sekä arvio tulevasta kehityksestä Asiakaspalautteen kerääminen aloitettiin maaliskuussa. Asiakaspalautelaitteita laitettiin joka terveysasemalle sisäänkäyntien yhteyteen. Asiakaspalaute mitataan NPS-luvulla, joka voi vaihdella -100 ja 100 välillä. Arvoja seurataan kokonais- NPS-luvun kautta sekä kahden viikon seurannalla, joka päivittyy kuntayhtymän intranettiin päivätasolla annettujen palautteiden mukaisesti. Asiakas voi antaa palautteen arvosanalla Erityisen tyytyväisiä asiakaspalautteiden mukaan on oltu ammattitaitoon; tyytymättömyyttä on ollut jonotusajoissa. Kahden viikon NPS-luvut ovat vaihdelleet -17 ja 100 välillä. Kokonais- NPS-luku oli vuoden 2017 lopussa 49,23. Avoterveydenhuollossa on kehitetty lääkäri-hoitaja työparityöskentelyä ja Kokemäen iltavastaanotto on saatu jälleen toimintaan 1-2 päivänä viikossa. Lääkärinvastaanoton kiirevastaanoton läpivienti viikkotasolla on 200 potilasta. Ilta-aikainen kiirevastaanotto muutettiin kesän aikana viitteellisellä ajanvarauksella toimivaksi, jotta asiakkaiden ei tarvitsisi odottaa ajalle pääsyä liian pitkään. Kesä ja jouluajan toiminnan supistaminen sujui hyvin. Uusina toimintoina vuodelta 2017 on panostus liikunta-, ravinto- ja elämäntapaohjaukseen. Alku vuodesta päätettiin painottaa toimintaa potilaiden/asiakkaiden ohjaamiseen jäsenkuntien matalankynnyksen liikuntapalveluihin. Toimintamalli vaati yhteistä suunnittelua liikunnan ohjauksen ja liikuntapalveluiden ohjausketjussa. Toiminta linkitettiin heti aluksi Satakunnassa liikuntapalveluketju -hankkeeseen, vaikka varsinaisena pilottialueena Keski- Satakunta ei tässä hankkeessa aluksi toiminutkaan. Sairaalapaikkojen kehitys Ohessa kaavio vuodeosastopäivien jäsenkuntakohtaisesta kehityksestä Eurajoen kunnalla on oma vuodeosasto (10 paikkaa), joka tuli kuntayhtymän hallinnointiin 2017 alusta; palvelu on kuitenkin Eurajoen kunnan hoitama palvelu. Hallinnoinnin siirtyminen tarkoitti vuodeosastotoiminnan toimintamallien ja periaatteiden noudattamista sekä yhdenmukaista ohjausta ky:stä käsin vuoden alussa laaditun kattavan ohjeiston mukaisesti.

27 8 Alla olevassa taulukossa vuosien toteumassa mukana on myös Luvian kunnan käyttömäärät. Vuodesta 2017 lukien Luvian vuodeosaston käyttömäärä sisältyy Eurajoen kunnan lukuihin. HOITOPÄIVIEN KEHITYS Hvalta Mu % Kokemäki Mu % Nakkila Mu % Ejoki Luvia YHT. Mu % ss-tarve 2oo oo , , , , oo , , , , oo , , , , o , , , ,8 78 2o , , , , , , , ,7 59 2o , , , ,7 59 2o , , , , , , , , , , , , , , , , oo6 2oo7 2oo8 2oo9 2o10 2o o13 2o Hvalta Kokemäki Nakkila Ejoki Luvia Alku vuodesta epidemiat, paikkojen täyttyminen hoitoyksiköissä (kauttaaltaan paikat olivat täynnä) sekä kokonaisjärjestelmän jäsentymättömyys (kunnat ja ky) loivat yhteistilanteen, jossa jäsenkunnille muodostui Shp:n siirtoviivemaksuja. Koti- ja sairaalapalvelujen kokonaisuuden jäsentyminen ja ylivuodosta sopiminen normalisoi tilanteen kesään mennessä. Kehittämisen kohteina ovat olleet erityisesti kotisairaala ja tehostettu kotikuntoutustoiminta. Kotisairaalakäynnit toteutuivat vuonna suoritteella, joka vastaa keskimäärin vuoden aikana 8-10 sairaansijaa. Kotisairaalatoiminnan vakiintuminen näyttää laskevan pysyvästi tk- sairaalapalvelun tarvetta sekä Harjavallan että Eurajoen osastolla. Tehostettuja kotikuntoutusjaksoja (Tekoja tiimi) alettiin toteuttaa ensimmäistä kertaa syyskuussa. Palvelu vie laaja-alaisen kuntoutustoiminnan asiakkaan kotiin. Palvelu-uudistus on edennyt hyvin. Kokonaisuudessaan muutokset ovat vähentäneet osaltaan vuodeosastohoidon tarvetta. Eurajoen osaston osalta sovittiin hallinnollisesta vastuusta kuntayhtymän ja Eurajoen kunnan kesken. Kuntayhtymän toiminnan kehitys tulevaisuudessa Meneillään oleva maakunta- ja sote -rakennemuutos luo kuntayhtymän tulevaisuuden kehittämiselle rajalliset mahdollisuudet. Valtioneuvoston nykyinen linjaus on muuttamassa täysin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita alusta. Kuntayhtymäpohjainen sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu maakunnalliseksi toiminnaksi, joka siirtää järjestämisvastuun pois kunnallisesta päätöksenteosta. Kuntayhtymän tavoitteena on, että uuden sote -järjestelmän nykyinen Keski-Satakunnan yhteisesti sovittu alueellinen palvelumalli voitaisiin turvata ja että lähipalvelut voitaisiin turvata nykytasoisina. Tulevaisuuden kehittämisen painopisteet Kuten edellä olevasta painotuksesta ilmenee, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä kuntayhtymä panostaa toiminnan sisällölliseen kehittämiseen ja palvelutarjonnan laatuun sekä sähköisten palvelujen lisäämiseen. Kansalaisen kannalta sähköisten palvelujen käyttöönotto tukee kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä ja edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä tukee kansalaisen oman terveyden hallintaa ja itsehoitoa

28 9 1.3 Henkilöstö helpottaa kansalaisten hoito- ja palveluyksikön valintaa ja hakeutumista oikeiden palvelujen piiriin parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa tehostaa kansalaisten ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta parantaa kansalaisten mahdollisuutta antaa palautetta palveluista Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 270 henkilöä (vakinainen henkilöstö 230 henkilöä ja määräaikainen 40 henkilöä). Luku ei pidä sisällään Eurajoen terveysaseman ulkoistettua toimintaa, josta huolehtii kilpailutuksen perusteella valittu toimija. Luvian kunta yhdistyi Eurajoen kuntaan ja samalla Luvian terveysasema ulkoistettiin. Ulkoistetun henkilöstön lukumäärä oli 14 henkilöä. Vakanssiluettelo ajanmukaistettiin loppuvuodesta Vakanssit numeroitiin, mikä helpottaa esimiestyötä tehtäväalueilla. Vakanssimäärä oli muuttunut vuosien myötä kuntayhtymän laajetessa ja palvelukokonaisuuksien muuttuessa, mutta vakanssiluetteloa ei oltu pidetty ajan tasalla esim. uusien vakanssien ja poistettujen vakanssien osalta. Vanhat, pitkään käyttämättä olleet vakanssit poistettiin tarpeettomina vakanssiluettelon päivittämisen yhteydessä (YH / 95 ). Vakanssiluetteloa päivitettiin lisäksi YH:ssa / 127. Nimikemuutokset koskivat niitä virkoja ja toimia, joissa oli tarve päivittää tehtävänimikkeet ajanmukaisiksi ja oikeiksi. Virkojen / toimien muutoksista tehtiin v päätöksiä seuraavasti: perheneuvolan sosiaalityöntekijän virka (vak. nro ) lakkautettiin ja perustettiin psykologin virka Seuraavassa taulukko henkilöstömenojen kehityksestä Henkilöstökustannusten kehitys (1000 :na) 2oo7 2oo8 2oo9 2o1o 2o11**) 2o12 2o13 ***) 2o14 2o15 2o Palkat/palkkiot Sivukulut Yhteensä Muutos % #VIITTAUS! -2,6 3,8-0,9 1,8 10,0 10,2-3,2-6,6-7,2-10,5 **) Eurajoki kuntayhtymään ***) Luvia kuntayhtymään o16 2o15 2o14 2o13 ***) 2o12 2o11**) 2o1o 2oo9 2oo8 2oo Palkat/palkkiot Sivukulut Henkilöstötalouden tunnusluvuista tarkempi selvitys vuoden 2017 henkilöstöraportissa.

29 1.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Kuntalain 90 :ssä todetaan, että kunnan ohjausvälineenä on hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset mm. hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Uuden kuntalain mukaan tilintarkastajan tehtävistä säädetään 123 :ssä, jossa mm. todetaan, että tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Kuntaa koskevien säännösten soveltamisesta kuntayhtymään säädetään kuntalain 64 :ssä. Kuntayhtymän riskienhallintatyö perustuu yhtymävaltuuston /17 hyväksymän hallintosäännön lukuun 10 ulkoisesta ja sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Riskien kartoitusta on tehty päivittäisen työskentelyn yhteydessä. Sisäinen valvonta on tuottanut pääosin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Vahinko- ja omaisuusriskit on ajantasaistettu säännöllisesti vuosittain. Kokonaisvaltainen henkilöstöriskien kartoitus on toteutettu henkilöstökyselyllä vuosina 2006, 2010 ja Eniten riskejä koettiin koituvan ergonomisista ja henkisistä vaaratekijöistä. Vuonna 2017 aloitettiin kirjanpidon ja laskutuksen tarkastus ja alv -velvoitteiden kartoitus. Kartoituksella pyritään tarkastamaan ja valvomaan sisäistä taloushallinnon toimivuutta ja oikeellisuutta sekä nostamaan esiin mm. lisäkoulutuksen kohteita. Vuonna 2017 tarkastettiin kirjanpito vuosilta ja 6/2018 mennessä kirjanpito ja laskutus saadaan tarkastettua koko ajanjaksolta Toiminnan kehittämiseen liittyvänä oleellisimpana strategisena riskinä on eduskunnan käsittelyssä oleva soteja maakuntauudistus. Uudistus on niin mittava, että se jakaa nykyisiä henkilöstövoimavaroja normaalitoiminnan kehittämisen ja uuden valmistelutyön kesken. Sote-uudistuksen aikataulun mukaisesti sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille Vapaaehtoisena kuntayhtymänä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä puretaan uudistuksen yhteydessä. Toiminnallisista riskeistä suurimpana ovat henkilöstöriskit, hoito- ja toimintaprosessien riskit ja tietojärjestelmiä koskevat riskit. Taloudelliset riskit tilinpäätöksen 2017 mukaisesti ovat tällä hetkellä vähäisempiä kuin esim. vuosi sitten, sillä kuntayhtymän taseessa on ylijäämää ja lainakanta on pienentynyt. Taloudelliset heilahtelut voivat kuitenkin olla vuosien välillä merkittäviä toiminnan volyymi, tuottojen logiikka ja aiempien vuosien tarkastelu huomioon ottaen Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus toteaa, että sisäinen valvonta on kuntayhtymässä toteutettu asianmukaisella tasolla ja vähintäänkin tyydyttävästi. Näkemystään yhtymähallitus perustelee seuraavilla seikoilla: Kuntayhtymän säännöt ovat pääosiltaan ajan tasalla. Kuntayhtymän perussopimus on tarkistettu ja tullut voimaan Eurajoen ja Luvian kuntien kuntaliitoksen myötä. Uusi hallintosääntö on hyväksytty yhtymävaltuustossa kesäkuussa 2017 ja se on tullut voimaan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet on sisällytetty hallintosääntöön. Kuntayhtymän lakisääteiset tehtävät on suoritettu asianomaisia lakeja ja säädöksiä noudattaen. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan organisoinnista, toteuttamisesta ja valvonnasta vastaa kuntayhtymän johtaja. Tehtäväalueiden vastuuhenkilöt vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sisäisestä valvonnasta omalla tehtäväalueellaan. Kuntayhtymän toiminnan seurantaa, raportointia ja itsearviointia on toteutettu johtoryhmän kokouksissa sekä esimies/alaiskeskusteluissa. Arviointi on ollut sekä toimintaan että talouteen liittyvää arviointia, joka on toteutettu osaksi etukäteisvalvontana osaksi jälkikäteisvalvontana. Tärkeimmät valvonnan osa-alueet ovat olleet: talouden ja maksuvalmiuden seuranta sopimusehtojen seuranta

30 11 palkkausjärjestelmän kehittäminen sekä sopimusehtojen seuranta toimintojen ja prosessien seuranta ja arviointi asiakaspalautteen seuranta (palautejärjestelmä lukien) henkilöstötalouden tilan seuranta työsuojelutoiminnan kehittäminen tietojärjestelmien toimivuuden varmistaminen osaamisen varmistaminen eri ohjelmien hankinnan yhteydessä käyttöoikeuksien myöntäminen terveysasemien palosuunnitelmien tarkistaminen hyvän hallintotavan ja johtamisen kehittäminen Kuntayhtymällä ei ole päätoimista sisäistä tarkastajaa. Vuonna 2017 on käynnistetty useita toimenpiteitä osana riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämistä mm. erilaisia ohjeistuksia on tarkennettu, jotta voidaan varmistua oikeista menettelytavoista (esim. perehdytysja toimintaohje terveyskeskussairaalaan mukaan lukien Eurajoen osasto) sekä esim. henkilöstöohjeistuksia on tarkennettu. Suurimpina projekteina on valmisteltu potilasturvallisuussuunnitelmaa, tietosuojaohjetta, arkistointiohjeistojen päivittämistä sekä asiakirjahallinnon toimintaohjetta. Toiminnallisten riskien valvonta ja hallinta on toteutettu koulutuksen, kehittämisen ja esimiestyön kautta. Eri maakunnalliset hankkeet ovat tässä apuna. Tietojärjestelmäriskejä pyritään minimoimaan myös ohjeistuksien, koulutuksen ja yhteistyön kautta esim. Satakunnan sairaanhoitopiirin, 2MIt:n kanssa sekä lisäksi potilastietojärjestelmätoimittajien kanssa laajojen yhteistyöryhmien kautta (Varsinais-Suomen ja Satakunnan Pegasosyhteistyö sekä Effica Lifecare päivittämisen ohjausryhmät jne.). Henkilöstöriskien valvonta ja riskienhallinta on toteutettu toiminnassa olevien raporttien ja suunnitelmien mukaan (henkilöstöraportti, koulutussuunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma). Päivittäisvalvontaa toteutetaan henkilöstöinfojen ja osastokokousten muodossa sekä henkilöstökäsikirjan jatkuvan päivittämisen ja ohjeistuksien päivittämisen myötä. Osana riskienhallintaa kuntayhtymän vakuutukset tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Toiminta on vakuutettu keskeytyksen, omaisuusriskin ja tapaturmien osalta. Riskianalyysien teko on aloitettu toimintayksiköittäin. Taloudellisten riskien riskienhallinta on päivittäisjohtamista organisaation eri tasoilla. Valvontaa suoritetaan mm. ostolaskujen ja kassavirtojen seurannan osalta. Valtuutukset ja tilivelvollisten henkilöiden nimeäminen on osa vuosittaista prosessia talouden riskien hallinnassa. Yhtymähallitusta informoidaan suurempien hankintojen osalta ajankohtaiskatsauksissa, vaikka itse päätöksenteko onkin delegoitu alemmas. Talousraportit laaditaan perussopimuksen mukaisesti ja yhtymähallitusta informoidaan taloustilanteesta. Talousraportit viedään myös tiedoksi jäsenkunnille. Vuosittain laadittu kustannuslaskentaraportti on osa riskien hallintaa suoritehintojen laskennan osalta ja samalla pystytään vertailemaan jäsenkuntien välistä kustannusten jakaantumista. Havaittuihin puutteisiin sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on puututtu mm. hallinnollisten päätösten myötä ja ohjeistuksien tarkentamisen kautta. Sopimushallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota ja se etenee myös osana maakuntavalmistelua. Vuonna 2017 käyttöön otettu kuntayhtymän sisäinen intranet on tiedotuskanavana ja viestinnän osana parantanut osaltaan kuntayhtymän sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa, koska viimeisimmät ohjeet ja säännöstö eri asiakokonaisuuksiin liittyen ovat yhteisessä käytössä. Muistutusten, kanteluiden ja oikaisuvaatimusten käsittely osaltaan kuvastaa organisaation tilaa prosessien toimivuuden kannalta ja toiminnan sekä päätösten lainmukaisuuden tarkastelua. Muistutusten ja kanteluiden määrä on laskenut pitkällä aikavälillä. Oikaisuvaatimusmäärä on pysynyt ky:ssä aiemmalla tasolla, jonka kautta hallinto-oikeudesta osaltaan saadaan lainsäädännön soveltamiseen ennakkokäytänteitä esim. vammaispalveluiden osalta. Pääsääntöisesti oikaisuvaatimukset ovat pitäneet eri oikeusasteissa. Muutamia asioita on palautettu uudelleen käsittelyyn osin uusin tiedoin ja muutamassa on muutettu ky.n päätöstä. Tietoturvariskien varalta kuntayhtymällä on henkilökuntaa varten tietoturvaohjeistus sekä ajantasaiset palomuurit ja virustorjuntaohjelmat. Voimassa olevat ohjeistukset ovat: tietoturvapolitiikka (2013) tietoturvaperiaatteet (2013) tietoturvatehtävät ja tietoturvan organisaatio (2013) tietoturvarikkomusten seuraamusasteikko (2013) tietosuojan seuranta ja valvonta suunnitelma (2013)

31 12 käyttökatko-ohjeisto (2015) opiskelijan salassapito-ohje (2015) Lisäksi kuntayhtymä ylläpitää ja konsultoi joidenkin jäsenkuntien sosiaalipalvelujen tietohallintoa, joka on lisännyt entisestään tietoturvariskin mahdollisuutta. Tietoturvaa kehitetään jatkuvasti. Käyttöjärjestelmän muuttuessa tai järjestelmäntoimittajan teknisen tuen loppuessa ohjelmapäivityksen yhteydessä päivitetään myös käytettävät virustorjuntaohjelmat. 1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Menokehitys tilikaudella oli tavoitteen mukainen, joskin hoitotarvikkeiden kulutus oli arvioitua suurempaa erityisesti suun terveydenhuollossa, joka johtui siitä, että vuonna 2017 oli ammattilaisia paremmin työssä. Keväällä influenssasta ja mm. kiky -sopimuksen kautta tulleesta työajan pidennyksestä johtuvaa suoritemäärien lisäystä ei osattu etukäteen ennustaa. Myös kysyntä palveluille oli kovaa. Jäsenkunnille palautettiin vuoden 2017 loputtua 1,4M avohuollon alennetun suoritehinnan mukaista korvausta. Korvaus jakaantui suoritteiden käytön suhteessa kunnittain ja on esitetty taulukossa 2.6 (sivulla 47). Hinnan muutokset koskivat lääkärin vastaanoton käyntihintaa, asiantuntijahoitajan ja hoitajan käyntihintaa. Henkilöstökuluissa kustannukset alenivat edellisvuoden tilinpäätökseen verrattuna 6,9 prosenttia. Suunnitelman mukaiset poistot olivat yhteensä Luottotappioita kirjattiin (vuosilta ) yhteensä ,79. Kuntayhtymän kokonaistulos oli yhteensä ,93 ylijäämäinen. Vuosikate oli 45,48 /asukas. Rahoitustoiminnan nettokassavirta vuonna 2017 oli ,33, kun se vuonna 2016 oli ,82. Lainakanta/asukas oli 7,76, kun se vuonna 2015 oli 52,54.

32 Tilikauden tuloksen muodostuminen KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA 1-12/2017 ei rajattu ei rajattu ei rajattu / / 2016 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT , , , , , , , , , ,14 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT , ,91 ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT , , , , , , , , , , , , , ,86 TOIMINTAKATE , ,28 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT , , , , , , , ,62 VUOSIKATE , ,66 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,87 TILIKAUDEN TULOS , ,79 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,79 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,6 108,3 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä

33 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ RAHOITUSLASKELMA 1-12/2017 TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE ,31 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , , , , , , ,32 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,34 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS ,74 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS ,83 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOKSET ,96 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS ,42 SAAMISTEN MUUTOS ,43 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS , , , , , , , , , , ,54 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,82 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,48 RAHAVARAT , , , , , ,48 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointen rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä , ,60 606, ,2 15,1 2,

34 Rahoitusasema ja sen muutokset KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TASE 1-12/ ei rajattu 12/ /2016 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KONEET JA KALUSTO ENNAKKOMAKS JA KESKENER HANKIN SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET , , , , , , , , , , , , , , , , ,76 0, , ,48 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,53 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET MUUT SAAMISET SIIRTOSAAMISET RAHAT JA PANKKISAAMISET , , , , , , , , , , , , , , , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,75

35 16 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOL- LON KUNTAYHTYMÄ TASE 1-12/ ei rajattu 12/ /2016 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA , ,67 MUUT OMAT RAHASTOT , ,48 EDELL TILIKAUS YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,29 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,79 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,65 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VALTION TOIMEKSIANNOT , ,20 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ , ,20 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN , ,52 LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSL , ,52 LYHYTAIKAINEN , ,38 LAINAT RAH.-JA VAKUUT.LAITOKS , ,57 LYHYTAIKAISET OSTOVELAT , ,46 MUUT VELAT , ,52 SIIRTOVELAT , ,83 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,90 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,75 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 33,0 24,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,3 16,8 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 19,3 18,6 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Lainakanta , 1000 euroa Lainakanta , euroa/asukas 8 53 Lainasaamiset, 1000 euroa 0 0 Asukasmäärä

36 Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT Ulkoinen 1000 :na TULOT MENOT Toiminta Toimintatuotot Toiminta Toimintakulut Verotulot 0 - Valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet 0 Korkokulut 3 Korkotuotot 0 Muut rahoituskulut 11 Muut rahoitustuotot 29 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis (+), väh (-) 0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 Investointimenot 223 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 Antolainasaamiset lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 87 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 469 Kokonaismenot yhteensä Erotus -209 Tarkistus rahoituslaskelmaan Muut maksuvalmiuden muutokset 1505 Kassavarojen muutos 1296 Erotus 209

37 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottaminen Vuosille ulottuva talouden tasapainottamisohjelma on vahvistettu yhtymävaltuuston kokouksessa. Yhtymähallitusta on informoitu jatkuvasti toimeenpanon etenemisestä. Yhtymävaltuusto totesi taloudentasapainottamisohjelman täytetyksi / 15. Kuntalain 115 :n mukaan yhtymähallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että tilikauden 2017 ylijäämä yhteensä ,93 siirretään omaan pääomaan, tilikauden yli-/alijäämätilille.

38 19 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa noudatetaan talousarviota (kuntalain 110 ja 64 ). Toteutumisvertailussa on seurattava toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista. Toteutumisvertailuun otetaan kuntayhtymissä alkuperäinen talousarvio sekä määrärahoihin myönnetyt ylitysoikeudet. 2.1 Kuntayhtymän kokonaistavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymän palvelutuotannon lähtökohtana on oma toiminta, jota täydennetään tarpeellisin osin ostopalveluilla. Kansanterveystyössä poikkeuksen muodostaa Eurajoen terveysasema, joka on ollut kokonaan ulkoistettu kunnan mukaan tullessa kuntayhtymään 2011 alusta. Päihde- ja mielenterveystyössä sekä vammaispalveluissa kuntayhtymä tukeutuu huomattavassa määrin ostopalveluihin. Myös suun terveydenhuollon vaikean henkilöstöpulan vuoksi on jouduttu turvautumaan yksittäisiin ostopalveluhammaslääkäreihin; tilanne on kuitenkin parantunut vuoden 2017 aikana huomattavasti. Ennaltaehkäisevän perusterveydenhuollon toiminta on perustunut valtakunnallisiin terveyden edistämisen suunnitelmiin sekä osaksi myös omassa toiminnassa esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Osaamistasoa on kehitetty asiantuntijahoitajajärjestelmää kehittämällä ja täsmentämällä henkilöstön koulutuksen vuosittaisia painopistealueita sekä parantamalla prosessien toimivuutta. Toiminnan painopisteen suuntaaminen avopalveluihin on vähentänyt huomattavassa määrin hoitopäivien määrää. Hoitopäivien vähentämiseen on vaikuttanut myös kotiin annettavien palveluiden lisääminen. Toimintakertomusvuonna on valmisteltu edelleen terveyskeskussairaalan paikkaluvun vähentämistä sekä kehitetty edelleen uusia kokeilussa olevia kotiin annattavia palveluja esim. tehostettua kotikuntoutusta ja kotisairaalatoimintaa. Nämä toimet osaltaan kehittävät toiminnan vaikuttavuutta sekä taloudellisten tavoitteiden saavutettavuutta. Peruserikoissairaanhoidon palveluvalikoiman myötä kuntayhtymä pystyy osaltaan vaikuttamaan jäsenkuntien terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. 2.2 Tavoitteiden toteutuminen tehtäväaluetasolla Valtuustoon nähden sitovuustaso kuntayhtymässä on määritelty tehtäväaluetasolla, nettotasolla ilman kuntien varsinaisia maksuosuuksia sekä investointien osalta investointien (70) loppusummana. Tehtäväalueet ovat: a. Hallinnon ja talouden tehtäväalue, joka koostuu luottamuselinhallinnosta ja avo- ja laitospalveluille sekä erityispalveluille annettavista tukitehtävistä. b. Avohoidon tehtäväalue, joka koostuu perinteisistä kansanterveystyön palveluista sekä terveydenhuoltolain mukaisista peruserikoissairaanhoidon palveluista c. Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue, joka on huolehtinut terveyskeskussairaalatoiminnasta. Koti- ja sairaalapalvelujen tehtäväalue kattaa myös kotisairaalatoiminnan ja kotisairaanhoidon palvelut. d. Erityispalvelujen tehtäväalue, joka sisältää sosiaalipalvelut ja psykososiaaliset palvelut. Seuraavassa on tarkemmin tehtäväalueiden toiminta ja sen arviointi 2017.

39 Hallinnon ja talouden tehtäväalue Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki Toimistopalvelujen esimies: henkilöstöpäällikkö Satu Koivusalo Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut, välinehuolto sekä varastotoiminta), toimistopalvelu (mukaan lukien atk-palvelut) ja muut hallinnon palvelut (potilasasiamies, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työllistämistuki). Tehtäväalue sisältää myös luottamuselinhallinnon, joka tekee kuntayhtymän toimintalinjaukset sekä tarvittaessa priorisoi perusterveydenhuollon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Luottamuselinhallinnon muodostaa yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin. Yhtymävaltuusto oli päättyneellä valtuustokaudella 16-jäseninen. Yhtymähallituksessa oli kahdeksan jäsentä ja se toimi valtuuston alaisena toimeenpanevana hallintoelimenä. Tilintarkastuksesta huolehti BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Hannu Laurila. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seurasi valtuuston nimeämä neljähenkinen tarkastuslautakunta. Yhteistoimintaelimessä oli 10 jäsentä ja työnantajan nimeämä sihteeri. Jäsenistä 4 on työntekijäjärjestöjen edustajia, 3 työsuojeluvaltuutettua ja 3 edustaa työnantajapuolta. Työsuojelutoiminnasta huolehtii erillinen työsuojelujaosto. TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITEET JA KEINOT: 1. Tehokkaat ja joustavat tukipalvelut - Kuntayhtymä mukana alueellisen kustannuslaskennan kehittämisessä, joka tähtää uudenlaisen sote-kustannuslaskentajärjestelmän toteuttamiseen. - Kuntayhtymän oman budjetointi- ja kustannusseurantajärjestelmän kehittäminen 2. Asiakirjahallinnan kehittäminen - Sähköinen allekirjoitus - Pöytäkirjat sähköiseen tallennusarkistoon - Palkkahallinnon asiakirjat ja listaukset sähköiseen tallennusarkistoon 3. Tietotekniikan yhteensovittaminen ja hyödyntäminen - ProConsona-ohjelmiston hyödyntäminen jäsenkunnissa. - Tietoteknisten perusvalmiuksien lisääminen erityisesti Pegasos-ohjelmissa. - Optimointijärjestelmän käyttöönotto Pegasos Mukana -järjestelmään kuntayhtymässä sekä kaikissa jäsenkunnissa - Sovittavat tietohallinnon osakokonaisuudet siirretään kuntayhtymältä (esim. hh) - Sähköisen asioinnin vaiheittainen käyttöönotto erillisen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti huomioiden tuleva sote-uudistus - Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä 4. Sähköisen työajanseurantajärjestelmän laajentaminen - Selvitys Esmikko-järjestelmän käyttöönoton laajentamismahdollisuudesta - Pegasos Mukana -järjestelmän hyödyntäminen työnohjauksessa 5. Kannustavan palkkapolitiikan edistäminen - Tuloksellisuuskriteerien täsmentäminen - Kannustava palkkapolitiikka osana henkilöstön käytön optimointia. Kokonaisvaltainen panos/tuotos ja osaamiskartoitus. 6. Työhyvinvoinnin kehittäminen - Yhdenvertaisuussuunnitelman hyväksyminen - Kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen (90 % tasolle), kehityskeskustelupohjan täsmentäminen - Edistetään työnantajamyönteistä informaatiota 7. Osaamisen kehittäminen - Koulutussuunnitelmien täsmentäminen huomioiden täydennyskoulutusvelvoitteet, voimassa olevat koulutusten korvaamisperusteet sekä osaamisvaatimukset avainalueilla sekä esimiestasolla yhteiset / yleiset koulutukset, sisäiset / ulkoiset

40 21 yksilöllisten koulutustarpeiden määrittely kehityskeskustelujen kautta 8. Yhteistoiminnan kehittäminen työterveyshuollon kanssa - Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen - Työpaikkaselvitysten toteuttaminen ja raportoinnin kehittäminen 9. Työturvallisuuden kehittäminen / riskienhallinta - Sisäiset turvallisuuskoulutukset koko henkilökunnalle, esimieskoulutukset - Riskienhallinnan kokonaiskartoitus ja toimintaohjeet 10. Potilaan oikeuksien huomioimisen varmistaminen - Yhteistyön tiivistäminen eri organisaatioiden kanssa sekä raporttien ja tilastotiedon hyödyntäminen palvelujärjestelmässä 11. Siivous- ja välinehuolto - Harjavallan ja Kokemäen terveysasemien avo-osastojen siivoustyön mitoitus - Siivoustyössä käytettävien menetelmien ja välineiden jatkuva päivitys TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän hallintosääntö päivitettiin ja hyväksyttiin YH / 40 ja YV / Kuntamalli-ohjelman käyttöönotto budjetoinnissa ja UDP-raportointiohjelman käyttö aloitettiin vuonna Koulutukset järjestettiin ulkoisesti yhteistyössä Harjavallan kaupungin kanssa sekä sisäisesti laskentasihteerin toimesta. Ulkoista kustannuslaskentaprojektia jatkettiin ja perintälaskutusyhteys toimi suunnitellusti viime vuoden aikana. 2. Sähköinen allekirjoitus mahdollisuus selvitettiin ja tätä ei ollut mahdollista toteuttaa. Pöytäkirjojen ja palkkahallinnon asiakirjojen tallennusta sähköiseen tallennusarkistoon selviteltiin, mutta ei toteutettu johtuen tulevista sote- ja maakuntavalmistelun muutoksista. Tietosuoja- ja arkistointiohjeistus päivitettiin marraskuussa Lisäksi nimettiin tulosyksiköittäin lähitietosuoja- ja osa-arkistovastaavat sekä koulutettiin ko. ohjeet. 3. Asiakaspalautteen kerääminen aloitettiin maaliskuussa Asiakaspalautelaitteita laitettiin joka terveysasemalle sisäänkäyntien yhteyteen. Asiakaspalaute mitataan NPS-luvulla, joka voi vaihdella -100 ja 100 välillä. Arvoja seurataan kokonais- NPS-luvun kautta sekä kahden viikon seurannalla, joka päivittyy kuntayhtymän intranettiin päivätasolla annettujen palautteiden mukaisesti. Asiakas voi antaa palautteen arvosanalla Erityisen tyytyväisiä asiakaspalautteiden mukaan on oltu ammattitaitoon; tyytymättömyyttä on ollut jonotusajoissa. Kahden viikon NPS-luvut ovat vaihdelleet -17 ja 100 välillä. Kokonais- NPS-luku oli vuoden 2017 lopussa 49,23. Pegasos toiminnanohjausta on kehitetty yhdessä jäsenkuntien kanssa ja lisäosia laajempaan käyttöön ottoon on tarkasteltu. 4. Esmikko-järjestelmää ei laajennettu vuonna 2017, selviteltiin muutaman lukulaitteen siirtoa toiseen kohtaan. 5. Web-tallennusjärjestelmän käyttöä laajennettiin koskemaan koko henkilöstöä. Käyttäjätunnukset perustettiin jokaiselle työntekijälle ja järjestettiin koulutus. 6. Työhyvinvoinnin kehittäminen: Yhteistoimintaelin kokoontui 7 krt ja työsuojelujaosto kokoontui 4 krt. Tyky-seteleitä ei jaettu vuonna 2017 talouden tasapainottamisohjelman takia. Intranet-järjestelmä otettiin käyttöön maaliskuussa Viestinnässä intranetin käytöllä on keskeinen asema ja henkilöstön osalta toimintaohjeiden ja lomakkeiden haku ja ylläpito on myös helpompaa kuin aikaisemmin.

41 22 Henkilöstöinfot järjestettiin terveysasemittain keväällä ja syksyllä Aiheina olivat mm. ajankohtaiset asiat, talousarvio ja toimintasuunnitelma 2017, ajankohtaista sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta, intranetin käyttöönotto, web-tallennusjärjestelmän laajentaminen ja asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto. Satasoten ja maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmiin ja alatyöryhmiin osallistuttiin Satasoten aikataulujen mukaisesti ja tehtiin nykytilaselvityksiä ja vastattiin kyselyihin. Suomi 100 vuotta juhla järjestettiin iltapäivällä Harjavallan pääterveysasemalla ja samassa tilaisuudessa jaettiin myös Kuntaliiton ansiomerkit yli 30 vuotta kunnallisessa palveluksessa olleille henkilöille. Suomi 100-kahvitilaisuudet järjestettiin myös Nakkilan ja Kokemäen terveysasemilla. 7. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuosille laadittiin. Henkilöstöhallinnon käsikirja päivitettiin marraskuussa 2017 ja se on tarkoitettu Keski-Satakunnan terveydenhuollon henkilöstön ja esimiesten käyttöön. Käsikirja tarjoaa tärkeää informaatiota henkilöstöhallinnolliseen päätöksentekoon vaikuttavista seikoista, henkilöstöpalveluista sekä muista henkilöstöä koskevista asioista. 8. Yhteistoiminnan kehittäminen työterveyshuollon kanssa: työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille päivitettiin vuoden 2017 osalta, työpaikkaselvitykset tehtiin teknisen huollon ja fysioterapiayksiköiden osalta ja työkykyneuvotteluja toteutettiin tarpeen mukaisesti. Uudenlainen esimiehille suunnattu vertaisfoorumi työterveyshoitajan ohjaamana oli merkittävä ja osallistujilta positiivista palautetta saanut uusi yhteistyömuoto. 9. Työturvallisuuden kehittäminen: työturvallisuuskävelyjä tehtiin tulosyksiköittäin ja poistumisharjoitus toteutettiin tk-sairaalan osalta. Tallentava kameravalvontajärjestelmä otettiin käyttöön heinäkuussa 2017 Harjavallan pääterveysasemalla henkilöstön turvallisuuden ja omaisuuden suojan vuoksi. Pelastussuunnitelmat päivitettiin myös sähköiseen muotoon. Korvaavan työn toimintamalli suunniteltiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja otettiin käyttöön maaliskuussa Työsuojeluvaalit järjestettiin joulukuussa 2017 ja valittiin uudet työsuojeluvaltuutetut kaudelle Sosiaaliohjaaja- ja potilasasiamies: terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja yhteydenotot potilaiden elämäntilanteen ja ongelmien selvittämiseksi sekä järjestämiseksi lisääntyivät. Sosiaalihuollon tarpeessa olevia aikuisia on ollut lisääntyvässä määrin. Lähiomaisten yhteydenotot potilaan asioitten hoitamiseen, valtakirja- ja edunvalvontaan liittyen ovat myös lisääntyneet. 11. Siivous- ja välinehuolto: siivousvaunuja hankittu kahdet, jätehuollon uusien vaateiden vuoksi Harjavallan avo-osastolle, välinehuoltajien koulutus on toteutunut suunnitellusti. Tp 2015 Tp 2016 Ta 2017 Tp 2017 N%tp16/17 N%ta17/tp17 Luottamuselinhallinto yht ,0-36,7 Valtuusto ,0-28,0 Tark.lautakunta ,0-20,8 Yhtymähallitus ,0-26,3 Yht.toim.menettely ,0-90,0 Tp 2015 Tp 2016 Ta 2017 Tp 2017 N%tp16/17 N%ta17/tp17 Hallinnon ja tal. Ta yht ,5 0,0 Ravintohuollon palvelut ,4-18,2 Huollon palvelut ,5 9,1 Toimistopalvelut ,5-3,3 Muut hallinnon palvelut ,7-14,1 Poistot ,4 9,0

42 Avohuollon tehtäväalue Tulosvastuullinen viranhaltija: johtava ylilääkäri Mika Kallio Avohuollon esimiehet: Avoterveydenhuollon ylilääkäri Pauli Sallinen. Avohuollon ylilääkärin alaisena osavastuualueen ylilääkärinä on toiminut Samuel Palmu Kokemäen terveysasemalla Työterveyshuolto: työterveyslääkäri Timo Virkkunen Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Vastaanottotoiminta ja päivystys: osastonhoitaja Pirjo-Riitta Tuomela ja osastonhoitaja Anne Lehtonen Neuvolatoiminta: osastonhoitaja Minna Multisilta Fysioterapia: osastonhoitaja Anne Lehtonen Työterveyshuolto: osastonhoitaja Arja Peltonen Suun terveydenhuolto: ylihammaslääkäri Eero Raittio, vastaava hammashoitaja Päivi Viinamäki Tulosalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: alueellinen avohuolto (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, suun terveydenhuolto, laboratoriotoiminta), keskitetty avohuolto (päivystys, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto sekä peruserikoissairaanhoito) TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE JA KEINOT: 1. Tärkeimpien terveysongelmien toteaminen ja hoidon edelleen tehostaminen 1. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen toimintamalleja koko tehtäväalueella 2. Jatketaan asiantuntijatiimien toiminnan kehittämistä peruserikoissairaanhoidossa 3. Kehitetään ja monipuolistetaan potilasohjausmenetelmiä ja uudistetaan ohjauksen sisältöä 4. Vahvistetaan potilaan osallisuutta ja varmistetaan hoidon jatkuvuus 5. Valtakunnallisesti hyväksyttyjen toimintamallien ja -menetelmien hyödyntäminen (erilaiset Käypä hoito - suositukset, verkko-/mobiilipohjaiset menetelmät ) TOIMINNAN TOTETUMINEN 2017 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän terveyden edistämisen aktiivisuutta kokonaisuutena kuvaa luku 71 koko Satakunnan keskiarvon ollessa 72 ja valtakunnallisen keskiarvon ollessa 66 (asteikko 0 100). TEAviisarin viitekehyksen eri toimialueilla pisteet jakautuvat seuraavasti (lähde: TEAviisari, THL, aineisto päivitetty ): Keski-Satakunnan th ky koko Satakunta koko maa

43 Kuntayhtymässä terveyden edistämisen aktiivisuusmuutos kokonaisuutena ja viitekehyksen eri toimialueilla on ollut seuraava (asteikko 0 100): ky yhteensä sitoutuminen johtaminen seuranta ja tarveanalyysi voimavarat yhteiset käytännöt osallisuus muut ydintoiminnat Rintasyövän seulonnat (mammografiat) toteutettiin valtakunnallisen ohjelman mukaisesti vuosina 1949, 1951, 1953, 1955, 1957, 1959, 1961, 1963, 1965 ja 1967 syntyneille. Seulontoihin osallistuu edelleen 8 9 kymmenestä tutkimukseen kutsutusta. Vuosittain löytyy kunnittain yksittäisiä pahanlaatuisia kasvaimia. Kohdunkaulan syöpämuutosten seulonnat laajennettiin vuotiaiden lisäksi 25- ja 65-vuotiaisiin. Seulontatutkimukseen kutsutuista % osallistui tutkimukseen. Vuonna 2016 kutsutuista osallistui %. 25- vuotiaiden matalampi osallistumisprosentti johtuu raskauksista ja synnytyksistä sekä perhesuunnittelupalveluiden säännöllisistä asiakkuuksista. Netissä tai puhelimitse vaihdettava seulontakutsun näytteenottoaika ja osallistumattomille lähetettävät uusintakutsut ovat parantaneet seulontojen kattavuutta. Uusia turvapaikanhakijoita tuli vain muutamia. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja muiden paperittomien henkilöiden määrä alueella lisääntyi. Potilasohjauksessa painottuu ns. valmentava ohjaustyyli ja ryhmätoiminta (perhevalmennus, arjenhallinta, painonhallinta). Terveydenhoitajat, asiantuntijahoitajat ja fysioterapeutit ovat jalkautuneet eri ikä- ja väestöryhmien tilaisuuksiin, terveystiedon oppitunneille ja muihin kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyönä järjestettyihin tapahtumiin. Sydänliiton Korvaamaton kovalevy -verenpainekampanjan myötä tavoitettiin yli 300 kuntalaista, jotka mittauttivat verenpaineensa ja saivat elintapaohjausta sekä tietoa seurannan merkityksestä. Lääkäri-hoitaja -työparityöskentely on vakiintunut diabetesta, verenpainetautia ja muistisairautta sairastavien hoidossa. Hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä ja asiantuntijahoitajat varmistavat riittävän ohjauksen, lääkkeiden käytön toteutumisen ja sovittujen laboratoriokokeiden ottamisen ajallaan. Aktiivinen ja systemaattinen kehittämistyö on parantanut erityisesti diabeetikoiden ja verenpainepotilaiden hoitotasapainoa. Terveyskeskusten laatuverkosto nimesi Attendo Terveyspalvelut Oy:n Eurajoen terveysaseman vuoden 2017 laatuterveyskeskukseksi. Satakunnan Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hankkeessa tavoitteena on systemaattinen elintapojen puheeksi ottaminen ja elintapamuutokseen motivointi. Kuntayhtymä tulee osallistumaan hankkeen aikana toteutettavaan elintapaohjauksen vaikuttavuuden arviointiin. TAVOITE JA KEINOT: 2. Jatketaan virka-ajan vastaanottotoiminnan tehostamista 1. Jatketaan konsultaatiotoimintaa erikoislääkäripalveluissa 2. Tulevat palvelutarpeet ennakoidaan tilasto- ja tietovarantojen avulla 3. Kehitetään edelleen hoitajavastaanottoja, sairaanhoitajien ja lääkärien yhteistyötä sekä työnjakoa 4. Monisairaiden ja paljon terveyskeskuspalveluja käyttävien asiakkaiden vastuuhoitaja-palvelumalli TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Kaikilla jäsenkuntalaisilla on ollut käytettävissään geriatrian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, neurologian, psykiatrian ja sisätautien erikoislääkärin palveluja. Eurajoella on ollut lisäksi ihotautilääkärin palveluja. Konsultaatioiden osuus erikoislääkärien suoritteista kasvoi vuoden %:sta 75 %:iin. Hoitoon pääsyn määräajat (hoitotakuu) toteutuivat. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi toteutui pääsääntöisesti puhelimessa asiakkaan ottaessa yhteyttä. Vuoden aikana Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan terveysasemilla vastaanotettiin yhteensä noin puhelua. Ajanvaraukseen tuli eniten puheluita maanantaisin (yleisimmin puhelua), ruuhkaisinta oli kello Keskitetty ajanvaraus ja takaisinsoittojärjestelmä takaavat yhteydensaannin lääkärinvastaanotolle. Takaisinsoittopyynnön voi jättää kello saakka. Kaikki takaisinsoitot toteutuvat samana päivänä. Jos hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi vaati terveysasemalla käyntiä, ajan sai hoitajalle samalle tai seuraavalle päivälle. Keskimääräinen jonotusaika kiireettömään hoitoon on ollut 12,3 vuorokautta.

44 Kokemäen, Luvian ja Nakkilan terveysasemat olivat suljettuina ja Lääkärinvastaanoton ajanvarausjonoon kertyi enimmillään 250 potilasta. Jonon purku vaati lopulta erityisjärjestelyjä helmikuussa Hoitajavastaanottojen sekä lääkärien ja hoitajien keskinäisen työnjaon kehittämisen myötä yli puolet kaikista vastaanottosuoritteista toteutuu nyt hoitajien toimesta seuraavasti: 25 lääkäri erikoislääkäri asiantuntijahoitaja hoitajat Kaikilla terveysasemilla on järjestetty ajanvarausvastaanottoa sekä kiireellistä että kiireetöntä hoitoa vaativille potilaille. Ilta-aikaisia ajanvarausvastaanottoja järjestettiin Harjavallan lisäksi myös Kokemäen terveysasemalla. Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan kuntayhtymään on tehnyt yhteensä 608 (vuonna ) henkilöä ja kuntayhtymästä pois yhteensä 163 (vuonna ) henkilöä. Suurin osa (319 henkilöä) kuntayhtymään valinnan tehneistä on edelleen euralaisia. Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan terveysasemilla aloitti kuntien perusturvan neuvontapiste. Aikuisille ja ikääntyville kuntalaisille tarjotaan hyvinvointia edistävää palveluohjausta ja neuvontaa. TAVOITE JA KEINOT: 3. Suun terveydenhuollon palvelujen turvaaminen 1. Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystystä jatketaan alueellisena yhteishankkeena 2. Ostopalveluihin turvautuminen ammattitaitoisen henkilöstön turvaamiseksi 3. Oppisopimuskoulutusta tullaan mahdollisuuksien mukaan jatkamaan. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Suun terveydenhuollon palvelujen kysyntään on pystytty vastaamaan hyvin vuoden 2017 aikana. Kiireettömään hoitoon pääsy on parantunut Nakkilassa, Harjavallassa ja Kokemäellä vuoden 2017 aikana. Näiden toimipisteiden osalta kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut ja jonotuskäytännöstä on luovuttu vuoden 2017 aikana. Eurajoen osalta hoitoon pääsyssä ei ole tapahtunut muutoksia. Kiireellistä hoitoa annettiin kussakin toimipisteessä työpäivinä. Virka-ajan ulkopuolinen ja arkipyhä- ja viikonloppusärkypäivystys järjestettiin Satakunnan muiden kuntien kanssa yhteistyössä Satakunnan keskussairaalan tiloissa ostopalveluna. Kaikkiaan käyntejä oli 10 % enemmän vuonna 2017 kuin vuonna Eniten käyntien määrä on noussut Kokemäellä (26 %) ja Nakkilassa (12 %) viime vuodesta. Harjavallan (6 %), Eurajoen (4 %) ja Luvian (2 %) toimipisteissä käyntien määrä on kasvanut vähemmän. Parantunut hoitoon pääsy johtuu suurelta osin lisääntyneestä työvoimasta. Vuoden 2017 aikana onnistuttiin kahden terveyskeskushammaslääkärin, yhden syventävän käytännön harjoittelua suorittavan hammaslääketieteen opiskelijan, suuhygienistin ja hammashoitaja-oppisopimusopiskelijan rekrytoinnissa. Alkuvuonna luvialaisten oikomishoito alettiin järjestää siten, että oikomishoidon seulonnat tehdään Luvialla mutta tarvittava oikomishoito annetaan Eurajoella. Eurajoella (ja Luvialla) sekä Kokemäellä oikomishoitoa te-

45 kevät erikoishammaslääkärit. Kokemäen hammaslääkärin työpanoksen ja suukirurgin kilpailutuksissa valitut uudet palveluntuottajat aloittivat maaliskuussa Hallinnollisena muutoksena suun terveydenhuollossa on ollut vastaavan hammaslääkärin tehtävästä siirtyminen kliiniseen työhön ja ylihammaslääkärin aloittaminen työssä alkaen. Suun terveydenhuollon toimintatapoja on pyritty parantamaan ja selkeyttämään ohjeistuksilla ja kehittämällä työnjakoa eri ammattiryhmien välillä, erityisesti lasten ja nuorten hoidon osalta. Painopiste on ollut myös asiakaspalvelun kehittämisessä sekä työntekijöiden sitouttamisessa ja rekrytoinnissa. Yhteistyötä muun avohoidon ja terveyskeskussairaalan kanssa on myös lisätty. Terveydenedistämistilaisuuksia on järjestetty päiväkodeissa, kouluissa ja hoivalaitoksissa. Myös muiden sidosryhmien tilaisuuksiin on menty pyydettäessä. Suuhygienistit ovat myös käyneet tutkimassa asiakkaita alueen vanhainkodeissa. Lisääntyneestä käyntimäärästä johtuen toimintatuotot olivat yli talousarvion. Työntekijämäärän lisääntyminen sekä joidenkin uusien hoitovälineiden hankinnat johtivat aineisiin ja tarvikkeisiin liittyvien kulujen lisääntymiseen vuonna Hyvin onnistunut rekrytointi johti siihen, että Kokemäellä työskennelleen ostopalveluhammaslääkärin työpanos oli työntekijätarpeeseen nähden hieman liian suuri vuonna TAVOITE JA KEINOT: 4. Hyvinvoinnin edistäminen avopalveluissa 1. Jatketaan poikkihallinnollista yhteistyötä kuntien kanssa 2. Lapselle ja nuorelle sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön tarjotaan oikea-aikaista ja riittävää apua moniammatillisessa yhteistyössä 3. Vahvistetaan edelleen väestöterveyden edistämisessä tarvittavaa osaamista 4. Jatketaan neuvolan toimintaohjelmien jalkauttamista ja näyttöön perustuvien toimintamallien sovellusta 5. Hyödynnetään toteutetun asiakaspalvelukyselyn tuloksia toiminnan kehittämisessä (mm. sähköisten palvelujen ja ajanvarauksen mahdollistaminen) 6. Aikuisneuvolassa toteutetaan terveystarkastuksia hyväksytyn seulontamallin mukaisesti 7. Kehitetään työttömien terveystarkastusten sisältöä ja yhteistyötä TE-keskuksen kanssa TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Neuvolatoiminnassa asetusten mukaiset määräaikaistarkastukset ovat toteutuneet. Lisäkäyntejä on järjestetty tarvittaessa. Vuoden 2017 syntyvyys oli tavanomaista alhaisempaa. Alueella syntyi lähes sata lasta vähemmän kuin yleensä. Vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti perheet saavat ohjausta ja tukea imetyksen onnistumiseksi. Terveydenhoitajat seuraavat imetyksen toteutumista jokaisella neuvolakäynnillä. Kirjauksista huolimatta seurantatietoa ei ohjelmateknisistä syistä ole käytettävissä. Lasten rokotuskattavuus on hyvä, %. Influenssarokotekattavuus on lapsilla 33,4 % ja yli 65-vuotiailla 38,3 %. Valtakunnalliset influenssarokotekattavuudet ovat lapsilla 31,0 % ja yli 65-vuotiailla 47,5 %. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely toteutettiin kaikille perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaille, perusopetuksen 8. ja 9 vuosiluokkien oppilaille sekä ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoille. Oppilaat vastaavat kyselyyn koulupäivän aikana opettajan valvonnassa. Kysely on vapaaehtoinen ja nimetön. Opiskelijoiden vastausprosentit jäivät heikoiksi. Perustulokset sisältävät noin 250 indikaattoria, jotka on jaoteltu seitsemään aihealueeseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Tulosten mukaan luottamus kouluterveydenhuoltoon on hyvä. Keskimäärin 80 % oppilaista vastasi uskaltavansa kertoa täysin rehellisesti asioistaan terveydenhoitajalle. Oppilaiden terveystottumuksissa ja hyvinvoinnissa on suuriakin kuntakohtaisia eroja. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisten vastausten mukaan kuntakohtaiset erot ovat esim. seuraavia: ei syö aamupalaa joka arkiaamu hengästyttävää liikunta vapaaajalla max 1 h/vk ylipainoisuus% tupakoi päivittäin raittius% lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai terveysongelma kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi Eurajoki 43,4 22,1 25,0 5,8 49,6 22,2 14,2 Harjavalta 42,9 18,6 19,1 8,5 60,9 31,4 21,4 Kokemäki 42,9 35,7 25,9 11,9 47,5 25,9 23,2 Nakkila 48,7 23,1 16,7 10,3 65,8 15,4 15,8 Satakunta 40,6 25,3 23,8 10,6 56,8 23,4 19,5 koko maa 38,1 23,7 18,9 6,9 61,7 22,0 18,8

46 Startti ehkäisevään päihdetyöhön toteutui kuntayhtymän terveyden edistämisen yhdyshenkilön koordinoimana Kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyönä aloitettiin poikkihallinnollista yhteistyötä vaativa Pakkatoimintamalli, joka on tutkittu suomalainen sovellus päihdehaittoja ehkäisevälle paikalliselle työlle. Paikalliseen ehkäisevään päihdetyöhön saadaan uutta vaikuttavuutta kun kysynnän ehkäisyä käyttäviä menetelmiä, valistusta ja koulutusta täydennetään saatavuuden ehkäisyllä. Neuvola toimii myös Savuton Satakunta -verkostossa ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa. 40-vuotiaiden miesten ja 50-vuotiaiden naisten terveystarkastukset toteutetaan pääsääntöisesti työterveyshuollossa. Neuvolatoiminnassa tarkastuksia toteutetaan seulontaperusteisesti. Tarkastuksiin osallistui % ikäryhmästä. 65 vuotta täyttäneiden omaishoitajien terveystarkastukset ovat vakiintuneet. 75- ja 85-vuotiaiden terveystarkastukset aloitettiin, osallistumisprosentti oli yli 95. Terveystarkastusten jälkeen potilaita ohjattiin kuulontutkijalle ja muille asiantuntijahoitajille, psykiatrian tiimiin ja jatkotutkimuksiin lääkärinvastaanotolle. Yhteistyötä tehtiin erityisesti kuntien perusturvan neuvontapisteiden kanssa. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on edesauttanut työttömien terveystarkastusten toteutumista. Työttömät ohjautuvat terveystarkastuksiin pääsääntöisesti TE-toimistosta ja työpajatoiminnasta. Kiireelliset tarkastukset ovat toteutuneet kahden viikon kuluessa, kaikki kuukauden kuluessa yhteydenotosta. Eurajoella Parempaa työ- ja toimintakykyä (PARTY) -hanke on vaikuttanut myönteisesti tarkastusten toteutumiseen. TAVOITE JA KEINOT: 5. Kuntoutustoiminnassa laadun ja yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen 1. Selkiytetään edelleen työn- ja vastuunjakoa sekä eri toimijoiden kesken että omassa organisaatiossa 2. Toimintamallien luominen ja fysioterapian tehokas hyödyntäminen osana tk-sairaalapotilaan hoito- ja kotiutusprosessia 3. Yhteistyömuotojen kehittäminen peruskuntien liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa 4. Sovitaan arvioinnista ja käyttöön otettavista mittareista yhteistyössä Satakunnan sh-piirin kanssa TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Henkilöstöä on kohdennettu toiminnan kehittämiseen strategisten linjausten mukaisesti. Valtakunnallisesti liikunnan palveluketjun (LiPaKe) kehittämisen tavoitteena on ollut terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ihmisten saaminen liikunnan harrastajiksi. Kuntayhtymän fysioterapeutti nimettiin liikuntaneuvojaksi maaliskuulla 2017 ja hän osallistui Satakunnassa järjestettyyn HYTE-valmentaja -koulutukseen. Toimivan palveluketjun edellyttämä terveydenhuollon ja kuntien liikunnan ammattilaisten yhteistyö on toteutunut tiiviinä viikoittaisena yhteydenpitona ja suunnitelluissa säännöllisissä verkostotapaamisissa. Kuntayhtymän LiPa- Ke -hanke sulautui hyvin Satakunnan SATA-LIPAKE -hankkeeseen, joka on suunniteltu tukemaan erityisesti niitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita, jotka eivät ole vielä sairastuneita, mutta joille ylipaino ja liikkumattomuus aiheuttavat riskin terveydelle ja hyvinvoinnille. Tehostettujen kotikuntoutusjaksojen alkaessa Tekoja-tiimiin nimettiin aiemmin terveyskeskussairaalassa työskennellyt fysioterapeutti. Terveyskeskussairaalan fysioterapeuttiresurssia täydennettiin sisäisin siirroin. Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen -hankkeen tavoitteena on luoda monialainen perustason kuntoutusrakenne ja malli Satakuntaan. Potilaan työkyvyn tuen palvelutarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja potilas etenee nopeasti ja joustavasti monialaisessa kuntoutusketjussa. Kaksi fysioterapeuttia aloitti keväällä 2017 hankkeen järjestämän fysioterapeuttien suoravastaanottokoulutuksen. Koulutuksen saatuaan fysioterapeutit aloittavat suoravastaanottotoiminnan ja potilaat ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin kautta tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. TAVOITE JA KEINOT: 6. Työterveyshuollon kehittäminen 1. Yhteistyön kehittäminen muuhun terveydenhuoltoon (esh/pth). Molemminpuolisten konsultaatioiden kehittäminen 2. Työterveyshuollon palvelut turvataan nykyisessä laajuudessa kuntayhtymän omana toimintana vuoden 2018 loppuun saakka TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Työterveyshuoltosopimuksia on yhteensä noin 650. Näistä laajoja (myös sairaanhoidon sisältävä) sopimuksia on noin viidesosa. Sopimusten piiriin kuuluvia henkilöasiakkaita on yhteensä noin 4000, näistä laajan sopimuksen piiriin kuuluvia noin

47 Työterveyslääkärien työpanos on kohdistunut pääosin ehkäisevään työterveyshuoltoon. Lääkärinvastaanoton lääkäriresurssia on suunnitelmallisesti kohdennettu työterveyshuollon sairaanhoidollisiin lääkärikäynteihin lähes päivittäin. Työterveyshoitajien sairaanhoidollisten vastaanottokäyntien määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen Suurimpana tekijänä on Puustelli Group Oy:n asiakkaaksi tulo vuonna työpaikkaselvitykset lääkärit 8 3 työterveyshoitajat työfysioterapeutti terveystarkastukset lääkärit työterveyshoitajat työfysioterapeutti psykologi 91 ei vertailua, alkoi 8/2015 työterveysneuvottelut lääkärit työterveyshoitajat sairaanhoitokäynnit lääkärit työterveyshoitajat Työfysioterapeutti on kannustanut potilassiirtoergonomian kehittämiseen. Työterveyshuollon palveluna tarjottavaa Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusta suunniteltiin pilotoitavan kuntayhtymässä. Yksi työterveyshoitajista aloitti työnohjaajakoulutuksen. Koulutusta on jo hyödynnetty esim. esimiesten vertaisryhmätapaamisissa. Jatkossa työnohjaus tulee työterveyshuollon palveluvalikoimaan. TAVOITE JA KEINOT: 7. Laboratorio- ja röntgentoimintaa kehitetään edelleen 1. Kuvantamis- ja laboratoriotoiminnan edelleen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Järjestämisvastuu pidetään kuntayhtymän omissa käsissä 2. Valmistellaan sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Kuvantamisen kliininen auditointi toteutui Yksikön vahvuuksiksi raportoitiin kehittämiseen sitoutuneet röntgenhoitajat, kiinnostus säteilyturvallisuuteen ja tietoisuus säteilysuojelukoulutusvelvoitteesta, fyysikon säännölliset käynnit ja osallistuminen tekniseen laadunvarmistukseen, radiologin hyödyntäminen kuvien tulkinnassa sekä kuvien laadun, lähetteiden ja lausuntojen asianmukaisuus. Kehittämiskohteina raportoitiin mm. vanhojen ja kuluneiden detektorien uusiminen, tutkimuspöydän huolto, vastaavan johtajan tehtävien tarkempi määrittäminen, tilastoinnin kuntoon laittaminen ja raporttien saatavuuden parantaminen, lasten kuvausohjeiden laatiminen sekä lääkärien säteilysuojelukoulutusten kirjaaminen. Kehittämiskohteiden aikataulusta on sovittu Keväällä 2018 on odotettavissa Säteilyturvakeskuksen mahdollisesti ennalta ilmoittamaton määräaikaistarkastus. Laboratorion toiminnan ja tuottavuuden tason ylläpitäminen on syksyn 2017 aikana ollut erittäin haasteellista, johtuen vakituisten laboratoriohoitajien hakeutumisesta muualle töihin. Korvaavaa ammattitaitoista työvoimaa ei ole alueella saatavilla, joten syksyn aikana on aloitettu laboratoriopalveluiden toiminnan siirtämistä koskevat neuvottelut SataDiagin kanssa. Laboratorion näytteenottoa vahvistettiin siirtämällä näytteenottotaitoisia perus- ja sairaanhoitajia terveyskeskussairaalasta osa-aikaisesti laboratorioon. Lähes kaikkien näytteiden analytiikka siirrettiin SataDiagille. Sähköinen ajanvaraus toteutuu laboratoriopalveluiden SataDiagille siirtymisen myötä. TAVOITE JA KEINOT: 8. Peruserikoissairaanhoito 1. Laadukas erikoistasoinen diagnostiikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon 3. Karsitaan päällekkäistä työtä hoidon eri tasoilla 4. Jäsenkuntien kanssa käytävällä jatkuvalla yhteistyöllä potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan jatkokuntoutuspaikkaan 5. Vahvistetaan tiimityöskentelyä

48 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin vastaanotto oli pitkään tauolla ruuhkautuneen kuulontutkijan vastaanoton vuoksi. Toinen terveydenhoitaja aloitti kuulontutkijaopinnot syksyllä Päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarve on lisääntynyt valtakunnallisesti. Kuntayhtymässä oman psykiatrian erikoislääkärin palveluja on lisätty ja sekä vastaanottokäynnit että konsultaatiot ovat lisääntyneet huomattavasti. Psykiatrian suoritteiden kehitys on ollut seuraava: kuntayhtymä Attendo lääkärikäynnit lääkärikonsultaatiot asiantuntijahoitajakäynnit asiantuntijahoitajakonsultaatiot Peruserikoissairaanhoidon toiminnan piiriin on tullut psykiatrin kierrot sairaanhoitopiirin asumispalvelu yksikkö Huovissa ja Tukiranka ry:n ylläpitämässä Hiittenhovin yksikössä. Psykiatri osallistuu lisäksi Harjavallan ja Nakkilan yhteiseen systeemisen lastensuojelun tiimiin. TAVOITE JA KEINOT: 9. Päivystys- ja ensihoidossa tiivistetään paikallista sekä alueellista yhteistyötä Tehostetaan edelleen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia ja tarkennetaan välitöntä hoitoa tarvitsevan potilaan hoitoketjua yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Ensiapuun hakeutuvan potilaan hoitoketju kuvattiin ja täsmennettiin edelleen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia. Äkillisesti sairastuneille ja kiireellistä hoitoa vaativille potilaille tarkoitettu ensiavun iltavastaanotto on järjestetty Harjavallan terveysasemalla. Kolmasosa kaikista terveyskeskuslääkärikäynneistä on tilastoitu kiireellisiksi tai iltapäivystyskäynneiksi. Iltapäivystyksessä toteutui noin joka kymmenes vastaanottokäynti. Eniten kiireellisiä ja iltapäivystyskäyntejä oli edelleen harjavaltalaisilla. Iltojen ajoittainen ruuhkaisuus helpottui, kun kaikilla vastaanotoilla palattiin ajanvaraukseen. Päivystävä sairaanhoitaja -toimintamallin suunnittelu aloitettiin. TAVOITTEET JA KEINOT: 10. Henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen 1. Tehostetaan rekrytointia kehittämällä työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä 2. Koottua tutkimusaineistoa hyödynnetään väitöskirjatöihin ja syventävien opintojen suorittamiseen 3. Suunnitelmallinen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen 4. Työterveyshuollon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön 5. Asiantuntijahoitajien lähiesimiestyön vahvistaminen 6. Johdon jalkautuminen ja infopalaverit viestinnän parantamiseksi TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kuvattu yhteistoiminnassa laaditussa vuosittain päivitettävässä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Vuoden 2017 henkilöstöraportti sisältää tarkempaa tietoa henkilöstövoimavarojen arvioinnista ja käytöstä ja niiden muutoksista.

49 30 AVOHUOLLON KUSTANNUKSET: Tp 2015 Tp 2016 Ta 2017 Tp 2017 N%tp16/17 N%ta17/tp17 Avohoidon ta yht ,6 3,7 LVO + päivystys ,8 3,1 Neuvola ,1-4,9 Hammashuolto ,4 5,1 Laboratorio ,2-2,7 Röntgen ,3 42,4 Fysioterapia ,3 3,4 Työterveyshuolto ,1 15,9 Erikoislääkäripalv. Sis.mah ,8 7,7 Tutkimustoiminta ,0 Poistot ,4-57,0 *)Rakennusten poistot sis.huollon poistoihin Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue Tulosvastuullinen viranhaltija: alkaen ylilääkäri Terhi Holmström Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Terveyskeskussairaalan osastonhoitaja Ulla-Maija Laurinen, vt. osastonhoitaja Susanna Kirjanen Kotisairaanhoidon/kotisairaalan osastonhoitaja Ulla-Maija Laurinen, vt. osastonhoitaja Susanna Kirjanen ja johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää kotisairaanhoidon sekä terveyskeskussairaala-kotisairaalatoiminnan. Terveyskeskussairaalassa on Harjavallassa 40 ja Eurajoella 10 akuuttisairaansijaa. TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITTEET JA KEINOT: 1. Hoidon porrastuksen kehittäminen 1. Yhteistyö ja rajapintojen poistaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaalan ja kotisairaanhoidon välillä 2. Yhteistyön jatkuva parantaminen jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa 3. Terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tarvitsemien erikoislääkäri-konsultaatioiden turvaaminen 4. Sairaalapalvelujen kokonaiskehittäminen 5. Eurajoen vuodeosaston järjestämisvastuu siirtyy kuntayhtymälle. Sairaalatoimintaan yhteiset linjaukset 2. Rajapintakäytäntöjen kehittäminen 1. Sovittujen kotiutuskäytäntöjen edelleen juurruttaminen, tavoitteena onnistuneet kotiutukset ja asiakastyytyväisyys 2. Moniammatillisten ja yhtenäisten arviointimallien kehittäminen potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä kotona asumisen turvaamiseksi sairaalajakson jälkeen 3. Kuntoutustoiminnan integroiminen potilaan hoitojaksoon nopean kotiutumisen ja kotona selviytymisen tukemiseksi 3. Potilaslähtöisen hoitotyön syventäminen 1. Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoitosuunnitelma, jossa korostuu jatkohoidon suunnittelu ja kuntoutus 2. Moniammatillisen yhteistyön parantaminen 3. Omaisten mukaan otto potilaan hoidon suunnitteluun 4. Hoidon laadun parantaminen 1. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus 2. Tarvepohjainen resursointi ja toiminnanohjauksen kehittäminen

50 5. Vanhuspalveluiden kehittäminen 1. Jatketaan vastaanotto-/neuvontapalvelujen lisäämistä eri toimipisteissä palvelutarpeen mukaisesti yhteistyössä alueen sos.toimen kanssa 2. Tehostetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta vastuuhoitajamallin käyttöönotolla 3. Kunnioitetaan vanhusten osallisuutta ja itsehoitoa 6. Kotihoidon laajentaminen Jatketaan kotisairaanhoitopalvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä terveyskeskussairaalan ja alueen vanhustenhuollon kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kotisairaala mielletään osana terveyskeskussairaalatoimintaa 7. Henkilöstön työkyvyn ylläpito 1. Uuden työnjakomallin kehittäminen ja verkostoituminen 2. Toimintaohjeiden päivittäminen ja tarkentaminen henkilöstön työn mielekkyyden ja turvallisuuden takaamiseksi 3. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus ja koulutuspalautteet 4. Ergonominen työvuorosuunnittelu 5. Johdon jalkautuminen ja infopalaverit viestinnän parantamiseksi 8.Saattohoidon kehittäminen 1. Palliatiivisen hoidon poliklinikan toimintaa kehitetään edelleen 2. Kuntayhtymän alueen päivitetyn saattohoitomallin mukainen saattohoitotoiminta juurrutetaan käytäntöön ja toimintaa kehitetään edelleen 3. Saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden lisäkoulutus turvataan 31 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Osastoilla on hoidettu tavoitteiden mukaisesti akuuttia sairaanhoitoa ja kuntoutusta vaativia potilaita. Harjavallan osaston keskimääräinen käyttöaste oli 79,0 % (keskimäärin 31,6 potilasta) ja vaihteli kuukausittain välillä 66,2 93,8 %. Keskimääräinen hoitoaika oli 8,5 vrk. Kevään aikana osastoa kuormitti influenssa- ja ripuliepidemia. Osaston käyttöä rajoittavilta epidemiatilanteilta vältyttiin, mutta eristyspotilaiden hoito nykyisissä tiloissa on edelleen ollut haasteellista. Jatkohoitopaikkojen järjestyminen on välillä ollut vaikeaa ja sakkomaksuilta ei ole kokonaan vältytty. Hyvä yhteistyö jäsenkuntien vanhustenhuollon johdon kanssa sekä yhteinen näkemys kotihoidon kehittämisestä ja resurssien kohdentamisesta on auttanut ratkaisemaan monimutkaisiakin kotiutustilanteita. Eurajoen osaston keskimääräinen käyttöaste on ollut 74,6 % (keskimäärin 7,5 potilasta) ja vaihteli välillä 47,1 93,9 %. Keskimääräinen hoitoaika oli 8,4 vrk. Terveyskeskussairaalan käyttö vuonna 2017: Harjavallan osasto (40 ss) Eurajoen osasto (10 ss) kuormitus% pot. keskim. keskim. hoitoaika kuormitus% pot. keskim. keskim. hoito-aika tammikuu 93,8 37,5 8,9 91,6 9,2 8,9 helmikuu 96,0 38,4 10,8 93,9 9,4 11,4 maaliskuu 89,8 35,9 10,9 79,4 7,9 7,1 huhtikuu 85,4 34,2 11,8 80,3 8,0 8,2 toukokuu 89,0 35,6 9,1 67,1 6,7 7,7 kesäkuu 72,3 28,9 7,5 78,3 7,8 10,0 heinäkuu 77,3 30,9 7,7 47,1 4,7 5,6 elokuu 68,6 27,4 6,8 46,8 4,7 8,1 syyskuu 66,2 26,5 7,8 72,0 7,2 9,2 lokakuu 71,6 28,6 7,3 82,9 8,3 8,3 marraskuu 70,9 28,4 7,2 84,3 8,4 9,4 joulukuu 67,9 27,2 7,7 69,7 7,0 9,0 Harjavallan osastolla oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa osastonhoitajan lisäksi yhteensä 21 sairaanhoitajaa ja 15 perushoitajaa. Avoimeksi tulleita perushoitajan toimia ei ole täytetty, kaikissa työvapaissa ei ole ollut sijaista. Sekä perus- että sairaanhoitajien työpanosta on kohdennettu myös laboratorion näytteenottoon. Osaston käytön vakiinnuttua alle 30 sairaansijaan ja sairaanhoidollisten vaatimusten kasvaessa henkilöstön määrää ja rakennetta muutettiin siirtämällä lokakuulla kolme vapaaehtoista perushoitajaa lääkärinvastaanotolle. Henkilöstömitoitus on toteutunut tavoitteen (0,7 hoitajaa/potilas) mukaisesti. Koti- ja sairaalapalveluiden lääkäritilanne on vakiintunut. Kehittämistoiminta on jaettu vastuualueisiin lääkärien kesken ja etenee nyt kokonaisuutena. Harjavallassa, Kokemäellä ja Nakkilassa kotisairaalassa hoidossa olleiden potilaiden määrä vaihteli kuukausittain välillä Kotisairaalassa työskenteli 5 6 sairaanhoitajaa. Tavoitteena on ollut tiivistää yhteistyötä osaston ja kotisairaalan sairaanhoitajien kesken. Kotisairaalan hoitajat ovat perehtyneet osaston toimintaan ja osaston

51 sairaanhoitajia on perehdytetty kotisairaalan toimintaan. Näin on pystytty paremmin vastaamaan kysynnän suureen vaihteluun ja sijaisten palkkaaminen äkillisissä poissaoloissakaan ei ole ollut välttämätöntä. Eurajoella kotisairaalan käynnit toteutetaan yhteistyössä kotisairaanhoidon ja osaston sairaanhoitajien kesken. kotisairaanhoito tekee pääsääntöisesti virka-aikaiset käynnit ja osaston sairaanhoitaja muut käynnit. Kotisairaalatoiminta on koko kuntayhtymän alueella tehostunut entisestään. Kotisairaalakäyntejä on ollut yhteensä 5835 käyntiä jakaantuen kunnittain seuraavasti: 32 Eurajoki 482 käyntiä (nämä kotisairaanhoidon sairaanhoitajien käyntejä, lisäksi Eurajoen osaston sairaanhoitajien kotisairaalakäynnit yhteensä 865 käyntiä) Harjavalta 1906 käyntiä Kokemäki 2162 käyntiä Nakkila 1114 käyntiä muut kunnat 171 käyntiä Kuntayhtymän kotisairaalatoiminta vuonna 2017: Harjavalta, Kokemäki, Nakkila Eurajoki pot. min pot. max pot. keskim. käynnit käynnit/pv (ka) käynnit os + ksh pot.yht. tammikuu , , helmikuu , maaliskuu , , huhtikuu , , toukokuu , , kesäkuu , , heinäkuu , , elokuu , , syyskuu , , lokakuu , , marraskuu , , joulukuu , , Odotuksena oli, että kotisairaalatoiminnan tehostuessa osastolla hoidettavien potilaiden hoitoisuus lisääntyy. Harjavallan osastolla näin ei ole käynyt. Hoidetuista potilaista reilu puolet on kuulunut hoitoisuusluokkaan 2 ja kolmasosa edelleen hoitoisuusluokkaan 1. Harjavallan osaston hoitopäivät hoitoisuusluokittain: Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila muut kunnat yhteensä osuus 2017 arvio 2017 osuus 2016 Hoitoisuuslk % 36 % 35 % Hoitoisuuslk % 43 % 49 % Hoitoisuuslk % 21 % 16 % Palliatiivisen hoidon poliklinikan toiminta on vakiintunut palvelemaan koko kuntayhtymän aluetta. Poliklinikalla hoidettiin yhteensä 30 potilasta, joilla oli vuoden kuluessa yhteensä vajaa 200 kontakstia. Näistä suurin osa (127) oli vastaanottokäyntejä, mutta lääkäri teki myös muutamia kotikäyntejä. Paljon asioita hoidettiin myös puhelimessa. Harjavallan osastolla on kivun hoitoon, psykiatriseen sairaanhoitoon ja saattohoitoon erikoistuneita ja perehtyneitä sairaanhoitajia, jotka vuorollaan työskentelevät palliatiivisen hoidon poliklinikalla ja ovat myös kotisairaalassa työskentelevien sairaanhoitajien tukena saattohoidoissa. Vain harvoja osastolla saattohoidossa olleita potilaita on jouduttu ajoittain hoitamaan useamman hengen huoneessa. Palaute potilailta ja läheisiltä on ollut myönteistä ja kannustavaa. Kuntayhtymän alueen kotihoidossa on jatkettu kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toiminnallista integraatiota. Työntekijöiden panos kehittämistyössä on ollut merkittävä. Kuntayhtymän sairaanhoitaja on oleellinen työpari kuntien kotihoidon esimiehelle erityisesti kunnissa, joissa kotihoidon esimiehellä ei ole terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta. Toimintaohjeiden suunnittelu ja dokumentointi on edennyt hyvin. Syksyllä aloitettiin tehostetut kotikuntoutusjaksot, joita toteuttaa Tekoja-tiimi. Tehostetun kotikuntoutusjakson tavoitteena on potilaan toimintakyvyn parantamien, omatoimisuuden ja turvallisuuden tunteen lisääminen sekä palvelutarpeen vähentäminen. Tiimiin kuuluu fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja kuntoutukseen suuntaunut lähihoitaja. Käynneillä kerätään seurantatietoa sovituin mittarein. Toiminnalla on saatu hyviä tuloksia ja vaikuttavuudesta tullaan julkaisemaan raporttia kevään 2018 kuluessa.

52 33 Kotisairaanhoidon ja Tekoja-tiimin käynnit kunnittain: Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila muut yht. Kotisairaanhoito Tekoja-tiimi Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kuvattu yhteistoiminnassa laaditussa vuosittain päivitettävässä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Vuoden 2017 henkilöstöraportti sisältää tarkempaa tietoa henkilöstövoimavarojen arvioinnista ja käytöstä ja niiden muutoksista. KOTI- JA SAIRAALATOIMEN KUSTANNUKSET: Tp 2015 Tp 2016 Ta 2017 Tp 2017 N%tp16/17 N%ta17/tp17 Koti- ja sairaalatoimint ,0-2,4 Tk-sairaala ,1 2,5 Kotisairaanhoito ,0-11,1 Kotisairaala ,5-18,1 Poistot ,6-0,2 rakennusten poistot sis. keskitetysti huollon poistoihin Kokemäen sairaalaosasto suljettiin kesäkuussa 2014, potilaspaikat Harjavallassa Erityispalvelujen tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalueen tavoitteina on ollut yhteistoiminnan kehittäminen ja syventäminen eri toimijoiden kanssa, sosiaalipalvelujen sisällön ja organisoinnin kehittäminen, tehtäväalueen asiantuntijapalveluiden sisäisen konsultoinnin kehittäminen ja asiakastyön laadun ylläpito. Eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja asiakaskohtaista yhteistyötä lähiorganisaatioiden kanssa on tehostettu ja verkostotyötä on hyödynnetty palvelutarpeiden arvioinnissa ja palvelusuunnitelmien laatimisessa. Myös tehtäväalueen sisäistä tiedonsiirtoa ja osaamisen hyödyntämistä on tehostettu. Opiskeluhuollon psykologien toimintaa on kehitetty edelleen ja toimintaa on viety lähemmäs oppilaitoksia. Toteutettujen palveluiden suunnittelua ja suunnitelmien kirjaamista on jatkettu. Yksikkö: Psykososiaaliset erityispalvelut Psykososiaalisten erityispalveluiden toiminta on toteutunut suunnitellusti. Suoritteiden toteuma on 94%, kun mukaan huomioidaan ulkopaikkakuntalaiset. Psykososiaalisissa erityispalveluissa panostettiin asiakastyytyväisyyden kartoittamiseen ja palvelujen kehittämiseen tulosten pohjalta. NPS-luku psykososiaalisten erityispalveluiden osalta kokonaisuutena oli 52. Terveyskeskuspsykologit ja opiskeluhuollon psykologit Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Psykologipalvelut hoidettiin pääosin keskitetysti pääterveysasemalta. Palvelussa toimi vuonna 2017 erikoispsykologi ja kaksi terveyskeskuspsykologia, joista toinen toimi opintopsykologina ja tarjosi opiskeluhuoltolain mukaisia psykologipalveluja ja toinen toimi terveyskeskuspsykologina. Syyskuun alusta palveluja toteutti lisäksi koulupsykologin tehtäviä hoitanut psykologi, kun perheneuvolassa aiemmin tehty koulupsykologityö siirrettiin muihin psykologipalveluihin. Koulupsykologi työskenteli kuntien tarjoamissa tiloissa. TAVOITTEET: - Tuetaan nuorten ja aikuisten selviytymistä psyykkisissä ongelmissa ja autetaan löytämään omia voimavaroja ja hallintakeinoja. - Tuetaan nuorten ja aikuisten selviytymistä kriisitilanteissa. - Osallistutaan asiakkaiden voimavarojen ja toimintakyvyn selvittelyyn kuntoutustarpeen arvioimiseksi. - Selvitellään alle kouluikäisten lasten kehitysongelmia ja erityisvaikeuksia, jotta voidaan käynnistää varhaista tukea ja tarvittavia kuntoutustoimia. - Kehitetään psykologipalveluja osana terveyskeskuksen psykiatrista työryhmää.

53 - Ohjataan psyykkistä tukea ja psykiatrisia palveluja tarvitsevia asiakkaita heidän tilanteeseensa parhaiten soveltuvan avun piiriin. - Tarjotaan sopimusten mukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja toisen asteen oppilaitoksille. - Kehitetään ja juurrutetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon psykologityön käytänteitä toisen asteen oppilaitoksissa. - Suunnitellaan ja toteutetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon psykologityön osuutta sekä tarjotaan opiskelijoille yksilöllistä psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen tukea. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017: Vuonna 2017 on vastaanotoista kertynyt suoritteita Lisäksi konsultaatioita ja käynnin korvaavia puheluja oli 550. Asiakkaita eli hoito- tai tutkimustoimenpiteitä saaneita lapsia, nuoria tai aikuisia oli vuoden 2017 aikana yhteensä 310. Yksilöterapioita on toteutettu eri tavoin psyykkisesti oireileville asiakkaille yksilöllisen arvioinnin pohjalta. Terapioissa on käytetty mm. kognitiivisen psykoterapian menetelmiä. Kriisiapua on tarvittaessa annettu kriisi- ja lyhytterapeuttisin menetelmin. Nuorten ja aikuisten tilanteissa on tehty 17 psykologista tutkimusta työ- ja toimintakyvyn tai oppimisen erityisvaikeuksien selvittämiseksi osana hoitoa tai toisen asteen opiskeluhuoltoa. Psykologit ovat osallistuneet kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien kokoontumisiin 14 kertaa. Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmän kokouksiin on osallistuttu asiantuntijana 8 kertaa. Alle kouluikäisten lasten psykologisia tutkimuksia on tehty 81 lapselle. Neuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen kanssa on tehostettu arviointimenetelmien käyttöä, jotta erityistuen tarve tulisi varhain todetuksi. Moniammatillisten kuntoutussuunnitelmien laadintaan on osallistuttu. Konsultaatioapua on annettu päivähoidon, esiopetuksen ja lastenneuvolan työntekijöille. Psykologit ovat osallistuneet neuvolaikäisten lasten moniammatillisiin yhteistyöryhmiin koko kuntayhtymän alueella yhteensä 11 kertaa. Psykologit ovat ohjanneet perhevalmennuksen kolme ryhmätapaamista. Opiskeluhuollon psykologit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollon muiden toimijoiden sekä koulujen muun henkilökunnan kanssa. Opintopsykologin johdolla on tehty Harjavallan lukion kriisi- ja pelastautumissuunnitelman psykososiaalisen tuen valmiussuunnitelma. Yhteisöllisen opiskeluhuollon käytänteitä on kehitetty opiskeluhuoltoryhmissä sekä terveyden ja oppimisen edistämisen teemaluennoilla, joita ovat olleet stressinhallinta, unenhuoltokeinot ja henkinen hyvinvointi. Harjavallan esikoulujen opettajille on pidetty motivoivan haastattelun työpajakoulutus ja kehitetty esikoulun aloittavien lasten vanhemmille suunnattua ohjausmateriaalia. Opiskeluhuollon psykologien oppilaskohtainen työ on koostunut yksilövastaanotoista, psykologisista tutkimuksista sekä monialaisten asiantuntijaryhmien toiminnasta. Opiskeluhuoltolain mukaiset aikarajat hoitoon pääsyssä on huomioitu. Tarvittavan erikoissairaanhoidon järjestämisen sujuvoittamiseksi on verkostoiduttu erikoissairaanhoidon eri tahojen kanssa sekä mm. tehty opiskeluhuollon ja psykiatrisen työryhmän yhteinen vierailukäynti nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Psykologit ovat toimineet moniammatillisessa psykiatrisessa työryhmässä, jonka säännöllisissä palavereissa on sovittu potilaiden ohjautumisesta ja varmistettu heille parhaiten soveltuva hoito. Psykiatrisen työryhmän toimintaa on kehitetty moniammatillisessa yhteistyössä. Vuoden 2017 aikana toteutettiin hoidollinen uniryhmä psykiatrisen työryhmän potilaille. Ryhmän suunnittelijana ja toisena vetäjänä toimi psykologiharjoittelija. Psykologista ammattitaitoa on kehitetty kouluttautumalla, vertaisyhteydenpidolla ja seuraamalla ajankohtaista ammatillista tietoa. Perheneuvola Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Vastuuhenkilö: psykologi Salme Suomalainen-Salo Perheneuvolapalvelut hoidettiin keskitetysti pääterveysasemalta. Palvelua toteuttivat vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon ajan kaksi psykologia ja kaksi sosiaalityöntekijää sekä konsultoiva lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Toinen psykologi irtisanoutui kesällä ja tämän jälkeen koulupsykologityö yhden psykologin työpanoksella eriytettiin omaksi työalueekseen pois perheneuvolasta. Toinen sosiaalityöntekijä siirtyi marraskuussa kuntayhtymän sosiaalipalvelujen lastenvalvojan virkaan ja tämä perheneuvolan vakanssi muutettiin psykologin vakanssiksi, mutta siihen ei vielä loppuvuonna ehditty rekrytoimaan työntekijää. Perheneuvola on toiminut jälkimmäisen vuosipuoliskon kasvatus- ja perheneuvonnan erityiskysymyksiin paneutuen. Perheneuvolapalveluja käyttivät muut kuntayhtymän kunnat paitsi Kokemäen kaupunki. Koulupsykologipalveluja tarjottiin vuoden ensimmäisen puoliskon ajan Harjavaltaan, Nakkilaan ja Eurajoelle ja ennalta sovitut asiakkuudet hoidettiin loppuun myös tämän jälkeen. 34

54 TAVOITTEET: - Mahdollisimman nopea avun saatavuus akuuteissa lasten, parien ja perheiden kriiseissä. - Perheen ja parisuhteen omien voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen ongelmatilanteessa. - Peruskouluikäisten lasten ja nuorten kehityksen, tunne-elämän ongelmien ja sosiaalisen tilanteen arviointi ja asianmukaisen hoitopaikan ja hoidon järjestäminen. - Selvitetään lasten ja nuorten oppimisen esteitä ja pyritään löytämään yhteistyössä koulun kanssa sopivia koulussa toteutettavia tukitoimia koulunkäynnin edistämiseksi. - Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen perheiden tukemisessa. 35 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017: Vuonna 2017 on vastaanotoista kertynyt suoritteita 2328, joista erikoislääkärin suoritteita oli 30. Lisäksi konsultaatioita oli 143, joista erikoislääkärin konsultaatioita neljä. Asiakkaita oli 155:stä eri perheestä ja näiden perheiden jäseniä osallistui hoitoon tai tutkimuksiin yhteensä 354. Kuntayhtymän ulkopuolisista kunnista asiakkaita oli 6. Asiakasperheiden määrä on laskenut 14 % vuoteen 2016 verrattuna. Tämä selittyy toiminnan ja työntekijärakenteen muutoksella. Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelujen kysynnässä ei ole tapahtunut vähenemistä ja jonotuskäytäntö on otettu käyttöön. Oppimisvaikeustutkimuksia on toteutettu ja selvitetty lasten ja nuorten oppimisen esteitä. Ohjaavan tahon kanssa on tehty yhteistyötä tutkimusprosessin alussa ja lopussa. Yhdessä on suunniteltu tukitoimia kuten tehostettua tai erityistä tukea ja HOJKS-järjestelyjä. Perheneuvolassa on laadittu tarvittavia lausuntoja erityistä tukea ja avustajapalveluja varten. Konsultaatioapua on annettu opettajille ja erityisopettajille. Yksilöllisiin oppilashuoltoryhmän kokoontumisiin on osallistuttu tarpeen mukaan. Opiskeluhuoltolain mukaiset aikarajat hoitoon pääsyssä on pyritty huomioimaan. Perheneuvolan psykologi on osallistunut Harjavallassa oppilashuollon ohjausryhmän toimintaan. Perheen ja parien kanssa työskentelyssä on aktivoitu perheen tai parin omat voimavarat ongelmien ratkaisuun eli hyödynnetty ratkaisukeskeistä metodia. Vanhempien ohjantaa on myös tarjottu, jolloin on hyödynnetty Vanhempana vahvemmaksi -menetelmää ja tutustuttu Ihmeelliset vuodet -menetelmään. Verkostotyössä, jonka osuus on suuri, on kaikkien osapuolten asiantuntemus hyödynnetty perheen tukemiseksi. Arvioitu psykologisin menetelmin lasten ja nuorten kehitystä ja tunne-elämää sekä haastateltu sosiaalityön menetelmin vanhempia. Ohjaavalta taholta on kerätty tietoa ja lapsia on tarvittaessa havainnoitu toimintaympäristössään. Lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri on ottanut perheitä vastaan ja arvioinut nuoria myös kahdenkeskisessä tilanteessa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri on tehnyt lausuntoja ja todistuksia sekä toteuttanut lääkehoitoa. Yksilöterapiassa on käytetty näyttöön perustuvia kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Myös aikuisten yksilökäyntejä on tarjottu. Kriisitilanteissa on apua pyritty antamaan kolmen päivän sisällä yhteydenotosta. Tarpeen ja harkinnan mukaan kriisikäyntejä on tihennetty. Perheneuvolan toiminnasta ja palveluista menetelmineen on laadittu kirjallinen kuvaus yhteistyötahoille sekä esite asiakkaille. Perheasiainsovittelutoimintaa on tarjottu työntekijän kouluttautumisen myötä. Perheneuvolan työntekijät ovat saaneet pätevyyden psykoterapeutiksi ja perheasioiden sovittelijaksi ja osallistuneet useisiin koulutuksiin, mm. Satula-hankkeen Satakunnan perhekeskusfoorumiin, sosiaalialan asiantuntijapäiville, uusperheneuvojien koulutukseen, koulutukseen tärkeimmistä psykoterapeutin työtä säätelevistä laeista ja määräyksistä sekä kognitiivisen käyttäytymisterapian kongressiin aiheesta motivaatio. Mm. sosiaalipalvelujen lastenvalvojan kanssa on pohdittu perhekeskusmallin mukaista toimintaa Keski-Satakunnan alueella. Puheterapiapalvelut Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Vastuuhenkilö: puheterapeutti Leena Rosendahl Puheterapiapalvelut hoidettiin keskitetysti pääterveysasemalta. Palveluissa oli vuonna 2017 kolme puheterapeutin virkaa, joista osaa tehtiin osa-aikaisesti. Puheterapiapalveluja haittasi resurssipula erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Puheterapiapalvelujen toiminta-ajatuksena oli puheen, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja kuntoutus mahdollisimman hyvän toiminta- ja kommunikaatiokyvyn saavuttamiseksi. Puheterapiapalveluja tarjottiin myös äänihäiriöihin, nielemisen ja syömisen vaikeuksiin, suun motorisiin toimintahäiriöihin sekä aivoverenkiertohäiriöihin liittyviin lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Toiminnan painopiste on ollut alle kouluikäisten lasten kielellisissä vaikeuksissa. TAVOITTEET: Arvioida puheen, kielen ja kommunikaation häiriöitä ja tarjota puheterapeuttista kuntoutusta.

55 Tukea puheen, kielen ja vuorovaikutustaitojen kehitystä sekä ennaltaehkäistä ja lieventää kielellisiä oppimisvaikeuksia yhteistyössä päivähoidon, esiopetuksen ja koulun erityisopetuksen kanssa. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017: Vuonna 2017 on vastaanotoista kertynyt suoritteita Lisäksi konsultaatioita on ollut 336. Alle kouluikäiset lapset ovat ohjautuneet puheterapeutin arvioon pääasiassa lastenneuvolan, psykologien, päivähoidon tai vanhempien huolen perusteella. Puheterapeutin tutkimusten perusteella puheterapeutit ovat osallistuneet kuntoutussuunnitelman laadintaan yhteistyössä päivähoidon, esiopetuksen, psykologin ja vanhempien kanssa. Tarvittaessa on ohjattu neuvolalääkärin vastaanotolle arvioon ja suositeltu jatkotutkimuksia lastenneurologian yksikköön. Lähetteitä on tehty myös keskussairaalaan kielijänneoperaatioihin sekä apuvälinearvioon Tikoteekkiin. Puheterapeutit ovat tuottaneet yksilöpuheterapiaa eriasteisiin puheen ja kielen kehityksen häiriöihin tarveharkinnan perusteella. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat olleet alle kouluikäisiä lapsia. Puheterapeutit ovat toteuttaneet ohjauskäyntejä puhetta tukevaa ja/tai korvaavaa kommunikointia (AAC) tarvitseville. Lisäksi on toteutettu ryhmämuotoinen Peppi-tukiviittomaryhmä, jonka tavoitteena oli opettaa tukiviittomia niitä tarvitseville asiakkaille sekä heidän lähiympäristölleen. Peppi-ryhmään osallistui 7 lasta perheineen sekä päivähoidon henkilökuntaa. Ryhmän toteuttamisessa oli ostopalveluna mukana viittomakielen opettaja. Puheterapeutit ovat ohjanneet perheitä ja muuta lähiympäristöä kommunikointitaitojen tukemiseen. Lisäksi puheterapeutit ovat olleet puhumassa kahdessa päiväkodin/esikoulun vanhempainillassa. Toimintaa on kohdennettu tietyille asiakasryhmille vaikeusasteen ja kiireellisyyden perusteella. Suuren asiakasmäärän vuoksi asiakasryhmiä on jouduttu priorisoimaan ja kohdentamaan palveluja. Puheterapiapalveluihin on ollut koko ajan jonoa. Jonotusaika on riippunut mm. asiakkaan tulosyystä ja henkilöstöresurssin määrästä.. Kuntoutusohjaus Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Vastuuhenkilö: kuntoutussuunnittelija Johanna Hakala Kuntoutussuunnittelija toimi asiantuntijana monimuotoisessa sosiaalivakuutus- ja kuntoutusjärjestelmässä. Toimintaan sisältyi kuntoutuksen, sosiaaliturvan, muun lainsäädännön ja kuntoutuskäytäntöjen laaja-alaista tuntemusta edellyttäviä tehtäviä. Kuntoutussuunnittelija osallistui olemassa olevien kuntoutuspalveluiden kehittämiseen ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Kuntoutussuunnittelija ja -ohjaaja paneutuvat asiakkaiden elämänoloihin ja ajankohtaisiin ongelmiin myös arjen tuntemuksen ja erilaisuuden ymmärtämisen kautta. He ohjasivat ja neuvoivat asiakkaita ja heidän läheisiään kuntoutuspalvelujärjestelmiin liittyvissä asioissa. He toimivat yhteyshenkilönä kodin, hoitolaitoksen/sairaalan ja hoitoon sekä kuntoutukseen osallistuvien työntekijöiden ja viranomaisten välillä. TAVOITTEET: - Asiakaslähtöinen kuntoutumista tukeva ohjaus, neuvonta ja seuranta. - Kuntoutussuunnitelman tekeminen moniammatillisesti yhdessä kuntoutujan ja/tai hänen omaistensa kanssa. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017: Vuonna 2017 on vastaanotoista ja kotikäynneistä kertynyt suoritteita 715. Tämän lisäksi konsultaatioita tai käynnin korvaavia puheluita oli 603. Kuntoutusohjaaja ja -suunnittelija ovat vastaanottaneet potilaita/asiakkaita kuntayhtymän kaikissa toimipisteissä ja tehneet tarvittaessa kotikäyntejä. Monialainen yhteistyö verkostojen kanssa on toteutunut asiakaslähtöisesti. Kuntoutujia ja heidän läheisiään on ohjattu ja avustettu palveluohjausperiaatteella heidän elämäntilanteensa vaatimien kuntoutustoimien ja muiden palveluiden saamisessa. Tässä on tehty yhteistyötä eri kuntoutus- ja palvelujärjestelmien toimijoiden kanssa. Kuntoutuspolut ovat olleet yksilöllisiä ja osin pitkäkestoisia. Monivaiheiset kuntoutusprosessit ovat sisältäneet tarvelähtöistä tiedon antamista, tukea, ohjausta, arviointia ja seurantaa. Kuntoutusohjaaja ja -suunnittelija ovat osallistuneet asiantuntijoina maakunnan useiden eri hankkeiden kehittämistoimintaan sekä osallistuneet niiden järjestämiin koulutuksiin. Kuntoutussuunnittelija on esitellyt niissä kuntayhtymän asiakasyhteistyöryhmien toimintaa. Alueellisen ja paikallisen kuntoutuksen kehittämistoimintaan on osallistuttu kuntayhtymän edustajana, ohjaus- ja tukiryhmien jäsenenä sekä paikallisen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän ja vammaisneuvoston sihteerinä. Annettu konsultatiivista tukea yhteistyötahoille. On tehty yhteistyötä kuntayhtymän muiden vastuualueiden toimijoiden kanssa asiakas- ja potilasasioissa sekä annettu informaatiota kuntoutukseen liittyvistä asioista yhteistyötahoille. 36

56 Työryhmien ryhmävastaanottoja on ollut 293. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä kokoontui aikuisten asioissa 9 kertaa ja nuorten asioissa 8 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 80 aikuisen ja 37 nuoren kuntoutumista. Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmiä on ollut 9, joissa tehty yhteensä 154 päätöstä. Kuntoutussuunnittelija on toiminut moniammatillisten työryhmien koordinaattorina ja valmistellut asiakasasioita ja osallistunut työryhmien toimintaan. Työryhmien toimintaa on kehitetty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä pidetty yhteinen koulutustilaisuus. Rintamaveteraanikuntoutuksen päätöksiä tehtiin 128. Veteraanikuntoutustoimintaa on tehostettu Suomi juhlavuoden kunniaksi. Kuntoutusohjaaja on osallistunut Harjavallan ja Nakkilan palveluohjaajan kanssa veteraanien kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien tekemiseen. Valtiokonttorin myöntämä veteraanikuntoutuksen kuntoutusmääräraha oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Kuntoutusohjaaja aloitti neuropsykiatrisen valmentajan oppisopimuskoulutuksen ja kuntoutussuunnittelija kävi työkykykoordinaattori -koulutuksen. Kuntoutusohjaaja osallistui Mielenterveyden ensiapu -ohjaajakoulutukseen ja järjesti yhteistyössä pilottikoulutuksen Kokemäen kotihoidon ja vanhustyön sekä kuntayhtymän työntekijöille. Kokonaiskesto oli 14 tuntia, joka sisälsi 5 kokoontumista, osallistujia oli 19. Palvelun internetsivuja täydennettiin ja kuntoutusohjauksen esite valmistui. 37 Yksikkö: Sosiaalipalvelut Vammaispalvelut ja psykososiaaliset asumispalvelut Vammaispalveluissa ja psykososiaalisissa asumispalveluissa työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja henkilökohtainen avustaja. Johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluvat myös lastenvalvojan tehtäviä. Yhteistyötä tehdään kuntoutussuunnittelijan ja -ohjaajan kanssa, joiden työajasta on varattu päivä viikossa vammaispalveluun. Palvelun tavoitteena on järjestää asiakkaille kattavat ja laadukkaat palvelut vammaispalvelulain edellyttämällä tavalla sekä sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut mielenterveysja päihdekuntoutujille. Vammaispalvelulain mukaan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia palveluja ovat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, päivätoiminta, palveluasuminen ja henkilökohtainen apu. Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet. Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja järjestetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujille asiakkaan tuen tarpeen perusteella joko tuetusti omassa kodissa tai palveluasumisyksikössä (palveluasuminen tai tehostettu palveluasuminen). Asumispalvelu voi olla pitkäaikaista, lyhytaikaista tai jaksotettua. TAVOITTEET JA KEINOT: - Vaikeavammaisten asiakkaiden tarpeita vastaavat vammaispalvelulain mukaiset palvelut - Edistää vaikeavammaisten tasavertaista suoriutumista sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja - Kehittää toiminta- ja työskentelytapoja sekä selvittää vaihtoehtoisia palvelujen järjestämismalleja, jotta palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla - Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö - Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumisen tukeminen ja koordinaattorina toimiminen erikoissairaanhoidon ja kuntien palvelujen välillä - Työnjaon selkiyttäminen ja yhteistyön tiivistäminen sosiaali- ja erityispalveluissa TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Vuonna 2017 kaikki palvelun virat on täytetty vakinaisella henkilökunnalla ja kaikki työntekijät täyttävät sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaiset pätevyysvaatimukset. Laki on tullut voimaan alkaen. Vuoden 2017 aikana sosiaalihuollon ammattilaisten on tullut hakea Valviralta lupaa toimia laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, ja yksikön kaikilla työntekijöillä tämä lupa on voimassa alkaen. Vammaispalvelut ja psykososiaaliset asumispalvelut hoidetaan keskitetysti Harjavallassa, tarvittaessa tehdään kotikäyntejä, osallistutaan verkostopalavereihin ja hoitoneuvotteluihin. Vammaispalvelussa kotikäynnit toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä peruskuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä tarvittaessa yhdessä kuntayhtymän kuntoutussuunnittelijan ja ohjaajan kanssa. Asunnon muutostöissä asian valmisteluun ja kotikäynteihin on osallistunut teknisen huollon huoltomestari rakennuspuolen asiantuntijana. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelupäätöksissä tehdään tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kotikuntien sosiaalitoimien

57 kanssa. Kuntayhtymällä ei ole omia asumispalveluyksiköitä, joten asumispalvelut järjestetään ostamalla ne yksityisiltä palveluntuottajilta Yksikkö on edelleen panostanut asiakkaiden henkilökohtaiseen tapaamiseen, säännöllisiin verkostopalavereihin sekä palvelusuunnitelmien laatimiseen/päivittämiseen. Tiimeissä valmistellaan asiakkaiden asioita, sovitaan työnjaosta ja tehdään päätöksiä. Yksikkö käy neuvotteluja säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, peruskuntien sosiaalitoimien henkilöstön kanssa mm. palvelujen yhteensovittamisesta sekä toimintakäytännöistä. Työntekijät ovat osallistuneet Satakunnan alueen vammaispalveluverkoston toimintaan ja koulutuksiin. Johtava sosiaalityöntekijä on osallistunut kuntayhtymän edustajana Satasoten vammaispalvelun alatyöryhmän toimintaan. Vammaispalveluilla on sopimus Satakunnan Avustajakeskuksen kanssa, mikä rekrytoi, kouluttaa ja välittää henkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille asiakkaille. Tarvittaessa Avustajakeskuksesta voidaan ostaa myös tuettu työnantajuus asiakkaille, jotka eivät itse kykene toimimaan työnantajina. Yhteistyö Avustajakeskuksen kanssa on ollut hyvää ja toimivaa. Vaikeavammaisten asiakkaiden kuljetuspalvelun toimintaohje on päivitetty alkaen ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaohje on päivitetty alkaen. Vuoden 2017 lopussa on valmisteltu Eteran sijaismaksajapalvelun käyttöönotettua henkilökohtaisen avun palkanmaksussa alkaen sekä psykososiaalisten asumispalvelujen kilpailutusta yhteistyössä Euran, Huittisten ja Säkylän kanssa. Vammaispalvelussa asiakkaita on vuoden 2017 aikana ollut 638 ja heitä koskevia päätöksiä on tehty 478. Psykososiaalisissa asumispalveluissa asiakkaita on vuoden 2017 aikana ollut 63 ja heitä koskevia päätöksiä on tehty 78. Lastenvalvojan palvelut Lastenvalvojan palveluissa työskentelee lastenvalvoja ja johtava sosiaalityöntekijä. Johtavan sosiaalityöntekijän työajasta 40 % on laskettu kuuluvan lastenvalvojan työtehtäviin. Lastenvalvojan tehtävät hoidetaan kuntajaon mukaan (lastenvalvoja: Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila ja johtava sosiaalityöntekijä: Eurajoki). Lastenvalvojat ohjaavat ja neuvottelevat vanhempien kanssa lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevissa asioissa. Lastenvalvojat myös vahvistavat vanhempien tekemät sopimukset ja valvoo näissä lapsen etua. Lisäksi lastenvalvojat hoitavat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämistä koskevat asiat. Lastenvalvojat huolehtivat myös tarvittaessa yhteistyössä peruskuntien lastensuojelutyöntekijöiden kanssa oikeudelle annettavien olosuhdeselvitysten teosta. TAVOITTEET JA KEINOT - Lapsen perheoikeudellisen aseman turvaaminen sopimusteitse - Uuden isyyslain mukainen toiminta isyyden selvittämisessä ja tunnustamisessa 38 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2017 Syksyllä 2017 lastenvalvojan virassa tapahtui työntekijän vaihdos lastenvalvojan irtisanouduttua. Lastenvalvojan tehtäviin siirtyi alkaen perheneuvolan sosiaalityöntekijä, jolla on sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukainen pätevyys lastenvalvojan työtehtäviin. Uusi isyyslaki tuli voimaan alkaen ja uuden lain mukaan isyyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää. Neuvolassa tunnustamista ei voi tehdä, jos vanhempien henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti selvittää, äiti vastustaa tunnustamista, isyydestä on epäselvyyttä tai tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn takia pysty ymmärtämään tunnustamisen merkitystä. Tällöin isyyden selvittäminen tapahtuu lastenvalvojien luona. Lastenvalvojat ja neuvolan terveydenhoitajat ovat tarvittaessa tehneet yhteistyötä. Yhteistyötä on tiivistetty myös kuntayhtymän perheneuvolan kanssa, ja säännölliset yhteistyöpalaverit on pidetty vuoden 2017 aikana. Lastenvalvojat ja perheneuvolan työntekijät ovat osallistuneet yhdessä Satasoten Satulahankkeen perhekeskusfoorumiin ja yhteistyössä on suunniteltu perhekeskusmallin mukaista toimintaa Keski- Satakunnan alueella. Lastenvalvoja on vahvistanut vuoden 2017 aikana yhteensä 645 sopimusta, käräjäoikeuden pyytämiä olosuhdeselvityksiä on laadittu neljä ja muista kunnista tulleita virka-apupyyntöjä on ollut 59.

58 39 Vammaispalvelut sekä psykososiaaliset asumispalvelut Kunnilta siirtyneet Asiakkuudet Kustannukset päätökset 1000 :na KULJETUSPALVELU Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia Yhteensä HENKILÖKOHTAINEN APU Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia yhteensä ASUMISPALVELUT/Vpl:n mukaiset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia yhteensä PALVELUASUMINEN KOTONA Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia Yhteensä ASUNNON MUUTOSTYÖT JA ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia yhteensä ASUMISPALVELUT/Psykososiaaliset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia yhteensä

59 40 Lastenvalvojan palvelut: päätösten määrät Elatussopimukset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila yhteensä Huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimukset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila yhteensä Isyyden selvittäminen Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila yhteensä Olosuhdeselvitykset käräjäoikeudelle Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila yhteensä Erityispalvelujen kustannukset yhteensä Tp 2015 Tp 2016 Ta 2017 Tp 2017 muutos 16/17 mu ta 17/tp ,2-0,2 Perheneuvola ,1-15,2 Psykologipalvelut ,0-9,2 Puheterapiapalvelut ,8-26,8 Sos.tt/kuntoutusohj ,8-35,9 Päihde- ja mielenterv ,1 6,8 Vammaispalvelut ,7 0,7 Lastenvalvonta ,3 17,8 Poistot ,0

60 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen (mukana myös kuntien maksuosuudet) Käyttötalouden toteutuminen Tuotot/kulut Tammikuu-Joulukuu 2017 Toimielin: 10, 20, 30, 40, 50, 80 Summatasot: Toimielin Ta Tot 2017 Poikkeama alitus/ylitys TOT % Tp-2016 Ed. vuosi kuukausitot 10 Luottamuselinhallinto Tuotot Kulut , Netto , Hallinto ja talous Tuotot , , Kulut , , Netto , , Avohoito Tuotot , , Kulut , , Netto , , Laitostoiminta Tuotot , , Kulut , Netto , , Erityispalvelut Tuotot , , Kulut , , Netto , , Rahoitus Tuotot , , Kulut , , Netto , , RAPORTTI YHTEENSÄ Tuotot , , Kulut , , Netto , ,

61 Tuloslaskelmaosan toteutuminen KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TULOSLASKELMA TA-2017 TP-2017 TOT-% TP-2016 Toimintatuotot Myyntituotot ,02 104, ,30 Maksutuotot ,04 93, ,30 Tuet ja avustukset ,80 74, ,15 Muut toimintatuotot ,89 94, ,39 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,75 103, ,14 Toimintakulut Henkilöstökulut ,12 89, ,13 Palkat ja palkkiot ,34 91, ,91 Henkilösivukulut ,78 84, ,22 Eläkekulut ,67 95, ,71 Muut henkilösivukulut ,11 53, ,51 Palvelujen ostot ,83 108, ,42 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,09 117, ,57 Avustukset ,32 100, ,33 Muut toimintakulut ,16 107, ,41 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,52 99, ,86 TOIMINTAKATE ,23 357, ,28 Rahoitustuotot ja -menot Muut rahoitustuotot ,03 310, ,22 Korkokulut ,70 7, ,69 Muut rahoituskulut ,25 124, ,15 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHTE ,08-48, ,62 VUOSIKATE ,31 396, ,66 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot ,38 102, ,87 Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS , ,79 Poistoeron lisäys(-)/vähennys (+) Varausten lisäys (-)/vähennys (+) Rahastojen lisäys (-)/vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,79

62 Investointien toteutuminen Kuntayhtymässä toteutettiin vuonna 2017 seuraavat investoinnit: a. Pääterveysaseman neuvolan ja hammashuollon parkkipaikan laajennus b. Terveyskeskussairaalan ikkunaremontti c. pääterveysaseman avotilojen elementtisaumojen uusiminen Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan miten kuntayhtymän menot on rahoitettu. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit, ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan. RAHOITUSLASKELMA TA-2017 TP-2017 TOT-% TP-2016 TULORAHOITUS Vuosikate ,31 395, ,66 TULORAHOITUS YHTEENSÄ ,31 395, ,66 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,72-94, ,32 INVESTOINNIT YHTEENSÄ ,72-94, ,32 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRT ,59 195, ,34 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,77 Lyhytaikaisten lainojen muutokset , ,59 Lainakannan muutokset yhteensä , ,36 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien , ,63 Vaihto-omaisuuden muutos , ,77 Saamisten muutos , ,43 Korottomien velkojen muutos , ,03 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,54 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA , ,82 KASSAVAROJEN MUUTOS , ,48 Kassavarojen muutos Kassavarat , ,02 Kassavarat , ,50 Kassavarojen muutos , ,48 Tp 2015 Tp 2016 Ta 2017 Tp 2017 Rahoitusmenot Rahoitustulot Nettomenot

63 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta (1000 ) YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Määrärahat menot Määrärahat tulot Netto Sitovuus N/B Alkup. talousarvio TA:n muutok-seten TA muutos- jälkeen Toteuma Poikkeama Alkup. talousarvio TA:n muutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Talousarvio netto Toteuma netto Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamusel.hallinto N Hallinto ja talous N Avohoito N Laitostoiminta N Erityispalvelut N Jäsenk. maksuos. N TULOSLASKELMA OSA Muut rah.tulot N Korkomenot N Muut rah.menot N Poistot N Satunnaiset erät N INVESTOINTIOSA Vuosikorjaukset B Sair.hoidon laitteisto B Hammash. laitteisto B Muut hankinnat B Paloilm. Päiv B Piha-alueen kun. B RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisb Pitkäaik.lainojen väb Lyhytaik. lainojen mn Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ Talousarviota tehtäessä tasapainottamissunnitelma v vielä voimassa Suurimmat euromääräiset ylitykset talousarvioon nähden tulivat avohoidossa. Tutkimukset julkisissa ja yksityisissä laboratoriolaitoksissa ylitti arvioidun määrän. Lisäksi hammashuollossa ja työterveyshuollon jouduttu turvautumaan vuokralääkäreihin. Erityispalveluissa suurimmat ylitykset olivat mielenterveysasiakkaiden asumispalveluissa sekä vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun kustannuksissa. Sosiaalipalvelut laskutetaan perussopimuksen perusteella jäsenkunnilta läpilaskutuksena toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Hoitotarvikekustannukset arvioitua suuremmat avo- ja laitoshoidon tehtäväalueilla. Luottotappioksi kirjattiin vuosilta saamisia yhteensä ,79

64 2.4 Yksikköhintalaskelmat 45

65 46

66 2.5 Jäsenkuntien kuntalaskutetut suoritteet 47

67 2.6 Suoritteet ja kuntalaskutus kunnittain 48

68 2.7 Palautuksen jakautuminen kunnittain lääkärin vastaanoton kuntalaskutuksessa 49

69 50 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,30 Maksutuotot , ,30 Tuet ja avustukset , ,15 Muut toimintatuotot , ,39 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,14 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,91 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,71 Muut henkilösivukulut , ,51 Palvelujen ostot , ,42 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,57 Avustukset , ,33 Muut toimintakulut , ,41 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,86 TOIMINTAKATE , ,28 Rahoitustuotot ja -menot Muut rahoitustuotot , ,22 Korkokulut , ,69 Muut rahoituskulut , ,15 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ , ,62 VUOSIKATE , ,66 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot , ,87 Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS , ,79 Poistoeron lisäys(-)/vähennys (+) Varausten lisäys (-)/vähennys (+) Rahastojen lisäys (-)/vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,79

70 Rahoituslaskelma KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ RAHOITUSLASKELMA TULORAHOITUS Vuosikate , ,66 TULORAHOITUS YHTEENSÄ , ,66 Investoinnit Investointimenot , ,32 Rahoitusomaisuudet investointeihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0,00 0,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,32 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,34 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,77 Lyhytaikaisten lainojen muutokset , ,59 Lainakannan muutokset yhteensä , ,36 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien , ,63 Vaihto-omaisuuden muutos , ,77 Saamisten muutos , ,89 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen , ,49 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,54 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,82 RAHAVAROJEN MUUTOS , , , ,48 Rahavarat , ,02 Rahavarat , ,50 Rahavarojen muutos , ,48

71 Tase KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Sidottu pääoma Aineettomat oikeudet , ,60 Peruspääoma , ,67 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,60 Sijoitusrahasto , ,48 Ed. tilikausien yli-/alijäämä , ,29 Aineelliset hyödykeet Tilikauden yli-/alijäämä , ,79 Maa- ja vesialueet 8 998, ,05 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,65 Rakennukset , ,38 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄ- Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,26 OMAT Koneet ja kalusto , ,76 Muut valtion toimeksi- Keskeneräiset hankinnat ,15 0,00 antojen pääomat , ,20 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,45 Sijoitukset VIERAS PÄÄOMA Muut osakkeet ja osuudet , ,48 Pitkäaikainen Sijoitukset yhteensä , ,48 Lainat , ,52 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,53 Pitkäaikainen yhteensä , ,52 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen Vaihto-omaisuus Lainat rah. ja vak.laitok , ,57 Aineet ja tarvikkeet , ,10 Ostovelat , ,46 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,10 Muut velat , ,52 Siirtovelat , ,83 Lyhytaikainen yhteensä , ,38 Lyhytaikaiset saamiset VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,90 Myyntisaamiset , ,23 Muut saamiset , ,45 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,75 Siirtosaamiset , ,42 Saamiset yhteensä , ,10 Rahat ja pankkisaamiset , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,75

72 53 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetieto 1) Jaksotusperiaatteet Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Osa joulukuun palkkojen lisistäon maksettu maksuperusteisesti tammikuussa. Pysyvien vastaavat Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Rahoitusosuuksia ei ole saatu. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelma uudistettiin alkaen Kilan ohjeiden mukaiseksi. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetietokohdassa, suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihintaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuus arvostus nimellisarvoon Johdannaissopimusten käsittely Ei ole Avustusten käsittely Ei ole Liitetieto 2) Tuloslaskelman esittämistavan muutos Ei ole Liitetieto 3) Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Ei ole Liitetieto 4) Edellisten tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikaudet ovat vertailukelpoisia Liitetieto 5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Ei ole

73 Tuloslaskelman liitetiedot Liitetieto 6) Kuntayhtymän toimintatuotot Toimintatuotot Jäsenkuntien maksuosuudet , ,70 Muut myyntituotot , ,60 Maksutuotot , ,30 Tuet ja avustukset , ,15 Muut tuotot , ,39 Yhteensä , ,14 Liitetieto 7) Verotulojen eritttely Ei ole Liitetieto 8) Valtionosuuksien erittely Ei ole Liitetieto 9) Palveluiden ostojen erittely Palveluiden ostot Asiakaspalveluiden ostot , ,25 Muiden palveluiden ostot , ,17 Palveluiden ostot yhteensä , ,42 Liitetieto 10) Valtuustoryhmille annetut tuet Ei ole Liitetieto 11) Suunnitelman mukaiset poistoajat lukien Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet a. aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta b. Muut pitkävaikutteiset menot * perustamis- ja järjest.menot tasapoisto 2 vuotta * tutkimus- ja kehittämismenot tasapoisto 2 vuotta * atk-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta * muut tasapoisto 2 vuotta Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat * Hallinto- ja tstorak, kivinen tasapoisto 40 vuotta * Sairaalarakennukset,kivinen tasapoisto 40 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet * kadut, tiet ja sillat (parkkipaikka) tasapoisto 15 vuotta * Puh.verkko, keskusasema,alak. tasapoisto 10 vuotta * Muut kiint. Kon.,laitt. Ja rakenteet tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusteet

74 55 * Muut kevyet koneet tasapoisto 5 vuotta * Sairaala-,terveydenhuolto yms.lait. tasapoisto 5 vuotta * ATK-laitteet tasapoisto 3 vuotta * Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet * Arvo- ja taide-esineet ei poistoa * Osakkeet ja osuudet ei poistoa Aktivointiraja Liitetieto 12) Tuottoihin ja kuluihin sisältyvät pakollisten varausten muutokset Ei ole Liitetieto 13) Pysyvien vastaavien hyödykkyiden myyntivoitot ja -tappiot Ei ole Liitetieto 14) Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Ei ole Liitetieto 15) Muihin rahoitustuottoihin sisältyvät tuotot jotka saatu muista yhtiöistä Osinkotuotot , ,00 Liitetieto 16) Poistoeron muutokset Ei ole 5. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 5.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Liitetieto 17) Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Ei ole Liitetieto 18) Arvonkorotusten periaatteet ja arvon määritysmenetelmät Ei ole

75 56 Liitetieto 19) Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot Liitetieto 20-22) Omistukset muissa yhteisöissä Ei ole Liitetieto 23) Saamisten erittely Ei ole