1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan perusedellytys. On varmistettava, että yritykset ja kansalaiset saavat edullista ja ympäristöystävällistä energiaa riittävästi ja ilman häiriöitä. Tarvitaan uutta energiantuotantoa, energiatehokkuutta ja energian säästöä. Kohtuuhintainen energia turvaa suomalaista hyvinvointia. Tässä muistiossa pohditaan joitakin kriittisiä kysymyksiä ja EK:n näkemyksiä, jotka liittyvät energian saatavuuteen sekä valmisteilla olevaan kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan. Näitä asioita koskevilla poliittisilla linjauksilla ja toimenpide-ehdotuksilla on ratkaiseva vaikutus yritysten menestymiseen Suomessa ja sitä kautta työllisyyteen ja hyvinvointiin. o Kohtuuhintainen energia kannustaa kotimaisiin investointeihin Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtana tulee olla, että yritykset ja kansalaiset saavat riittävästi edullista ja ympäristöystävällistä energiaa. Tällä tavoin kannustamme yrityksiä investoimaan Suomeen ja luomme edellytykset työllisyyden kasvulle ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Energian tarvetta ei saa aliarvioida. o Toimitusvarmuus ja monipuolinen tuotanto energiahuollon kivijalat Energian toimitusvarmuus ja tuotannon monipuolisuus ovat keskeisiä tavoitteita, jotta voimme turvata kohtuuhintaisen energian kaikissa tilanteissa. Mitään energiavaihtoehtoa ei saa sulkea pois eikä poliittisin päätöksin rajoittaa kilpailukykyisiä energiainvestointeja, kuten ydinvoiman lisärakentamista. Emme saa laskea sähkön tuonnin varaan, sillä sähkön tarve kasvaa naapurimaissakin. o Uusiutuvan energian tukimuodot selvitettävä tarkkaan Energian tuotantovaihtoehtoja, niiden tuotantokapasiteettia ja kustannuksia pitää arvioida realistisesti. Uusiutuvan energian tukimuodot ja niiden vaikutukset on selvitettävä huolella ennen päätöksiä käyttöönotosta. Tuet eivät saa kasvattaa yritysten ja kansalaisten sähkölaskua, sillä sähkön hinta nousee lähivuosina muutenkin päästökaupan takia. Metsäteollisuuden tulevaisuuden turvaaminen edellyttää, että uusiutuvan energian tukitoimet eivät ohjaa jalostuskelpoista puuta energiakäyttöön.
2 Sähkön tarve kasvaa energiapolitiikka ei saa olla suhdanneriippuvaista Energia on tärkeä tuotannontekijä, joka vaikuttaa teollisuustuotannon, muun yritystoiminnan ja koko kansantalouden kasvuun. Energian tarve tulee arvioida pitkällä tähtäimellä, ei suhdannepoliittisin perustein eikä yksittäisten tuotantolinjojen sulkemisen pohjalta. Kilpailukykyiset yritykset kehittävät ja laajentavat vastakin tuotantoaan. Kauaskantoinen energiapolitiikka luo uskoa tulevaisuuteen ja kannustaa kotimaisia investointeja. Suomalaiset yritykset ovat tehneet vuosia määrätietoista työtä energiatehokkuuden parantamiseksi ja sitä kautta energiakustannusten hillitsemiseksi. Sen vuoksi ei pidä yliarvioida energiatehokkuuden ja -säästön vielä jäljellä olevia mahdollisuuksia. Teknologian kehittyessä monet toimialat voivat vielä vähentää merkittävästi lämmön ja polttoaineiden kulutusta, mutta sähkönkulutus sen sijaan kasvaa jatkossakin. Olisi myös varsin rohkeaa olettaa, että sähkön tarve vähenee kotitalouksissa tulevina vuosina. Ainakin tähän saakka uuden elektroniikan rynnistäminen koteihin on kasvattanut aina sähkön kulutusta. Lisäksi monet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät liikenneja lämmitysratkaisut itse asiassa lisäävät sähkön kulutusta (mm. plug-in-hybridiautot sekä maa- ja ilmalämpöpumput). Suomen kokonaisenergiankulutus on kasvanut 13 viime vuoden aikana 20 % ja sähkönkulutus vastaavasti 32 %. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana sähkönkulutus on lisääntynyt peräti 60 %, vaikka jaksoon osui myös paha lama. Energiapolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, sillä energiainvestoinnitkin vievät useita vuosia. Pahinta olisi, jos ajautuisimme lyhytnäköisen politiikan ja ennustevirheiden takia akuuttiin energiapulaan ja energian säännöstelyyn. Sähkön tuotantokapasiteetista huutava pula Ilman merkittäviä energiainvestointeja Suomea uhkaa sähköpula. Sähkön toimitusvarmuus heikkenee lähivuosina huomattavasti, sillä meillä on kasvava vaje tuotantokapasiteetista. Tarvitsemme lisää kotimaista tuotantoa, jotta voimme korvata tuontisähkön ja tyydyttää sähkön kasvavan kysynnän. Korvaavaa tuotantoa tarvitaan senkin vuoksi, että tiukentuvien ilmansuojelumääräysten vuoksi käytöstä poistuu vuoden 2015 jälkeen huomattava määrä hiilivoimaa. Myös vuoden 2030 tienoilla käytöstä poistuvien ydinvoimalayksiköiden tilalle on rakennettava korvaavaa tuotantoa. Sähkön tarve on nykyisin huippukulutustilanteessa 15 200 MW, kun käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti on enimmillään vain 13 200 MW. Suomessa on siis nykyisinkin kulutuksen huippuhetkillä 2 000 MW:n tehovaje. Tällöin olemme lähinnä Venäjältä ja Ruotsista tulevan sähkön varassa. Ilman uusia tuotantopäätöksiä tehovaje kasvaa vuoteen 2020 mennessä peräti 5 500 MW:iin, vaikka otammekin laskuihin mukaan rakenteilla olevan Olkiluodon kolmosyksikön (1 600 MW).
3 Laskelma: > Sähköntuotannon tehovaje on nykyisin huippukulutustilanteessa 2 000 MW. - Lisäksi vanhenevaa tuotantokapasiteettia poistuu noin 2 100 MW vuosina 2008 2020, mistä suurin osa on hiililauhdetuotantoa ja reilu kolmannes yhteistuotantoa. > Tehovaje kasvaa 4 100 MW:iin. - Huippukulutuksen kasvu on 3 000 MW vuonna 2020, mikäli sähkönkulutus on tuolloin EK:n ja Energiateollisuuden skenaarion mukaisesti 107 TWh. Sähkönkulutuksen kasvuksi oletettiin edellä mainitussa skenaariossa vain 1 % vuosittain, vaikka kulutuksen kasvu on kymmenen viime vuoden aikana ollut yli 2 % vuodessa. Energiankäytön on siis oletettu tehostuvan merkittävästi. > Vaje ilman investointeja yhteensä 7 100 MW. - Rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -yksikön tuoma uusi kapasiteetti on +1 600 MW. > Vaje ilman uusia tuotantopäätöksiä 5 500 MW vuonna 2020! (Pöyry) Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 -ydinvoimalayksikkö korvaa siis vain hetkellisesti sähkön tuontiriippuvuuden. Vuoden 2020 tehovaje 5 500 MW vastaa lähes kolmasosaa Suomen huipputehon tarpeesta kyseisenä vuonna tai yli 40 %:a energian nykyisestä tuotantokapasiteetista. Vuoden 2030 tienoilla ensimmäisten ydinvoimalaitosten poistuessa käytöstä tehovaje kipuaisi peräti 8 400 MW:iin, mikä olisi yli 60 % nykyisestä tuotantokapasiteetista. Tämä olisi Suomen huoltovarmuudelle erittäin vakava tilanne. Yksiselitteisenä tavoitteena tulee olla, että niukkuus sähköstä ei saa rajoittaa missään oloissa yhteiskunnan toimintaa. Suomi tarvitsee kaikkia energiavaihtoehtoja ydinvoimalahankkeita ei pidä rajoittaa poliittisin päätöksin Kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseen tarvitaan kaikkia tuotantomuotoja. Sähkön tarve on niin suuri, että kapasiteettivajetta ei pysty täyttämään ilman merkittävää ydinvoiman lisärakentamista. Lisäksi Euroopan unioni on asettanut Suomelle kovat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämisestä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitus on lisäämässä ilmasto- ja energiastrategiassa tuulivoiman määrää 2 000 MW:lla vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsee lähes tuhatta tuulivoimalaa!
Tuulivoimaa tarvitaan, mutta se ei voi täyttää kasvavaa energiantarvettamme eikä korvata perusvoimaa, kuten ydinvoimaa. Tuulivoimalla ei ole ns. teho-ominaisuutta; sillä ei voi kattaa sähkön tarvetta kysynnän huippuhetkillä. Tanskasta saatujen kokemusten perusteella 2 000 MW tuulivoimaa vastaa keskimäärin vain 120 MW:n tehoa huippukulutustilanteessa eli tyypillisesti tyynenä pakkaspäivänä. Kun tuulimylly ei pyöri, sähkö on saatava jostakin muusta lähteestä. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä keskeistä on sähkön tuotantorakenne. Sähköstä tuotetaan nykyisinkin jo 60 prosenttia ilman kasvihuonekaasupäästöjä, mutta osuutta voidaan edelleen kasvattaa. Merkittävin näistä päästöttömistä tuotantomuodoista on ydinvoima. Se on myös kokonaiskustannuksiltaan edullisin energian tuotantomuoto. On tärkeää, että poliittisin linjauksin ei rajoiteta markkinaehtoisesti (ilman yhteiskunnan tukea) syntyviä ydinvoimalahankkeita. Investointien rajoittaminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa ja jäädyttäisi pitkäjänteistä suunnittelua edellyttävät energiahankkeet. Linjaus vaikuttaisi suoraan etenkin perusteollisuuden toimintaedellytyksiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Koska emme vielä tiedä, minkä kokoisia rakennettavat laitokset olisivat, tässä vaiheessa ei ole järkevää lyödä lukkoon tarvittavien laitosten lukumäärää. Tärkeämpää on varmistaa sähkön ja tuotantokapasiteetin tarve ja keskittyä pohtimaan, miten tämä tarve pystytään parhaiten tyydyttämään. Sen voi kuitenkin todeta, että julkisuudessa esitetty huoli Suomen muuttumisesta ydinsähkön nettoviejäksi on turha. Suuren kapasiteettivajeen takia olisi erittäin epätodennäköistä, että Suomesta tulisi pysyvästi sähkön nettoviejä. EU:n asettama uusiutuvan energian tavoite on Suomelle erittäin haastava. Koska uusiutuvan energian osuus on meillä jo nykyisin korkea, noin 28,5 prosenttia loppukulutuksesta laskettuna, merkitsee jokainen lisäprosentti kalliita investointeja. Millään yksittäisellä uusiutuvan energian muodolla ei tavoitetta saavuteta: kaikkien osuutta on lisättävä. Suomen energiatuotannossa on oma paikkansa niin bioenergialla, vesi- ja tuulivoimalla kuin aurinkoenergialla. 4 Uusiutuvan energian tuet mietittävä tarkkaan EU:n ilmastopolitiikka rasittaa Suomea keskimääräistä enemmän paljon energiaa tarvitsevan teollisuutemme takia. Sen vuoksi kotimaisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta emme nosta lisää energiakustannuksia emmekä ota käyttöön päällekkäisiä ohjauskeinoja. Päällekkäisiä keinoja ovat mm. EU:n päästökauppa, energiaverotus ja mahdollinen uusiutuvan energian takuuhintajärjestelmä. EU:n päästökauppa on voimakas ja melko uusi ohjauskeino, jonka lopullisia vaikutuksia emme vielä tiedä. Päästökauppa nostaa sähkön hintaa ja parantaa uusiutuvan energian kilpailuasemaa fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Kustannusnousun hillitsemiseksi on tärkeää, että sähkön hintaa ei enää nosteta kotimaisin toimin. Uusiutuvan energian tukivaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on arvioitava perusteellisesti ennen päätöksentekoa. Tukien vaikutukset energiamarkkinoihin ja energian hintaan
voivat olla arvaamattomia. On myös huolehdittava, että uusiutuvan energian tuet eivät ohjaa metsäteollisuuden kipeästi tarvitsemaa puuta energiakäyttöön. 5 Nykymuotoiset investointituet ovat kustannustehokkain tapa edistää uusiutuvan energian tuotantoa. Sen vuoksi onkin myönteistä, että hallitus nostaa ensi vuoden budjetissa energiainvestointien tukea. Tukien jatkuvuus ja kasvu on turvattava tulevinakin vuosina. Vuoden 2012 jälkeen investointitukien lisäämiseen tulee oivallinen mahdollisuus, kun valtiovallan käytössä ovat sähköntuotannon päästöoikeuksien huutokauppatulot. Myös energiaverotus ja päästökauppajärjestelmä ovat osin päällekkäisiä ohjauskeinoja. Suomen tulisikin luopua yritysten sähköverotuksesta EU:n säädösten sallimissa puitteissa. Myöskään uusia veroluonteisia ohjauskeinoja, kuten ns. windfall-veroja, ei pidä ottaa käyttöön. Ne nostavat yritysten kustannuksia ja sähkön hintaa, mutta eivät ohjaa päästövähennyksiin. Verotus rankaisisi uusiutuvaa ja päästötöntä energiantuotantoa.