Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon
Kokonaisveroaste Vaihteluväli 42 47 % bkt:sta vuosina 1987-2009 Veroaste korkeimmillaan vuonna 2000 Veroaste on alentunut koko ajan 2001-2009 Suomen kokonaisveroaste on aina ollut selvästi matalampi kuin Ruotsin ja Tanskan
Veroaste: Suomi on sijalla 5 veroaste Espanja UK Hollanti Italia Suomi Ranska Belgia Tanska Ruotsi 0 10 20 30 40 50 60
Kokonaisveroaste Kokonaisveroaste ei kuitenkaan kerro suoraan verotuksen kireydestä myös matalat verokannat voivat tuottaa korkean kokonaisveroasteen Kokonaisveroaste on korkea, jos Palkkatulojen bkt-osuus on korkea Yritykset kotiuttavat ulkomaisia voittojaan
Verotulojen rakenne Suomessa Ansiotulojen tuloverot valtiolle ja kunnille Progressiivinen, keskim. veroaste n. 26 % Työnantajien ja vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksut Kulutukseen perustuvat verot ALV, valmisteverot, ympäristöverot Yritysvero Pääomaverotus Pääomatulojen verotus: osingot, korot, vuokrat, myyntivoitot Varallisuuden verotus: kiinteistöt, perinnöt
Suurimmat muutokset verotuksessa viimeisten 20 vuoden aikana: Järjestelmämuutokset Veropohjan laajennus ja veroasteiden alennus 1988 Yritysveron ja rajaveroasteen lasku Kiinteistövero 1992 Eriytetty tuloverojärjestelmä ja avoir fiscal 1993 25 %:n tasavero yhteisöille ja kaikille pääomatuloille, osinkojen verohyvitys Ansiotulovähennys kunnallisverotukseen 1996 Pääoma- ja yritysverouudistus 2005 Pääoma- ja yritysverojen eriytys, erilainen verotus pörssi- ja muille osakkeille, osinko- ja muiden pääomatulojen verotuksen eriyttäminen Varallisuusveron poisto 2005
Suurimmat muutokset verotuksessa viimeisten 20 vuoden aikana: veroastemuutoksia Voimakas palkkatulojen verotuksen kiristys kriisivuosina 1992-95, sen jälkeen aleneva trendi Yritysvero: 25 % - 29 % - 26 % ALV-kannoissa ei muutoksia 1994-2008 Auto- ja alkoholiverojen alennuksia 2003-2007 Energiaverojen (sähkövero, polttoainevero) kiristyminen 1996-> Osinkoveron porrastukset 2005: 90.000:n verovapaus, rajaveroksi 41½ % Perintöveron kevennys 2008 Kiinteistöveron nousua 2009-2010: ruoan alv-alennus, yleisen alv-kannan nousu, alkoholiveron korotuksia, työnantajan kela-maksun poisto
Työn keskimääräisen verokiilan kehitys Tax wedge 52 50 48 46 44 42 40 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Verotulojen voimakas kasvu yhdistyi verotuksen keventymiseen labour tax wedge and revenue 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 revenue tax wedge
Työn verotuksen kevennykset rahoitettiin hyvän talouskehityksen aikana yhteisöveron tuottojen kasvulla Yhteisöveron tuotto 7 6 prosenttia bkt:sta 5 4 3 2 1 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004
Progressiosta regressioon 1980-luvulla Suomen verojärjestelmä oli progressiivinen ja tuloerot olivat pienet Eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtyminen muutti kuvan: riittävän suuri varallisuus teki mahdolliseksi edullisen tasaveron hyödyntämisen Nyt: 300 000:n vuosituloilla veroaste on keskimäärin keveämpi kuin 100 000 euron vuosituloilla Suuria osinkotuloja saavilla verotus on keveämpi kuin yli 50 000 vuodessa ansaitsevilla palkansaajilla Lopputulos: palkansaajien tuloverotus on edelleen progresiivinen, mutta kokonaisuudessaan tuloverotus on regressiivinen
Kohti varakkaiden verorälssiä? Varallisuuden verotus on siirtynyt ja siirtymässä yhä enemmän regressiiviseen suuntaan: Kiinteistövero verottaa pienomistajien ja jopa lähes varattomien varallisuutta Suuret osake- ja kiinteistövarallisuudet (=maa- ja metsätilat) ovat verovapaita Yritys- ja maatilavarallisuuden perintöverotus on muita keveämpää Johtopäätös: palkansaajien tuloja ja varallisuutta verotetaan jyrkemmin kuin omistajia, jolloin vaurastuminen on vaikeaa
Myös kulutuksen verotus on regressiivistä Kulutuksen verotus on Suomessa (ja muissa Pohjoismaissa) kireää Ylellisyyshyödykkeisiin kohdistuva verotus olisi progressiivista Käytännöstä verotus on regressiivistä, koska pienituloisten säästämisaste on pienempi Kehitys kohti menoveroa voi lisätä verotuksen regressiivisyyttä Energiaverotuksen kiristyminen kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin ja on regressiivistä