Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015
Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta EY. Esitys on laadittu julkisesti saatavilla olevan tilasto- ja tilinpäätöstiedon pohjalta.
1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa
Elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentti on Suomessa lähes kolminkertainen Euroopan keskiarvoon verrattuna Tanska Liettua 21 25 Yleisin elintarvikkeiden arvonlisävero valituissa EU-maissa (%), 2015 1 Latvia 21 Viro 20 Suomi 14 Kreikka 13 Ruotsi 12 Itävalta 10 Saksa 7 Portugal 6 Alankomaat 6 Belgia 6 Ranska 5,5 EU-15 5 Italia 4 Espanja 4 Luxemburg Iso-Britannia 0 3 1 Euroopan Komissio: VAT Rates applied in the Member States of the European Union (Jan 2015). Irlanti 0 0 5 10 15 20 25
Suomessa elintarvikkeiden hinta ilman arvonlisäveroa on lähellä EU:n keskiarvoa Ruoka- ja ei-alkoholipitoiset juomat ilman ALV:tä * EU15=100, 2013 Irlanti Luxemburg Tanska Ruotsi Itävalta Suomi Italia Belgia Ranska Saksa Iso-Britannia EU15 Alankomaat Espanja Kreikka Portugali Viro Latvia Liettua 64 72 73 85 91 89 89 102 100 100 100 107 107 105 116 114 112 111 110 Arvonlisäverolla oli selkeä vaikutus ruoan hintaan Suomessa vuonna 2013 Mikäli elintarvikkeiden hinnoista poistetaan erilaisten arvonlisäverokantojen merkitys, elintarvikkeiden hinta Suomessa olisi ollut 7% korkeampi kuin EU15-maissa keskimäärin. Huomattava osa Suomen EU-15 maita korkeammasta hintatasosta johtuu siis keskimääräistä suuremmasta arvonlisäveroprosentista ja muusta verotuksesta. 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Eurostat, Comparative price level indices, Food and non-alcoholic beverages. EU15 = ns vanhat EU maat, eli ennen vuotta 2004 jäseneksi tulleet. * Kunkin maan yleisin ruoan ALV-%. Lähde: Euroopan Komissio: VAT Rates applied in the Member States of the European Union (2013)
Ruoan kuluttajahinnasta yli 40 % on veroja Elintarviketalouden rahavirrat Suomessa olivat 2011 25,7 mrd., josta verojen osuus oli 10,5 mrd. (41 %) Verotus muodostaa edelleen suurimman yksittäisen osan elintarviketalouden rahavirroista. Maatalous 2 mrd. (8%) Elintarviketeollisuus 2,1 mrd. (8%) Elintarvikekauppa 2 mrd. (8%) Muut alat 3,1 mrd. (12%) Ravitsemistoiminta 1,5 mrd. (6%) Tuonti 4,7 mrd. (18%) Verot 10,5 mrd. (41%) MTT:n mukaan Suomen elintarvikeketjun rahavirtojen suuruus oli 25,7 mrd. (2011). Luku sisältää sekä kansantalouden tilinpidon mukaiset elintarvikkeiden ja juomien kulutusmenot kotona ja kodin ulkopuolella (21,6 mrd. ), sekä elintarvikkeiden viennistä ja maataloustuista koostuvat rahavirrat (4,1 mrd. ). Analyysin perusteella elintarviketalouden rahavirroista ohjautuu veroihin noin 41 % arvoketjun eri vaiheissa. Elintarviketeollisuus muodosti vuonna 2011 noin 13,6 % Suomen bruttokansantuotteesta. Elintarviketalouden verot olivat noin 12,8 % koko verokertymästä. Lähteet: Ernst & Youngin analyysi, MTT: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 ja 2013. Laskettu toimialojen vuoden 2011 rahavirroilla ja vuoden 2009 painoilla, sillä vuoden 2011 jakaumaa toimialoittain ei saatavilla (alkuperäinen jakauma on tämän raportin liitteenä).
Elintarvikkeiden kokonaisverotus Suomessa on Euroopan kireimpien joukossa Elintarvikkeiden suhteellinen kokonaisverotus valituissa EU-maissa 2013 (EU15=100)* Elintarvikkeiden suhteellinen verotus on Suomessa kireää * Ympäristöverotiedot vuodelta 2011. Elintarvikkeiden suhteellinen kokonaisverotus suhteuttaa EU-maiden veroasteet Suomen elintarviketalouden vero-jakaumaan. Analyysissa on otettu huomioon eri EUmaiden yhteisöveroaste, tulojen verotus, elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden ALV sekä alkoholin ja energian valmisteverotus. Vertailussa oli mukana kaikki 27 EU-maata. Vertailun mukaan elintarvikkeiden kokonaisverotus on Suomessa EU-maiden neljänneksi kireintä (Unkarissa kaikkein kireintä). Verrattuna EU15-maiden väkiluvulla painotettuun keskiarvoon, Suomen yhteisöveroaste ja ravintolapalveluiden ALV ovat jonkin verran matalampia, mutta elintarvikkeiden ALV ja työn implisiittinen verotus selvästi korkeampia. Myös energian ja alkoholin valmisteverotus ovat Suomessa korkealla tasolla muihin EU-maihin verrattuna. Lähteet: Ernst & Youngin analyysi, vertailu perustuu viimeisimpään saatavilla olevaan tietoon. Eurostat: Adjusted top statutory tax rate on corporate income (2011); Implicit tax rate on labour in the Union (2009); VAT Rates Applied in the Member States Foodstuffs, Restaurants (2011); Taxes on Consumption as % of GDP - Tobacco and Alcohol (2009); Environmental taxes as % of GDP (2009). EU15 = ennen vuotta 2004 liittyneet EU:n jäsenmaat, väkiluvulla painotettu keskiarvo.
2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa
Kuluttajahintojen kehitys kansainvälisessä vertailussa Suhteessa maan yleiseen hintatasoon, ruoan hinta on Suomessa Euroopan keskitasoa Elintarvikehintaindeksin suhde kokonaishintaindeksiin (2013) Bulgaria Liettua Latvia Itävalta Kreikka Norja Viro Portugali Italia Saksa Tanska Belgia Espanja Suomi Ranska Irlanti Sveitsi Ruotsi Iso-Britannia Alankomaat 88 87 95 98 98 101 101 100 100 99 106 109 114 114 113 113 112 123 123 144 80 90 100 110 120 130 140 150 Lähde: Eurostat, Comparative price level indices. 1 Household final consumption expenditure. 2 Food and non-alcoholic beverages. 3 Alcoholic beverages, tobacco and narcotics. 4 Restaurants and hotels. Valittuja hintaindeksejä maittain suhteessa EU15-maiden keskiarvoon (2013) EU15=100, 2013 Kokonaishintaindeksi 1 Ruoka ja eialkoholipit. juomat 2 Alkoholi ja tupakka 3 Ravintolat ja hotellit 4 Norja 148 166 240 182 Sveitsi 145 142 113 147 Tanska 131 133 116 143 Ruotsi 124 118 132 141 Suomi 116 116 126 124 Irlanti 113 110 160 123 Belgia 104 105 91 112 Ranska 103 102 101 108 Alankomaat 104 91 101 112 Iso-Britannia 108 95 146 104 Itävalta 101 115 84 103 Italia 97 105 92 107 Saksa 96 102 84 94 Espanja 88 88 82 88 Kreikka 84 95 86 84 Portugali 76 85 80 74 Viro 73 83 77 75 Latvia 67 82 79 73 Liettua 60 73 68 63 Bulgaria 46 67 55 45
Kuluttajahintojen kehitys kansainvälisessä vertailussa Ruoan hinnannousu Suomessa on lähellä EU:n keskitasoa Ruoan kuluttajahintojen nousu maittain 2005-2014 Unkari Latvia Liettua Bulgaria Viro Iso-Britannia Suomi Itävalta Belgia EU28 Tanska Saksa Ruotsi Italia Espanja Alankomaat Ranska 31% 29% 27% 26% 25% 23% 21% 21% 20% 18% 15% 44% 53% 53% 58% 62% 66% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Eurostat, ruoan ja alkoholittomien juomien kuluttajahintaindeksi (HICP, food and non-alcoholic beverages), 2005=100
Ruoan hinta kääntyi laskuun vuonna 2014 Lähde: Tilastokeskus, KHI, PTY
Elintarvikkeiden osuus kokonaiskulutuksesta Elintarvikkeiden osuus yksityisestä kulutuksesta on ollut Euroopan keskitasoa 2000-2012 14% 13% 12% Elintarvikkeiden kulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta Elintarvikekulutuksen osuus yksityisestä kulutuksesta Suomessa EU-maiden keskitasoa Elintarvikekulutuksen osuus yksityisestä kulutuksesta on Suomessa EU15-maiden keskitasoa. Uusien EU-maiden osalta elintarvikkeet muodostavat kuitenkin huomattavasti suuremman osuuden kokonaiskulutuksesta. 11% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 EU27 EU15 Suomi Lähde: Eurostat: Final consumption expenditure of households by consumption purpose, COICOP Food and non alcoholic beverages.
Elintarvikkeiden hintojen kehitys Suomessa Tuottajahintojen vaihtelu on suurempaa ja ne ovat nousseet voimakkaammin kuin teollisuuden ja kuluttajahinnat 140 130 120 110 100 90 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tuottajahinnat Teollisuuden hinnat Kuluttajahinnat Lähde: Eurostat: Food price monitoring tool, 2010=100