ALANSA YKKÖNEN 4 /2011 Biokaasulaitos on tulevaisuutta, Kouvolan Veden Timo Kyntäjä uskoo. sivu 44 sivulla 36 Shared space valta ja vastuu kaikille liikkujille sivu 14 Kaupungit tiivistyvät pistetaloilla ja lisäkerroksilla sivu 34 Helsingin maanalainen kaava on kuntatekniikan saavutus sivu 20 Kuopiossa massainsinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40 Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja... Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä Kirkkonummen keskusta uusiksi sivu 6
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ 4 / 2011 14. kesäkuuta 34 Helsinki kannustaa täydennysrakentamiseen vanhoissa lähiöissä. Laajasalossa 1970-luvun vuokratalo kasvoi näyttävällä lisäkerroksella. 17 Tero Luokkala ja Mikko Hyyppä iloitsevat unelman täyttymyksestä: Kokkolan asuntomessualue kiinnitti kaupungin jälleen mereen. 20 3D-mallinnus näyttää Helsingin tunnelit, kuilut ja kääntöpaikat. Maanalainen yleiskaava on vuoden kuntatekniikan saavutus. 48 Raumalle valmistui maaliskuussa täyden mittakaavan veden tutkimusverkosto, jossa on mm. 27 hanaa näytteidenottoa varten. YHDYSKUNTA Kirkkonummi rakentaa uutta keskustaa kiihtyvään tahtiin 6 Keva rakennuttaa Kirkkonummen kunnantalon 21 miljoonalla 10 Shared space on enemmän kuin kävelykatu 14 Kokkolan asuntomessualue nousi mereltä vallatulle joutomaalle 17 Helsinki ohjaa yleiskaavalla maanalaista rakentamista 20 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 23 UKTY 27 Kuntien putkimestarit 28 lehti.kuntatekniikka.fi RAKENTAMINEN Helsinki täydentää lähiöitä pistetaloilla ja lisäkerroksilla 34 Oulu ja Tampere tiivistävät keskustojaan 36 Ylijäämämaiden hyötykäyttö alkaa kaavoituksesta 38 Kuopio tehostaa ylijäämämaidensa hyötykäyttöä 40 Uusi pelastuslaki tarkentaa väestönsuojasäännöksiä 41 Liikuntapaikkojen korjausvelka kasvaa Helsingissä 42 VESIHUOLTO Kouvolan biokaasulaitos muuttaa lietteen energiaksi 44 Raumalle valmistui ainutlaatuinen veden tutkimusverkosto 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Kuulumisia Keski-Euroopasta 13 KEHTO-foorumi: Innovaatiot tuovat resursseja kuntainfraan 50 Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 KUNTAMARKKINAT 14. 15.9. ohjelma keskiaukeamalla Kuntatekniikka 4/2011 3
Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti työntekijöitä kunnioittaen
lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Shared space valta Helsingin maanalainen ja vastuu kaikille kaava on kuntatekniikan liikkujille sivu 14 saavutus sivu 20 Kaupungit tiivistyvät pistetaloilla ja lisäkerroksilla sivu 34 4 /2011 Kuopiossa massainsinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40 Biokaasulaitos on tulevaisuutta, Kouvolan Veden Timo Kyntäjä uskoo. sivu 44 sivulla 36 Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja... Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä Kirkkonummen keskusta uusiksi sivu 6 Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS TUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 Media-assistentti Sirpa Lokkinen Puh. 09 771 2319, 050 312 0204 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 1238-125X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Tiiviisti päästöistä Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen keskeisenä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinona on viime vuodet hallinnut suvereenisti maankäyttöön liittyvää valtakunnallista keskustelua. Pientä säröä tähän yritti iskeä Helsingin Sanomien toukokuussa referoima Aalto-yliopiston tutkimus, jossa asukasta kohti lasketut hiilidioksidipäästöt kaupunkiyhdyskunnissa osoittautuivat maaseutuasukkaan päästöjä suuremmiksi. Tutkimus leimattiin internetin uutiskeskusteluissa nopeasti tarkoitushakuiseksi nollatutkimukseksi. Nollatutkimus tai ei, se toi esille tärkeän näkökohdan, joka tiivistämishuumassa on jäänyt sivuosaan: ihmisten elintavat ja kulutustottumukset yleisesti. Elintason nousun myötä urbaaniin elämään monesti liittyvä kaikki-mulle-nyt-heti -asenne on omiaan lisäämään kasvihuonekaasupäästöjä, vaikka yhdyskuntarakenne olisi miten tiivis tahansa. Hiukan rennompi ote elämään ja kohtuullisuus joka suhteessa voisi johtaa kaikille tasapainoisempaan tulevaisuuteen. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen on toki varaa ja tarvetta. Tässä lehdessä kerromme, mitkä ovat Helsingin, Oulun ja Tampereen täydennysrakentamisen reseptit. Tonttien jakamisen ja uudisrakennusten lisäksi voidaan vanhoihin taloihin rakentaa lisäkerroksia ja ottaa ullakko- tai kellaritiloja asuinkäyttöön. Kansijuttumme puolestaan pureutuu Kirkkonummen keskustauudistukseen. Ainakin pääkaupunkiseudulla kehyskuntien keskustat ovat monin paikoin jääneet jotenkin epämääräiseen tilaan vuosikausiksi osin sen vuoksi, että kiivas kasvu on pakottanut keskittymään asuinalueiden ja niiden lähipalveluiden kehittämiseen. Pienemmänkin kunnan keskusta ansaitsee asiallisen ja samalla houkuttelevan ilmeen, jolla toivottaa tulijan tervetulleeksi. Keikkuen kesään Kunnon pakkastalven jälkeen teillä ja radoilla liikkuessa saattoi konkreettisesti todeta, miten kevät keikkuen tulevi. Vanha kansa ei tällä sanonnalla tosin tarkoittanut pomppuista matkantekoa routavaurioisilla kulkuväylillä, vaan keväisen sään usein nopeaa vaihtelua. Routavauriot muistuttavat meitä siitä, missä maailmankolkassa elämme ja mitä erityishaasteita liikenneväylien rakentamisessa ja ylläpidossa täällä on otettava huomioon eteläisempiin maihin verrattuna. Kun kesä on jo vakaasti ottanut meidät syleilyynsä, kannattaa rentoutua, jotta syksyn koittaessa on taas voimia tehdä hyvää kuntatekniikkaa. Romaanisankarin sanoin: asialliset asiat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat. Kuntatekniikka toivottaa kaikille lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen virkistävää kesää! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat 14. 15.9. 6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/2011 16.11. 13.12. Energia Valaistus
6 Kuntatekniikka 4/2011 Pari vuotta sitten Kirkkonu KUNTA
YHDYSKUNTA alkaneelle keskustarakentamiselle ei näy loppua mmi tahtoo houkuttavan KESKUKSEN Kirkkonummen keskusta on parin viime vuoden ajan ollut yhtä rakennustyömaata, ja tahti vain kiihtyy. Muuttuvaan maisemaan on ilmestynyt matkakeskus, pysäköintitalo, uusia teitä, asuintaloja, liikekeskus ja kiertoliittymiä. Kunnantalo valmistuu loppuvuodesta, asuin- ja liikekortteleita pysäköintitaloineen on käynnistymässä. Hintaa keskustauudistukselle tulee 15 20 miljoonaa euroa. TEKSTIT Merja Kihl ja Ari Mononen Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio kertoo, että valtuustossa on haluttu kohentaa kuntakeskuksen yleisilmettä jo parinkymmenen vuoden ajan. Rakennustöiden aloittamiselle oli kuitenkin käytännöllisempiä syitä. Väestö Kirkkonummella on kasvanut noin kaksi prosenttia vuodessa koko 2000-luvun ajan. Maaliskuussa meni 37 000 asukkaan raja rikki. Kasvuennusteiden mukaan kunnassa on vuosien 2025 30 vaiheilla jo 48 000 Ari Mononen Kirkkonummen keskusta muuttaa muotoaan jatkuvasti. Kunnantalo (vas.) on valmis marraskuussa, sitä vastapäätä nousee asuintalokortteli pysäköintilaitoksineen, välissä kulkee uusi Ervastintie kiertoliittymineen ja vanha linja-autoasema muuttuu Ervastinpuistikoksi. Mäen päällä on perinteinen Kirkkotori, josta kaavaillaan kulttuurikeskittymää. Seppo Haavisto Kunnanjohtaja Tarmo Aarnion mukaan Kirkkonummen keskustan alueelle halutaan lisää asukkaita. Kuntatekniikka 4/2011 7
YHDYSKUNTA Asemanseudun maisemat muuttuivat alkuvuodesta, jolloin asemarakennuksen viereinen bussiterminaali eli matkakeskus sekä pysäköintilaitos otettiin käyttöön. Pysäköintalon (oik.) vieressä on 1970-luvulla rakennettu kolmikerroksinen terveyskeskus, jonka taakse ruvetaan rakentamaan uutta sairaalaa 2013 16. Junaradan eteläpuolelle (vas.) on kaavailtu kuusikerroksista asuin- ja liiketaloa. asukasta. Tämänkin takia kuntakeskus on Kirkkonummelle tärkeä. Sinne on saatava riittävät hallinnolliset ja kaupalliset palvelut, Aarnio korostaa. Keskustaan saatava lisää asukkaita Uusien kauppaliikkeiden houkuttelemiseksi juuri Kirkkonummen keskustaan halutaan lisää asukkaita. 13 000 asukkaan kuntakeskus ei ole ollut nopeimmin kasvavaa aluetta. Masalaan ja itäiselle Kirkkonummelle on muuttanut väkeä ripeämpään tahtiin. Jotta taajama saisi uusia kaupallisia palveluja, lähipalvelujen käyttäjiksi tarvitaan 15 000 20 000 asukasta, Aarnio toteaa. Syksyllä 2013 valmistuva moottoritie Kivenlahdesta Kirkkonummelle tuo lisää veronmaksajia kuntaan. Myös junalla ja bussilla pääsee Helsinkiin melko nopeasti. Lähivuosina kunnan joukkoliikenteen suunnittelu siirtyy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle, jonka jäsen Kirkkonummi on. Myös maankäytön suunnitteluhankkeissa pohditaan aiempaa syvällisemmin asukkaiden joukkoliikennetarpeita. Jos kaupunkirataa saadaan jatkettua Leppävaarasta Espoon keskukseen, raiteille mahtuisi lisää junia. Se mahdollistaisi paremmat liikenneyhteydet myös Kirkkonummelta Helsingin ja Espoon suuntaan, Aarnio pohtii. Kiertoliittymiä ja taiteellinen matkakeskus Liikenneväyliä on parannettu merkittävästi myös kuntakeskuksen alueella. Keskustan läpi kulkevalle Kirkkonummentiel- Keva rakennuttaa 21 miljoonan kunnantalon työntekijät Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa Forstén vastaa kunnan edustajana kunnantaloprojektista. Ensimmäisen kerroksen isojen ikkunoiden takana on tuleva valtuustosali. 8 Kuntatekniikka 4/2011 Seppo Haavisto Kirkkonummen uusi kunnantalo valmistuu marraskuussa. Taloon muuttaa vuodenvaihteessa noin 200 työntekijää 12 toimipisteestä eri puolilta kuntaa. 21 miljoonaa euroa maksavan talon rakennuttaa Keva, joka vuokraa sen kunnalle. Tällä hetkellä Kirkkonummella ei ole varsinaista kunnantaloa. Konsernihallinto on sijoitettu entiseen sairaalaan, tekninen toimi osin kuntakeskukseen, osin Jorvakseen. Kunnantalo on Kirkkonummen kunnan ja Kevan (entinen Kuntien eläkevakuutus) yhteishanke. Sitä varten on perustettu kiinteistöosakeyhtiö. Kirkkonummella on vuokrasopimus 25 vuodeksi. 15 vuoden jälkeen kunta voi lunastaa kiinteistön itselleen. Kyseessä on eräänlainen elinkaarimalli. Se kuitenkin poikkeaa perinteisestä elinkaarimallisopimuksesta, jossa on mukana rakennuksen ylläpito. Me maksamme vuokraa vain tilasta ja vastaamme itse lämmitys- ja muista kustannuksista, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio selittää. Omistamme itse asiassa osan kiinteistöstä, koska luovutimme tontin kiinteistöosakeyhtiölle. Pääosin olemme silti Kevan vuokralaisia. Kevalle kunnantalo on sijoitus. Se pitää kuntaa hyvänä ja varmana vuokralaisena ja haluaa sijoitetulle pääomalle tuoton. Maaperää puhdistettiin Kunnantalon rakentamispäätös oli valtuustossa 2008. Rakennustyöt alkoivat toukokesäkuussa 2010, yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa Forstén toteaa. Työmaa on hieman myöhässä alkuperäisestä tavoitteesta rakennuspaikan maaperäongelmien takia. Maaperässä oli öljyä. Tontti koostuu kahdesta vanhasta tontista, joista toisella oli ollut huoltoasema. Kun entisen huoltoasematontin maaperä oli puhdistettu, myös viereiseltä tontilta löytyi öljyn pilaamaa maata. Tontti puhdistettiin kesällä 2010. Ympäristökeskus teki asiassa päätöksiä ripeästi, mutta hanke viivästyi silti noin kuukauden alkuperäisestä aikataulusta, Forstén kertoo. Kunnantalossa on kerrosalaa noin 7 700 neliötä. Rakennustilavuus on 44 268 kuutiota. Taloon tulee kunnan palvelupiste ja tietenkin paljon
Pirjo Valtakari Kevan ja kunnan yhteishankkeena valmistuneessa pysäköintitalossa on paikat 450 autolle. Talon julkisivussa pitäisi näkyä merimaisema, mutta sen hahmottaminen vaatii hyvää mielikuvitusta. le on rakennettu lisäkaistat ja iso kiertoliittymä. Sen itä- ja länsipuolelle on sijoitettu pienemmät kiertoliittymät. Uuden Ervastintien varrelle rakennetaan uutta kunnantaloa. Ervastintie johtaa kunnan perinteiseen keskustaan, Kirkkotorille, jota niin ikään aiotaan kehittää lähivuosina. Aseman tuntumaan on rakennettu kunnan ja Kevan yhteishankkeena 5,2 miljoonaa euroa maksanut pysäköintitalo. Alkuvuodesta valmistuneen talon julkisivutaide jakaa kuntalaisten mielipiteitä. Vuoden alussa rautatieaseman vieressä aloitti toimintansa myös uusi matkakeskus. Keskustan hinnaksi 15 20 miljoonaa euroa? Aarnion mukaan on vaikeaa arvioida tarkasti, kuinka paljon Kirkvihdoin saman katon alle Sigge Oy Uuden kunnantalon julkisivussa käytetään punatiiltä, kuparia ja lasia. Läpinäkyvä käytävä yhdistää uuden talon ja viereisen Aseman Ostarin kiinteistön, johon sijoittuu koko tekninen toimi. kokoustiloja. Niistä onkin ollut pulaa, Forstén sanoo. Kunnanhallituksen kokoushuone, kunnanvaltuuston auditoriotila sekä ryhmähuoneet, ravintola ja kunnan palvelupiste sijaitsevat sisääntulokerroksessa. Toiseen kerrokseen sijoitetaan perusturvan tiloja sekä yhteyskäytävä viereiseen Aseman Ostarin kiinteistöön, johon yhdyskuntatekniikan toimiala sijoittuu. Talon kolmanteen kerrokseen tulee sivistystoimen tiloja, neljänteen konsernihallinto sekä kattokerrokseen muun muassa sauna- ja kokoustiloja. Kellaritilassa on 70 autopaikkaa. Uuden kunnantalon energiatehokkuusluokka on B. Talon julkisivussa käytetään punatiiltä, kuparia ja lasia. Suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Kuntatekniikka 4/2011 9
Seppo Haavisto Pirjo Valtakari Keskustan rakentamiskustannuksista säästettiin yli 10 prosenttia, kun osa urakoista ajoittui taantumaan, kunnallistekniikkapäällikkö Eero Vartiainen kertoo. Kirkkolaaksoon nousee kymmenkunta kerrostaloa, joihin tulee noin 700 asukasta. Ensimmäinen talo valmistuu kesällä. Kauppakeskus Kirsikan edessä on Limnellinaukio katoksineen, sen laidalla gourmetravintola. Seppo Haavisto Seppo Haavisto Galleriakäytävä yhdistää asemanseudun ja kauppakeskus Kirsikan. Yllä kulkeva Kirkkonummentien silta joudutaan jossain vaiheessa korvaamaan nelikaistaisella sillalla, joka maksaa 7 milj. euroa. Kirkkolaakson Limnellin puistikossa virtaavan Jolkbynjoen uomaa jouduttiin siirtämään paikoin 50 metriä, jotta kerrostalot saatiin sopimaan. Joen ylittää neljä siltaa, joista yksi on katettu. konummen keskusta-alueen uudistaminen kaikkiaan maksaa. Kuntakeskus koostuu muutamasta erillisestä asemakaavasta. Toisaalta investoinnit kuten Kirkkonummentien leventäminen, kiertoliittymät ja matkakeskus eivät palvele vain tiettyä asuinaluetta, vaan koko Kirkkonummea. Tähän mennessä tehtyjen ja aloitettujen investointien arvo on noin 15 20 miljoonaa euroa. Jossain vaiheessa Kirkkonummentien rautatiesilta korvataan uudella nelikaistaisella sillalla. Pelkästään se maksaa Aarnion mukaan seitsemän miljoonaa euroa. Myös perinteisen liikealueen ja rautatien eteläpuoleisen Munkinmäen yhteyksiä parannetaan rautatien alittavalla uudella kadulla, jonka kautta järjestetään yhteydet myös junalaitureille. Hankkeet parantavat liikenneturvallisuutta, Aarnio korostaa. Radan ja moottoritien tuntumaan uusi Tolsan asuinalue rake Kirkkonummella rakennetaan kiivaasti muuallakin kuin keskustassa. Uusia asuinalueita on tulossa useita. Espoon rajalla Sarvvikissa infrastruktuuria rakennetaan parhaillaan. Rakennusprojektia on jouduttu siirtämään alkuperäisestä aikataulusta, koska alueella on käynnissä myös kantatie 51:n moottoritiehanke. Luoman ja Masalan alueilla käynnistyy lähivuosina osayleiskaavoitus. Luoma tulee jatkossakin säilymään kylämäisenä alueena. Kuntakeskuksen uudistamisen jälkeen meillä on tarkoitus siirtää voimavaroja Masalan seudun kehittämiseen ja parantamiseen, kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi kertoo. Parhaillaan on alkamassa myös Sepänkankaan kolmoshanke. Upinniementien varrelle rakennetaan uusi asuinalue noin 6 7 kilometriä kuntakeskuksesta. Radan viereen uusi asuinalue Sen sijaan Tolsan rautatieaseman välittömään läheisyyteen suunniteltava uusi asuinalue tulee vain pari kilometriä kuntakeskuksesta Helsinkiin päin. Asemanseudun kaavoitus on jo verraten pitkällä. Mahdollisesti pieniä tarkennuksia on vie- Tolsan kohdalla pari kilometriä Kirkkonummen keskustasta Helsinkiin päin tuleva moottoritie ei noudata kantatie 51:n (vas.) linjausta, joka on liian mutkainen. Seppo Haavisto 10 Kuntatekniikka 4/2011
YHDYSKUNTA Seppo Haavisto Seppo Haavisto Keskustan isoimman kiertoliittymän alittaa kevyen liikenteen väylä, joka yhdistää Ervastintien ja Kirkkolaakson. Ympyrään on rakennettu perusta maamerkille, josta ei vielä ole päätöksiä. Takana näkyy Limnellin puistikon kaksi kaarisiltaa. Limnellin puistikossa on kaksi lasten leikkipaikkaa, joista toinen on aidattu. Kunnantalo Kevan piikkiin, taantumasta säästöjä Marraskuussa keskustaan valmistuu uusi kunnantalo, jonka rakentamiskustannukset noin 21 miljoonaa euroa menevät Kevan piikkiin. Talo toteutetaan elinkaarimallin tapaisella järjestelyllä. Vaikka näin paljon uutta on rakennettu, kunta ei ole tämän takia joutunut talousvaikeuksiin. Toisaalta kunnallistekniikkaan ja asumiseen liittyvät investoinnit houkuttavat kuntaan uusia veronmaksajia, Aarnio pohtii. Hän vakuuttaa, ettei kuntakeskuksen uudistamisen taustalla ole kuntaliitoshankkeita. Vuosi sitten teimme esiselvitystä Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon mahdollisesta yhdistämisestä. Kunnanvaltuusto kuitenkin päätti jättää asian sikseen. Olemme valinneet itsenäisen mutta yhteistyöhaluisen kuntapolitiikan, Tarmo Aarnio vakuuttaa. Kunnallistekniikkapäällikkö Eero Vartiaisen mukaan keskusta-alueen rakennustyöt alkoivat pääosin taantuman alkuaikoina, noin kaksi vuotta sitten. Kilpailutimme ensimmäiset urakat jo ennen laskusuhdannetta. Suurin osa urakoista ajoittui kuitenkin taantumaan, jolloin rakentamiskustannukset olivat pudonneet. Kunnalle tuli säästöä kokonaiskustannuksista noin kymmenen prosenttia, ehkä hiukan enemmänkin, Vartiainen laskee. Kuntakeskus yhtä rakennustyömaata Koska suuri osa rakennustöistä aloitettiin samaan aikaan, lähes koko kuntakeskus oli pitkään yhtä rakennustyömaata. Meillä oli kaksi vaihtoehtoa: joko rakennamme erissä viisi vuotta tai pidämme keskustan työmaana kaksi vuotta ja saamme aikaan jotain valmista. Päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon, joka osoittautuikin onnistuneeksi ratkaisuksi. Aluksi rakennettiin koko Ervastintie, minkä jälkeen Kirkkonummentien risteysaluetta avattiin. Heti sen jälkeen uusittiin koko Kirkkonummentie. Samalla rakennettiin Ervastintien jatkeeksi Asemankaari ja vielä Asemankulma. Myös kauppa- ja liikekeskuksen, pysäköintitalon sekä kunnantalon työmaat olivat käynnissä, Vartiainen selostaa rakennusvaiheita. Ervastintien ykkösvaihe valmistui aikataulussa, vaikka tienpohjaa oli vahvistettava ja joitakin suunnitelmia muutettava. Vesihuoltolinjojen alle jouduttiin rakentamaan paalulaattaa. Ervastintietä pitkin kulkee myös yksi kunnan merkittävimpiä viemärilinjoja. Joenuoma siirtyi asuntojen tieltä Kirkkonummentien itäpuolelle Kirkkolaaksoon on kaavoitettu uusia asuntoja, muun muassa kymmenkunta kerrostaloa, joihin tulee noin 700 asukasta. Kaksi ensimmäistä taloa on jo rakenteilla. Alueella jouduttiin siirtämään Jolkbynjoen uomaa paikoin yli 50 metriä itäänpäin. Uomaa oli siirrettävä, jotta suunnitellut kerrostalot saatiin sopimaan alueelle. Sinne raken- ntaminen alkanee ensi vuonna Rantaradan varteen suunnitellaan uutta Tolsan asuinaluetta. Kerrostalorivistön takana kulkee junarata ja sen takana syksyllä 2013 valmistuva moottoritie. Kirkkonummen kunta lä tulossa kaavaan. Maankäyttösopimuksia tehdään parhaillaan, Luomajärvi sanoo. Radan viereen tulee kerrostaloalue sekä pienkerrostaloja tai rivitalo. Alue täydentää Laajakallion pientalopainotteista asuntoaluetta. Jatkossa kaavoitetaan myös aseman lähialueet, kuten Tolsanmäki ja Tolsanjärvi. Nämä asemakaavahankkeet alkavat lähivuosina, Tero Luomajärvi kertoo. Toimialajohtaja Ewa Forstén täsmentää, että Laajakallion alueella on jo koulu ja päiväkoti. Meillä on valmiudet rakentaa sinne vielä toinen päiväkoti. Lähipalvelut saadaan kyllä Tolsan alueelta, mutta yläkoulu on Kirkkonummen keskustassa. Nyt hyödynnetään jo olevaa infrastruktuuria, jota täydennetään tarvittaessa, Ewa Forstén toteaa. Kaikkiaan Tolsan uudelle alueelle tulee koteja yli 600 asukkaalle. Sinne on tulossa myös pieni torialue, jonka yhteyteen rakennetaan pieni lähikauppa ja muutakin liiketilaa. Tolsan uuden aseman rakentaminen alkanee 2012. Sen jälkeen uudistetaan myös Jorvaksen asema. Suunnittelutyö on jo käynnissä. Kuntatekniikka 4/2011 11
YHDYSKUNTA Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Kirkkonummen 1980-luvulla rakennettu kirjasto, keskiaikainen kivikirkko ja tori edustavat perinteistä kuntakeskusta. Kirkkotori säilyy jatkossakin kunnan ykköstorina. Sen ympäristöä aletaan kohentaa loppuvuodesta. Torin äärelle on tulossa asuinrakentamista ja kirjaston viereen kulttuuritalo. Pirjo Valtakari Pirjo Valtakari Vastapäätä uutta kunnantaloa tulee 300 asukkaan kerrostalokortteli pysäköintitaloineen (edessä). Korttelia ympäröi punatiilinen aita. Keskustaan on haluttu asuntoja, jolloin sinne saadaan toimintaa ja sosiaalista kontrollia. Paikka halutaan pitää koko ajan elävänä, kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi korostaa. Seppo Haavisto nettiin myös neljä kevyen liikenteen siltaa, Vartiainen sanoo. Haasteellisinta kuntakeskuksen rakennushankkeissa oli se, että yhtä aikaa oli töissä paljon urakoitsijoita parhaimmillaan toistakymmentä urakoitsijaa ja kaikkien työt piti saada sovitettua yhteen. Mutta kyllä se hyvin sujui, kun järjestimme säännöllisesti yhteiskokouksia ja sovimme asioista. Keskitimme voimavaramme siihen, että kilpailutimme kaikki urakat omana työnä, valvoimme suunnittelutyötä ja pidimme projektit näpeissämme. Meillä on pieni organisaatio. Enimmilläänkin meiltä oli kaksi henkilöä päätoimisesti mukana tässä projektissa, Eero Vartiainen kertoo. Kirjasto laajenee, viereen kulttuuritalo Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi kertoo kuntakeskuksen suunnittelun perustuneen koko ajan siihen ajatukseen, että Kirkkotori säilyy jatkossakin kunnan ykköstorina ja sen ympäristöä parannetaan. Siellä on kirkko ja kirjasto, jonka laajentaminen käynnistynee lähivuosina. Uusi kaava mahdollistaa myös kulttuuritalon rakentamisen kirjaston viereen, Luomajärvi kertoo. Torin eteläpuolen kiinteistönomistajat ovat tehneet kaavoitusaloitteen, jonka mukaan alueelle voitaisiin rakentaa pieni kauppakeskus. Torin äärelle tullee myös asuinrakentamista. Tavoitteena pikkukaupunkimainen katukuva Rakenteilla olevan kunnantalon edessä olevalle tyhjälle alueelle rakennetaan noin 300 asukkaan kerrostalokortteli. Kortteliin tulee myös 5 000 neliön pysäköintilaitos, jossa on tilaa 220 autolle kolmessa kerroksessa. Talojen kivijalkaan Ervastintien puolelle tulee uusia liikehuoneistoja. Tällä tavoin pyritään saamaan katukuvaa pikkukaupunkimaisemmaksi. Korttelista tulee kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tärkeä pari Kirkkolaakson kerrostaloille. Ervastintien varrelle, vanhan bussiaseman paikalle on suunniteltu Ervastinpuistikko. Sen rakentaminen käynnistyy kesällä. Uuden kunnantalon viereen on tulossa myös Villa Hagan tori. Näillä uudistuksilla saadaan aikaan kaupunkikuvallisesti miellyttäviä paikkoja, Tero Luomajärvi vakuuttaa. Uusi sairaala aikaisintaan parin vuoden päästä Keskustauudistukseen liittyy myös uusi sairaala 1979 rakennetun terveyskeskuksen viereen. Nyt päivitetään vanhoja projektisuunnitelmia. Lisää rahaa suunnittelubudjettiin saadaan ehkä jo vuodeksi 2012. Näillä näkymin uusi sairaala toteutetaan 2013 16. Hankkeen kustannukset voivat nousta yli 15 miljoonaan euroon. Asemanseudulle radan eteläpuolelle on kaavailtu kuusikerroksista asuin- ja liiketaloa matkakeskuksen maamerkiksi. Matkakeskuspalvelut on tarkoitus keskittää vanhaan asemarakennukseen. Kartanonmäelle on puolestaan harkittu liike- ja toimistorakentamista tai hotellia. KIRKKONUMMI Asukkaita 37 091 (30.4.), kasvuennuste 2025 30: 48 000 asukasta Keskustassa asukkaita 13 000, tavoite 20 000 Tuloveroprosentti 19 Keskustauudistus Alkoi 2009 Kustannukset kunnalle 15 20 milj. euroa Valmiina mm. kauppakeskus Kirsikka, matkakeskus, pysäköintitalo, 3 kiertoliittymää, Ervastintie, Limnellin aukio ja puistikko (Jolkbynjoen uoma, 2 leikkipaikkaa, 4 siltaa) Valmistumassa mm. kunnantalo ja Aseman Ostarin peruskorjaus sekä Kirkkolaakson ensimmäiset asuintalot Suunnitteilla mm. terveyskeskussairaala, Villa Hagan tori, Ervastinkortteli ja -puistikko, Kirkkotorin ympäristön parannus, kirjaston laajennus ja kulttuuritalo, aseman eteläpuolelle 6-kerroksinen asuin- ja liiketalo, Kartanonmäelle liike- ja toimistorakentamista tai hotelli, ison kiertoliittymän taideteos 12 Kuntatekniikka 4/2011
Kuulumisia Keski-Euroopasta Kuntatekniikkamme juuret ovat syvällä Keski-Euroopan satumaissa. Tässä kerrotaan muutamia terveisiä toukokuun alun kongressimatkalta Salzburgiin. Välikohteita ovat Rostock ja Bad Füssing, joka toimi yöpuupaikkana. Rostock Suomesta liikennöi Rostockiin kaksikin linjaa, Finnlines ja Tallink. Matka vie runsaan vuorokauden. Finnjetin yltiöpäinen yritys 22:n tunnin sivusta vuodelta 1977 on kuollut ja itse laivakin kuopattu. Itämerellä on vilkas merenkulku, konttilaivat useimmin nähtyjä. Ruoka laivassa on hyvää, ja sitä on riittävästi. Matkustajina on venäläisiä turisteja ja Afrikkaan matkaavia Suomessa loppuunajettuja Toyota pakettiautoja, virolaisissa rekoissa. Rostockin tuhatvuotinen hansakaupunki on 65 vuodessa jo vähän elpynyt 2. maailmansodan pommituksista, jotka johtuivat kaiketi satamista ja Heinkelin lentokonetehtaista. DDR:n aikana Rostock oli koko maan pääsatama, nyt yksi monista. Asukkaita löytyy Warnow-joen molemmilta puolilta noin 200 000, ja kaupungissa on ratikka ja kaupunkijuna. Rostock on Suomesta katsoen hyvä portti Saksan kuuluisaan moottoritieverkkoon, joka päsähtää suoraan satamaan ohi keskustan. Matkallaan etelään suomalainen poikkeaa tietenkin Lutherstadt Wittenbergissä ja lounastaa uudessa Autohofissa. Niissä on hyvät ateriat, koska pääasiakaskunta on rekkakuskeja. Rekoissa on nopeudenrajoittimet ja heikko tehopainosuhde, joten keskinäinen ohittaminen on hidasta ja kestää kilometrikaupalla. Rekkaralli sotkee pahasti henkilöautojen menoa. 800 km:n matka Rostockista Bad Füssingiin sujuu koko matkan moottoriteitä, joilla on edelleen vapaan nopeuden osuuksiakin. Ne ilmaistaan merkillä 130 km/h päättyy. Sachsen-Anhaltin ja Thüringenin uudet moottoritiet ovat erikoisen hienoja kumpuilevissa maisemissaan. Bad Füssing Passaun lähellä sijaitseva Bad Füssing on uusi kylpyläkaupunki, jonka lähteet löytyivät vasta 1938. Nyt siellä on kolme huippuhienoa kylpylää ja paratiisimaiset tunnelmat varsinkin toukokuussa, jota paikalliset kunnioittavat sanonnalla der wunderschöne Monat Mai. Kukkaloisto häikäisee. Kylpyläatmosfääri on parhaimmillaan. Asiaan kuuluvat lehtipuut, kohtuullisen kokoiset rakennukset, vapaa kävely ja pyöräily (kynnyksettömyys) ja autot piilossa pihoilla ja maan alla. Kylpyläelämässä päivä rakentuu kylpy- ja hoitorupeamista, runsaista aterioista, pitkistä puistokävelyistä ja pyöräretkistä lähiympäristöön, keveistä konserteista, kirkkojen tilaisuuksista ja toisten kylpylävieraiden tarkkailusta. Saksassa kylpypaikkakunta on Kurort tai etuliitteellä Bad varustettu paikannimi. Englanniksi asia ilmaistaan sanalla Spa, joka on alun perin Belgian kuninkaallinen kylpyläkaupunki Salzburg Salzburgin keskustassa on mieletön autoruuhka, ja ensimmäinen yritys päästä Schloss Leopoldskroniin kilpistyy suistumiseksi takaisin tulosuuntaan. Toinen onnistuu ajamalla ensin bussikaistaa ja sitten vastavirtaan yksisuuntaisen kadun jalkakäytävää. Kongressin järjestäjä SCUPAD perustettiin 1965, jolloin kirjoittajallakin oli mahdollisuus osallistua pitempään seminaariin. Vuosikongressi 2011 käsitteli ajankohtaisia liikenneteemoja. Tällä kerralla olivat esillä Amsterdam, Stuttgart ja Zürich. Amsterdamin infra- ja liikenneosaston erityisasiantuntija Rick Betelaan piti kongressin avajaisesitelmän kotikaupunkinsa liikenteen kehityksestä. Pyöräily parantaa jatkuvasti markkinaosuuttaan, joka on jo 55 prosenttia. Taustatekijöiksi Rick mainitsi, että heillä on tasamaa, hyvin säilytetty pre-car -keskusta, tiukka P-politiikka ja hinnoittelu 5 euroa tunnilta (Helsingin keskustassa 2). Tulevista liikennemuodoista Rick osasi sanoa vain sen, ettei niille rakenneta uutta infraa. Ratkaisevaa on kaupungin tahtotila säilyttää kulttuuriperintö ja rikkoa liikenteen kasvumalli. Kuulostaa jotenkin Suomen Liikennerevoluutiolta. Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Rostockin komeaa keskustaa hallitsevat iso evankelinen kirkko ja pienemmät kaupunkitalot (town houses). Bad Füssingiin tullaan asianmukaisesti ison kiertoliittymän kautta. Siihen jätetään turha kiire. Barokkilinna Schloss Leopoldskron majoittaa Salzburgin huippuseminaaria ja sen siivellä pidettäviä kongresseja. Kuntatekniikka 4/2011 13
Julkinen tila on sallittu kaikille liikennemuodoille Shared space on enemmän Lappeenrannan kävelypainotteinen Valtakatu ostoskatuna. Shared space on vyörynyt Euroopasta suomalaiseenkin kaupunki- ja liikennesuunnitteluun. Meillä termillä viitataan usein sekä kävelypainotteisiin katuihin että kaikenlaiseen liikenteen rauhoittamiseen. Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Raumallakin ollaan lähempänä totuutta. Mikko Heikkilä, arkkitehti, Sito Oy Lotta Junnilainen, sosiologi, Sito Oy Termiä shared space on vaikea suomentaa. Jaettu tila ei terminä toimi, koska Suomessa sanalla jakaa on kaksi vastakkaista merkitystä: jakaa jotain omastaan sekä jakaa jotain osiin. Usein käytetty ilmaus yhteinen tila antaa asialle oikeansuuntaisen sisällön, mutta kuvaa enemmän fyysistä tilaa kuin siinä käyttäytymistä. Shared space on iskevä ja laajalle levinnyt termi, vaikkakin englanninkielinen. Käytetään siis sitä, kunnes joku keksii paremman. Termin sisältö tarvinnee kuitenkin täsmentämistä. Suojeleeko suojatie? Shared space tarkoittaa julkista tilaa, jossa kaikki liikennemuodot ovat sallittuja, myös yksityisautoilu. Shared space ei siis tarkoita kävelykatua. Se tarkoittaa tilaa, jossa kaikenlaisen liikenteen annetaan sekoittua ilman eri liikennemuotojen fyysistä tai visuaalista ohjausta omille alueilleen. Kuulostaa turvattomalta, mutta niin sen kuuluukin. Kun liikkujat tiedostavat onnettomuuden riskin, he hidastavat vauhtia, kiinnittävät huomionsa muuhun liikenteeseen ja käyttäytyvät varovaisemmin. Jos tila on liian tarkkaan määritelty, se synnyttää vain illuusion turvallisuudesta ja saa liikkujan käyttäytymään varomattomasti. Terminä suojatie on paljastava, koska se kertoo, että vain suojatiellä jalankulkijan on tarkoitus tuntea olevansa turvassa. Ympäristö, joka tuntuu hieman turvattomalta, on tosiasiassa turvallisempi kuin ympäristö, joka on täytetty liikennemerkeil- lä ja -säännöillä. Kuulostaa utopistiselta, jopa naiivilta, mutta lukemattomat esimerkit todistavat, että se toimii. Toteutetuissa shared space -kohteissa onnettomuudet eivät ole lisääntyneet vaan vähentyneet. Miten tämä on mahdollista? Helsingin Aleksanterinkadun eroteltu liikenne. 14 Kuntatekniikka 4/2011
YHDYSKUNTA liikkujat ottavat vastuun itsestään ja muista kuin kävelykatu Ympäristö pakottaa kommunikointiin Liikenneonnettomuuksien ja konfliktien syynä on tavallisesti kommunikoinnin puute. Liikenteen ehdoilla suunnitellussa tilassa meistä tulee autoilija, pyöräilijä tai jalankulkija, jonka oikeudet ja velvollisuudet ympäristö on määritellyt valmiiksi. Tunnemme yhteenkuuluvuutta samalla tavalla liikkuvien kanssa ja pidämme kiinni ryhmämme oikeuksista. Muut liikennemuodot tuntuvat olevan vain tiellä ja häiritsevän etenemistä. Liikkuessamme luotamme liikennemerkkeihin ja -sääntöihin sen sijaan, että kommunikoisimme muiden liikkujien kanssa. Konflikteja ja vaaratilanteita syntyy heti, jos joku ei noudata liikennemerkkeihin liittyviä sääntöjä. Shared space -tilassa ympäristöstä on poistettu elementit, jotka erottelevat liikkujaryhmät ja sääntelevät liikennettä. Liikkujat eivät enää voi luottaa liikennesääntöihin, vaan heidän on luotettava toisiinsa. Vastuu liikkumisesta siirtyy liikennesäännöiltä ihmisille, jolloin yksilö ymmärtää vastuunsa ja oppii kunnioittamaan muita. Silloin liikkujat muuttuvat liikennesääntöjen noudattajista sosiaalisiksi toimijoiksi. Ympäristö pakottaa sosiaalisuuteen, koska liikenteen sujumiseksi liikkujilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kommunikoida keskenään. Katsekontaktia tarvitaan Kommunikoinnissa tärkeintä on katsekontakti, mikä merkitsee ihmisten mahdollisuutta seurata toisiaan ja reagoida muuttuviin tilanteisiin. Katsekontakti on mahdollinen kuitenkin vain ihmisen nopeudella. Liikenteen tulee kulkea enintään 30 km/h. Suuremmissa nopeuksissa auto koetaan uhkaavana, ympäristöstään irrallaan liikkuvana peltikoppina. Kun autoilija hidastaa vauhtiaan, hän tuntee olevansa osa sosiaalista ympäristöä ja käyttäytyy sen mukaisesti. Leikkivät lapset ja kadulle levittäytyvä elämä vaikuttavat käyttäytymiseen enemmän kuin merkit ja säännöt. Alhaisemmissa nopeuksissa muu ympäristö ei joudu liikkumaan autojen ehdoilla, jolloin pyöräilijöille ja jalankulkijoille jää enemmän tilaa. Autoilijaa ei kuitenkaan väheksytä tai ajeta ahtaalle. Sosiaalisen kanssakäymisen edellytys on, että kaikki liikkujat autoilijat mukaan lukien ovat tasa-arvoisia keskenään. Shared space -sovelluksia Suomessa Shared space -periaatetta ei vielä ole tietoisesti sovellettu Suomessa, vaikka sentyyppisiä sovelluksia on olemassa. Niin kutsuttuja kävelypainotteisia katuja on toteutettu liikenteen sekoittumisen periaatteella, jos katutilaa on ollut liian vähän eikä autoilua ole haluttu kokonaan kieltää. Tämä toteutetaan niin, että ajorata nostetaan jalkakäytävien tasoon, jolloin jalankulkijan reviiri laajenee ja autoilijan riski törmätä jalankulkijaan tulee näkyväksi. Tämä lisää oikeaa ajotapaa väistämättä. Rauman vanhassa kaupungissa Kuninkaankatu ja Kauppakatu toimivat näin. Lappeenrannan Valtakatu on tästä myös hyvä esimerkki ja Kuopion rännikatuverkostoa on ratkaistu samalla tavalla. Mikkelin Maaherrankadunkin ratkaisumallina tämä on yksi vaihtoehto. Olisipa Helsingin Aleksanterinkatukin aikanaan ko- Kuopion rännikadut ovat shared space -sovellus Shared space on terminä outo, mutta sentyyppinen ajattelu on ollut monin tavoin mukana Kuopion suunnittelussa. Hyvä esimerkki ajatustapojen ja asennoitumisen muuttumisesta on Kuopion rännikatujen kehityskaari. 1700-luvulta periytyvät rännikadut Yhteistä tilaa Kuopion rännikadulla. ovat perinteisesti olleet sekoittuvan liikenteen aluetta. Henkilöautojen pysäköinti alkoi kuitenkin hallita kapeaa katutilaa. Pysäköintiä ja läpiajoliikennettä alettiin poistaa 1980-luvulla, jolloin tilanne oli jo sietämätön. Liikennemerkeistä ei ollut kuitenkaan apua, sillä pihoihin ajo oli sallittua ja katutilat olivat epämääräisiä asfalttikenttiä. 1990-luvun alussa tilannetta ryhdyttiin määrätietoisesti muuttamaan samalla, kun katujen alla olevaa kunnallistekniikkaa ja kadun pintarakenteita uudistettiin. Pintamateriaaleilla, istutuksilla ja aidoilla katutilat kavennettiin takaisin jalankulkijan mittakaavaan. Lisäksi käytettiin graniittitolppia, joilla viestittiin katutilan muutoksista. Uudistusten myötä rännikadut ovat muuttuneet 10 kilometriä pitkäksi kävelykujien verkostoksi. Osa kujista on pelkästään kävelijöille ja pyöräilijöille, osa on pysyvästi shared space -tyyppistä yhteistä tilaa. Shared space -ajattelua on toteutettu myös Saaristokadulla, joka on niin pienimuotoista tilaa, että ajoneuvoliikenteen nopeus sopeutuu kävelyn, pyöräilyn ja ulkoiluliikkumisen mittasuhteisiin. Astetta pidemmälle shared space -ratkaisuissa on menty Särkilahden uudessa kaupunginosassa, jossa kävelijät, pyöräilijät ja bussiliikenne käyttävät samaa katutilaa ja yhteisiä kaistoja toisilleen tietä antaen. Katutilan muutoksista viestitään porteilla, jotka on muodostettu rakennusten sijoituksilla, pylväillä ja tolpilla. Leo Kosonen hankepäällikkö Kuopion kaupunki Kuntatekniikka 4/2011 15
Hyvä esimerkki Raumalta Ympäristö- ja kaupunkitilasuunnittelijan kannalta suunnittelu vapautuu paljonkin, kun liikennettä ohjaavaa rekvisiittaa voidaan jättää pois. Hyvä esimerkki on alkuvaiheessa oleva Rauman Kalatorin suunnittelu. Vapaampi tilan käsittely on tehnyt mahdolliseksi luonnostella torin Rauman kalatorin suunnitelman havainnekuva. pintaan näkyviin esimerkiksi muinaista rantaviivaa ja vanhojen varastoaittojen paikkoja historiallisten dokumenttien perusteella. Näiden esittäminen eri pintamateriaaleilla tuo esiin paikan historiallisia kerrostumia ja toisaalta ohjaa huomaamatta kävelijöitä toria ympäröivien palvelujen ääreen. Tila alkaa toimia omilla eikä liikenteen ehdoilla. Toteutuneissa shared space -kohteissa onnettomuudet eivät ole lisääntyneet vaan vähentyneet. rotettu jalkakäytävien tasoon. On murheellista katsoa raitiovaunujen ja taksien matelevan omilla kaistoillaan keskellä katua jalankulkijoiden pakkautuessa kapeille jalkakäytäville kukin omalle kadunpuoliskolleen. Tila on jäsennelty eri liikennemuotojen ehdoilla, mikä on estänyt pääkaupungin tärkeimmän kauppakadun muuttumisen yhtenäiseksi ja miellyttäväksi ihmisten tilaksi. Julkinen tila on ikkuna yhteiskuntaan Julkinen tila kertoo, mitä yhteiskunnassa pidetään tärkeänä, ketä arvostetaan ja miten ihmisten halutaan käyttävän yhteistä tilaa. Normaalissa, liikenteen ehdoilla suunnitelussa katutilassa ihmisten on tarkoitus edetä loogisesti ja ripeästi paikasta toiseen. Sosiaalista kanssakäymistä ei tarvita, sillä ihmisten ei ole tarkoitus seurata toisiaan vaan liikennemerkkejä. Sen sijaan, että ympäristö houkuttelisi ihmisiä yhteisölliseen kaupunkielämään, se vaatii lakia noudattavaa liikennekäyttäytymistä. Shared space näkee julkisen tilan toisin. Liikenne tulee tasa-arvoiseksi muun toiminnan kanssa, eikä liikkuminen ole enää vain paikasta toiseen siirtymistä vaan sosiaalista toimintaa ja arvo itsessään. Siihen sekoittuu muiden tilan käyttäjien kanssa oleskelua, tilassa viipymistä ja yhdessä viihtymistä. Esimerkiksi Hollannissa kulttuuriaukioilla voi vaikka huuhtoa auton alustan ajamalla suihkulähteen ylitse samalla, kun vieressä lapset hyppivät ruutua ja rouvat hörppivät aamukahviaan. Mitä enemmän julkisessa tilassa tapahtuu erilaisia asioita, sitä enemmän erilaiset ihmiset käyttävät sitä. Tilasta voi tulla elävä vain silloin, kun se kuuluu kaikille. Turvattomuuden tunteen ja eriarvoisuuden lisääntyessä on suhtauduttava vakavasti julkisen tilan mahdollisuuksiin synnyttää yhteisöllisyyttä. Shared space -ajatusta ei pidä nähdä pelkkänä suunnittelumetodina vaan uutena lähtökohtana ja mahdollisuutena ajatella julkinen tila uudestaan. Autoilua ei kuitenkaan tarvitse kieltää, jotta tilat voisivat olla kaikille käyttäjille miellyttäviä. Julkisen tilan kehittäminen vaatii vain, että hyväksymme riskit välttämättömänä osana ihmisten välistä kanssakäymistä. Siirtämällä painoarvoa turvattomuuden hallinnasta tilojen sosiaalisille merkityksille, käyttäytyminen muuttuu toisia huomioivaksi ilman kontrollin lisäämistä. Pohjimmiltaan kysymys on poliittisesta päätöksestä: ketä tai mitä varten katu on olemassa. Haasteita ei tarvitse pelätä Shared space ei ole ongelmaton. Liikuntaesteisten ja erityisesti näkövammaisten on pystyttävä liikkumaan yhteisessä tilassa sujuvasti. Kokemusten perusteella shared space ei kuitenkaan ole lähtökohta, joka kannattaa hylätä haasteiden takia. Tärkeintä on, että suunnittelijat, asiantuntijat ja kaikki käyttäjäryhmät otetaan mukaan yhteisen tilan suunnitteluun ja että tilan toimivuutta seurataan sen toteuttamisen jälkeen. Talviolosuhteissa shared space on tietysti ajateltava uudestaan. Todennäköisesti lumiset talvet eivät ainakaan estä shared space -periaatteen soveltamista Suomessa. Viime talvena, kun lumi peitti katupintojen näkyvän liikenteen ohjauksen ja teki onnettomuuden riskin näkyväksi, kaikki alensivat nopeuksia. Liikenteessä käyttäydyttiin tavallista kohteliaammin muut huomioon ottaen. Syntyi siis automaattisesti shared space -tyyppistä liikennekäyttäytymistä. Mikkelin ytimeen tullee shared space -katu Mikkelin keskustauudistusta on rakennettu kolmisen vuotta. Seuraavaksi suunnitellaan torin laidan Maaherrankadun uusi liikenteellinen tehtävä ja miljöö kahden korttelin matkalla. Maaherrankatu on keskustan perinteinen pääkatu. 1980-luvun vaihteeseen saakka valtatie 5 kulki siitä Lahdesta Kuopioon. Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n edustajat tutustuivat shared space -ajatteluun viime vuonna EKK:n Rauman-konferenssissa. Se tuntuu tällä hetkellä parhaalta ratkaisulta. Vaikka shared space on alun perin radikaali idea, Mikkelissä se voi toimia kompromissina nykytilanteen ja kävelykadun kesken. Mikkeliin toteutettiin 2009 2011 yksi kävelykatu. Korkeatasoisesti rakennetusta Hallituskadusta on tullut erittäin suosittu kohtaus- ja kulkupaikka. Silti liikenteelliset muutokset tuntuvat ydinkeskustassa vaikeilta. Autoliikenteen sujuvuus priorisoidaan yleensä itsestäänselvästi ykköstavoitteeksi, vaikka se ei olisi enää kaupallisesti, liikenteellisesti eikä sosiaalisesti tärkeää. Janne Viitamies FM, toiminnanjohtaja Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry 16 Kuntatekniikka 4/2011
YHDYSKUNTA Joutomaasta kaupungin unelmien täyttymys Kokkolan asuntomessualue NOUSI MERESTÄ Tämän vuoden asuntomessut Vanhansatamanlahdella toteuttaa Kokkolan pitkäaikaisen unelman saada kaupunki jälleen kiinni mereen. Johanna Rantanen tiedottaja, Kokkolan kaupunki Vanhansatamanlahden perukan tie toisarvoisesta lumenkaatopaikasta upeaksi asuntomessualueeksi on ollut pitkä. Alueen hyödyntämistä on mietitty yli 40 vuotta. Ensimmäinen laaja suunnitelma valmistui jo 1982. Suunnitelma jäi kuitenkin pöytälaatikkoon sen vaatimien suurten investointien vuoksi. Ajatus sai uutta tuulta alleen 2000-luvun alussa, kun suunnitteluun ja toteutukseen saatiin EU-rahaa. Joulukuussa 2000 Vanhansatamanlahdelle valmistui yleiskaava. Siihen kirjattiin merkintä, että asumiseen varatulle alueelle täytyy laatia tarkka kaava. Asemakaavan vahvistaminen jäi hautumaan useammaksi vuodesi, kun ensin kunnostettiin asuntomessualueen viereinen Kansanpuisto. Kaupunki merelle Tietoisesti väljäksi jätetty asemakaava vahvistettiin elokuussa 2008. Asemakaavaan sisältyi määräys rakentamista ohjaavan korttelisuunnitelman ja rakentamismääräysten laatimisesta. Suunnitelman laatijaksi pyydettiin tunnettu helsinkiläinen korttelisuunnitteluvelho Jukka Turtiainen, joka oli mielissään päästessään jatkamaan Kokkolan kaupungin kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivun johdolla syntynyttä asemakaa- Asuntomessualue huhtikuussa 2011/Aki Paavola Asuntomessualue sijaitsee Vanhansatamanlahden perukassa, joka on entinen lumenkaatopaikka. Se on täyttömaalla muokattu pyöreäksi ja syvätiivistetty kolmeen kertaan 10 tonnin juntalla. Kuntatekniikka 4/2011 17
vaa. Kaava haki selvästi peruseurooppalaista, kaupunkimaista korttelisuunnitelmaa toisin kuin Suomessa kaupungeissa yleensä. Fiilasimme vielä itse Turtiaisen suunnitelmaa sen jälkeen, kun tonttien ensimmäisen hakukierroksen jälkeen näimme, mitä tulevilla rakentajilla oli mielessään. Mahdollisuus antaa tarkemmat määräykset korttelisuunnitelman kautta teki toiminnasta nopeaa. Jos tarkennukset olisi pitänyt tehdä asemakaavamuutosten kautta, prosessi olisi vienyt vähintään puoli vuotta, aluevalvoja Mikko Hyyppä taustoittaa. Hyyppä kertoo, että Vanhansatamanlahden rakentuminen upeaksi asuntoalueeksi toteuttaa lopultakin Kokkolassa pitkään työn alla olleen kaupunki merelle -johtoajatuksen. Ennen kaupungin keskustassa lainehtinut Pohjanlahti on vuosisatojen saatossa karannut kauas. Kokkolassa on tehty sitkeästi töitä sen eteen, että kaupunki saadaan jälleen aidosti kiinni mereen. Syvätiivistystä ja paalutusta Vanhansatamanlahden pohjukassa sijaitseva asuntomessualue oli vielä muutamia vuosia sitten toisarvoisessa käytössä epämääräisenä rantapusikkona. Kun tavoite saada Kokkolan keskusta mereen kiinni konkretisoitui asuntomessualueeksi Vanhansatamanlahdella, ryhdyttiin aluetta muokkaamaan pyöreäksi täytemaalla. Kaupunki teki jo varhaisessa vaiheessa periaatepäätöksen siitä, että jokainen alueelle rakennettava talo on paalutettava. Varoittavat esimerkit osoittivat, ettei turhia riskejä kannata ottaa. Ensin toteutettiin maan syvätiivistys. Kesällä 2009 alue juntattiin kolmeen kertaan kymmenen tonnin painoisella juntalla. Syvätiivistyksellä pääsimme maan tiheydessä samaan, mitä normaali maaperä on luonnostaan. Ilman syvätiivistystä olisivat todennäköisesti jo ensimmäisen talven jälkeen tiet, istutukset ja kivetykset eläneet. Pitemmällä aikajänteellä painumat olisivat voineet vaikuttaa esimerkiksi viemäreiden kallistumiin. Suurin osa taloista betonipaalutettu Oli perusteltua olettaa, että täyttömaan joukossa on todennäköisesti paljon kiviä ja betonipaalu kestää kiviä teräspaalua paremmin. Paalutus alkoi toukokuussa 2010 jatkuen juhannukseen Arto Wiikari saakka. Noin 80 prosenttia taloista on betonipaalutettu. Loput paalutettiin myöhemmin teräspaaluilla viimeisten paalutussuunnitelmien valmistuttua. Teräspaalutus aiheuttaa vähemmän tärinää kuin betonipaalutus, ja oli siksi parempi vaihtoehto siinä vaiheessa, kun lähiympäristössä olivat jo työmaat käynnissä. Viimeinen paalutus tehtiin helmikuussa. Paalutussyvyydet vaihtelivat 8 17 metrin välillä. Paaluja on 20 25 taloa kohti, enimmillään erikoisissa rantakohteissa jopa 60, Hyyppä kertoo. Kunnallistekniikan suunnitteluinsinööri Tero Luokkala (vas.) ja aluevalvoja Mikko Hyyppä iloitsevat Kokkolan asuntomessualueen ainutlaatuisuudesta. Asuntomessualue sijaitsee Pohjanlahden rannalla, kaksi ki- Mäntyharjun loma-asuntomessuilla teemana ekotehokkuus 18 Kuntatekniikka 4/2011 Kristiina Makkonen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Mäntyharjun kunta Noin 6 500 asukkaan Mäntyharjun kunnassa on lähes 5 000 loma-asuntoa. Kesäisin kunnan väkiluku liki kolminkertaistuu. Mökkikuntaimago vahvistuu entisestään kesän loma-asuntomessujen ansiosta. Kyseessä on suurin tapahtuma kunnan historiassa. Kymmeniä tuhansia kävijöitä keräävät loma-asuntomessut on kunnan näkökulmasta iso projekti, jota on valmisteltu usean vuoden ajan. Käytännön toteutus alkoi 2008, kun kunta osti noin 25 hehtaarin maa-alueen parin kilometrin päästä Viitostiestä. Ranta-asemakaavatyö käynnistyi, ja alustava luonnos oli valmis 2008 lopulla. Samoihin aikoihin lopullinen sopimus messujen järjestämisestä yhdessä Suomen Asuntomessujen kanssa lyötiin lukkoon. Pyhäveden rannalla olevalle alueelle kaavoitettiin 25 lomaasuntotonttia ja viisi omakotitalotonttia. Kaavatyöhön ja alueen suunnitteluun panostettiin alusta alkaen. Tonttien sijoittelulla ja riittävällä koolla haluttiin nostaa esiin alueen maisema-arvoja. Kaavoitus onnistui, sillä kaavasta ei tehty yhtään valitusta tai huomautusta. Kunnanjohtaja Jussi Teittinen näkee kaavoituksen sujuvaan etenemiseen yhden selkeän syyn: avoimuus. Alusta lähtien kaikkia osapuolia tiedotettiin suunnitelmista huolellisesti. Kaikki tiesivät, mitä alueelle on tulossa. Kysymyksiin vastattiin ja suunnitelmat mitoitettiin heti alusta järkevästi. Loma-asuntomessualue Pyhäkosken Pähkinälehto sijaitsee Pyhäveden rannalla 10 kilometriä Mäntyharjun keskustasta länteen. Alueen valinnassa painoivat mökkeilylle sopivien maisemien lisäksi ennen muuta alueen sijainti lähellä Viitostietä ja kuntakeskusta. Kunnallistekniikan rakentamista helpotti se, että runkovesilinja kulki messualueen pohjoispuolen läpi. Alueella on asemakaava, joten tonttien kylkiäisenä tuli kunnallistekniikan lisäksi kunnan ympärivuotisesti ylläpitämät tiet. Lisäksi alueelle asennettiin kuitukaapeli nopeita nettiyhteyksiä varten. Hannu Vallas/Ilmakuva Vallas
YHDYSKUNTA Noin 80 prosenttia asuntomessualueen taloista on betonipaalutettu, loput teräspaalutettu. lometriä kaupungin ydinkeskustasta. Kevyenliikenteenväylä keskustasta Vanhansatamanlahdelle on idyllinen. Kahdelle lähimmälle alakoululle on matkaa alle kilometri, bussireitti kulkee jatkossa alueen laidalta ja suunnitteilla on myös pieni lähikauppa alueelle. Energiatehokkuus huippuluokkaa Alueen vallitseva lämmitysmuoto on kaukolämpö, mutta suositus ei ole rakentajia sitova. Taloista 25 on kaukolämmössä (myös alueen kolme kerrostaloa), viidessä on kalliolämpö, neljä on passiivitaloja ja yksi on hybridi, jossa yhdistyvät monet lämmitysmuodot. Alue on energiatehokkuudeltaan huippuluokkaa, sillä kahta lukuun ottamatta kaikki rakennukset kuuluvat energialuokkaan A. Aluevalvoja Mikko Hyyppä on ollut mukana alueen kehittämisessä alkuvaiheista alkaen. Äänessä on selvää ylpeyttä hänen todetessa, että toista samanmoista aluetta ei Suomesta löydy. Alueen pyöreä muoto ja mielenkiintoinen asemakaava ovat herättäneet kansainvälistäkin kiinnostusta. USA:sta saatiin terveisiä, että pyöreä merenranta-alue muistuttaa NASA:n laukaisualustaa. Hulevedet kivipuron kautta mereen Kaupungin kunnallistekniikan suunnitteluinsinööri Tero Luokkala kertoo, että alueen hulevesiratkaisut ovat enimmäkseen perinteisiä. Valtaosasta aluetta hulevesi kerätään kaduilta sadevesiverkostoon, rantatonteilta vedet valuvat suoraan mereen ja alueen oikeassa reunassa hulevedet ohjataan merta kohti maisemoidun kivipuron kautta. Asuntomessualuetta rakennettaessa on kunnostettu myös alueen vasemmalta puolelta mereen laskeva Tullioja, joka kerää Kokkolan keskustan hulevedet. Tulliojaan on rakennettu viivytysaltaita ja istutettu puhdistavaa kasvillisuutta. Katualueen reunoille istutetuille puille on laitettu kantava kasvualusta. Puita ei istuteta juurten kasvua rajoittaviin laatikoihin, vaan ne saavat levittää juurensa laajemmalle. Näin puut kasvavat vahvemmiksi ja vankemmiksi eivätkä kellahda vinoon kovin helposti. Kasvualusta on peitetty nurmikivellä, joka päästää veden läpi juuriin saakka, Luokkala selvittää. Kukkaloistoa ja perhosia Suunnitteluhortonomi Jouko Härkönen kertoo, että viheralueiden perussuunnittelusta vastasi FCG Oy. Suunnitelma koostuu seitsemästä erillisestä osa-alueesta, jotka muodostavat monipuolisen puistorakenteen erilaisten alueteemojen ja rikkaan kasvivalikoiman ansiosta. Alueen keskellä oleva aukio on asukkaiden yhtenäinen oleskelualue monipuolisine kuntoilulaitteineen. Keskusaukiolta johtaa käytäviä puistoihin, mm. Meripuistoon, Laivapuistoon, Aurinkopuistoon ja Meriharakanpuistoon. Monien suunnitelmien toteutuminen vaatii aikansa. Esimerkiksi Tulliojan reunamille on kylvetty niittykukkaseosta, mutta se alkaa kukkia vasta toisena vuonna, samoin perhosia houkuttelevat lajikkeet. Niinpä asuntomessukesän kukkaloisto on taattu kylvämällä myös mm. unikkoa, joka kukkii jo ensimmäisenä kesänä, Jouko Härkönen kertoo. ASUNTOMESSUT Kokkolassa Vanhansatamanlahden alueella 15.7. 14.8. Pääteemana on kaikenkokoisia koteja kaikenikäisille. 9 hehtaarin alueelle tulee 131 asuntoa, joista näyttelykohteita 40. Omakotitaloja on 30, kerrostaloasuntoja 7, rivitalohuoneistoja 2 ja 1 paritalo. Asuntojen koot 34 neliön yksiöistä yli 300 neliön omakotitaloihin. Omarantaisia tontteja on kahdeksan, kahdella on laiturioikeus ja muilla alueen asukkailla mahdollisuus venepaikkaan omassa pienvenesatamassa. Oheiskohde vanhakaupunki Neristanissa, Isokatu 36:ssa vuonna 1818 rakennettu lääkäri, runoilija Ernst V. Knapen kotitalo. www.asuntomessut.fi/kokkola Kunnanjohtaja Jussi Teittinen on hyvillään Mäntyharjun mökkikuntaimagon vahvistumisesta. Ne olivat hyviä myyntivaltteja. Nykyisin yhä useampi haluaa helppoa lomailua ja lähes täydellisen kakkoskodin. Myös ympäristön kannalta keskitetty vesihuolto ja loma-asuminen ovat hyviä, Teittinen sanoo. Mäntyharjun kunta Ekotehokkuus on tätä päivää Mäntyharjun mökkikuntaimagoa vahvistaa ennen muuta ympäristöseikkojen huomioiminen. Ekotehokkuus ja ympäristöystävällisyys loma-asumisessa ovat vielä vähän uutta, mutta vahvasti nousussa. Siksi loma-asuntomessujenkin pääteemaksi valittiin ekotehokkuus, Teittinen kertoo. Hän uskoo, että jatkossa ekotehokkuus ei näy vain rakennuksissa vaan myös kaavoituksessa. Messuhankkeen rinnalla on kulkenut Tekes-rahoitteinen Eko- Latu-hanke, jonka sisällä on luotu uusi arviointikriteeristö loma-asumisen ekotehokkuudelle. Ekopassi-arviointimenetelmä on ensimmäistä kertaa käytössä Mäntyharjun loma-asuntomessuilla. Teittinen uskoo, että ekopassin kaltaiset konkreettiset esitykset auttavat myös tavallista rakentajaa ymmärtämään paremmin lomaasumisen ympäristövaikutukset. Messut vauhdittaneet kaupan investointeja Messut eivät tarjoa suoranaisia taloudellisia pikavoittoja kunnalle, vaan hyödyt tulevat pääosin kiertoteitse ja pitkänkin ajan kuluttua. Tapahtuma näkyy paikallisten yritysten tilauskirjoissa ja kauppojen kassajonoissa. Vähintään yhtä tärkeä on se henkinen hyvä, jota näin iso ja myönteinen tapahtuma tuottaa, Jussi Teittinen arvioi. Loma-asuntomessut ovat vauhdittaneet kunnassa erityisesti kaupan alan investointeja. Uusia marketneliöitä on rakennettu parin vuoden aikana keskustaan useita tuhansia. LOMA-ASUNTOMESSUT Mäntyharjussa Pyhäkosken Pähkinälehdossa 27.6. 10.7. Järjestäjinä kunta ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Esittelykohteita on 22 ja 11 erillistä saunaa. Yksi omakotitalo, loma-asunto ja rantasauna ovat esillä peruskorjauskohteina. Oheiskohde on vanhassa kirkonkylässä sijaitseva Iso-Pappilan museoalue. Tonttikoko on noin 2 800 m 2, huoneistoalat 42 150,5 m 2. Tonttihinnat 10 48 /m 2 sisältävät kunnallistekniikan liittymismaksun. Rantakohteita on 13, 10:llä on erillinen rantasauna 11 30 m 2. www.loma-asuntomessut.fi Kuntatekniikka 4/2011 19
Helsi MAANA Helsinkiin on valmistunut ensimmäinen maanalainen yleiskaava. Vastaavaa maanalaista rakentamista säätelevää kaavaa ei ole löytynyt muualta maailmasta. Maanalaisella yleiskaavalla ohjataan uusien suurten ja merkittävien kalliotilojen ja tunneleiden sijoittumista ja tilavarauksia keskenään. Peik Salonen Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY palkitsi kaavan vuoden kuntatekniikan saavutuksena Turussa toukokuussa. Kaava on suunniteltu kolmiulotteiseen maanalaiseen maailmaan. Tilat ja kallion turvavyöhykkeet on otettava huomioon suunnitelmia laadittaessa. Kaava on kuitenkin jouduttu esittämään kaksiulotteisilla kartoilla. Tämä on johtanut kerroksellisten, toiminnoittain luokiteltujen teemakarttojen käyttöön. Teemakartoilta käyvät ilmi erikseen kaikki Helsingin 400 jo rakennettua ja noin 100 uutta suunniteltua kalliohanketta nimettyinä ja numeroituina. Kerroksellisuus ja tilojen päällekkäisyys on johtanut kaavan uusien varausten jaottelua vain kahteen käyttöluokkaan. Samoin olemassa olevat tilat on luokiteltu, tosin eri värein. Kaavakartan tiloja sijaitsee monessa kerroksessa päällekkäin, syvimmät 80 metriä merenpinnan alapuolella. Kolmas käyttöluokka ovat uudet kallioresurssit. Osoittamalla kallioresursseja kantakaupungin ulkopuolelle pyritään purkamaan keskusta-alueen suurta kysyntää. Tilojen käyttötarkoitusta ei osoiteta kaavakartalla vaan selostuksesta löytyvillä teemakartoilla. Kaava poikkeaa näin täysin maanpäällisistä kaavoista. Mitään ohjeita merkinnöille ei ole ollut saatavana, vaan ne on kehitetty työtä tehtäessä. Normaalisti maan päällä voidaan soveltaa ympäristöministeriön ohjeita. Pitkäjänteisen työn tulos Kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa toimistossa nähtiin tämän vuosituhannen alussa tarve laatia maanalainen yleiskaava. Tilavarauksista oli pidetty aiemmin tilavarauskarttaa ja luetteloa, joilla ohjattiin suunnittelua jo 1970-luvulta alkaen. Kalliorakentamisen kasvu on tuonut varsinkin ydinkeskustan 20 Kuntatekniikka 4/2011