KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12
Sisällys Tiivistelmä: Kandidaatin tutkinnosta valmistuneet työelämässä Vuonna valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen... 3 1 Taustatiedot... 5 2 Työelämään sijoittuminen... 6 3 Tyytyväisyys tutkintoon ja työtilanteeseen...11 Liitteet... 5 Kuviot Kuvio 1 Koulutusala.... 5 Kuvio 2 Tilanne kyselyhetkellä.... 6 Kuvio 3 Työttömänä oleminen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen.... 6 Kuvio 4 Työssäolokuukaudet valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavissa tehtävissä.... 7 Kuvio 5 Nykyinen työnantaja.... 7 Kuvio 6 Työskentely nykyisessä työssä ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista.... Kuvio 7 Työskentelyaika nykyisessä työpaikassa ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista... Kuvio 8 Tyytyväisyys nykyiseen työhön verrattuna omiin tavoitteisiin...11 Kuvio 9 Nykyisen työtehtävän vastaavuus vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa...11 Kuvio Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä....12 Kuvio 11 Kandidaatin tutkinnon hyöty työmarkkinoilla....12 Kuvio 12 Tyytyväisyys Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan....13 Kuvio 13 Työelämässä hyödyllisten tieto- ja taitoalueiden kehittyminen yliopistossa....14 Taulukot Taulukko 1 Työn luonne.... 8 Taulukko 2 Ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeet.... 9
Tiivistelmä: Kandidaatin tutkinnosta valmistuneet työelämässä Vuonna valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tässä koosteessa tarkastellaan vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittumista. Koosteessa esitetään kandidaateille toteutetun sijoittumisseurantakyselyn tuloksia. Sijoittumisseurantakysely lähetetään noin vuosi valmistumisen jälkeen sellaisille kandidaateiksi valmistuneille, jotka ovat opintorekisteristä saatujen tietojen mukaan suorittaneet enimmillään opintopistettä viimeisen vuoden aikana. Näin kysely pyritään kohdistamaan nimenomaan työelämään siirtyneille kandidaateille. Kyselyyn vastasi yhteensä 119 kandidaatiksi valmistunutta vastausprosentin ollessa 53. Lastentarhanopettajiksi valmistuneiden vastaukset esitetään koosteessa omana ryhmänään. Kuvioissa lastentarhanopettajista käytetään lyhennettä. Heidän vastaukset eroteltiin muiden kandidaattien vastauksista, koska heidän työllistymiseen liittyvät kysymykset ovat osittain erilaisia verrattuna muihin. Heillä tutkinto on ns. päättyvä alempi korkeakoulututkinto, joka antaa muodollisen pätevyyden. Heillä tutkinnon merkitys työllistymisessä on tästä syystä usein merkittävämmässä roolissa, koska tutkinnon myötä saa muodollisen pätevyyden toimia lastentarhanopettajan tehtävissä. Tuloksista käy ilmi, että muista kuin lastentarhanopettajista, noin neljäsosa opiskeli joko pää- tai sivutoimisesti. He olivat siis jatkaneet opintojaan, vaikka heille oli viimeisen vuoden aikana kertynyt enimmillään opintopistettä. Avointen vastausten, joita tässä koosteessa ei tarkemmin esitellä, perusteella gradun teko ja/tai työnteko opintojen ohella selitti näiden vastaajien tilannetta.. Noin 6 :n tilannetta kyselyhetkellä muilla kuin lastentarhanopettajilla kuvasi parhaiten vakituinen tai määräaikainen kokopäivätyö. Noin neljäsosa oli pää- tai sivutoimisia opiskelijoita ja loput muuten työelämän ulkopuolella muutaman vastaajan ollessa työtön työnhakija. Noin 4 muista kandidaateista ei ollut toiminut valmistumisen jälkeen lainkaan koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Toisaalta taas noin 3 vastaajista oli työskennellyt yli 9 kuukautta koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Lastentarhanopettajista vain muutama prosentti ei ollut työskennellyt lainkaan koulutustaan vastaavissa tehtävissä valmistumisen jälkeen. He olivat työllistyneet hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin, vaikka heistä noin kolmasosa oli kokenut valmistumisen jälkeen työttömyyttä. Heistä yli 8 oli kyselyhetkellä vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä. Julkinen sektori oli yleisin työnantaja niin lastentarhanopettajilla kuin muillakin. Lastentarhanopettajista lähes kaikki toimivat kunnilla opetuksen/kasvatuksen/koulutuksen parissa. Muista kandidaateista työssä olevat toimivat monipuolisesti erilaissa tehtävissä. Asiakastyö kuvasi monen kandidaatin työtä. Asiakastyön lisäksi työtehtäviä kuvasivat mm. hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät, viestintä ja mediatyö sekä opetuksen, kasvatuksen tai koulutuksen parissa tehtävät työt. Yli puolet muista kandidaateista ilmoitti, että oli työskennellyt kyselyhetken työssä jo ennen valmistumista. Voidaan päätellä, että työssäkäyntiä koskeviin kysymyksiin vastanneista osa oli sellaisia, jotka jatkoivat opintojen ohella tekemäänsä työtä. Tämä selittää osaltaan myös koulutustasoa vastaamattomissa tehtävissä työskentelyä. Toisaalta taas vastaajien joukossa oli myös sellaisia, jotka olivat työskennelleet samassa työssä jo useita vuosia. Osa vastaajista siis saattoi olla sellaisia, jotka tulivat työelämästä päivittämään osaamistaan kandidaatin tutkinnon avulla työskennellen koko ajan samassa työssä. Yksi teema kyselyssä on tyytyväisyys tutkintoon ja tutkinnon hyödyntäminen työssä. Vastaajien arviot tyytyväisyydestä työhön verrattuna heidän omiin tavoitteisiinsa vaihtelivat. Tyytyväisyyt-
tä/tyytymättömyyttä selitti varmasti osittain se, miten hyvin työ vastasi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa. Jotkut pystyivät hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita jatkuvasti, jotkut osittain ja jotkut eivät lainkaan. Kandidaatin tutkinnosta koettiin kuitenkin jossain määrin olleen hyötyä työmarkkinoilla. Lähes 4 muista kuin lastentarhanopettajista koki, että tutkinnosta oli ollut osittaista hyötyä työmarkkinoilla, se oli antanut lähinnä sisällöllistä tukea työhön. Tosin lähes yhtä moni koki, että itse tutkinnosta ei ollut ollut merkittävää hyötyä työllistymisessä. Lastentarhanopettajilla tilanne oli toinen, sillä heistä lähes kaikki kokivat työllistyneensä nimenomaan tutkinnon avulla. Tampereen yliopiston opetustarjontaan vastaajat olivat pääasiassa melko tyytyväisiä tai tyytyväisiä. Opinnoissa oli vastaajien mielestä opittu eniten tiedonhankintataitoja, oman alan teoreettista osaamista sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja. Lastentarhanopettajat kokivat tiimityötaitojen ja muiden sosiaalisten taitojen, teoreettisen osaamisen lisäksi, kehittyneen vahvimmin opinnoissa. Sijoittumisseurannasta ja koosteessa esitetyistä kuvioista ja taulukoista antavat lisätietoja Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut.
1 Taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 119 kandidaatin tutkinnon suorittanutta. Yhteensä kysely lähetettiin 226:lle (keväällä 151:lle ja syksyllä 75:lle kandidaatiksi valmistuneelle), joille opintorekisteristä saatujen tietojen mukaan oli kertynyt viimeisen kuluneen vuoden aikana enintään opintopistettä. Näin pyrittiin tavoittamaan nimenomaan ne kandidaatit, jotka eivät olleet jatkaneet opintojaan maisterin tutkintoon vaan olivat siirtyneet työelämään. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 53. Kyselyyn vastanneista 26 oli valmistunut kandidaatin tutkinnosta lastentarhanopettajan koulutusohjelmasta pääaineenaan varhaiskasvatus. Muita kandidaatteja oli 93. Kyselyyn vastanneista naisia oli 83 ja miehiä 17. Vastaajien tutkinto, tiedekunta ja pääaine esitetään liitteessä (liite 1). Seuraavassa kuviossa esitetään vastaajien suhteelliset osuudet koulutusaloittain. 9 Koulutusala 8 7 Humanistinen 6 Kasvatustieteellinen 5 4 Kauppatieteellinen 3 Luonnontieteellinen (N=26) (N=93) Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen Kuvio 1 Koulutusala. 5
2 Työelämään sijoittuminen Tilanne tällä hetkellä (tiivistelmä) 5 45 4 35 3 25 15 5 (N=26) (N=91) Vakituisessa työssä Määräaikaisessa työssä Työtön työnhakija Pää-/ sivutoiminen opiskelija Kuvio 2 Tilanne kyselyhetkellä. Työttömänä oleminen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen 9 8 7 6 5 4 3 Ei ole ollut työttömänä On ollut työttömänä (N=26) (N=89) Kuvio 3 Työttömänä oleminen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. 6
8 Työssäolokuukaudet valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavissa tehtävissä 7 6 5 4 3 kk 1-6 kk 7-9 kk (N=25) (N=72) Yli 9 kk Kuvio 4 Työssäolokuukaudet valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavissa tehtävissä. Nykyinen työnantaja (tiivistelmä) 9 8 7 6 5 4 3 Yritys tai järjestö Julkinen organisaatio, ml. korkeakoulut Muu työnantaja (N=24) (N=65) Kuvio 5 Nykyinen työnantaja. 7
Taulukko 1 Työn luonne. Työn luonne () Lto (N=24) (N=64) Asiakastyö 8 27 Opetus, kasvatus tai koulutus 92 13 Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät 13 Viestintä- ja mediatyö 13 Toimistotehtävät 11 Muu työn luonne 9 Tutkimus 6 Johto- ja esimiestehtävät 5 Konsultointi 2 Markkinointi ja myynti 2 Yrittäjä 2 Ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeet Vastaajien ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeitä tarkasteltiin suhteessa työn luonteeseen. Taulukossa 2 esitetään vastaajan ilmoittama nimike ristiintaulukoituna työn luonteen kanssa. 8
Taulukko 2 Ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeet. Tutkimus Opetus, kasvatus tai koulutus Johto- ja esimiestehtävät Konsultointi Asiakastyö Markkinointi ja myynti Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät Viestintä- ja mediatyö Toimistotehtävät Yrittäjä Muu Ohjelmistokehittäjä Research Assistant Tutkimusavustaja (2 kpl) Koulunkäyntiavustaja Lastenhoitaja Lastentarhanopettaja (18 kpl) Lehtori Luokanopettaja Opettaja Peruskoulun aineenopettaja Päivähoidon opettaja Päiväkodin opettaja (3 kpl) Tuntiopettaja (2 kpl) Yksityinen perhepäivähoitaja Laitoshoidon johtaja Osastonhoitaja (2 kpl) Salkunhoitaja Asiakasneuvoja Fysioterapeutti Hovimestari Kassatarjoilija Myyjä (2 kpl) Palveluvastaava/kahvila-apulainen Perheneuvoja Postityöntekijä Ravintolatyöntekijä Sairaanhoitaja (2 kpl) Sosiaalityöntekijä (4 kpl) Vanhempi rikoskonstaapeli Myynti-insinööri Hankekoordinaattori Ohjelmistosuunnittelija (2 kpl) Ostopalvelusuunnittelija Projektipäällikkö Projektityöntekijä Strategiasuunnittelija Tietoliikennekonsultti Avustaja Graafinen suunnittelija/ad Kääntäjäharjoittelija Poliittinen avustaja Toimittaja (3 kpl) Tv-tuottaja Asiakaspalveluhuolitsija Kv-asioiden sihteeri Laskija Osastosihteeri Ostosihteeri Projektityöntekijä Toimistosihteeri Av-kääntäjä Aulahenkilö Maanviljelijä Ostoassistentti Sairaanhoitaja Teatteriohjaaja 9
Työskentely nykyisessä työssä ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista 9 8 7 6 5 4 3 Kyllä Ei (N=24) (N=66) Kuvio 6 Työskentely nykyisessä työssä ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista. Työskentelyaika nykyisessä työpaikassa ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista 9 8 7 6 5 4 3 Alle vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta (N=1) (N=37) Kuvio 7 Työskentelyaika nykyisessä työpaikassa ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista.
3 Tyytyväisyys tutkintoon ja työtilanteeseen Tyytyväisyys nykyiseen työhön verrattuna omiin tavoitteisiin 4 35 3 25 15 Erittäin tyytymätön 2 3 4 5 5 (N=24) (N=63) Erittäin tyytyväinen Kuvio 8 Tyytyväisyys nykyiseen työhön verrattuna omiin tavoitteisiin. 8 7 Nykyisen työtehtävän vastaavuus vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa (kandidaatin tutkintoa) 6 5 4 3 Kokonaan Osittain Ei lainkaan (N=24) (N=64) Kuvio 9 Nykyisen työtehtävän vastaavuus vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa. 11
Yliopistossa opittujen asoiden hyödyntäminen nykyisessä työssä 7 6 5 4 3 Hyödyntää jatkuvasti Jonkin verran / osittain Ei voi hyödyntää juuri lainkaan (N=24) (N=65) Kuvio Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä. Kandidaatin tutkinnon hyöty työmarkkinoilla 9 Merkittävää hyötyä: on työllistynyt tutkinnon avulla 8 7 6 5 4 3 Osittaista hyötyä: opintojen kautta on saanut lähinnä sisällöllistä tukea työhön Ei merkittävää hyötyä: kandidaatintutkinto ei ole ollut ratkaisevassa roolissa työllistymisen kannalta Ei osaa sanoa (N=26) (N=89) Kandidaatintutkinnosta on ollut muuta hyötyä työmarkkinoilla Kuvio 11 Kandidaatin tutkinnon hyöty työmarkkinoilla. 12
Tyytyväisyys Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan 5 45 4 35 3 25 Erittäin tyytymätön 2 3 15 4 5 5 (N=26) (N=9) Erittäin tyytyväinen Kuvio 12 Tyytyväisyys Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan. 13
Työelämässä hyödyllisten tieto- ja taitoalueiden kehittyminen yliopistossa (1= ei lainkaan...6= erittäin paljon) Tiedonhankintataidot Teoreettinen osaaminen Analyyttiset, systemaattisen ajattelut taidot Viestintä- ja kommunikointitaidot Kielitaito Tiimityö- ym. sos.taidot Tilastollinen osaaminen Esiintymistaidot Tietotekniikan hallinta Muu kandidaatti (N=91) (N=26) Projektiosaaminen Talouden perusteiden tuntemus Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 1 2 3 4 5 6 Kuvio 13 Työelämässä hyödyllisten tieto- ja taitoalueiden kehittyminen yliopistossa. 14
Liitteet LIITE 1 Vastaajien tutkinto, tiedekunta ja pääaine Rivimuuttuja: Tutkinto Sarakemuuttuja: Kandidaattitutkinto Yhteensä Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto 11 8 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 38 29 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 3 24 Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto 4 3 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 18 14 Terveystieteiden kandidaatin tutkinto 9 7 Yhteiskuntatiet. kand. tutkinto 17 13 Yhteensä LKM 26 93 119 Rivimuuttuja: Tiedekunta Sarakemuuttuja: Kandidaattitutkinto Yhteensä Humanistinen 38 29 Informaatiotieteiden 16 13 Kasvatustieteiden 3 24 Kauppa- ja hallintotieteiden 15 12 Lääketieteellinen 11 8 Yhteiskuntatieteellinen 17 13 Yhteensä LKM 26 93 119
Rivimuuttuja: Pääaine Sarakemuuttuja: Kandidaattitutkinto Yhteensä Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos 3 3 Biokemia 2 2 Englantilainen filologia 1 1 Filosofia 1 1 Finanssihallinto ja julk.yhteisöjen laskentatoimi 1 1 Historia 4 3 Hoitotiede 6 5 Informaatiotutkimus 5 4 Julkisoikeus 1 1 Kansantaloustieteen laitos 2 2 Kansanterveystiede 2 2 Kasvatustiede, varhaiskasvatus 22 Kasvatustieteiden laitos 2 2 Kunnallisoikeus 1 1 Kunnallispolitiikka 1 1 Kunnallistalous 1 1 Käännöstiede (englanti) 3 3 Käännöstiede (saksa) 2 2 Käännöstiede (venäjä) 4 3 Luokanopettajan koulutus 1 1 Matematiikka 1 1 Pohjoismaiset kielet 5 4 Puheopin laitos 1 1 Ranskan kieli 1 1 Saksan kieli ja kulttuuri 2 2
Sosiaalipolitiikka 2 2 Sosiaalipsykologia 3 3 Sosiaalityö 3 3 Sosiaalityö, Pori 2 2 Sosiologia 1 1 Suomen kieli 2 2 Suomen kirjallisuus 3 3 Teatterin ja draaman tutkimus 3 3 Tiedotusopin laitos 5 4 Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma/fm 5 4 Tilastotiede 1 1 Venäjän kieli ja kulttuuri 3 3 Vuorovaikutteinen teknologia 3 3 Ympäristöpolitiikka 2 2 Yrityksen hallinto 1 1 Yritysjuridiikka 1 1 Yhteensä LKM 26 93 119