Päätös UUDELY/4834/2018 22.5.2018 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Kommentoinut [VH1]: Aiemmin oli "johdosta", muutettiin virkakielihankkeen myötä "hyväksynnästä", jotta on informatiivisempi. Kunnostettava alue Santalantie Oy Kommentoinut [VH2]: Tässä pitäisi olla mainittuna myös osoite. KEHA:n ohjeessakin sitä edellytetään, vaikka asiakirjat lähetettäisiinkin sähköisesti. Sijainti Hangon kaupunki Santalantie 21 a Kiinteistötunnus 78-4-461-24 Omistaja Santalantie Oy Asian vireilletulo Kiinteistöllä toimi vielä 1990-luvulla polttoaineiden jakeluasema, jonka alueella oli mittarikatos, säiliöalue, huoltamo ja myymälä/kahvio. Jakeluasematoiminnan päätyttyä rakennuksessa toimi kahvio. Rakennus on tällä hetkellä tyhjillään. Alueelle rakennetaan uusi liikerakennus, minkä vuoksi vanha rakennus puretaan. Maaperätutkimusten yhteydessä alueella on todettu kunnostusta edellyttäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 2.5.2018. Ilmoitusta täydennettiin 14.5.2018. Kommentoinut [VH3]: Tässä esitellään käsiteltävä asia lyhyesti ja todetaan mistä koko hommassa on kyse. Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria Kiinteistöllä sijaitsi jakeluasema, jolla tapahtui säiliövuodon seurauksena bensiinipäästö joulukuussa 1993. Vahinko tapahtui aivan rakennuksen seinän vieressä. Kiinteistöllä toteutettiin huokosilmapuhdistus vuotaneen säiliön kohdalta ja rakennuksen pohjoispäädystä. Huokosilmapuhdistuksen lisäksi pohjavettä pumpattiin päästökohdan läheisyydestä kuiluja siiviläputkikaivoista sekä rakennuksen pohjoispäätyyn sijoitetusta siiviläputkesta. Kunnostus toteutettiin vuosina 1993 1996. Huokoskaasukun- Kommentoinut [VH4]: Virkakielihankkeessa saatiin palautetta, ettei teksti ollut tasapainoinen vaan alussa oli paljon lyhyitä kappaleita ykköstason otsikoiden alla. Niinpä tekstiä jäsenneltiin vähän uudestaan ja kappaleita kerättiin isommiksi kokonaisuuksiksi. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/4834/2018 2/17 nostuksen vaikutusalueen maaperän haitta-ainepitoisuuksia ei tarkastettu näytteenotolla. Kunnostuksen lopputulos arvioitiin teoreettisten laskelmien perusteella. Jakeluasema lopetti toimintansa vuonna 1998. Säiliöalueella ja mittarikentällä tehtiin maaperätutkimuksia jakelulaitteiden purkutöiden yhteydessä. Säiliöalueella ei todettu merkittäviä pitoisuuksia bensiini- tai öljyhiilivetyjä. Mittarikentältä poistettiin noin 2 m 2 :ä pilaantuneita maita. Rakennus jäi paikoilleen huoltohalleineen ja niihin liittyvine järjestelmineen (viemärit, erotinkaivot ym.) Näitä riskikohteita ei tutkittu. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Hangossa osoitteessa Santalantie 21 a. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1. Kiinteistö rajautuu etelässä Santalantiehen, lännessä ja pohjoisessa metsäiseen alueeseen sekä idässä teollisuus-/toimistokiinteistöön. Lähin luonnonsuojelualue (Kolaviken) sijaitsee noin 1,2 kilometriä kiinteistöstä luoteeseen. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen karttapalvelun mukaan kiinteistön maaperä on hiekkaa. Myös maaperätutkimusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella maaperä on hiekkaa. Maaperästä tehdyn rakeisuusanalyysin perusteella luonnonmaa on hiekkaa, jossa on 23 % hienoainesta. Maanpinta kiinteistöllä on noin + 10,6 + 11,2 m mpy. Maanpinta nousee kiinteistön pohjoispuolella ollen noin viisi metriä kiinteistön maanpintaa korkeammalla. Kiinteistö sijaitsee Hangon I-luokan pohjavesialueella (0107801). Hopearannan käytössä oleva vedenottamo sijaitsee noin 600 metriä kiinteistöstä pohjoiseen. Ampumaradan ja Mannerheimintien käytöstä poistut vedenottamot sijaitsevat noin 500 metriä ja 1 000 metriä kiinteistöstä kaakkoon. Kiinteistö sijaitsee vedenjakajalla, jolta pohjaveden virtaus voi suuntautua etelään, itään tai pohjoiseen. Pohjaveden pinnantasosta tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella pohjaveden virtaussuunta kiinteistöllä on etelään ja sen itäpuolella koilliseen. Pohjavedenpinta on todettu noin 6,6 7,2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistön piha-alue on osin asfaltoitu, lounais-, luoteis- ja pohjoisosat ovat pinnoittamattomia. Sadevedet imeytyvät ympäröivään maastoon.
UUDELY/4834/2018 3/17 Kiinteistön lähialueilla ei ole merkittäviä pintavesistöjä. Meri sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä kiinteistöstä luoteeseen ja etelään. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - CastorCon Hanko Santalantie 21, Tutkimusraportti. Golder Associates Oy, 13.12.2016. Kommentoinut [VH5]: Jos käsiteltävää asiaa koskien on aiempia viranomaispäätöksiä tai -lausuntoja, tulevat myös ne tähän oman otsikon alle. - Santalantie Oy Hanko, Lisätutkimusraportti. Golder Associates Oy, 2.5.2018. - Raportti, Santalantie Oy, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Golder Associates Oy, 2.5.2018. Kiinteistöllä tehdyt tutkimukset Maaperä Kiinteistöllä tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimus 3.10.2016 ja lisätutkimus 28.3.2018. Tutkimuksissa otettiin kymmenestä kairapisteestä (S1 S6 ja S101 S104) yhteensä 45 kpl maanäytteitä. Näytteenotto ulottui syvimmillään kuuteen metriin. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kommentoinut [VH6]: Jos kiinteistöllä on tehty aiempia kunnostuksia tulevat ne yleensä tähän omana otsikkonaan. Tässä tapauksessa oli kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa asian selvyyden kannalta laittaa aiemmat kunnostukset ja tutkimukset Toimintahistoria-kohtaan. Pyritään välttämään toistoa, joten tässä esitelty nyt vain uusimmat tutkimukset, joilla selvitetty maaperän ja pohjaveden nykytilaa puhdistustarpeen arvioimiseksi. Kaikista näytteistä tutkittiin helposti haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Lisätutkimuksen yhteydessä mitattiin 12 näytteestä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag-kenttätesteillä. Laboratoriossa analysoitiin 33 näytteestä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40) pitoisuudet sekä 27 näytteestä bensiinijakeiden (C 5 C 10), BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) ja bensiinin lisäaineiden (MTBE, TAME, ETBE, TBA, DIPE ja TAEE) pitoisuudet. Lisätutkimuksen yhteydessä yhdestä näytteestä tehtiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen tarkempi fraktiointi, liukoisuustesti ja raekokoanalyysi. Tutkimuspisteestä S5 syvyydeltä 4 5 metriä otetussa näytteessä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (1 200 mg/kg). Tutkimuspisteestä S101 syvyydeltä 4 5 metriä otetussa näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä C 10 C 40 (341 mg/kg). Muissa näytteissä kaikkien tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat kynnysarvotasot. Pohjavesi Kiinteistöllä ja sen länsipuolella sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista/-kaivoista (L1 L3) otettiin vesinäytteet 3.10.2016 ja 28.3.2018. Kiinteistön etelä- ja koillispuolella sijaitsevista havaintoputkista/-kaivoista
UUDELY/4834/2018 4/17 (Hp12, Hp28 ja L4) otettiin vesinäytteet 24.10.2016 ja 28.3.2018. Pohjaveden havaintoputkien ja -kaivojen sijainnit on esitetty liitteessä 3. Kaikista vesinäytteistä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40), bensiinijakeiden (C 5 C 10), BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) ja bensiinin lisäaineiden (MTBE, TAME, ETBE, TBA, DIPE ja TAEE) pitoisuudet. Siiviläkaivosta L1 otetussa näytteessä todettiin vuonna 2016 öljyhiilivetyjen keskitisleitä 90 µg/l, tolueenia 960 µg/l, etyylibentseeniä 160 µg/l, ksyleenejä 1 110 µg/l ja bensiinijakeita 4 500 µg/l. Vuonna 2018 otetussa näytteessä todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä 90 µg/l, bentseeniä 0,26 µg/l, tolueenia 600 µg/l, etyylibentseeniä 120 µg/l, ksyleenejä 1 110 µg/l ja bensiinijakeita 3 100 µg/l. Muissa näytteissä kaikkien tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat laboratorion analyysimenetelmien määritysrajat. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kiinteistölle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi bensiini- ja öljyhiilivedyille. Arvioinnissa on huomioitu alueen tuleva käyttö ja sen ympäristöolosuhteet sekä maaperässä ja pohjavedessä todettujen haittaaineiden ominaisuudet. Riskinarvioinnissa tarkasteltiin todettujen hiilivetypitoisuuksien aiheuttamia kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskejä. Kulkeutumisreitteinä tarkasteltiin hiilivetyjen haihtumista sisäilmaan sekä kulkeutumista maaperästä pohjaveteen ja pohjavedessä kiinteistön ulkopuolelle. Kommentoinut [VH7]: Arvioinnista on usein kirjoitettu päätökseen tosi lyhyesti vaikka se olisikin ollut suunnitelma-asiakirjoissa ihan pitkä ja hyvin tehty. Tämä osittain siksi, ettei arviointeja kopioitaisi suoraan nettiin laitetuista päätöksistä, mitä etenkin pimaasetuksen alkuaikoina oli havaittavissa, Maaperässä ja pohjavedessä todettujen hiilivetyjen kulkeutumista ja haihtumista tarkasteltiin myös laskennallisesti SOILIRISK 3.2.-ohjelmalla. Maaperässä todettujen öljyhiilivetyjen keskitisleiden ei laskennan mukaan arvioida aiheuttavan terveyshaittaa alueen tuleville työntekijöille eikä kulkeutuvan pohjaveteen merkittävinä pitoisuuksina. Pohjavedessä todetuille bensiinihiilivedyille tehdyn laskennan perusteella hiilivetyjen pitoisuudet alittavat pohjavesialueille suositellut vertailuarvot (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) 30 metrin etäisyydellä lähteestä. Laskennan perusteella pohjavedestä ei kulkeudu bensiinihiilivetyjä rakennuksen sisäilmaan terveysriskiä aiheuttavina pitoisuuksina. Riskinarvioinnin perustella maaperän sopivaksi kunnostustavoitteeksi on katsottu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvopitoisuudet, joiden ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena. Pohjaveden osalta alueella ei katsota olevan kunnostustarvetta. Kiinteistöllä arvioidaan olevan pilaantuneita maa-aineksia 100 m 2 :n alueella enintään 200 tonnia. Kommentoinut [VH8]: Tilanteesta riippuen massamäärä on tässä tai tutkimustulosten yhteydessä tai omana kappaleenaan sen mukaan mihin se asian selkeyden kannalta parhaiten sopii. Lisäksi riippuu mm. haitta-aineiden määristä, pilaantuneiden alueiden laajuuksista ja kunnostusmenetelmästä.
UUDELY/4834/2018 5/17 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihdolla alueella sijaitsevan rakennuksen purkutyön yhteydessä. Kunnostuksen tavoitepitoisuuksiksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä ylempiä ohjearvopitoisuuksia, jotka ovat öljyhiilivetyjen keskitisleille 1 000 mg/kg ja raskaille öljyjakeille 2 000 mg/kg. Kommentoinut [VH9]: Kunnostussuunnitelmaa olemme referoineet aika tarkasti päätöksissä. Pyritään kuitenkin huomioimaan vain pima-kunnostuksen ja meidän toimivallan kannalta oleelliset asiat. Toistoa vältetään. Säännöllisin väliajoin tästä käytännöstä on keskusteltu, mutta pidetty sitä hyvänä, koska näin toimittaessa suunnitelmat tulevat käytyä tarkemmin läpi ja asia selkeytyy itselle. Mikäli kunnostuksen aikana tulee esiin haitta-aineita, jota ei ole maaperätutkimuksissa todettu, esitetään myös näiden haitta-aineiden osalta kunnostustavoitteiksi ylempiä ohjearvoja. Pilaantuneiden maiden kaivu pyritän tekemään niin, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maa-ainesta välivarastoida tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa vastaanottopaikkaan. Ympäristötekninen asiantuntija on alueella paikalla, kun pilaantuneita maa-aineksia kaivetaan ja käsitellään. Mikäli alueelle jää kunnostustöiden jälkeen maamassoja, joissa esitetyt tavoitepitoisuudet ylittyvät, asia dokumentoidaan ja haitta-aineiden aiheuttama ympäristö- ja terveysriski arvioidaan kohdekohtaisella riskinarvioinnilla. Samalla määritetään mahdollisesti tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet. Jos haitta-aineiden arvioidaan aiheuttavan alueella terveystai ympäristöriskejä, kunnostamista jatketaan tarvittaessa muilla menetelmillä. Alueelle mahdollisesti jäävät kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista vähintään 0,5 mm paksulla HDPE-kalvolla, bentoniittimatolla tai vastaavalla öljyä pidättävällä rakenteella. Oikein asennettuna eristemateriaalit ovat maaperässä pysyviä ja estävät haitta-aineiden kulkeutumisen puhtaisiin täyttömaihin. Lisäksi rakenteen myötä puhtaan ja haitta-aineita sisältävän maan raja on havaittavissa alueella tulevaisuudessa tehtävien kaivu- ym. rakennustöiden aikana. Eristämisestä ollaan yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ennen toimenpiteiden suorittamista. Ympäristötekninen valvoja on paikalla asennettaessa rakennetta ja ottaa valokuvia eri työvaiheista. Työn aikainen näytteenotto Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan kokoomanäytteitä (kaivetuista massoista tai kaivannon seinämistä ja pohjasta). Kokoomanäytteitä otetaan riittävästi huomioiden kaivumassojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet. Lisäksi huomioidaan vastaanottopaikkojen
UUDELY/4834/2018 6/17 mahdolliset näytteenottoa koskevat vaatimukset. Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte 50 100 m 3 :n suuruista poistettavaa maaaineserää kohti. Näytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot sekä niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan PID-mittarilla ja/tai PetroFlag-kenttätesteillä. Kenttämittausten tuloksista noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40) pitoisuudet. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kokoomanäytteinä vähintään yksi jokaista noin 50 100 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Seinämänäytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden. Pienistä, pinta-alaltaan alle 10 m 2 :n kaivannoista otetaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte seinämästä ja pohjasta. Jäännöspitoisuusnäytteille tehdään kenttämittaukset, joista edustava määrä (arvio 20 30 %) tarkastetaan laboratorioanalyysein. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40) pitoisuudet. Kenttämittausten perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden. Pienistä kaivannoista laboratorioon toimitetaan kuitenkin vain yksi näyte. Kenttämittaustulosten ja laboratorioanalyysien perusteella voidaan edustavasti arvioida kaivannon jäännöspitoisuudet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Vaihtoehtoisesti pilaantuneet maa-ainekset voidaan välivarastoida kyseiseen tarkoitukseen hyväksytylle alueelle ja käsitellä myöhemmin hyväksyttävällä menetelmällä tai laitteistolla. Maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan tarvittaessa. Massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista. Maa-aineksia, joiden haita-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välillä, hyödynnetään ensisijaisesti kiinteistöllä kaivantojen täytöissä. Vaihtoehtoisesti ko. maa-ainekset toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan tai viranomaisohjeiden mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuormaautoilla. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Jätteiden kuljetukset tekee jätehuoltorekisteriin kuuluva kuljetusyritys.
UUDELY/4834/2018 7/17 Pilaantuneen veden käsittely Kaivantoihin mahdollisesti suotautuvasta vedestä otetaan vesinäytteitä kaivantoveden haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Mikäli kunnostustöiden yhteydessä on tarpeen poistaa kaivantoihin suotautuvaa vettä, ensisijaisesti vesi johdetaan esim. hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin Hangon Veden luvalla. Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Imuautolla poistetusta vedestä pidetään kirjaa ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Viemäriin johdettavien vesien tarkkailusta ja näytteenotosta sovitaan Hangon Veden tai Hangon ympäristönsuojelutoimiston kanssa. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kaivualue aidataan ja merkitään tarvittaessa asianmukaisin pilaantuneen maan kunnostustyömaasta kertovin kyltein. Tarpeen mukaan tiellä liikkujia varoitetaan työmaasta liikennemerkein. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus, jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan aistinvaraisesti työnaikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Välivarastoidut ylemmät ohjearvopitoisuudet ylittävät maat peitetään tarvittaessa ja pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetusten ajaksi. Maa-ainesten kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana kunnostusalueen ulkopuolelle estetään käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla kulkuväylät, autojen renkaat ja kaivinkoneen telat. Kunnostuksen aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Jos kaivantojen alueella havaitaan voimakasta polttoaineen hajua, vältetään kaivantoihin menemistä ja annetaan kaivantojen tuulettua. Ilman hiilivetypitoisuuksia seurataan tarpeen mukaan PID-mittarilla. Tarvittaessa käytetään vähintään A2-suodattimilla varustettuja hengityssuojaimia. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Työmaalle järjestetään käsienpesumahdollisuus. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisina suojavarusteina kypärää, suojalaseja, turvakenkiä, pitkälahkeisia housuja ja pitkähihaisia paitoja sekä näkyvää turvaliiviä, takkia tai vastaavaa.
UUDELY/4834/2018 8/17 Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Odottamattomista tilanteista (esim. haitta-aineet, joita aiemmissa tutkimuksissa ei ole todettu, aiemmin tuntemattomat maanalaiset rakenteet, massamäärän huomattava kasvu arvioidusta, runsas hiilivetypitoisen veden tulo kaivantoon) ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään mahdollisista toimenpiteistä poikkeuksellisissa tilanteissa. Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuuden levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan tilaajalle, maanomistajalle ja ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen tarve arvioidaan todettujen pitoisuuksien perusteella. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kunnostuksesta vastaavan urakoitsijan tiedot toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hangon ympäristönsuojelutoimistolle ennen töiden aloittamista. Puhdistustyön päättymisestä ilmoitetaan, kun puhdistustoimet on saatu päätökseen. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat sekä muut kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään hankkeen osapuolet ja aikataulu, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista ja öljyisistä vesistä, jäännöspitoisuudet asemapiirroksessa ja taulukoituna, piirustus näytteenottopaikkojen sijainneista, tarvittaessa riskinarviointi ja mahdolliset jatkotoimenpiteet (maaperä ja pohjavesi) sekä valokuvia kunnostustyön ajalta. Lisäksi eristerakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään asemapiirrokseen. Toimenpideraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hangon ympäristönsuojelutoimistolle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä. Viranomaisen ratkaisu Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Santalantie Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Hangossa osoitteessa Santalantie 21 a sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 78-4- 461-24, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Kommentoinut [VH10]: Ennen tätä tulee omiksi kappaleikseen alueella tehdyt tarkastukset, ilmoituksen käsittelyyn liittyvät kokoukset ja kuulemiset, mikäli niitä on.
UUDELY/4834/2018 9/17 Kunnostustavoitteet 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10 C21) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C21 C40) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai esim. rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittävää maa-ainesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. 1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kommentoinut [VH11]: Ajatellen päätöksen luettavuutta (ja konsulttia kentällä): - Määräykset on tummennettu. - Määrätään myös asioista, jotka on kunnostussuunnitelmassa esitetty. - Perustelut on erikseen vaikkakin näin olleen perusteluihin tulee pakostikin vähän toistoa. Asia on tiedostettu ja toistoa on pyritty välttämään. Kuitenkin perustelutkin halutaan pitää helposti luettavina niin, ettei aina tarvitse kelata katsomaa, mikä määräyksen sisältö oli. Jossain vaiheessa oli yleiset määräykset erillisenä liitteenä, johon viitattiin. Se kuitenkin koettiin hankalaksi sekä viranomaisen että kunnostuksen toteuttajan kannalta ja palattiin laittamaan kaikki määräykset samaan pötköön. En muista milloin ja miksi määräysten perästä poistettiin lakipykälät. Kommentoinut [VH12]: Kunnostustavoite annetaan tutkimuksissa todetuille pilaantumista aiheuttaville/kunnostustason ylittäville haitta-aineille. Kommentoinut [VH13]: Tämä annetaan vain, jos on todellinen riski (esim. pilaantuma lähellä rakennusta), ettei tavoitepitoisuuksiin päästä. Mikäli tiedetään, että korkeita pitoisuuksia jää, tulee oma määräyksensä erottavasta/eristävästä rakenteesta. Yleensä rakennetta on silloin suunnitelmissakin esitetty. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2.1. Mikäli kiinteistöllä tehtävien rakennustöiden yhteydessä epäillään maaperän pilaantumista alueilla, joilla ei aiemmissa tutkimuksissa ole todettu haitta-aineita, on em. alueilta otettava edustavia maanäytteitä maaperän tilan ja mahdollisen kunnostustarpeen selvittämiseksi. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta tutkimusalueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään määräyksen 1.1. mukaisten haitta-aineiden pitoisuudet sekä alueella harjoitetusta toiminnasta maaperään mahdollisesti pääseiden muiden haitta-aineiden pitoisuudet. 2.2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi.
UUDELY/4834/2018 10/17 Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen välivarastoinnin aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
UUDELY/4834/2018 11/17 Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 6.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 6.2. Kunnostusalueilta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä voidaan hyödyntää kunnostuskaivantojen täytöissä. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 10.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Kommentoinut [VH14]: Määräys hyötykäytöstä annetaan vain, jos sitä on suunnitelmassa esitetty. Muita vastaavia ovat esim. välivarastointi ja esikäsittely Välivarastointi 7. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostuksen aikana kunnostusalueella. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperä pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperä- ja pohjavesitutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Pohjavesitarkkailu 9. Maaperänkunnostuksen aikana tehtyjen havaintojen ja tutkimustulosten perusteella on arvioitava pohjaveden tarkkailutarve. Selvitys mahdollisesta pohjaveden tarkkailutarpeesta on liitettävä määräyksen 10.3. mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin. Tarvittaessa on esitettävä uusien pohjaveden havaintoputkien asentamista alueelle. Kommentoinut [VH15]: Pohjavesialueilla yleensä aina annetaan jokin määräys pohjavesitarkkailusta.
UUDELY/4834/2018 12/17 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 10.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 10.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 10.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
UUDELY/4834/2018 13/17 Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kommentoinut [VH16]: Aiemmin tässä oli yleiset perustelut ja määräysten perustelun erikseen. Ilmoitusvelvollisuutta koskeva asia siirrettiin päätöksen alkuun ja yleisiä perusteluita osittain yhdistetty määräysten perusteluihin, joten jäin vain yksi otsikko ja sen alle aika paljon tekstiä Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty öljyhiilivedyille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Keskitisleet (>C 10 C 21) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 C 40) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 C 40) 300 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi öljyhiilivetyjen keskitisleille ja raskaille öljyjakeille ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ylemmät ohjearvotasot. Alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella kunnostustavoite on katsottu riittäväksi. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Kommentoinut [VH17]: Perusteluissa pyritään tuomaan esille, onko hyväksytty esityksen mukaisesti vai muutettu sekä perustellaan miksi näin. Erityisesti, jos jotain ei hyväksytä vaan määrätään toisin, on asia pystyttävä perustelemaan hyvin. Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maa-ainesta, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. haitta-aineita sisältävän alueen eristämisestä ja haitta-aineiden aiheuttamien riskien arvioinnista sekä mahdollisista riskinhallinta-, tarkkailu- ja/tai jatkokunnostustoimenpiteistä. (Määräys 1.3.)
UUDELY/4834/2018 14/17 Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.4.) Huomioiden kiinteistön käyttöhistoria sekä aiemmat maaperä- ja pohjavesikunnostukset ja -tutkimukset on mahdollista, että kiinteistöllä tehtävien rakennustöiden yhteydessä havaitaan merkkejä maaperän pilaantumisesta alueilla, joilla ei aiemmissa tutkimuksissa ole todettu haitta-aineita. Päätöksessä on edellytetty otettavaksi em. alueilta otettava edustavia maanäytteitä. Tutkimuksilla varmistetaan, että kaikki pilaantuneet alueet tulevat kunnostetuiksi ennen uuden toiminnan aloittamista kiinteistöllä. (Määräys 2.1.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien maaperätutkimusten tulokset. (Määräys 2.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 5.)
UUDELY/4834/2018 15/17 Sovelletut oikeusohjeet Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 6.1. ja 6.2.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.1.) Päätöksessä on hyväksytty kunnostusalueelta kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja kunnostuksen tavoitepitoisuuksien välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.) Päätöksessä on hyväksytty haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointi kunnostusalueella siten, ettei kyseisistä toiminnoista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 7.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Päätöksessä on edellytetty arvioitavaksi kunnostuksen aikana saatujen tietojen ja tutkimustulosten perusteella pohjaveden tarkkailutarve, koska kiinteistö sijaitsee tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ja pohjavedessä on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Tarkkailu saattaa edellyttää uusien pohjavesiputkien asentamista esim., jos kiinteistöllä olevat tarkkailuputket/-kaivot vaurioituvat tai ne poistetaan rakennustöiden yhteydessä. (Määräys 9.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 10.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 10.2. ja 10.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24
UUDELY/4834/2018 16/17 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Valvonnan maksullisuus Päätöksen voimassaolo Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 880. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 :n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Kommentoinut [VH18]: Päätöksestä laskutetaan sen tekemiseen oikeasti kuluva aika, toki huomioidaan tasapuolisuus saman tyyppisten päätösten välillä. Melko hyvin laskutettavat tunnit kuitenkin pitävät paikkansa käytetyn työajan kanssa. Kommentoinut [VH19]: Lisätty valvonnan tullessa maksulliseksi vuonna 2019. Kommentoinut [VH20]: Lisätty vuonna 2019. Aiemmin ei ollut mitään voimassaolosta. Asiaa kuitenkin kysetiin paljon. Pohdittiin, että jos voimassaolon laittaa näkyviin, onko vaikea joskus tulevaisuudessa todeta, ettei kunnostusta syystä tai toisesta voikaan tehdä päätöksen mukaisesti. Päädyimme pitämään näin. Suhtaudumme avoiminmielin myös määräaikaan, jos siihen ELYissä yhteisesti päädytään. Santalantie Oy Kimmo Ruokomäki (sähköisesti) Tiedoksi Golder Associates Oy, Pekka Lindroos (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti)
UUDELY/4834/2018 17/17 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Hangon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Muutoksenhaku Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 4. Kommentoinut [VH21]: Tämä pidetty hyvin yleisluontoisena, koska aina vaan ei kerkeä päivittää tietoja välittömästi. Usein päätöksen kohteelle ei ole olemassa aiempaa MATTI-kohdetta vaan pitää luoda uusi kohde. MATTI-päivityksen ei ole annettu hidastaa päätöksen antamista. Hyväksyntä Liitteet Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen. Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Maaperätutkimusten näytepisteiden sijainnit Liite 3. Pohjaveden havaintoputkien ja -kaivojen sijainnit Liite 4. Valitusosoitus Kommentoinut [VH22]: Käytännössä aina liitteenä vähintään sijaintikartta ja tutkimuspistekartta sekä tietysti valitusosoitus. Tarvittaessa myös muita asiaa selventäviä karttoja kuten pohjavesiputkien sijainnin, kunnostettavien alueiden rajaukset, jne. tai tutkimustulostaulukko. Liitteisiin aina viittaus tekstissä.