ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Oy Teboil Ab PL Vantaa KUNNOSTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA Kuusistontie 2, Ylöjärvi Kiinteistö: Ylöjärven Sosiaalidemokraattinen Toveriseura ry VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 ASIAN VIREILLETULOAIKA KIINTEISTÖJEN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Kohteessa sijaitsee polttonesteen jakeluasema sekä asemarakennus. Kiinteistön pohjoisosassa sijaitsee kuusi maanalaista polttonesteen varastosäiliötä sekä erillinen raskaan kaluston polttonesteen jakelupiste. Asemarakennuksen pohjoispuolella, kiinteistön keskiosassa sijaitsee mittarikatos, jossa on kolme mittarikoroketta. Lisäksi kiinteistöllä on kaksi öljynerotinta, jakeluaseman hulevesille sekä pesuhallin jätevesille. Asemarakennuksessa toimii kahvio/myymälä sekä ajoneuvojen pesu. MAKSU 770

2 Yksittäisistä polttoainevuodoista tai onnettomuuksista kohteessa ei ole tietoa. Maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan aiheutuneen kiinteistöllä harjoitetun polttoaineen jakelutoiminnan seurauksena pitkän ajan kuluessa. Kohteeseen on suunniteltu tehtävän muutostöitä polttoaineen jakeluaseman alueella kesällä Muutostöiden yhteydessä vanhat maanalaiset polttoainesäiliöt, niihin liittyvät putkistot sekä mittarikatos on tarkoitus uusia. Uudet polttoainesäiliöt on suunniteltu sijoitettavan mittarikentän itäpuolelle. Polttoaineen jakelua kohteessa jatkuu. Voimassa olevassa asemakaavassa kiinteistö on osoitettu huoltoasemien korttelialueeksi (LH). MAAPERÄ- JA POHJAVESITIEDOT Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen karttapalvelun mukaan kohde kuuluu kallioalueeseen. Kallioalue rajautuu hiesu-/silttialueeseen kohteen pohjois-, länsi- ja eteläpuolilla noin m päässä. Kohteessa tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä kiinteistön pohjoisosassa (tutkimuspisteet P7 ja P8) täyttömaakerroksen (n. 0,0-1,0 m) alapuolisen maaperän todettiin olevan hienoa hiekkaa/savista silttiä noin 5,0 m syvyyteen maanpinnasta. Kiinteistön keskiosassa täyttömaakerroksen alapuolisessa maaperässä todettiin soraista hiekkaa/moreenia. Tutkimuspisteissä P2 ja P4 todettiin silttikerros noin 1,0-3,0 m syvyydellä. Silttikerroksen alapuolinen maaperä todettiin soraiseksi hiekaksi (P2) tai moreeniksi (P4). Tutkimuspiste P4 päättyi kallioon noin 5,4 m syvyydellä sekä tutkimuspisteet P3 ja P6 noin 1,0-1,9 m syvyydellä. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Ylöjärvenharju, , I luokka) sijaitsee noin 1,8 km kohteesta lounaaseen. Mittarikentän itäpuolelle asennetusta väliaikaisessa pohjaveden havaintoputkessa (P4) vedenpinta todettiin noin 3,6 m syvyydellä maanpinnasta. Kohteen lähimmät vesistöt ovat noin 0,5 km päässä koillisessa sijaitseva Kauraslammi sekä kohteen itäpuolella, noin 0,6 km päässä sijaitseva Keijärvi. ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia maaliskuussa Tutkimuksia varten alueelle tehtiin kairakoneella tutkimuspisteitä, joista otettiin näytteet. Näytteistä tutkittiin kokonaishiilivedyt ja haihtuvat hiilivedyt kenttämittareilla. Lisäksi osasta näytteistä analysoitiin laboratoriossa aromaattiset hiilivedyt, oksygenaatit sekä öljyhiilivedyt.

3 Tutkimuksissa todettiin säiliöalueelta otetuissa näytteissä (tutkimuspiste P7) 2,0-4,0 m syvyydellä korkeimmillaan VNa 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet bentseeniä (2,6 mg/kg) ja tolueenia (31 mg/kg) sekä alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuudet ksyleenejä (31 mg/kg) sekä haihtuvia hiilivetyjä (C 5 -C 10 : 162 mg/kg). Lisäksi MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus (42 mg/kg) ylitti alemman ohjearvon. Mittarikentän itäpuolelle tehdystä tutkimuspisteestä P4 otetuissa maanäytteissä (2,0-4,6 m) todettiin korkeimmillaan alemman ohjearvon ylittävä ksyleenien (16,7 mg/kg) pitoisuus sekä kynnysarvon ylittävät bentseenin (0,18 mg/kg) ja MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus (1,13 mg/kg). Mittarikentän/säiliöalueen itäpuolelle tehdystä tutkimuspisteestä P8 otetuista maanäytteistä (2,0-4,9 m) todettiin korkeimmillaan alemman ohjearvon ylittävä bentseenin pitoisuus (0,21 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävä summapitoisuus MTBE:tä ja TAME:a (2,52 mg/kg). Tutkimuksissa ei todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä (C 10 -C 40 ). Tutkimusten perusteella ei ole mahdollista arvioida tarkasti, missä määrin purettavien rakenteiden alla esiintyy pilaantunutta maata. Tehtyjen tutkimusten perusteella ylemmän ohjearvon ylittävää pilaantunutta maata arvioidaan olevan säiliöiden ja mittarikentän alueella noin m 3 -ktr. Vuoden 2018 ympäristöteknisten tutkimusten yhteydessä ei otettu orsi-/ pohjavesinäytteitä. Tutkimuspisteelle P6 tehdyn kalliovarmistuksen yhteydessä todettiin todennäköisesti kalliohalkeamasta peräisin olevaa, polttoaineelle haisevaa pohjavettä 3,9 m syvyydellä. KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSTAVOITTEET Kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehtiin ohjearvovertailuna huomioiden, että polttoaineen jakelu kohteessa tulee jatkumaan. Kohde on asemakaavoitettu huoltoasemakiinteistöksi ja alue on pääosin asfaltoitu. Kohde rajautuu tiealueisiin länsi-, pohjois- ja itäpuolilta. Kohteen eteläpuolella on asuinkiinteistö. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja alueella on kunnallinen vesijohtoverkosto. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita tai muita herkkiä luontokohteita. Kohteen maaperässä todetut BTEX-yhdisteet ja bensiinin lisäaineet (MTBE ja TAME) ovat nopeasti tai melko nopeasti vedessä ja maaperässä kulkeutuvia. Tutkimuksissa todettiin kiinteistön maaperän olevan keskiosassa soraista/kivistä hiekkaa tai moreenia sekä pohjoisosassa hienoa hiekkaa/silttiä. Aistinvaraisten havaintojen mukaan kohteen pohjavedessä esiintyy liuenneena bensiinihiilivetyjä. Karttatarkastelun perusteella kohteen pohjaveden

4 virtaussuunta arvioidaan olevan kaakkoon, kohti Keijärveä. Edellä mainittujen tietojen perusteella maaperässä todetuista haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä ympäristö- tai terveysriskejä kohteen nykykäytössä. Kohteen maankäytön ja olosuhteiden perusteella maaperän pilaantuneisuuden ohjearvovertailussa on käytetty VNa 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Tutkimusten perusteella kiinteistön maaperässä säiliöalueella on todettu ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia bentseeniä ja tolueenia. Ohjearvovertailun perusteella kohteessa on tarve maaperän puhdistamiselle nykyisessä käytössä. Kiinteistön maaperän haitta-aineiden puhdistus-tavoitteeksi esitetään VNa 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla jakelu- ja varastointilaitteistojen muutostöiden yhteydessä kesällä Alueelta esitetään poistettavan muutostöiden vaatimassa laajuudessa maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvotason. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot. Lisäksi näytteiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan PID-mittarilla ja/tai PetroFlag-kenttätesteillä. Kaivettavista maanäytteistä otetaan kokoomanäytteitä riittävästi huomioiden kaivumassojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet. Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin m 3 -ktr suuruista poistettavaa maa-aineserää kohti. Kaivutuista maa-aineksista otettujen kokoomanäytteiden kenttämittausten tuloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 -C 10, BTEX-yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE, TAME) sekä hiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuudet. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, jos niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttämittausten tai -havaintojen perusteella. Kaivettavat maa-ainekset luokitellaan haitta-ainepitoisuuksiensa perusteella. Kunnostustavoitteet täyttäviä maita (haitta-ainepitoisuudet alle ylemmän ohjearvo-tason) hyödynnetään kaivantojen täytöissä. Kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset sekä muut kaivun aikana muodostuvat jätteet toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanottopaikkoihin.

5 Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma-autoilla kuormat peitettyinä. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuoman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Jätteiden kuljetuksista vastaa jätehuoltorekisteriin kuuluva kuljetusyritys. Kaivumassojen pölyämistä seurataan aistinvaraisesti työn aikana. Tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneiden maiden kaivu pyritään tekemään niin, ettei muita kuin täyttömaaksi kelpaavia maa-aineksia välivarastoida tontilla. Maa-aineksia voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli se on tarpeen kaivu- tai kuljetusteknisten syiden vuoksi. Välivarastoitavat pilaantuneet maat ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maat peitetään tarvittaessa. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista noin m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Seinämänäytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden. Pienistä, pinta-alaltaan alle 10 m 2 :n, kaivannoista otetaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteiden haitta-ainepitoisuudet tutkitaan kenttämittauksin. Kenttämittausten perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden. Pienistä kaivannoista (pinta-ala alle 10 m 2 ) toimitetaan laboratorioon ainoastaan yksi maanäyte. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 -C 10, BTEX-yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE ja TAME) sekä hiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuudet. Mikäli alueelle jää kunnostustöiden jälkeen maamassoja, joissa kunnostustavoitteet ylittyvät, asia dokumentoidaan ja haitta-aineiden aiheuttama ympäristö- ja terveysriski arvioidaan laskennallisella riskinarvioinnilla. Samalla määritetään mahdollisesti tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet. Kaivantojen seinämiin tai pohjiin mahdollisesti jäävät, kunnostustavoitteen ylittäviä haittaainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset varaudutaan eristämään kaivantojen täyttömaista eristysrakenteella. Eristerakenteen asentamisesta sovitaan valvovan ympäristöviranomaisen kanssa työn aikana. Kaivutöiden yhteydessä kaivantoihin mahdollisesti suotautuvasta vedestä otetaan vesinäytteitä pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi. Mikäli jakeluaseman rakenteiden tai kunnostustöiden yhteydessä on tarve poistaa kaivantoihin suotautuvaa vettä, sovitaan vesien johtamisesta, käsit-

6 telytarpeesta ja tarkkailusta Ylöjärven Vesi Oy:n/Pirkanmaan ELY-keskuksen/Ylöjärven kunnan ympäristöviranomaisen kanssa. Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Imuautolla poistetusta vedestä pidetään kirjaa ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään kirjaa kaivetuista massoista, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tuloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikoista yms. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta olennaisista tiedoista. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneilta alueilta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä kunnostusalueiden jäännöspitoisuudet ja näytepisteiden sijainnit. Lisäksi esitetään analyysitulokset, yhteenvetotaulukko alueelta otetuista näytteistä sekä arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Raportti toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä Ylöjärven kunnan ympäristötoimelle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Oy Teboil Ab:n ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Ylöjärvellä, osoitteessa Kuusistontie 1, sijaitsevalla kiinteistöllä ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Kunnostustavoitteet 1. Kiinteistöltä tulee poistaa haitta-aineita yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason sisältävät maa-ainekset muutostöiden vaatimassa laajuudessa. 2. Mikäli kunnostustöiden aikana pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kyseisen alueen maanomistajalle. Maanomistajan suostumus 3. Kiinteistöllä tehtäviin pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteisiin on oltava maanomistajan suostumus.

7 Maa-ainesten käsittely, varastointi ja kuljettaminen 4. Kiinteistöiltä poistettavat jätejakeet, pilaantuneet maa-ainekset, kohonneita, VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 6. mukaisesti täyttöihin, sekä muut mahdolliset kunnostuksen yhteydessä muodostuvat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi kohteisiin, joissa niiden hyödyntäminen on sallittua ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. 5. Mikäli hyödynnettäviksi suunniteltuja, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia on tarpeen välivarastoida kiinteistöllä ennen hyödyntämistä, on varastoinnin oltava mahdollisimman lyhytaikaista eikä siitä saa aiheutua välivarastointialueen maaperän pilaantumista. Haitta-ainepitoiset maa-ainekset on tarvittaessa peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä ja sade- sekä sulamisvesien pääsy välivarastointialueelle on estettävä. 6. Alueelta kaivettavia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat ylemmän ohjearvotason, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä. Mikäli täytöissä hyödynnetään kynnysarvotason ja ylemmän ohjearvotason välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, tulee niiden haittaainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoida. 7. Kunnostuksen aikainen maankaivu ja liikenne on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirjat jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti ja niihin on merkittävä valtioneuvoston asetuksen (86/2015) 24 :n mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Pilaantuneen veden käsittely 8. Sade- ja hulevesien pääsy pilaantuneelle alueelle kaivettuihin kaivantoihin tulee estää. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on veden haitta-ainepitoisuudet tukittava ennen sen pois johtamista. Vedestä on analysoitava alueella tehdyissä tutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, jonka käytön Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on siihen pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita.

8 Talteen otettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti. Kunnostuksen aikaiset ja jälkeiset tutkimukset 9. Alueelta kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata työn aikana. Työnäytteistä on analysoitava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitteita, on mittausten luotettavuus varmistettava analysoimalla näytteistä laboratoriossa vähintään 10 %. 10. Maaperän puhdistustoimien riittävyys on varmistettava puhdistustyön loputtua kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettavien, edustavien jäännös-pitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava niin, että kukin näyte edustaa enintään 200 m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta ja siten, että kunnostusalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Seinämänäytteet on otettava maalajikerroksittain. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. 11. Mikäli kunnostusalueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee niitä koskien laatia riskinarviointi, joka on liitettävä määräyksen 16 mukaiseen loppuraporttiin. Erottavat ja eristävät rakenteet 12. Mikäli kunnostettavalle alueelle jää kunnostuksen jälkeen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, on niiden sijainnit dokumentoitava ja kyseiset maat merkittävä huomiorakenteella sekä tarvittaessa eristettävä. Pohjavesitarkkailu 13. Kiinteistölle on asennettava ennen kunnostuksen aloittamista pohjaveden havaintoputki pohjaveden virtaussuuntaan nähden kunnostusalueen alapuolelle. Edellä mainitusta pohjaveden havaintoputkesta on otettava pohjavesinäytteet ennen pilaantuneen maaperän kunnostuksen aloittamista, kunnostuksen aikana sekä kolmen kuukauden kuluttua kunnostuksen valmistumisesta. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään alueella aiemmin tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Vesinäytteiden laborato-

9 rioanalyysien menetelmät tulee valita siten, että niiden määritysrajat ovat pienemmät kuin valtioneuvoston asetuksessa 341/2009 asetetut pohjavettä pilaavien aineiden pitoisuusraja-arvot. Vesinäytteenoton tulosten sekä kunnostuksen aikaisten maaperän tutkimustulosten ja muiden havaintojen perusteella on tehtävä arvio pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta sekä tarvittaessa suunnitelma pohjavesitarkkailun toteuttamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä vähintään pohjaveden havaintoputkien sijainnit, näytteenottotiheys perusteluineen, analysoitavat haittaaineet, näytteenotto- ja analysointimenetelmät sekä tulosten raportointi. Arvio tarkkailun jatkotarpeesta sekä tarvittaessa tarkkailusuunnitelma on liitettävä määräyksessä 16 edellytettyyn loppuraporttiin. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi 14. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Kyseisen henkilön nimi- ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kunnostusalueen kiinteistön maanomistajalle sekä kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Kunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätejakeiden määristä ja sijoituskohteista. 16. Kunnostuksesta on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - kunnostetun alueen tunnistetiedot, - kunnostustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto, - kunnostuksen aikaisten kenttämittausten tulokset ja kenttämittaustulosten varmistamiseksi tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset, käytetyt mittausmenetelmät sekä tarkkuudet, - kartta, jossa on esitetty, mistä kohdista ja miltä syvyyksiltä pilaantuneet maat on poistettu sekä jäännöspitoisuusnäytteiden sijainti, - kunnostuksen jälkeen alueelta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyysien tulokset sekä käytetyt mittausmenetelmät ja tarkkuudet,

10 - poistettujen maa-ainesten ja muiden jätejakeiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitettujen jätejakeiden ja maiden kokonaismäärät sekä haitta-ainepitoisuudet, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, - selvitys alueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä kaivantojen täytöissä, - yhteenveto mahdollisten kaivantovesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä, - pohjaveden havaintoputken putkikortti, pohjavesinäytteenoton tulokset sekä arvio pohjavesitarkkailun jatkotarpeesta, - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät sekä - määräyksen 11. mukainen riskinarviointi, mikäli alueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kunnostuksen loppuraportti on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan, maa-ainesten kaivulla, seulonnalla tai kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Muutostöiden yhteydessä puhdistettavan maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty VNa 214/2007 mukainen ylempi ohjearvotaso. Kyseinen kunnostustavoite on katsottu riittäväksi riskienhallinnan näkökulmasta, sillä polttoaineen jakelu tulee jatkumaan kiinteistöllä, eikä kiinteistöllä tai sen välittömässä läheisyydessä ole maankäytöltään herkkiä kohteita, kuten pohjavesialueita. Pilaantuneisuuden jatkumisesta naapurikiinteistön puolelle, on edellytetty ilmoittamaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ko. alueen omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen mukaan kiinteistön omistaa Ylöjärven Sosiaalidemokraattinen Toveri-

11 seura ry. Ilmoituksesta ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi, onko maanomistajaan oltu yhteydessä suunniteltuun maaperän kunnostukseen liittyen ja sen vuoksi tässä päätöksessä on määrätty erikseen, että maaperän kunnostukseen on oltava maanomistajan suostumus. Kaivua sekä maa-ainesten ja jätteiden kuljetuksia koskevat määräykset on annettu melu- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Välivarastointia koskevat määräykset on annettu varastoinnista mahdollisesti aiheutuvan pölyhaitan vähentämiseksi sekä haitta-ainepitoisten maa-ainesten leviämisen ehkäisemiseksi. Kiinteistöltä poistettavat maa-ainekset ja muut mahdolliset jätejakeet on määrätty toimittamaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaiseksi loppukäsiteltäväksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, koska jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. Kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edellytetty tutkimaan näytteenoton avulla, jotta maa-ainekset pystytään toimittamaan niiden ominaisuuksien vaatimaan käsittelyyn. Kaivantojen seinämistä ja pohjista on edellytetty ottamaan jäännöspitoisuusnäytteet, joiden avulla varmennetaan kunnostustavoitteiden saavuttaminen. Mikäli kunnostustavoitteita ei saavuteta alueella, on edellytetty laatimaan maaperään jääviä haitta-aineita koskeva riskinarviointi, jonka perusteella Pirkanmaan ELY-keskus arvioi jatkotoimenpiteiden tarpeen. Kunnostustavoitteiden täyttävien kaivumaiden hyödyntäminen kaivantojen täytöissä on hyväksytty, koska siitä ei katsota aiheutuvan riskiä alueen tuleville käyttäjille. Lisäksi kaivettavien maiden hyödyntämisellä kaivualueella voidaan vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta ja maa-ainesten kuljetuksista syntyviä päästöjä. Päätöksessä on edellytetty kaivantojen täytöissä mahdollisesti hyödynnettävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten määrien, haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia sekä maaperään kunnostuksen jälkeen jäävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten merkitsemistä huomiorakentein, jotta ne voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. Kaivantoihin kertyvät vedet on edellytetty tutkimaan ja pilaantuneet vedet käsittelemään, jotta vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle, eivätkä aiheuta maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

12 Alueelle kunnostuksen jälkeen jäävien maa-aineisten, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason, sijainnit on edellytetty dokumentoimaan ja kyseiset maat merkitsemään huomiorakenteella sekä tarvittaessa eristämään, jotta ne pystytään paremmin huomioimaan alueella tulevaisuudessa tehtävissä kaivutöissä. Niiltä osin kuin alueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia orgaanisia, maaperässä kulkeutuvia haittaaineita, on maaperään jäävät pilaantuneet maat tarpeen eristää, jotta ko. haitta-aineet eivät pilaa kunnostettua maaperää uudelleen. Alueella tehtyjen tutkimusten yhteydessä ei ole otettu pohjavesinäytteitä, mutta maaperätutkimusten yhteydessä on havaittu todennäköisesti kalliohalkeamasta peräisin olevaa, polttoaineelle haisevaa pohjavettä 3,9 m syvyydellä. Jotta pystyttäisiin paremmin arvioimaan mahdollisen pohjavesipilaantuman laajuutta sekä haitta-aineiden mahdollista kulkeutumista pohjaveden mukana naapurikiinteistölle ja/tai pintavesiin, tarvitaan lisätietoa pohjaveden haitta-ainepitoisuuksista ja pilaantuman laajuudesta. Edellä mainitun vuoksi päätöksessä on edellytetty pohjaveden havaintoputken asentamisesta alueelle ja pohjavesinäytteenottoa. Pohjavesinäytteiden avulla voidaan lisäksi seurata kunnostuksen vaikutuksia alueen pohjaveteen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lisäksi ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista. Kunnostuksen aikainen kirjanpito ja kunnostuksen dokumentointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen (1554/2016) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 14 tuntia, joten maksu on 770 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 133, 136, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22

13 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus (86/2015) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus (1066/2017) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 Hallintolainkäyttölaki (586/1996) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä 2. LISÄTIETO Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkastaja Emmi Pajunen, puh , sähköposti: emmi.pajunen@elykeskus.fi. ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Emmi Pajunen ja ratkaissut yksikön päällikön sijaisena ylitarkastaja Vesa Hyvärinen. Asia on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. TIEDOKSI LIITTEET Ilmoituksen tekijälle Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Ylöjärven Sosiaalidemokraattinen Toveriseura ry, c/o Heidi Koivisto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Liite1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Valitusosoitus

14 Päätös Julkinen Liite 1. Kuva1. Kunnostusalueen sijainti TAMPERE

15 15/15 Liite 2. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus Puh PL 204, Vaasa Telekopio vaasa.hao@om.fi Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

16 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Hyvärinen Vesa :53 Esittelijä Pajunen Emmi :54