PÄÄTÖS. Vantaan kaupunki Leinikkitie/Talvikkitie/Tornimäki/Malmipolku. Rn:ot , , ja

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/1487/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistajat Toiminta kunnostusalueella Maksu 960 Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Vantaan kaupunki Asematie Vantaa Vantaan kaupunki Leinikkitie/Talvikkitie/Tornimäki/Malmipolku Rn:ot , , ja Rn:ot , ja osittain: Vantaan kaupunki Rn:ot ja osittain: As Oy Vantaan Aurinkokello Kiinteistöllä ja osittain kiinteistöllä toimii pelastuslaitos vuoden 2011 tammikuun loppuun asti, jonka jälkeen pelastusaseman rakennus puretaan. Kiinteistöt ja ovat olleet pääasiassa asfaltoituna pysäköintialueena tai viheralueena. Kiinteistöjen rajalla sijaitsee autohalli. Kiinteistöllä on sijainnut myös varastorakennus. Kiinteistöllä on vedenjakeluun liittyvä keskusvalvomo. Kiinteistöjä on käytetty yhdyskuntateknisen huollon alueena. Kiinteistöjen , ja alueille rakennetaan asuinkerrostaloja. Kiinteistön alueelle tulee pysäköintialue. Rakennustyöt kiinteistöllä on aloitettu syksyllä UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/1487/07.00/2010 2/17 Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo Kohteessa todetut haitta-ainepitoisuudet ovat peräisin joko alueella harjoitetusta toiminnasta tai alueelle tuoduista täyttömaista. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti - Kunnostussuunnitelma, Vantaa, Tornimäki, kiinteistönumerot , , , Golder Associates Oy Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Vantaan SimonkylässäTornimäen, Malmipolun, Leinikkitien ja Talvikkitien rajaamalla alueella (liite 1.). Alue rajautuu pohjoisessa katu- ja parkkipaikka-alueisiin, idässä kevyen liikenteen väylään ja lännessä katualueeseen. Alueen eteläpuolella on vesitorni. Alueen lähiympäristössä on asuinkerrostaloja ja liiketiloja. Kunnostettava alue on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja autopaikkojen korttelialueeksi. Alueen maaperä- pinta- ja pohjavesiolosuhteet Alue on maaperäkartassa merkitty hiekkamaan alueeksi. Maaperätutkimusten yhteydessä todettiin alueen maaperän pintaosan olevan täyttöhiekkaa ja silttiä sekä humusta. Syvemmällä maalaji vaihteli tutkimuspisteittäin ollen kerroksittain hiekkaa, soraa, silttiä tai savea. Kiinteistöjen maanpinta on tasolla metriä. Maanpinta nousee etelää kohti. Kohde sijaitsee Valkealähteen I-luokan pohjavesialueella. Tehdyissä maaperätutkimuksissa ei todettu orsi- tai pohjavettä. Karttatarkastelun perusteella orsiveden virtaussuunnan arvioidaan olevan kohteen alueella kohti etelää. Viheralueilla sadevedet imeytyvät maastoon. Asfaltoiduilta alueilta osa sadevesistä kulkeutuu pintavaluntana sadevesikaivoihin. Kohteen läheisyydessä ei ole pintavesistöjä.

3 UUDELY/1487/07.00/2010 3/17 Alueella tehdyt maaperätutkimukset Kesäkuussa 2010 tehdyt tutkimukset Alueella tehtiin maaperätutkimuksia kesäkuussa Maaperänäytteitä otettiin kairaamalla yhteensä seitsemästä tutkimuspisteestä kiinteistöiltä ja Kairaukset ulotettiin 3 4 metrin syvyyteen. Lisäksi otettiin lapiolla pintamaasta viidestä osanäytteestä muodostunut kokoomanäyte. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Maanäytteistä tutkittiin raskasmetallien pitoisuudet XRF-kenttämittarilla sekä haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Viidestätoista maanäytteestä määritettiin kokonaishiilivetypitoisuus Petroflagkenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin öljyhiilivedyt seitsemästä maanäytteestä, raskasmetallit kuudesta maanäytteestä ja haihtuvat hiilivedyt kolmesta maanäytteestä. Laboratorioanalyyseissä todettiin näytteessä S2/2-3 metriä öljyhiilivetyjakeita >C 10 C mg/kg ja öljyhiilivetyjakeita >C 21 C mg/kg. Näytteessä todettiin lisäksi bentseeniä 0,021 mg/kg ja pieniä pitoisuuksia muita BTEX-yhdisteitä. Näytteessä S3/0 1 metriä todettiin öljyhiilivetyjakeita >C 21 C mg/kg. Näytteessä S5/1-2 metriä todettiin lyijyä 626 mg/kg ja antimonia 21 mg/kg. Marraskuussa 2010 tehdyt tutkimukset Marraskuussa 2010 alueelle tehtiin lisätutkimuksia aiemmin tutkimattomien kiinteistöjen ja alueille sekä kiinteistön alueelle. Kiinteistöiltä ja otettiin maaperänäytteitä kairaamalla seitsemästä tutkimuspisteestä (S10 S13, S15 S17). Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kairaukset ulotettiin syvimmillään viiden metrin syvyyteen. Maanäytteistä tutkittiin XRFkenttämittarillla raskasmetallien pitoisuuksia ja PID-mittarilla haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä. Kenttämittauksissa kiinteistöiltä ja otetuissa näytteissä ei todettu merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Kiinteistölle tehtiin rakennustöiden yhteydessä lisäkoekuoppia (S14, S18 S26). Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Koekuopilla selvitettiin tutkimuspisteessä S2 ja sen ympäristössä todetun öljyllä pilaantuneen alueen laajuutta. Koekuopista S14, S18 S22, S24 ja S25 otetuissa maanäytteissä todettiin Petroflag-kenttätestillä kohonnut kokonaishiilivetypitoisuus. Korkein kenttätestillä todettu kokonaishiilivetypitoisuus oli noin mg/kg. Kohonneita hiilivetypitoisuuksia sisältävät näytteet oli otettu 2 3 metrin syvyydellä olevasta maakerroksesta. Koekuopasta S18 otetussa näytteessä todettiin laboratorioanalyysissä öljyhiilivetyjen keskitisleitä >C 10 C mg/kg ja ras-

4 UUDELY/1487/07.00/2010 4/17 kaita öljyjakeita >C 21 C mg/kg. Kyseisen näytteen Petroflagkenttämittaustulos oli mg/kg. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ( ) Kohteeseen on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perustuu valtioneuvoston asetukseen 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Arviointi on tehty kesäkuun 2010 maaperätutkimusten tulosten perusteella. Kohteessa todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia näytepisteiden S2 ja S3 alueilla. Näytepisteessä S5 todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittävät lyijyn ja antimonin pitoisuudet. Kohteen maaperässä todetut öljyhiilivedyt koostuvat pääosin raskaista jakeista, jotka ovat pääosin veteen huonosti liukenevia ja maaperässä heikosti kulkeutuvia. Öljyhiilivetyjen liukeneminen ja kulkeutuminen orsiveden mukana arvioidaan vähäiseksi. Lyijyn ja antimonin kulkeutuvuus riippuu maaperän ominaisuuksista. Kohteen olosuhteissa liukenemista ja kulkeutumista orsiveden mukana ei arvioida merkittäväksi, koska näytepisteen S5 alueella ei todettu orsivettä ja näytepisteen alueella todettiin syvyydellä 3,5 4 metriä savikerros, joka rajoittaa lyijyn ja antimonin kulkeutumista pohjaveteen. Maaperässä havaittujen öljyhiilivetyjen ei arvioida haihtuvan huokoskaasuun ja kulkeutuvan ulkoilmaan tai alueelle rakennettavien kerrostalojen sisäilmaan havaittavina tai terveyshaittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Kohteen maaperässä todettujen öljyhiilivetyjen tai lyijyn ja antimonin ei arvioida aiheuttavan nykytilanteessa tai kiinteistöjen tulevassa käytössä kohteen asukkaille tai alueen pohjaveden käyttäjille terveyshaittaa. Kohteen tulevien käyttäjien altistumista voidaan lisäksi rajoittaa asettamalla pilaantuneen maaperän kunnostuksen tavoitetasoiksi maankäyttömuodon mukaan alemmat ohjearvot. Haitta-aineiden ominaisuudet ja todetut pitoisuudet huomioon ottaen kohteen eliöstön altistumista haitta-aineille ei pidetä merkittävänä. Kohteen maaperässä on todettu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvot ylittävät pitoisuudet lyijyä ja antimonia, joten ohjearvovertailun perusteella kohteen maaperä on pilaantunutta. Kohdekohtaisen tarkennetun riskinarvioinnin perusteella maaperässä todetuista haitta-aineista ei kohteen tulevassa käytössä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa, joten välitöntä maaperän puhdistustarvetta ei ole. Kohteen rakentamisen vaatimien kaivujen yhteydessä saatetaan kuitenkin joutua poistamaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja. Alemman ohjearvotason ylittävien massojen kaivamisesta on

5 UUDELY/1487/07.00/2010 5/17 Esitetty kunnostussuunnitelma tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus Uudenmaan ELYkeskukselle. Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Kohteen maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja: öljyhiilivetyjen keskitisleet >C 10 C mg/kg, raskaat öljyjakeet >C 21 C mg/kg, antimoni 10 mg/kg, lyijy 200 mg/kg. Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen kunnostusalueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tehdään alueelle tarkennettu pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve määritetään riskinarvion perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Uudenmaan ELYkeskukselle. Kunnostuksen toteuttaminen Lisätutkimukset Pilaantuneen maan kaivu tehdään alueen rakentamiseen liittyvän maankaivun yhteydessä. Puhdistustyön laajuus määritetään kaivantojen seinämistä ja pohjilta otettavista maanäytteistä tehtävien kenttätestien tulosten perusteella. Kaivutyö aloitetaan ennakkotutkimusten perusteella pilaantuneeksi todetuilta alueilta. Kaivu pyritään toteuttamaan siten, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maa-ainesta välivarastoida tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä niitä ei voida välittömästi kuljettaa vastaanottopaikkaan. Voimakkaasti pilaantuneet massat peitetään, mikäli niitä em. syistä joudutaan varastoimaan tontilla. Mikäli pilaantuneiden maiden kaivu laajenee rakennuksen vaatiman laajuuden ulkopuolelle tai muulle sellaiselle alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta kaivaa (esim. viemärit yms.), pilaantuneet maat varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella. Eristämisestä ollaan yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ennen toimenpiteiden suorittamista. Massanvaihtotyötä valvoo ympäristötekninen asiantuntija. Kiinteistöillä ja sekä kiinteistön länsipuoliskolla suoritetaan ympäristötekninen maaperätutkimus marraskuussa 2010.

6 UUDELY/1487/07.00/2010 6/17 Työn aikainen maaperänäytteenotto Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneiden massojen poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Poistettavista massoista otetaan kokoomanäyte noin 100 m 3 :ä poistettavaa maa-ainesta kohti. Kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % varmistetaan laboratorioanalyysillä. Raskasmetallimittauksia (XRF-mittari) tehdään vain näytepisteen S5 alueella. Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivannon pohjasta ja seinämistä. Kunnostuksen lopetusnäytteiksi otetaan vähintään yksi edustava näyte jokaista 200 m 2 :n aluetta kohti. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan myös laboratoriossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan haittaaineet, joita kyseisellä alueella tutkimuksissa tai kunnostuksen aikana on havaittu. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Vesien käsittely Kaivettu maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, toimitetaan sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaavan maaaineksen vastaanottoon. Kaivettu maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot, käytetään kohteen alueella kaivantojen täyttöön. Täyttöön soveltumaton maa-aines toimitetaan sijoituspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Maa-aineksista laaditaan tarpeen mukaan sijoituskohteisiin kaatopaikkakelpoisuuslausunnot. Massanvaihdon yhteydessä maa-aineksesta erotellaan mahdolliset jätteet seulomalla. Jäte toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopisteeseen. Mikäli kaivutöiden yhteydessä pilaantuneiksi todetulla alueella olevaan kaivantoon kerääntyy orsi-/pohjavettä, otetaan siitä näyte. Vesinäytteestä analysoidaan öljyhiilivedyt C 10 C 40 sekä raskasmetallit. Kaivantoihin suotautunut vesi pumpataan viemäriin viemärilaitoksen ohjeiden mukaan. Veden laatua valvotaan säännöllisesti kunnostuksen ajan. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kaivanto eristetään aidoilla ja merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä varoittavin kyltein. Maaperään puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat

7 UUDELY/1487/07.00/2010 7/17 ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljetettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin kunnostussuunnitelmassa esitettyjä haitta-aineita, ilmoitetaan asiasta Uudenmaan ELYkeskukselle. Odottamattomia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset välivarastoidaan kiinteistön alueelle odottamaan käsittelyä tai ne toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa. Mikäli työn kuluessa ilmenee jotain muuta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Uudenmaan ELY-keskukselle. Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella ympäristötekninen asiantuntija ja työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat, ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneilta alueilta poistettujen maamassojen määrät ja haittaainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivantojen ja näytepisteiden sijainnit. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Kohteessa ei arvioida olevan tarvetta pohjaveden tarkkailuun, koska todettujen haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan pohjaveteen. Tarkkailun tarve arvioidaan kunnostuksen jäännöspitoisuuksiin perustuen massanvaihdon toimenpideraportissa. Toimenpideraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä.

8 UUDELY/1487/07.00/2010 8/17 Tiedotus Pilaantuneen maan määrä Maanomistajan valtakirja Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Puhdistustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan viranomaisille ennen töihin ryhtymistä. Kunnostettava alue merkitään pilaantuneen maaperän kunnostustyöstä kertovin kyltein. Kiinteistöllä arvioidaan olevan noin 200 m 2 :n alueella noin 200 m 3 ktr maa-ainesta, jonka raskasmetallipitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon. Öljyhiilivetyjä sisältävien maa-ainesten määrästä ei ole esitetty arviota. Ilmoitusasiakirjoihin on liitetty päivätty valtakirja, jolla Asunto Oy Vantaan Aurinkokello valtuuttaa Vantaan kaupungin tekemään kiinteistöjen ja pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ympäristöviranomaisille. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Vantaan kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla Simonkylässä kiinteistöillä Rn:ot , , ja , ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöiltä on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 C 21, raskaiden öljyjakeiden >C 21 C 40 tai raskasmetallien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistöjen ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin

9 UUDELY/1487/07.00/2010 9/17 ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

10 UUDELY/1487/07.00/ /17 Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittely 5. Jos pilaantuneita maa-aineksia aiotaan esikäsitellä seulomalla kunnostusalueella, on pilaantuneen maa-aineksen esikäsittelystä tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä ainakin käytettävä laitteisto, laitteiston sijainti, laitteistosta aiheutuva ympäristökuormitus ja sen ehkäisy, käsitellyn ja käsiteltävän materiaalin mahdollisen välivarastoinnin toteuttaminen ja käsittelyyn toimittaminen sekä toiminnan aikainen näytteenotto ja kirjanpito. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen esikäsittelyn aloittamista. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä, aiotaan hyödyntää kaivantojen täytöissä, on hyödyntämisen toteuttamisesta laadittava suunnitelma, josta käy

11 UUDELY/1487/07.00/ /17 ilmi vähintään hyödynnettäväksi aiottujen massojen haittaaineiden pitoisuudet, massojen sijoituspaikat ja massojen määrä. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen aiottua hyödyntämisen aloittamista. Pilaantuneen veden käsittely 8. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, haittaainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen kiinteistöllä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoi-

12 UUDELY/1487/07.00/ /17 Päätöksen perustelut Käsitteet suuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportissa on esitettävä lisäksi arvio alueen kunnostuksen jälkeisestä pohjaveden tarkkailutarpeesta ja tarvittaessa suunnitelma pohjaveden tarkkailusta. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.

13 UUDELY/1487/07.00/ /17 Yleiset perustelut Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuutta ja pilaantumisen astetta on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi mm. öljyhiilivetyjen keskitisleille >C 10 C mg/kg, raskaille öljyjakeille >C 21 C mg/kg, lyijylle 200 mg/kg ja antimonille 10 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on asetettu öljyhiilivedyille ja raskasmetalleille kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso. Alempi ohjearvo on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi ky-

14 UUDELY/1487/07.00/ /17 seisille haitta-aineille kohteen tuleva käyttö ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakennustöiden vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Esikäsittelyllä mahdollistetaan erilaisten jätejakeiden lajittelu ja toimittaminen mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Esikäsittelystä on

15 UUDELY/1487/07.00/ /17 edellytetty laadittavaksi suunnitelma, jotta voidaan varmistua, ettei esikäsittelystä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa alueella. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja kunnostuksen tavoitepitoisuuksien välissä olevia maa-aineksia voidaan sijoittaa takaisin kaivantojen täyttöihin. Maa-ainesten hyödyntämisestä edellytetty suunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä pa-

16 UUDELY/1487/07.00/ /17 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Vantaan kaupunki Asematie Vantaa

17 UUDELY/1487/07.00/ /17 Tiedoksi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Asunto Oy Vantaan Aurinkokello c/o Taaleritehtaan Asuntorahasto I Ky, Kluuvikatu 3, Helsinki Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy, PL 32, Helsinki Golder Associates Oy, Jarmo Kosonen, Ruosilankuja 3 E, Helsinki HSY Vesi Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistöt merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Näytteenottopisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus