Kaarlo Sarkian katu 6, Espoo. Kiinteistötunnus: Kiinteistölle tullaan rakentamaan asuinkerrostaloja.

Transkriptio

1 Päätös UUDELY/2198/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Harjanti Oy Jäähdytintie Helsinki Kunnostettavan alueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Toiminnan kuvaus Kaarlo Sarkian katu 6, Espoo Kiinteistötunnus: A-Kruunu Oy Arabiankatu Helsinki Kiinteistön alueella on ollut siirtolavojen ja konttien säilytyspaikka. Alueella on myös varastoitu ylijäämämaita. Kiinteistölle tullaan rakentamaan asuinkerrostaloja. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta saapui Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Maksu 660 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL HELSINKI

2 UUDELY/2198/2017 2/15 Kaavoitustilanne, ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Espoossa osoitteessa Kaarlo Sarkian katu 6. Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä lännessä. Kiinteistön pohjoispuolella on tuleva pysäköintialue ja eteläpuolella tuleva kevyen liikenteen väylä. Länsipuolella on tuleva kerrostalon tontti. Lainvoimaisessa asemakaavassa kiinteistö on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (kaavamerkintä AK). - Bergans-Kiinteistöt Oy. Eko-Vermon maaperätutkimukset, Perkkaa, Espoo. Pöyry Finland Oy, A-Kruunu Oy. Maaperän haitta-ainetutkimus. Kaarlo Sarkian katu 6, Kortteli 51351, tontti 5, Espoo. Geotek Oy, Harjanti Oy. Kaarlo Sarkian katu 6, Espoo. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy, Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Alueella tehdyt tutkimukset Kiinteistön maanpinnantaso vaihtelee välillä +1 +1,7 m. Maanpinnassa on noin 1 1,5 m paksuinen kerros täyttömaata, jonka alapuolella on 8 13 m paksuinen savikerros. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Kaivokselan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) sijaitsee kohteesta koilliseen noin 5,5 km päässä. Pohjavesi on havaittu lähes tontin maanpinnan tasolla, vaihdellen välillä +0, ,56 m. Kiinteistön itä- ja eteläosassa on vesipinta aivan maanpinnassa. Kiinteistön alueella ei ole pintavesistöjä. Alue on asfaltoimaton, joten sadevedet imeytyvät kiinteistön alueelle. Lähin pintavesialue, Laajalahti, sijaitsee noin 1,1 km etäisyydellä kiinteistöstä etelään. Alueella tehtiin maaperätutkimuksia vuosina 2014 ja Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa näytteitä otettiin kairaamalla neljästä näytepisteestä, joista yksi (KP2) sijoittui kiinteistön alueelle. Pisteestä KP2 otettiin neljä maanäytettä. Kolmesta maanäytteestä analysoitiin laboratoriossa metallien ja puolimetallien pitoisuudet ja kahdesta maanäytteestä öljyhiilivetyjen (>C 10 C 40 )

3 UUDELY/2198/2017 3/15 pitoisuudet. Yhdestä maanäytteestä analysoitiin BTEX yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) ja bensiinin lisäaineiden (MTBE ja TAME) pitoisuudet. Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa näytteitä otettiin kairaamalla kuudesta tutkimuspisteestä (1 6). Näytteet otettiin enintään metrin syvyysvälein, eri maalajit huomioiden. Yhteensä näytteitä otettiin 22 kpl. Näytteitä tutkittiin XRF kenttämittarilla ja niille tehtiin aistinvarainen arvio. Laboratorioanalyyseihin toimitettiin 11 näytettä. Kaikista maanäytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjen (>C 10 C 40 ) pitoisuudet, kymmenestä maanäytteestä analysoitiin metallien ja puolimetallien sekä PAH yhdisteiden pitoisuudet. Tutkimuspisteestä KP2 syvyydeltä 0,0 0,5 m otetussa näytteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuus (5 230 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä arseenin pitoisuus (23 mg/kg). Tutkimuspisteestä 1 syvyydeltä 0 0,5 m otetussa näytteessä todettiin alemmat ohjearvot ylittävät pitoisuudet raskaita öljyjakeita (>C 21 -C 40 ) (664 mg/kg) ja arseenia (55 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävä bentso(a)pyreenin pitoisuus (0,283 mg/kg). Syvyydeltä 0,5 1,0 m otetussa näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä öljyjakeiden (>C 10 C 40 ) summapitoisuus (377 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä (0,283 mg/kg). Syvyydeltä 1,0 2,0 m otetussa näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä arseenin pitoisuus (8,24 mg/kg). Tutkimuspisteestä 2 syvyydeltä 0,5 1,0 m otetussa näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) pitoisuus (608 mg/kg). Tutkimuspisteessä 3 syvyydeltä 0 0,5 m otetussa näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä öljyjakeiden (>C 10 C 40 ) summapitoisuus (339 mg/kg). Syvyydeltä 0,5 1,0 m todettiin kynnysarvon ylittävä öljyjakeiden (>C 10 C 40 ) summapitoisuus (472 mg/kg). Tutkimuspisteestä 6 syvyydeltä 0,5 1,0 m otetussa näytteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus nikkeliä (269 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus kobolttia (151 mg/kg). Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kiinteistölle on tehty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa tarkasteltiin mahdolliset terveysriskit ja ekologiset riskit käsitteellisen mallin avulla. Tarkastelun mukaan alueella todetut haitta-aineet voivat aiheuttaa terveysriskin kiinteistöllä. Altistumista voi tapahtua suorassa kontaktissa pilaantuneeseen maa-ainekseen, koska pilaantuneisuutta on todettu

4 UUDELY/2198/2017 4/15 Esitetty kunnostussuunnitelma maan pintakerroksessa. Maan pölyäminen rakennustöiden aikaan voi altistaa haitta-aineille myös hengityksen kautta. Tulevan käytön aikana altistuminen ihokontaktin kautta on mahdollista, jos pilaantunutta maa-ainesta jätetään maan pintakerrokseen. Haihtuvat öljyhiilivety-yhdisteet voivat myös aiheuttaa terveysriskin kulkeutumalla asuinrakennuksen sisäilmaan. Kiinteistöllä todetut haitta-aineet voivat myös aiheuttaa ekologisen riskin alueen pohjavedelle ja kulkeutumisen kautta muulle eliöstölle. Maaperätutkimuksen ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella alueella on kunnostustarve alueilla, joilla haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Alueelta poistetaan kaikki maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason. Pilaantuneet maat kaivetaan lajittelevana kaivuna. Maa-ainekset lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan, ja kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset isot jätejakeet. Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana tarvittaessa kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Pilaantuneiden maiden kunnostusta ohjaa ja valvoo ympäristötekninen valvoja, jolla on riittävä kokemus pilaantuneen maaperän kunnostushankkeista. Jos pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, tehdään rajalle tarvittaessa huomio- tai eristerakenne. Rakenteesta laaditaan erillinen suunnitelma. Kunnostus lopetetaan, kun suunnittelualueen kunnostustavoitteet on saavutettu. Työn aikainen näytteenotto Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkistamiseksi otetaan poistettavista maa-aineksista näytteitä. Näytteitä otetaan vähintään 1 näyte/200 m 3 kaivettavaa maata mukaan lukien tutkimusvaiheessa otetut näytteet.

5 UUDELY/2198/2017 5/15 Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä XRF kenttämittarilla. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella/kyseisessä näytepisteessä maaperätutkimuksissa todetut haittaaineet. Öljyllä pilaantuneiksi epäillyistä maista tehdään kokonaishiilivetypitoisuusmäärityksiä PetroFlag kenttätestillä tai vastaavalla menetelmällä. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Jos työn aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, laboratoriossa analysoidaan myös ko. haitta-aineet. Pilaantuneen alueen kaivannon pohjan jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 200 m 2 aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte kerroskohtaisesti jokaista noin 20 metriä kohden. Näytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen alemman ohjearvotason ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. aineksia. Pilaantuneiden maa-ainesten kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Suunnittelualueen täytöissä hyödynnetään tarvittaessa alueelta kaivettavia ns. kynnysarvomaita, joiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot. Mahdollinen kynnysarvomaiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja se esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Pilaantuneen veden käsittely Pilaantuneen maan kaivantoihin saattaa kertyä vettä. Mikäli kaivantoihin kertyvää vettä joudutaan poistamaan, johdetaan vesi joko maastoon tontille tai jätevesiviemäriin. Vesi johdetaan maastoon, mikäli se täyttää Espoon kaupungin työmaavesiohjeen laatusuositukset öljyhiilivetyjen (5 mg/l) ja kiintoaineen (300 mg/l) osalta eikä siinä ole merkittävästi kohonneita metallien ja puolimetallien pitoisuuksia tai muiden haitta-aineiden pitoisuuksia. Vesien johtaminen jätevesiviemäriin tehdään HSY:n määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Ennen vesien johtamista viemäriin ne esikäsitellään

6 UUDELY/2198/2017 6/15 tarpeen mukaan esim. kiintoaineen erotuksella, öljynerotuksella, hiekkasuodatuksella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella. Vedestä otetaan edustava vesinäyte ennen johtamista maastoon tai jätevesiviemäriin. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, siitä ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Ko. haittaaineiden osalta selvitetään kunnostustavoitteet. Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, kaivu keskeytetään tai maat kaivetaan kasalle tontille. Aineksesta otetaan näytteet kvalitatiivisia laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä selvitetään ainekselle vastaanottopaikka. Kunnostustavoitteet ylittävän haitta-ainepitoisuuden jatkuessa alueen ulkopuolelle, tiedotetaan ympäristöviranomaisia ja naapurikiinteistöä. Rajalle tehdään tarvittaessa huomio- tai eristerakenne. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Kunnostettava alue merkitään pilaantuneen maan poistosta kertovilla kylteillä. Kunnostuksen aikana pilaantuneita maa-aineksia varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaan ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostusalueelta, se poistetaan säännöllisesti pesemällä ja harjaamalla ajoreittejä. Kuljetuksen aikana pilaantuneiden maa-ainesten kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maaainesten leviäminen ja pölyäminen ympäristöön. Työntekijöille hankitaan olosuhteet huomioon ottaen tarpeelliset suojavarusteet (kypärä, jalkineet, haalari, suojakäsineet, huomioliivi ja tarvittaessa hengityssuojain). Pilaantuneita maita käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kielletty. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista kirjallisesti Uudenmaan ELY keskukselle, Espoon ympäristökeskukselle ja kiinteistöjen naapureille. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostushankkeessa mukana olevien tahojen (mm. urakoitsija ja ympäristötekninen valvoja) yhteystiedot. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään mm. tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot alueelta viedyistä

7 UUDELY/2198/2017 7/15 Kiinteistön omistajan kuuleminen Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot työskentelyolosuhteista, muut havainnot ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista. Kirjanpidosta vastaa urakoitsija ja/tai kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään kohteen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kunnostustyön toteutus, laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen maaainesten määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat, vesien käsittely, kaivualueet kartalla, täytöissä hyödynnetyt kaivumateriaalit, huomio- ja eristerakenteet, analyysitulokset taulukoituna, kunnostuksen aikataulu, arvio tavoitteiden toteutumisesta, jälkiseurantasuunnitelma sekä asiakirjojen säilytys. Loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY keskukselle kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Uudenmaan ELY-keskus varasi päivätyllä kirjeellään A-Kruunu Oy:lle mahdollisuuden esittää vastineensa ilmoitusasiakirjoista. A-Kruunu Oy ei toimittanut vastinetta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Harjanti Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Espoossa osoitteessa Kaarlo Sarkian katu 6 sijaitsevalla kiinteistöillä, jonka kiinteistötunnus on: , ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien ja/tai öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita tai muita alueella todettuja haitta-aineita merkittävästi aiemmissa tutkimuksissa todettua korkeampina pitoisuuksina tai laajemmalla alueella, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden

8 UUDELY/2198/2017 8/15 saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi Kunnostustoimenpiteille on oltava maanomistajan suostumus. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteen-

9 UUDELY/2198/2017 9/15 ottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 6.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely Mikäli kunnostamisen vuoksi kaivettuja maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, hyödynnetään kunnostusalueella kaivantojen täytössä, on haittaaineita sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin Kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

10 UUDELY/2198/ /15 Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maaainesten siirtoasiakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

11 UUDELY/2198/ /15 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän

12 UUDELY/2198/ /15 ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja, öljyhiilivetyjä ja bentso(a)pyreeniä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Arseeni Koboltti Nikkeli Bentso(a)pyreeni 0, PAH summapitoisuus Kevyt öljyjakeet (>C 10 C 21 ) Raskaat öljyjakeet (>C 21 C 40 ) Öljyjakeet (>C 10 C 40 ) 300 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvo metalleille ja puolimetalleille, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ) ja raskaille öljyjakeille (>C 21 C 40 ). (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haittaaineita tai alueella aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi aiemmin todettua korkeampina pitoisuuksina tai laajemmalla alueella, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostustoimenpiteille on oltava maanomistajan suostumus. (Määräys 1.4.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan

13 UUDELY/2198/ /15 laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maaainekset. Kunnostuksessa voidaan käyttää hyväksi aiempien tutkimusten tuloksia. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.1.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haittaainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maaainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset ) Päätöksessä on hyväksytty kunnostamisen vuoksi kaivettujen haittaainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty

14 UUDELY/2198/ /15 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.3.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkenotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 12 tuntia. Harjanti Oy

15 UUDELY/2198/ /15 Tiedoksi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä A-Kruunu Oy, Jari Mäkimattila (sähköisesti) Harjanti Oy, Simo Räsänen (sähköisesti) Ramboll Finland Oy, Jukka Tengvall (sähköisesti) Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus

16 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Valkeapää Hanna :54

17 Liite 1. KTJ lupa

18

19 VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL Vaasa Puhelin Telekopio Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello