Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/559/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistaja Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Torsten Tallberg Nuottakunnantie Espoo Malminmäenkaari 10, Espoo RN:o Carl Tallbergin kuolipesä Greta Tallbergin kuolinpesä Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta Maksu 960 Kiinteistöllä on viljelty vihanneksia kasvihuoneissa vuosina Kasvihuoneet purettiin vuonna 1990 ja betoniset sokkelit haudattiin maahan. Kasvihuoneita lämmitettiin koksilla. Purettujen kasvihuoneiden eteläpuolella on noin 4 x 15 metrin alalla koksijätettä sisältävä maa-aineskasa. Muuta kasvihuonetoimintaan liittyvää, kuten jätekasoja, ei alueella ole todettu. Kiinteistöllä sijaitsee sähkölämmitteinen asuinrakennus. Kiinteistö on muuttumassa virkistys- ja asuinkäyttöön. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/559/07.00/2011 2/12 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Alueella tehdyt tutkimukset Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Malminmäessä osoitteessa Malminmäenkaari 10 (Liite 1.). Alue rajoittuu koillisessa, idässä ja kaakossa Malminmäenkaareen, etelässä Suomenojaan ja pohjoisessa viereiseen tonttiin. Alueella on voimassaoleva yleiskaava. Yleiskaavassa kiinteistön alue on merkitty osin virkistysalueeksi ja osin asuinalueeksi. Alueelle on valmisteilla asemakaava. Maaperän haitta-ainetutkimus. Malminmäenkaari 10, Espoo. Geo-Juva Oy, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Malminmäenkaari 10, Espoo. PS-Palosaneeraus Oy, Kiinteistön alueella maanpinta viettää lievästi etelään ja korkeus vaihtelee tasovälillä Tutkimusalueella maanpinta on noin tasolla Kasvihuonealueella on noin 0,3-0,5 metrin paksuinen multainen kasvatuskerros. Kasvatuskerroksen alla on hiekkaa, savea ja silttiä sisältävä kerros, jonka paksuus vaihtelee Espoon kaupungin maaperäkartan mukaan 0-3 metrin välillä. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu orsi- tai pohjavettä. Lähistöllä sijaitsevassa Espoon kaupungin pohjavesiputkessa vesipinta on ollut noin tasolla +6, joka vastaa kiinteistön etelärajalla virtaavan Suomenojan pinnantasoa. Kiinteistö sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ( Puolarmetsä). Maaperäanalyysejä varten tontin alueelta otettiin viisi kokoomanäytettä (A - D). Näytteet otettiin kaivinkoneella kaivetuista koekuopista kasvukerroksen pinnasta sekä kasvukerroksen ja luonnollisen perusmaan rajapinnasta. Lisäksi koksia ja maa-ainesta sisältävästä kasasta otettiin näyte. Näytteenottopisteet on merkitty liitteen 2 karttaan. Näytteistä tutkittiin metallit kenttämittauksella. Kenttämittauksen perusteella valittiin laboratoriossa tutkittavat näytteet. Laboratoriossa analysoitiin viiden näytteen metallien ja torjunta-aineiden pitoisuudet ja yhden näytteen PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Näytteissä ei todettu torjunta-aineiden pitoisuuksia. Kaikista kasvihuoneiden kasvukerroksen alueelta otetuissa näytteissä ylittyi arseenin (11

3 UUDELY/559/07.00/2011 3/12 18 mg/kg) kynnysarvotaso. Lisäksi kasvihuoneen B kasvukerroksesta otetussa näytteessä (77 mg/kg) ylittyi lyijyn kynnysarvotaso. Koksikasasta otetussa näytteessä todettiin kynnysarvotason ylittävä antimonin pitoisuus (6,5 mg/kg) ja bentso(a)pyreenin pitoisuus 0,46 mg/kg sekä alemman ohjearvotason ylittävä arseenin pitoisuus (62 mg/kg). Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Pilaantuneen maan määrä Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostus Maaperän pilaantuneisuutta tarkasteltiin vertaamalla todettuja haittaainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetettuihin kynnys- ja ohjearvoihin. Alueen puhdistustarvetta arvioitiin huomioimalla alueen tuleva käyttötarkoitus. Kasvihuonealueella todetut metallit sitoutuvat voimakkaasti humukseen ja tutkimusten mukaan pintakerroksen alapuolisesta perusmaasta ei havaittu kohonneita metallipitoisuuksia. Haitta-aineiden joutuminen ulko- tai sisäilmaan ei ole todennäköistä. Kasvihuonealue on enimmäkseen kasvillisuuden peitossa, joten pölyämällä tapahtuva leviäminen tai suora kontakti maa-ainekseen ei ole todennäköistä. Kasvihuonealueen kohonneita metallipitoisuuksia sisältävää pintamaata ei kuitenkaan suositella käytettäväksi kasvimaanviljelyyn. Pohjavesi on 3-4 metrin syvyydessä savi/silttikerroksen alla, joten kasvihuonealueen kohonneista metallipitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjavedelle. Koksia ja maa-ainesta sisältävässä kasassa havaittiin arseenin alemman ohjearvon ylitys. Arseenin liukoisuusominaisuuksia ei ole määritetty, mutta mahdollisuus arseenin kulkeutumiseen ympäristöön ja läheiseen Suomenojaan on olemassa, joten koksi/maa-aineskasan poistamista kiinteistöltä suositellaan. Poistettavan koksikuonakasan tilavuus on noin 100 m 3. Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineskasan poisto. Lastaus suoraan kuorma-auton lavalle tapahtuu kaivinkoneen avulla. Kuormista laaditaan kuormakirjat. Kunnostustavoitteena on alempi ohjearvotaso. Ennen kasan siirtoa sen päällä kasvavat puut kaadetaan. Puiden juuret siirretään kaatopaikalle kasan mukana.

4 UUDELY/559/07.00/2011 4/12 Työn aikainen näytteenotto Työsuojelu Jokaisesta kaatopaikalle vietävästä kuormasta otetaan kokoomanäyte. Joka kymmenennestä lavallisesta valmistetaan kokoomanäyte laboratorioanalyysia varten. Kaatopaikalle toimitettavasta massasta analysoidaan kuitenkin vähintään yksi näyte laboratoriossa. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan metallit ja PAH-yhdisteet. Yhdestä näytteestä määritetään ja selvitetään kaatopaikkakelpoisuus. Kun kasa on poistettu, maaperästä otetaan jäännöspitoisuusnäytteistä. Koko kaivetulta alueelta otetaan yksi edustava kokoomanäyte, josta analysoidaan laboratoriossa metallit ja PAH-yhdisteet. Mikäli kaivun aikana todetaan maa-aineksen pölyämistä, työntekijät suojautuvat henkilökohtaisilla hengityssuojaimilla. Tiedottaminen, kirjapito ja raportointi Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Kunnostustyöstä laaditaan raportti, joka toimitetaan asiakkaalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristöviranomaisille. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Torsten Tallbergin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Espoon kaupungissa osoitteessa Malminmäenkaari 10 (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka antimonin, arseenin, lyijyn, PAH-yhdisteiden summapitoisuuden tai yksittäisen PAHyhdisteen pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

5 UUDELY/559/07.00/2011 5/ Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

6 UUDELY/559/07.00/2011 6/12 Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

7 UUDELY/559/07.00/2011 7/12 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat

8 UUDELY/559/07.00/2011 8/12 Yleiset perustelut valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen

9 UUDELY/559/07.00/2011 9/12 pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi antimonille 10 mg/kg, arseenille 50 mg/kg, lyijylle 200 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuudelle 30 mg/kg. Lisäksi seitsemälle erilliselle PAH-yhdisteelle on säädetty alemmat ohjearvot. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti alueella todetuille haitta-aineille alemmat ohjearvotasot. Alempi ohjearvotaso on katsottu kyseisillä alueilla riittäväksi kunnostustasoksi alueen käyttö, kohteessa todetut haitta-aineet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia muita kuin edellä mainittuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräykset 1.1 ja 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei

10 UUDELY/559/07.00/ /12 aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy-

11 UUDELY/559/07.00/ /12 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1394/2010) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Torsten Tallberg Nuottakunnantie Espoo

12 UUDELY/559/07.00/ /12 Tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Sari Penttinen Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus