Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

Samankaltaiset tiedostot
Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat

Suomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit

Suomen kallioperä. Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta

Kaakkois-Suomen kallioperän synty. Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8.

Sisällys. Maan aarteet 7

Geologian päivän retki Hanhikivelle

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

Yleistetty Suomen kallioperäkartta, siihen liittyvät oheismateriaalit sekä siitä tehdyt yleistykset

KIVI- JA VIHER- RAKENNUSOPAS PYHÄJÄRVEN KIVIALAN KEHITTÄMISHANKE

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN

Luku 3 SUOMEN KALLIO- PERÄN YLEIS- PIIRTEET. Kalevi Korsman ja Tapio Koistinen

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ

MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu.

Syventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä

Geologian pääsykoe Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

J ä_., ;;/ <i. r tie..., l::a..-fo~ 1 u. s

GeoSatakunta hanke

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

PROTERO- TSOOISET OROGEENISET SYVÄKIVET. vuorijononmuodostuksen. hornankattila. Luku 8. Mikko Nironen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Luku 9 RAPAKIVI- GRANIITIT. peruskallio repeää ja sen juuret sulavat. Tapani Rämö, Ilmari Haapala ja Ilkka Laitakari

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

GEOS 1. Piirto-ohjeita GIMPkuvankäsittelyohjelmalle

Juuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.

Saimaa Geopark -projekti

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

FAKTAT M1. Maankohoaminen

Helsingin kartta-alueen kalliopera

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015

GEOVALINTAKOE 2017/MALLIVASTAUKSET TEHTÄVIIN/UPPGIFTS 1-2. Tehtävä/Uppgift 1A (2 p).

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa Timo Ahtola

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

Luku 7 SVEKO- FENNISET LIUSKE- ALUEET. merestä peruskallioksi. Yrjö Kähkönen S V E K O F E N N I S E T L I U S K E A L U E E T

Riku Raitala Espoon kallioperän synty. Nykyinen maisemamme

Karhu kiertää. Karhu kiertää -palstalla seurataan geologian alan uusia väitöksiä. Seuraavassa lyhyt kuvaus tämän vuoden väitöskirja-sadosta.

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Georetki Rautalammilla

Hydrologia. Routa routiminen

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila

Muuramen Suolikon Pb-Zn-mineralisaation ja sen sivukivien geologia, mineralogia ja geokemia Keski-Suomen granitoidikompleksin kaakkoisosassa

Kallioperän kartoituskurssi

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

.- -- Fro gradu-tutkielra Maaserageolcgia Turun yliopisto. Feter ~ohansson L *" *-.- -*- ARKISI-C 1 ' r'c,'i,le 1500

Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET. mantereen ikivanha pintakivipeite. Kauko Laajoki

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/

Päähaku, geotieteiden kandiohjelma Valintakoe klo

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p)

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu ( ) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Luku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

Asemakaava nro 8570 ID Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ

Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä

kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ , VUOSINA

GEOKEMIALLISTEN NIKKELI-KROMIANOMALIOIDEN TUTKIMUKSET SATTASVAARAN KOMATIITTISTEN LAAVOJEN YHTEYDESSÄ SODANKYLÄSSÄ

Tehtävä 1.a Laske systeemin kokonaiskoostumus alkuaineiden (Fe, Si ja O) massaprosentteina (m.%). (0 4 p)

An!tisro:c,;pp,;&~ T. Ruakeerriemi (hav,?-226) lerdlll , B, C Ja D,

Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset

Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen

Hydrotermisesti syntynyt

Kalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille!

YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Tulivuorenpurkaus! 3 6 vuotiaat.

Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016

Pohjois-Savon malmipotentiaalista

Raaka-aineesta tuotteeksi Seos ja puhdas aine...36 Raaka-aineesta tuotteeksi 34 8 Seoksen aineet voidaan erottaa...40

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

ETELÄ-NORJAN EKSKURSIO

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta

Vuorten jylhät piirteet ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Mutta se mikä kohoaa ylös, tulee myös alas. 10 GEOLOGI 69 (2017)

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander

Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo

Polvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

H. Korhqnen, U. Luosto ja heid3n puolalaiset Ir.;kolleegansa

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus

Raamatullinen geologia

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO

Transkriptio:

Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja siinä muodostuneet kivilajit jatkuvat Keski-Ruotsiin ja Venäjän puolelle Venäjällä nuorempien sedimenttien peitossa Indonesian kaltainen ympäristö Tulivuorisaarten ketjuja Mereen kerrostuu hiekkoja ja savia 2 Yleistetty kallioperäkartta 1M - oheismateriaali - GTK 2016 - Perttu Mikkola

Svekofenninen orogenia Pääosa kivistä paragneisseiksi metamorfoituneita merenpohjaan kerrostuneita savia ja hiekkoja, sekä graniitteja ja sen sukulaisia Suurin osa syväkivistä muodostunut vanhemman kuoren sulaessa, vaipasta peräisin olevaa magmaa vähemmän Orogenian lopussa saarikaaret törmäävät vanhan mantereen reunaan ja törmäyksessä paksuuntunut kuori sulaa Tämä törmäys muokkaa myös vanhan mantereen päälle kerrostuneita Karjalaisia muodostumia 3 Yleistetty kallioperäkartta 1M - oheismateriaali - GTK 2016 - Perttu Mikkola

Graniitit ja niiden sukuiset syväkivet Iältään 1930 1790 miljoonaa vuotta Pääosa 1900 1875 miljoonaa vuotta Pääosa svekofennisen alueen syväkivistä on graniitteja ja niiden lähisukulaisia: granodioriitteja Pääosin muodostuneet vanhempien kivien sulaessa Saarikaarten juuriosissa ja niiden törmättyä mantereeseen paksuuntuneessa mannerkuoressa Osa on vanhoja tulivuorten magmasäiliöitä Voidaan jakaa useaan ryhmään ikänsä, koostumuksensa ja rakenteidensa perusteella 4 Yleistetty kallioperäkartta 1M - oheismateriaali - GTK 2016 - Perttu Mikkola

Läheskään kaikki magma ei purkaudu pintaan vaan osa kiteytyy magmasäiliöissä graniiteiksi ja niiden sukulaisiksi. Saarikaarivaiheessa tulivuoria ympäröi meri johon kerrostuu hiekkoja ja savia. Sulamista tapahtuu sekä vaipassa että saarikaaren alaosissa.. 5 Yleistetty kallioperäkartta 1M - oheismateriaali - GTK 2016 - Perttu Mikkola

Saarikaaren törmättyä mantereeseen maankuori paksuuntuu ja alkaa sulaa, muodostaen seuraavan graniittisukupolven. Mereen kerrostuneet savet ja hiekat, metamorfoituvat paragneisseiksi ja poimuttuvat. Nykyinen maanpinnan taso.

Kalimaasälpää karkeampina hajarakeina sisältävä graniitti Muuramesta. Sulkeuma vanhempaa kiveä. Mikkola / Jämsän tupailta Huhtikuu 2016 Kaksi ohutta, vaaleampaa ja nuorempaa graniittijuonta. Kuva Perttu Mikkola / GTK.

Kvartsiköyhemmät syväkivet Vaipassa muodostuneista magmoista kiteytyneitä kvartsiköyhiä syväkiviä svekofennisella alueella on melko vähän, lisäksi ne ovat pieniä Iältään 1890 1870 miljoonaa vuotta Tutkittu runsaasti koska näihin liittyy nikkelikuparimalmeja (Hitura, Kotalahti, Vammala) 8 Yleistetty kallioperäkartta 1M - oheismateriaali - GTK 2016 - Perttu Mikkola

Peridotiittia ja sitä leikkaavia graniittisuonia Kangasniemeltä. Kuva Janne Hokka / GTK

Vulkaniitit Pääosa svekofennisen alueen vulkaniiteista on koostumukseltaan kvartsirikkaita Laavat jäykkiä, purkaukset räjähdysmäisiä Syntyneet vanhempien kivien sulaessa Iältään pääosin 1900 1880 miljoonaa vuotta Pohjoisreunalla 1930 1910 miljoonaa vuotta Alkuperäiset purkausrakenteet paikoin erittäin hyvin säilyneitä 10 Yleistetty kallioperäkartta 1M - oheismateriaali - GTK 2016 - Perttu Mikkola

Hienorakeinen tulivuoren tuhkasta muodostuva perusmassa jossa kulmikkaita kivilajikappaleita. Mikkola / Jämsän tupailta Huhtikuu 2016 Raoissa virranneesta nesteestä saostuneita kvartsijuonia. Kvartsirikasta räjähdyspurkauksessa syntynyttä vulkaniittia Jämsästä. Kuva Perttu Mikkola / GTK.

Paragneissit Kerrostuneet saarikaaria ja Itä-Suomen vanhaa mannerta reunustaneisiin merialtaisiin Alun perin savia ja hiekkoja Saarikaarten törmätessä mantereeseen metamorfoituneet niin korkeassa lämpötilassa että alkaneet moni paikoin uudelleen sulaa 12 Yleistetty kallioperäkartta 1M - oheismateriaali - GTK 2016 - Perttu Mikkola

Kasvillisuuden puuttuessa eroosio oli selvästi nykyistä voimakkaampaa. Ja rapautunut aines kulkeutui tehokkaasti meriin.

Osittain sulanut paragneissi Kangasniemeltä. Kuva Perttu Mikkola / GTK Hienorakeisempi ja tummempi alkuperäinen sedimenttiaines Mikkola / Jämsän tupailta Huhtikuu 2016 Vaaleita sulamisessa syntyneitä graniittisuonia