Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HENKILÖSTÖKERTOMUS

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

2 (32) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Henkilöstönäkökulma strategiassa 4 I KOKONAISKUVA KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖMÄÄRÄSTÄ JA RAKENTEESTA Henkilöstön kokonaismäärä 6 Henkilöstön sukupuolirakenne 7 Palvelussuhteen pituus kuntayhtymään 8 Henkilöstön ikärakenne 9 II KUNTAYHTYMÄN TYÖHYVINVOINNIN TASAPAINOMALLIIN PERUSTUVAN TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Ulkoiset olosuhteet Henkilöstöbudjetti 11 Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämisohjelma 11 Eläkkeelle siirtyminen 11 Täydennyskoulutussuositus 13 Henkilöstön työ/toimintakyky ja motivaatio 2.1. Toimintakykyä ja terveyttä edistävät ja tukevat toimenpiteet Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä työ 13 Henkilöstöetuudet 15 Savuton sairaala 15 Työpaikkaruokailu 16 2.2. Työn hallintaa edistävät ja tukevat toimenpiteet Täydennyskoulutus 16 Työnohjaus 17 2.3. Elämäntilannetta tukevat toimenpiteet Perhe ja muut vapaat 18 Osa-aikaeläkkeet 18 Työsuhdeasunnot 18 Työn vaatimukse 3.1. Organisaation kehittämistoimenpiteet Työn vaativuuden arviointi 19 Rekrytointi 19 3.2. Työyhteisöjen kehittämistoimenpiteet Työnohjaukset 20 3.3. Työn ja työympäristön kehittämistoimenpiteet Työsuojelu 21 Yhteen sovittavat toimenpiteet 4.1. Työntekijän työ- ja toimintakykyä kohentavat toimenpiteet Sairaanhoidollinen työterveyshuolto 22 Työkykyä ylläpitävä ja parantava kuntoutus 23 4.2. Työtä ja työn vaatimuksia sopeuttavat toimenpiteet Uudelleensijoitustoiminta 23

3 (32) Paluu pitkältä sairauslomalta 24 o4.3. Elämäntilannetta edistävät toimenpiteet Kriisiapu 24 Työkykyperusteiset eläkkeet 24 III KOKONAISKUVA HENKILÖSTÖRESURSSIEN TILASTA JA KOHDISTUMISESTA Virat ja toimet 25 Vuosityöpanos 25 Käytettävissä ollut työaika 26 Maksetut palkat 27 Sairastavuus 27 Väkivaltatilanteet 30 Työtapaturma 30 Työkyky työkykyindeksin valossa 31 Henkilöstön vaihtuvuus 31 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi on sitä, että aamulla on kiva tulla töihin. Työhyvinvointi on sitä, että saa jatkuvasti uusia haasteita ja voi oppia uutta. Työhyvinvointi on sitä, että on hyvät työvälineet ja hyvä työterveyshuolto. Työhyvinvointi on sitä, että tuntee tekevänsä merkittävää työtä, onnistuu siinä ja kokee olevansa arvostettu. Työhyvinvointi on sitä, että ihmiset jaksavat ja viihtyvät työssä kauemmin ja että työpaikan henkilökustannukset pysyvät kurissa. Työhyvinvointi on sitä, että yrityksemme on jatkuvasti kilpailukykyinen, koska jokainen haluaa saavuttaa asetetut tavoitteet ja on valmis panemaan itsensä likoon yhteisen menestyksen vuoksi. Lähde: Leenamaija Otala ja Guy Ahonen: Työhyvinvointi tuloksen tekijänä.

4 (32) JOHDANTO - Henkilöstönäkökulma strategiassa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä noudatetaan ns. tasapainotettuun mittaristoon perustuvaa strategisen ohjauksen järjestelmää. Tasapainotettu mittaristo on toiminnan kokonaisarvioinnin väline, joka monipuolistaa tuloksellisuuden arviointia taloudellisten näkökulmien ulkopuolelle. Perinteisesti raportointi organisaation henkilöstöstä on keskittynyt määrä- ja kustannustietoihin. Nykyisen suuntauksen mukaan henkilöstö nähdään palvelujen tuottajaroolin ohessa organisaation investointina, voimavarana ja kilpailuetujen lähteenä. Henkilöstöjohtamisella kehitetään työelämää, henkilöstöä, palveluja ja niiden tuottamisen menetelmiä sekä organisaatiota siten, että se saavuttaa strategiansa mahdollisimman tuloksellisesti ja menestyy palvelujen tuottajana myös pitkällä tähtäimellä tulevaisuudessa. Kuntasektorille vuonna 2000 annetussa tuloksellisuussuosituksessa arviointinäkökulmat liittyvät vaikuttavuuteen, asiakas- ja sidosryhmäsuhteisiin, prosesseihin ja taloudellisuuteen sekä henkilöstön aikaansaannoskykyyn. Näillä eri näkökulmilla on keskinäinen hierarkia sekä syy-seuraus-suhde. Kun tähän hierarkiaan asetetaan mittarit, havaitaan, että juuri henkilöstönäkökulmasta löytyy niitä tekijöitä (esim. osaaminen, motivaatio), jotka vaikuttavat ratkaisevimmin kokonaistulokseen. Pelkästään henkilöstön työ- ja toimintakyvyn sekä ammattitaidon ja osaamisen ylläpito eivät kuitenkaan riitä jatkuvaan menestymiseen. Siihen tarvitaan myös työyhteisö, jossa erilaisia osaamisia voidaan yhdistää ja jossa ihmiset jaksavat olla luovia ja innostuneita kehittämään työtään. Taloudellisen menestyksen kehä alkaa tasapainotetun mittariston mallissa henkilöstön aikaansaannoskyvystä tai laaja-alaisemmin henkilöstön työhyvinvoinnista, kuten tätä näkökulmaa nimitetään kuntayhtymän työhyvinvointimallissa. Mallissa työhyvinvointi nähdään henkilökohtaisen laajaalaisesti ymmärretyn työ- ja toimintakyvyn sekä työstä ja työyhteisöistä nousevien vaatimusten ja odotusten yhteen sovitettavana suhteena. Mallissa on myös otettu huomioon, että oman työelämän ulkopuoliset tekijät, kuten yhteiskunnan rakenteet ja toiminnot, perhe ja lähiympäristö sekä yksilölliset elintavat vaikuttavat kokonaisuuteen. Ristiriidat työntekijän työ- ja toimintakyvyn sekä työn vaatimusten välillä joko motivoivat muutokseen tai lamaannuttavat vaikuttaen siten työhyvinvointia heikentävästi, jolloin tasapainoa voidaan työnantajan ja työntekijän yhteisin toimenpitein ja mahdollisin asiantuntija-avuin tasapainottaa kohentamalla työntekijän voimavaroja ja/tai muuttamalla työn sisältöjä ja/tai kehittämällä työyhteisön toimintaa tai työolosuhteita. Työhyvinvoinnilla luodaan siis pohja tehokkaalle ja uusiutuvalle toiminnalle ja ajan tasalla oleville toimiville prosesseille. Ne puolestaan varmistavat, että asiakkaat saavat kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut. Joustavat ja sujuvat palveluprosessit ovat puolestaan tärkeä edellytys palvelujen vaikuttavuudelle.

5 (32) Vaikutukset purkautuvat myös toiseen suuntaan eli organisaation onnistuminen, palautteen saaminen ja osaamisen kokemus vaikuttavat myös feedbackina työhyvinvointia edistävästi. Näin ollen työhyvinvoinnin vahvistamisessa ei ole kyse yksittäisistä tempuista vaan laaja-alaisesta henkilöstön, työn ja työyhteisöjen kehittämisestä. Työhyvinvointityöllä kehitetään valmiuksia ja resursseja huomista varten. POHJOIS-KARJALAN SAIRAAN Työterveyshuolto Liikunnan tukeminen Liikuntapäivät ja liikuttajat Työpaikkaruokailu Tupakasta vieroitus Avokuntoremonttitoiminta Vertaisohjaajien toiminnan kehittäminen Henkilöstökoulutus Työnohjaus Perehdyttäminen Kehityskeskustelut Henkilöstökoulutuksen kehittäminen (koulutussuunnittelija) TYÖHYVINVOINNIN TASAPAINOMALLI JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2004-2006 Toimintakykyä ja terveyttä edistävät ja tukevat toimenpiteet Työn hallintaa edistävät ja tukevat toimenpiteet Työ-/toimintakyky ja motivaatio Ulkoiset olosuhteet TYÖHYVINVOINTI Työn vaatimukset Organisaation kehittämistoimenpiteet Työyhteisön kehittämistoimenpiteet Yhteiset arvot ja perustehtävän selkeys Strateginen ohjausjärjestelmä Palkkausjärjestelmien kehittäminen Työhyvinvointimalliin sitoutuminen Esimiesten rekrytointi Tiedotusjärjestelmän kehittäminen Tasa-arvo-ohjelman laatiminen Yksiköiden strategia Työyhteisöjen ja ryhmien työnohjaus Ilmapiirikartoitukset Kehittämispäivät Esimiesten valmennus Työyhteisövalmennus Vanhemmuuteen liittyvät virka- ja työvapaat Vuorotteluvapaa ja osaaikalisä Osa-aikaeläkkeet Joustavan työajan kokeilut Elämäntilannetta tukevat toimenpiteet Yhteensovittavat toimenpiteet Työn ja työympäristön kehittämistoimenpiteet Työsuojeluyhteistyö Työterveyshuolto Tutkimus eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaneista tekijöistä Varahenkilöstökokeilu Sijaisrekrytoinnin kehittäminen Työterveyshuollon toimenpiteet Työterveyshuollon jonojen purku Varhaisen puuttumisen malli Työntekijän työ- ja toimintakykyä kohentavat toimenpiteet Työtä ja työn vaatimuksia sopeuttavat toimenpiteet Elämäntilannetta edistävät toimenpiteet Kriisitilanteissa asiantuntija-apu Virkavapaat ja työlomat Työjärjestelyt Mustalla: Punaisella: Jo käytössä olevat toimenpiteet Aloitettavat ja/tai kehitettävät toimenpiteet Työkokeilut Uudelleensijoitustoiminnan kehittäminen Työkiertomallin kehittäminen Kuva. Työhyvinvoinnin tasapainomallin osatekijät Työhyvinvointia ja siinä tapahtuvaa kehitystä voidaan seurata erilaisilla mittareilla. Keskeisin seurantajärjestelmä on vuosittain laadittava henkilöstökertomus. Tämän henkilöstökertomuksen sisältörakenteessa on pyritty huomioimaan kuntayhtymän työhyvinvointimallin tarkastelukulmat. Henkilöstökertomus on keskeinen väline tuottamaan päättäjille, esimiehille, työntekijöille ja eri sidosryhmille tietoa henkilöstövoimavarojen tilanteesta ja käytöstä. Sen tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstökertomus kuvaa osittain toteutunutta kehitystä. Se sisältää myös varautumista tulevaan ja auttaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Jouko Kantola Henkilöstöpäällikkö Soili Särmä Työsuojelupäällikkö

6 (32) I KOKONAISKUVA KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖMÄÄRÄSTÄ JA -RAKENTEESTA Henkilöstön kokonaismäärä Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstöä oli 31.12.2004 kuntayhtymän palveluksessa 39 henkilöä enemmän. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien määrä oli 1.921 edellisen vuoden tilanteen ollessa 1.914, mikä merkitsee kasvun kohdistuneen erityisesti määräaikaishenkilöstöön. Taulukko. Henkilöstötilanne 31.12.2004 Kokoaikatyössä Osa-aikatyössä Yht. Työs- Palkall Palkatt. Yht. Työs- Palkall Palkatt. Yht. sä pois pois sä pois pois Vakinaiset 1.154 371 159 1.684 215 17 5 237 1.921 Määräaikaiset 356 62 7 425 38 3 41 466 Yhteensä 1.510 433 166 2.109 253 20 5 278 2.387 2500 2000 1500 1000 500 0 99 00 01 02 03 04 Määräaikainen, os a-aikatyö 89 72 45 50 50 41 Määräaikainen, kokoaikatyö 352 335 424 377 382 425 Vakinainen, os a-aikatyö 161 177 148 189 204 237 Vakinainen, kokoaikatyö 1532 1566 1605 1664 1710 1684 Kuva. Henkilöstömäärä 31. joulukuuta vuosina 1999 2004

7 (32) Osittaisella hoitovapaalla olevien määrä on edellisvuosiin verrattuna lisääntynyt. Kehitys johtunee siitä, että vakinaistamisratkaisujen seurauksena kuntayhtymän vakinaiseen palvelussuhteeseen on tullut henkilöstöä, joilla on pieniä lapsia. Taulukko. Vakinaisen henkilöstön osa-aikatyö 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Toistaiseksi osa-aikatyössä 50 57 67 76 91 92 Määräaikaisesti yhteensä 111 120 81 113 113 145 osittainen hoitovapaa 24 34 32 47 62 89 osa-aikatyö/opiskelu 2 1 1 1 2 1 osatyökyvyttömyyseläke 3 4 4 4 5 8 osa-aikalisä 82 81 44 61 44 47 Toistaiseksi osa-aikatyössä olevasta vakinaisesta henkilöstöstä 42 henkilöä oli osaaikaeläkkeellä ja 39 henkilöä osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Yhdellätoista henkilöllä osa-aikatyö oli alun perin sovittu järjestely. Taulukko. Vakinaisen henkilöstön osa-aikatyö sukupuolen mukaan Miehet Naiset Yhteensä Toistaiseksi osa-aikatyössä 8 84 92 Määräaikaisesti yhteensä 11 134 145 osittainen hoitovapaa 3 86 89 osa-aikatyö/opiskelu 1 1 osatyökyvyttömyyseläke 1 7 8 osa-aikalisä 6 41 47 Henkilöstön sukupuolirakenne Kuntayhtymän henkilöstö sukupuolirakenne on hyvin naisvaltainen, sillä henkilöstöstä 82,4 % on naisia ja 17,6 % miehiä. Sukupuolirakenteessa ei ole viime vuosien aikana tapahtunut suuriakaan muutoksia, kuten oheinen taulukkokin osoittaa. Taulukko. Henkilökunta sukupuolen mukaan vuosina 2000 2004 2000 2001 2002 2003 2004 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % miehet 370 17,2 389 17,6 395 17,8 403 17,2 421 17,6 naiset 1780 82,8 1822 82,4 1822 82,2 1943 82,8 1966 82,4 2150 100,0 2211 100,0 2217 100,0 2346 100,0 2387 100,0 Miesvaltaisin ammattiryhmä on kiinteistöliikelaitoksen tekniikan ja logistiikan henkilökunta, jossa kaikki työssä ollut vakinainen henkilökunta oli miehiä. Lääkäreitä 31.12.2004 kuntayhtymän palveluksessa oli 201, joista 100 naista ja 101 miestä, sairaanhoitajia 793, joista 88 miestä (11,1 %), laboratoriohoitajia 121, joista 8 miestä ( 6,6 %), perushoitajia 115, joista 8 miestä ( 7,0 %), mielenterveyshoitajia 80, joista 37 miestä (46,3 %), osastonsihteereitä 171, jotka kaikki naisia sekä sairaala-apulaisia 202, jotka kaikki naisia.

8 (32) Palvelussuhteiden pituus kuntayhtymään Vakinainen henkilökunta on ollut kuntayhtymän palveluksessa yhtäjaksoisesti keskimäärin 15,5 vuotta, naiset runsaan vuoden pitemmän aikaa kuin miehet. Vuoden vaihteessa kuntayhtymän palveluksessa oli kolme sellaista henkilöä, jotka ovat palvelleet samaa taloa yli 40 vuotta, pisimpään ollut aloittanut 15.4.1964. Heidän lisäkseen 31.12.2004 oli kuntayhtymän palveluksessa 146 sellaista henkilöä, joilla yhtäjaksoista palvelua on yli 30 vuotta (7,6 % vakinaisesta väestä). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna pisimpään vakinaisesta henkilökunnasta ovat olleet hallinto-/toimistohenkilökuntaan kuuluvat naiset sekä muuhun hoitohenkilökuntaan (perushoitajat, lastenhoitajat, mielenterveyshoitajat, ym.). kuuluvat naiset ja miehet. Koko henkilöstö 15,7 14,4 15,5 M uu hoitohenkilökunta Hallintohenkilökunta 14,4 22,0 20,9 21,8 23,1 21,7 Huoltohenkilökunta Hoitoa ja tutkim usta avustavat 14,3 17,4 16,0 17,4 16,8 16,6 Naiset Miehet Yhteensä Eriasteiset sairaanhoitajat 11,2 13,8 13,6 Erityistyöntekijät 12,4 12,7 16,6 Lääkärit 9,0 9,8 9,4 Kuva. Palvelussuhteen kesto henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan. Huoltohenkilöstöön on tapahtunut rekrytointia, mikä näkyy keskimääräisen palvelusajan lyhentymisenä (vuonna 2002 keskimäärin 19,0 vuotta, vuonna 2003 keskimäärin 18,2 vuotta ja vuonna 2004 keskimäärin 17,4 vuotta).

9 (32) Henkilöstön ikärakenne vakinaiset määräaikaiset 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 85 83 81 79 77 75 73 71 69 67 65 63 61 59 57 55 53 51 49 47 45 43 41 Kuva. Henkilökunta syntymävuoden mukaan 31.12.2004 Naiset Miehet 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 85 83 81 79 77 75 73 71 Kuva. Miesten ja naisten ikäjakauma. 69 67 65 63 Vakinaisen henkilökunnan ikärakenteessa nousevat suurina ryhminä esille vuosina 1945 1948 sekä vuosina 1953 195y syntyneet. Vuosina 1993 1998 ei 61 59 57 55 53 51 49 47 45 43 41

10 (32) vakinaiseen henkilöstöön sairaalajärjestelyistä johtuen palkattu juurikaan työntekijöitä, mikä näkyy siinä, että 1970-luvulla syntyneiden määrä vakinaisen henkilöstön keskuudessa on kohtalaisen pieni. Pitemmän päälle kehitys johtanee siihen, että ikäpyramidi tulee muodostumaan kuoppaa osoittavan liikennemerkin muotoiseksi. Miesten ikäjakauma on selkeästi naisten ikäjakaumaa tasaisempi. Taulukko. Henkilöstön ikäjakauma. 31.12.1996 alle 26 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 yli 60 Keski- Ikä Määräaikaiset 19 96 74 59 34 19 10 34,3 Vakinaiset 1 72 223 330 359 348 281 139 2 43,9 Kaikki yht. 20 168 297 389 393 367 291 139 2 42,5 31.12.2000 Määräaikaiset 57 72 85 69 61 41 18 4 35,5 Vakinaiset 1 29 157 293 342 346 361 189 25 46,0 Kaikki yht. 58 101 242 362 403 387 379 193 25 44,0 31.12.2002 Määräaikaiset 79 80 73 77 61 37 15 6 34,9 Vakinaiset 7 67 136 284 343 386 336 265 28 46,2 Kaikki yht. 86 147 209 361 404 423 351 271 28 44,1 31.12.2003 Määräaikaiset 72 101 66 61 66 36 22 8 1 35,3 Vakinaiset 10 75 128 266 356 408 316 324 30 46,5 Kaikki yht. 82 176 194 327 422 444 338 332 31 44,5 31.12.2004 Määräaikaiset 56 120 86 60 74 43 22 6 1 35,4 Vakinaiset 9 77 123 246 349 408 331 331 45 46,9 Kaikki yht. 65 197 209 306 423 451 353 337 46 44,6 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on noussut vuodesta 1996 kolmella vuodella. Vuoden 1996 lopussa oli työssä vain kaksi 60 vuotta täyttänyttä. Vuoden 2004 lopussa 60 vuotta täyttäneitä oli 46. Yli 50 vuotiaiden osuus on kasvanut 24,0 %:sta 36,8 %:iin ja yli 55- vuotiaiden osuus 8,0 %:sta 19,6 %:iin.

11 (32) II KUNTAYHTYMÄN TYÖHYVINVOINNIN TASAPAINOMALLIIN PERUSTUVAN TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 1. ULKOISET OLOSUHTEET Henkilöstöbudjetti Vuoden ensimmäinen kolmanneksen jälkeen oli jo havaittavissa, että kuntayhtymän henkilöstöbudjetti erityisesti erikoissairaanhoidon osalta oli ylittymässä. Selvitysten mukaan erityisesti vuodeosastoille oli jouduttu vaativahoitoisten potilaiden määrän lisäännyttyä palkkaamaan suunniteltua enemmän henkilökuntaa. Vaikkakin henkilöstön sairastavuus oli edellisvuoteen verrattuna alhaisempaa, oli sairastavuus lisääntynyt sellaisilla alueilla, joilla sijaisten tarve on välttämätön. Hallituksen kiinnitettyä asiaan huomiota edellytettiin yksiköiden harkitsevan aikaisempaa kriittisemmin sijaisten palkkaamista ja vapautuvien virkojen ja toimien välitöntä täyttämistä. Toiminnan supistuksiin ei kuitenkaan edellytetty ryhdyttävän, koska se olisi ollut mahdollista pääsääntöisesti elektiivisen operatiivisen toiminnan alueilla, jolloin järjestely olisi ollut vaikeuttamassa vuoden 2005 maaliskuun alusta voimaan tulleen ns. hoitotakuun toteuttamista. Hoitotakuun velvoitetta päinvastoin pyrittiin purkamaan ja sen seurauksena operatiivista toimenpidettä odottavien potilaiden määrä oli vuoden 2004 lopussa yli 12 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämisohjelma Vuoden 2002 lopussa allekirjoitetun kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman tavoitteena on pyrkiä osaltaan turvaamaan kunnallisten työpaikkojen kilpailukyky ja pätevän henkilöstön saatavuus tulevina vuosina. Yhdistettynä sopimuksen edellyttämään peruspalkkojen oikeudenmukaisuuteen pyrkivään työn vaativuuden arviointiin sekä tavoitteeseen muiden palkkaelementtien (henkilökohtainen lisä ja tulospalkkio) lisääntyvästä käytöstä ohjelma on edellyttämässä paikallisten palkkausjärjestelmien valmistelua ja kehittämistä. Eläkkeelle siirtyminen Seuraavan kymmenen vuoden aikana siirtyy eläketilastojen mukaan yli 500 tällä hetkellä työssä olevaa vakinaista viranhaltijaa/työntekijää vanhuuseläkkeelle. Määrä vastaa yli 25 % vakinaisesta henkilöstöstä.

12 (32) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Työkykyperusteiset eläkkeet tulevat varhentamaan siirtymistä. Toiseen suuntaan voi vaikuttaa vuoden 2005 alusta voimaan tuleva eläkeuudistus, jonka tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 2 3 vuodella. Vuonna 2004 keskiikä eläkkeelle siirryttäessä oli kuntayhtymässä 57,1 vuotta. Voimassa oleva eläketurva on suunniteltu aikana, jolloin keskimääräinen elinikä oli nykyistä lyhyempi. Nyt jäädään aikaisin eläkkeelle ja ollaan eläkkeellä kymmeniä vuosia, koska elinikä on vuosi vuodelta pidentynyt. Mikäli eläkkeellesiirtymisikää saadaan hieman myöhennettyä, tarve eläkemaksujen korotuksiin vähenee.

13 (32) Edellinen merkittävä eläkeuudistus toteutettiin 1990-luvun puolivälissä, jolloin poistettiin ns. ammattikohtaiset eläkeiät. Vuodesta 1996 keskimääräinen vanhuuseläkeikä onkin kohonnut 2,1 vuodella. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tärkein tavoite on keskimääräisen eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen edelleen. Nyt kunta-alalla eläkkeelle siirrytään keskimäärin 58-vuotiaana. Kunnallisen eläkejärjestelmän erityispiirteet, kuten eläkkeen karttumaa ja valitut ammattikohtaiset eläkeiät kuitenkin säilytetään. Vanhuuseläkkeelle voi edelleen siirtyä nykyisten säännösten mukaisessa henkilökohtaisessa eläkeiässä, mutta eläkettä voi kartuttaa merkittävästi jatkamalla työssä pitempään, jopa 68-vuotiaaksi saakka. Täydennyskoulutussuositus Vuoden 2004 alusta tulivat voimaan terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat lakimuutokset sekä asiaa koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asetus. Säännösten mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja perustua yksilön koulutustarpeiden arviointiin. Tavoitteena olisi, että koulutustarpeen arviointi perustuisi henkilökohtaisiin osaamiskartoituksiin ja että henkilöstön täydennyskoulutuksesta laaditaan koulutussuunnitelma. Kuntayhtymässä henkilöstön täydennyskoulutuksen osalta tilanne on ollut hyvin hajanainen. Osassa työpaikkoja henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeita on systemaattisesti käsitelty esim. kehityskeskustelujen yhteydessä. Koulutustarpeisiin vastaaminen on kuitenkin jäänyt työpaikkojen omille harteille. Ulkoiseen koulutukseen osallistuminen on ollut monessa tilanteessa tarjontaperusteista. Sisäistä koulutusta järjestetään jonkin verran eri yksiköiden toimesta, mutta koordinaatio on puuttunut. Koulutustarpeet ovat jääneet työpaikoille, koska mitään keskitettyä järjestelmää koko henkilöstön osalta ei ole ollut. Käytännössä kuntayhtymässä ei vuoden 2004 aikana ole pystytty systemaattisesti vastaamaan täydennyskoulutussuosituksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Valtuuston joulukuussa hyväksymään vuoden 2005 talousarvioon saatiin kuitenkin sisällytettyä koulutussuunnittelijan palkkaaminen, joten näiltä osin tilanne vuonna 2005 tulee paranemaan. 2. HENKILÖSTÖN TYÖ/TOIMINTAKYKY JA MOTIVAATIO 2.1 Toimintakykyä ja terveyttä edistävät ja tukevat toimenpiteet Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä työ Työterveyshuollon ennaltaehkäisevänä painopistealueena on ollut tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Ennaltaehkäisevää toimintaa on siirretty myös nuorempiin ikäryhmiin ja kaikille 40 vuotta täyttäville tarjottiin työfysioterapeutin terveystarkastusta.

14 (32) TERVEYSTARKASTUKSET KAPPALETTA VUOSILTA: 94,95,96,97,98,99,00, 01, 02, 03 ja 04 3000 2500 2000 1500 1000 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 500 0 TTL TTH TFT Kuva. Terveystarkastusten määrä Työterveyshuollossa annettiin Td, B-hepatiitti, polio ja MPR- rokotuksia. Vuoden 2004 aikana ruvettiin rokottamaan koko välittömään hoitoon osallistuva henkilökunta terveystarkastuksien yhteydessä b-hepatiittia vastaan. Lisäksi henkilökunnalle tarjottiin sairaanhoitopiirin kustantamana influenssarokotusta. Sen otti 350 henkilöä. Taulukko. Työajankäyttö työterveyshuollossa Työterveyshuollossa toimiva henkilökunta R 1=lakisääteinen työterveys R 11= muu terveydenhuolto, sairaanhoito Ennaltaehkäisevään toimintaan liittyviä käyntejä 2 lääkäriä 39 % 61 % 322 87 4 työterveyshoitajaa 58 % 42 % 2852 586 1 fysioterapeutti 91 % 9 % 311 313 psykologi( ostopalveluna) 99 % 1 % Tietojen antamiseen ja ohjaukseen käytetty aika tunteina Työterveyshenkilöstö on osallistunut jäseninä ja asiantuntijoina yhteistyö-, työsuojelu- ja hygieniatoimikuntaan sekä riskienhallinta- ja kriisityöryhmään. Työterveyshuolto on tehnyt tiivistä yhteistyötä henkilöstöhallinnon ja työsuojelun kanssa. Taulukko. Työterveyshuollon kustannukset 1996 2004. Lakisääteinen Vapaaehtoinen Yhteensä Kelan toiminta toiminta korvaukset 1996 188.286 221.828 410.114 226.738

15 (32) 1997 195.972 173.326 369.298 156.667 1998 192.558 204.772 397.330 189.033 1999 168.392 211.049 379.441 216.321 2000 196.783 183.747 380.530 191.407 2001 212.665 197.684 410.349 167.838 2002 257.643 198.696 456.339 218.230 2003 289.090 314.280 603.370 248.478 2004 272.243 293.466 565.709 294.829 Henkilöstöetuudet Kuntayhtymä tukee henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia monin eri tavoin: - Yhteistyössä Itä-Suomen Liikuntaopiston kanssa järjestettyihin kahteen liikuntailtapäivään Joensuun Areenalla osallistui yhteensä n. 800 henkilöä. - kuntosali-, uinti-, keila, sulkapallokäyntejä n. 25.000 kpl, - konsertti ja teatterikäyntejä 1.234 - lomatukea käytti 83 henkilöä - lisäksi on tuettu puulaakitoimintaa ja Ahman hiihtoon osallistumista - henkilökunnan käyttöön on hankittu lumikenkiä 8 paria. Rahaa em. liikunta- ja kulttuuritoimintaan osallistumisen tukeen on käytetty 99 908 euroa. Vuonna 2003 koulutettujen 26 liikuttajan ohjaamana eri tilaisuuksissa vuoden mittaan on ollut noin 150 henkilöä. Suosituimpia liikuttamismuotoja ovat olleet kuntosalilla käynnit, kävely/sauvakävely sekä taukoliikunta. Savuton sairaala Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus päätti 26.5.2004, että Pohjois- Karjalan keskussairaala julistautuu Savuttomaksi sairaalaksi 1.11.2004 alkaen. Käytännössä tämä merkitsee, että sairaala rajoittaa potilaiden tupakointia ja että sairaanhoitopiirin henkilökunta ei voi tupakoida työaikana. Savuton sairaala toimintaohjelma sisältää myös henkilökunnan tupakastavieroituksen tukemisen: kuntayhtymä tarjoaa tupakoinnin lopettaville työntekijöilleen kolmen kuukauden nikotiinikorvaushoidot tai lääkehoidon. Vieroitushoitotuotteiden saaminen edellyttää osallistumista joko yksilö- tai ryhmäohjaukseen. Henkilökunnan tupakastavieroitus järjestettiin työterveyshuollon ja tupakastavieroitushoitajan toimesta 7.6.2004 alkaen. Vieroitusmahdollisuudesta tiedotettiin viikkotiedotteissa sekä intranetissä ja henkilökunnalla oli viisi kuukautta aikaa valmistautua tupakoimattomuuteen työaikana ennen Savuttoman sairaalan voimaantuloa.

16 (32) Sairaanhoitopiirin henkilökunta otti tupakastavieroituksen tukemisen hyvin vastaan: 7.6. - 31.12.2004 välisenä aikana vieroitukseen osallistui yhteensä 81 henkilöä. - Työterveyshuollon yksilöohjaukseen osallistui 36 henkilöä ja vastaanottokäyntejä oli yhteensä 203 kappaletta. - Tupakastavieroitushoitajalla yksilöohjaukseen osallistuneita oli 37 henkilöä ja vastaanottokäyntejä oli 259 kappaletta. - Syksyllä 2004 tupakastavieroitushoitaja veti yhden vieroitusryhmän, johon osallistui 8 henkilöä ja tapaamiskertoja oli 11. - Yksilöohjauksessa vieroitushoitotuotteita annettiin kahden viikon annoksina, joten keskimäärin yhdelle henkilölle kertyi vastaanottokäyntejä 6 kappaletta. Asiakkaan tapaamiset loppuivat, kun asiakas oli ollut kaksi viikkoa ilman nikotiinikorvaus- tai lääkehoitoa eli noin 3,5 kuukautta vieroituksen aloittamisesta. Vuonna 2004 vieroitushoitotuotteita tilattiin yhteensä 15 775 eurolla. Keskimäärin yhden henkilön kolmen kuukauden tupakastavieroitus maksoi 195 euroa ja vieroitushoitotuotteiden päivähinnaksi tuli 2,2 euroa/henkilö. Vieroitushoitotuotteet maksettiin työterveyshuollon määrärahoista. Työpaikkaruokailu Hyvin järjestetty työpaikkaruokailu parantaa jaksamista ja tulosta. Kuntayhtymän henkilökuntaa palvelee kaksi ruokasalia, jotka sijaitsevat keskussairaalassa ja psykiatrian yksiköiden yhteydessä Paiholan sairaalassa. Henkilökunnan ruokailusta palkanlaskennan kautta laskutettiin vuonna 2004 yhteensä 92 747 ateriaa. Laskutetuista aterioista oli noin 60 % lounaita ja noin 40 % kevytaterioita. Paiholan ruokasalissa on mahdollisuus nauttia myös päivällinen, mutta niiden osuus jää yhteen prosenttiin tarjotuista aterioista. 2.2 Työn hallintaa edistävät ja tukevat toimenpiteet Täydennyskoulutus Vuoden 2004 alusta tuli voimaan terveydenhuollon henkilöstöä koskeva täydennyskoulutussuositus. Sen asettamiin haasteisiin vastaaminen koulutustarpeen systemaattisen arvioinnin, toteuttamisen ja seurannan osalta jäi vähäiseksi. Erityisesti ulkoiseen koulutukseen osallistuminen lisääntyi edellisvuosiin verrattuna. Sisäisestä koulutuksesta ei ole keskitetysti kerätty osallistujatietoja. Taulukko. Investoinnit henkilöstökoulutukseen. 2000 2001 2002 2003 2004 Koulutusmenot 498.565 531.617 605.638 631.993 654.311 % palkkasummasta 0,98 0,98 1,04 1,03 1,01 Koulutusajan palkat 402.790 388.191 443.849 454.121 558.613 % palkkasummasta 0,79 0,72 0,77 0,74 0,86 Koulutuspäiviä 4.838 4.347 4.681 4.635 5.361

17 (32) Edelliseen vuoteen verrattuna lääkärien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden erityistyöntekijöiden (psykologit, sosiaalityöntekijät jne) osallistuminen ulkoiseen koulutukseen lisääntyi. Taulukko. Ulkoiseen koulutukseen osallistuminen ammattiryhmittäin. 2003 2004 Henk. Koul. Päivää/ Henk. Koul. määrä päiviä henkilö määrä päiviä Päivää/ henkilö Lääkärit 177 1.304 7,4 189 1.597 8,5 Terveysalan opistoaste ja amk 955 2.173 2,3 1.011 2.336 2,3 Terveysalan perustutkinto ja kouluaste 231 300 1,3 223 328 1,4 Erityistyöntekijät (korkeakoulu) 72 330 4,6 80 414 5,2 Muu henkilöstö 700 528 0,8 703 686 1,0 Koko henkilöstö 2.135 4.635 2,2 2.206 5.361 2,4 Työnohjaus Kuntayhtymän henkilöstöllä on mahdollisuus saada sekä sisäistä että ulkoista työnohjausta. Sairaanhoitopiirissä on 51 työntekijää, jotka ovat kouluttautuneet sisäisiksi ohjaajiksi. Ulkopuolista työnohjausta toimintayksiköt hankkivat työntekijöilleen määrärahojensa puitteissa. Työnohjaus voi toteutua sekä yksilö- että ryhmäohjauksena ja se voi painottua potilastyöhön, hallinnolliseen työhön tai työyhteisöjen kehittämiseen. Työnohjauksen ensisijaisena tavoitteena on yksittäisen työntekijän ja työyhteisön perustehtävässä kehittyminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Taulukko.Kuntayhtymän henkilöstön saama työnohjaus vuonna 2004 2002 2003 2004 Sisäiset työnohjaajat Yksilöohjaustunnit 586 532 420 Ryhmäohjaustunnit 233 273 270 Yhteensä 819 805 690 Ulkopuoliset työnohjaajat Yksilöohjaustunnit 30 17 29 Ryhmäohjaustunnit 288 234 197 Yhteensä 318 251 226 Työnohjaustunnit yhteensä 1.137 1.056 916 - työnohjaustunti = 45 min. - työnohjaukseen osallistuneiden lukumäärä on todellisuudessa suurempi kuin työnohjaustuntien kokonaismäärä (1. 091), koska myös ryhmäohjaukset on merkitty tässä taulukossa yhdeksi 45 min. ohjaustapahtumaksi

18 (32) 2.3 Elämäntilannetta tukevat toimenpiteet Perhe- ja muut vapaat Viranhaltijoilla ja työntekijöillä on oikeus saada virkavapautta lasten hoitamiseen liittyviin poissaoloihin. Lapsen syntymään liittyvien poissaolojen osalta ei viimeisten vuosien kesken ole ollut suurta vaihtelua, lukuun ottamatta vuotta 2003, joka näyttää olleen jonkinlainen huippu. Sen sijaan merkittävästi lisääntymistä on viime vuosina tapahtunut osittaisen hoitovapaan osalta johtuen osin sen saamisoikeuden laajenemisesta kestämään alakoulun aloittavan lapsen toisen lukukauden loppuun. 2000 2001 2002 2003 2004 hlöä pv hlöä pv hlöä pv hlöä pv hlöä pv äitiysloma 51 4204 59 5431 53 4491 71 6145 53 5073 vanhempainvapaa 53 6567 55 6368 52 6807 62 8385 54 6189 isyysloma 17 248 19 291 23 294 17 243 14 240 hoitovapaa 45 8420 42 6860 45 9167 52 9116 50 8629 tilap. hoitovapaa 283 945 331 1101 322 970 338 1210 343 1125 lastenhoito yht. p 20.384 20.051 21.729 25.099 21.256 osittainen hoitovapaa 43 10087 52 11590 60 13348 82 20772 127 29936 muu osa-aikatyö 181 30065 135 21603 116 27241 121 20687 109 19477 osa-aikatyö yht. pv 40.152 33.193 40.589 41.459 49.413 vuorotteluvapaa 43 5198 50 8317 40 6478 44 7974 36 6657 muu yksityisasia 653 12345 670 12049 704 15121 680 18289 721 16802 yksityisasiat yht. pv 17.543 20.366 21.599 26.263 23.459 Vuorotteluvapailla on viime vuosien aikana ollut keskimäärin 43 henkilöä vuosittain, vuonna 2004 viidestä viimeisestä vuodesta selvästi vähiten. Kahden viimeisen vuoden aikana on harkinnanvaraisia yksityisasioiden perusteella myönnettyjä virka- ja työvapaita ollut jonkun verran edellisvuosia enemmän. Osa-aikaeläkkeet Taulukko. Osa-aikaeläkkeet 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Osa-aikaeläkkeet 1 8 7 5 11 11 15 9 6 Osa-aikaeläkkeille jäävien määrä on vähentynyt eläkkeelle jäämisen ikärajan noustua 58 vuoteen. Vuoden 2004 lopussa osa-aikaeläkkeellä oli 42 viranhaltijaa/työntekijää. Työsuhdeasunnot

19 (32) Kuntayhtymällä on käytettävissään yli 220 työsuhdeasuntoa henkilöstölleen. Asuntoja tarvitaan joko vastaanottoasunnoiksi tultaessa alueen ulkopuolelta kuntayhtymän työhön, asunnon vaihtoon/rakentamiseen liittyvissä väliaikaisissa tarpeissa tai perheen hajotessa. Asunnot jakaantuvat kohteittain seuraavasti: Kiinteistö Oy Tikkamäen vuokratalot Joensuussa 111 huoneistoa. Yhtiö on aravalainoitettu, kuntayhtymä omistaa koko osakekannan. Kiinteistö Oy Koppolansoppi Joensuussa 14 huoneistoa. Yhtiö on aravalainoitettu, kuntayhtymä omistaa osakekannasta 90 % ja Joensuun kaupunki 10 %. Kiinteistö Oy Paiholankoski Kontiolahdella 24 huoneistoa. Yhtiö on aravalainoitettu, kuntayhtymä omistaa osakekannasta 40 % ja Kontiolahden kunta 40 %. Yhteensä 24 asunto-osaketta Joensuussa, pääosin Niinivaaran alueella. Kontiolahdella kaksi asunto-osaketta. Paiholan sairaalan alueella 47 asuinhuoneistoa. Neljä asuinhuoneistoa keskussairaalan alueella, lisäksi 29 soluasuntoa. 3. TYÖN VAATIMUKSET 3.1 Organisaation kehittämistoimenpiteet Työn vaativuuden arviointi Palkkarintamalla vuoden keskeisin asia oli KVTES:n alueella suoritettu laajamittainen työn vaativuuden arviointi, joka toteutettiin hyvässä yhteistyössä pääsopijajärjestön edustajien kansa. Paikallisesti sopien yhdistettiin 1.12.2003 toteutettavaksi tarkoitettu 1,1 %:n suuruinen järjestelyvaraerä ja 1.9.2004 toteutettavaksi tarkoitettu 0,5 %:n suuruinen järjestelyvaraerä 1.3.2004 lukien toteutetuksi 1,6 %:n suuruiseksi järjestelyvaraeräksi. Tällä ratkaisulla järjestelyvaroja pystyttiin kohtuullisessa määrin kerralla suuntamaan niihin yksiköihin tai tehtäviin, joissa olemassa oleva palkkataso ei vastannut työn vaativuuden arvioinnin osoittamaa tulosta. Syksyllä aloitettiin valmistelemaan tulospalkkauksen käyttöönottoa vuonna 2005 noin kymmenessä yksikössä. Hankkeen toteuttamiseen kuntayhtymä sai Työelämän kehittämisohjelmasta rahoitusta 58.363 euroa. Rekrytointi Vuoden 2004 aikana rekrytoinnissa keskityttiin ensisijaisesti palvelemaan eri työyksiköitä saamaan lyhytaikaista sijaishenkilökuntaa hoitotyöhön. Vuoden mittaan sijaistilanne vaikeutui: alkuvuodesta pätevien sijaisten saatavuudessa oli vaikeuksia etenkin juhlapyhien työjaksoissa, kesäaikana käytettiin sairaanhoitajaopiskelijoita sijaisuuksien hoidossa ja loppuvuodesta ei aina saatu lyhytaikaista sijaista sairaanhoitajaopiskelijoidenkaan joukosta, vaan työyksikkö järjesti työvuorovaihdoin sijaistarpeen.

20 (32) Vuoden aikana alle viiden vuorokauden mittaisissa työsuhteissa hoitotyössä oli 266 eri henkilöä. Lyhyitä hoitohenkilökunnan palvelussuhteita( max 5 päivää) sijaisvälityksen kautta täytettiin 394. Ne jakautuivat seuraavasti: Taulukko. Lyhyet hoitohenkilökunnan palvelussuhteet palvelussuhdepäivät yht eri henkilöiden lukumäärä KON 2271 172 OPE 897 114 PYP 384 64 YHT 3552 350 Työhönottaja auttoi myös eri työyksiköitä osa-aika- ja vuorotteluvapaa sijaisten hankinnassa toimien yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Vuoden 2004 aikana osaaikalisäsijaisia hankittiin 7 ja vuorotteluvapaasijaisia 6 henkilöä. Uusia työntekijöitä vuoden aikana haastateltiin 147 henkilöä. Näistä sairaanhoitajia oli 65, sairaanhoitajaopiskelijoita 37, lähihoitajia 32 ja osastonsihteereitä 13. Sijaisrekisterissä oli lähes 400 eri työntekijää. Sairaanhoitajia oli noin 200 (pitempiaikainen määräyskirja noin 100:lla), sairaanhoitajaopiskelijoita lähes 70, lähihoitajia noin 30 (määräyskirja 4) ja osastonsihteereitä noin 40 (määräyskirja noin 20). Lisäksi rekisterissä oli joitakin bioanalyytikkoja, kätilöitä, lastenhoitajia ja yksi jalkojenhoitaja. Sijaisrekisterin ylläpito ja päivittäminen muodostavat ison osan työhönottajan työstä. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen yleisellä tasolla kuntayhtymässä otettiin myös vähitellen käytäntöön työhönottajan toimesta. Perehdytys koostui kuntayhtymän esittelystä työnantajana, työntekijän velvollisuuksista ja eri työyksiköiden esittelystä. 3.2 Työyhteisöjen kehittämistoimenpiteet Työnohjaukset Työyhteisön työnohjaus on henkilöstön työnohjausta, jossa myös yksikön esimies on usein mukana. Sen tavoitteita ovat mm. yksikön toiminta-ajatuksen selkiyttäminen, työmenetelmien kehittäminen ja toimivien yhteistyökäytäntöjen luominen. Keskeistä on työyhteisöilmiöiden tarkastelu. Taulukko. Kuntayhtymän työntekijöille annettu työnohjaus tunteina. 2002 2003 2004 sisäisten työnohjaajien antama ryhmäohjaus 233 273 270 ulkopuolisten työnohjaajien antama ryhmäohjaus 288 234 197 yhteensä 521 507 467

21 (32) Myös työterveyspsykologia konsultoitiin tarvittaessa työpaikkaselvityksiin liittyvissä asioissa. Työpsykologi teki selvityksiä seitsemässä työyhteisöissä, selvitteli ongelmakohtia ja antoi ohjausta eteenpäin. 3.3 Työn ja työympäristön kehittämistoimenpiteet Työsuojelu Työsuojelu on ollut vuodesta 1993 alkaen osa yhteistoimintaa, joten yhteistyötoimikunta hoitaa myös työsuojelutoimikunnan tehtävät. Yhteistyötoimikunta on kokoontunut 4 kertaa vuoden 2004 aikana. Yhteistyötoimikunnan nimeämä työsuojelujaosto suojelujaosto on kokoontunut 9 kertaa vuoden aikana. Työsuojeluun käytetty aika on neuvoteltu työnantajan ja ammattijärjestöjen kesken: Työntekijöiden edustajat: - työsuojeluvaltuutettu 38,25h /viikko - I työsuojeluvaltuutettu 8h/vk - työsuojeluasiamies, Paihola 3h /vk - työsuojeluasiamies, Tikkamäki 4h/vk Toimihenkilöiden edustaja: - työsuojeluvaltuutettu 4h/vk Työsuojelupäällikkö käytti työajastaan noin 50 % työsuojelutehtävien hoitamiseen. Työsuojelun yhteistoiminnan painopistealueina olivat vuonna 2004 väkivallan ehkäiseminen, kemialliset ja biologiset altisteet sekä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työt. Painopistealueeksi muodostui myös henkisen väkivallan ehkäiseminen vuoden 2003 lopussa julkaistun ohjeistuksen myötä. Ajallisesti ison osan työsuojeluhenkilöstön ajankäytöstä vievät saneeraamiseen ja lisärakentamiseen liittyvät kokoukset (52 kpl). Henkilökunnalle on järjestetty koulutustilaisuuksia biologisista riskeistä ja työturvallisuudesta. Työpaikkakohtaisia koulutuksia on pidetty mm. työpaikan pelisääntöjen laatimisesta. Osallistujia erityyppisiin koulutuksiin on ollut noin 500. Henkilökohtaisia työsuojeluasioita koskevia asiakaskontakteja vuoden aikana on ollut 127. Työpaikkaselvitykset Työterveyshuolto ja työsuojelu selvittivät yhteistyössä työpaikan olosuhteita toimintasuunnitelmiensa mukaisesti seuraavissa yksiköissä: hemodialyysi, kl.mikrobiologian laboratorio korvapoliklinikka, sairaala-apulaisen työ, apuvälineyksikön se osastot 10,lasten neurologia, E3

22 (32) 51 ja 52, os.7 Työpaikkaselvitysten lisäksi on tehty yli 70 työpaikkakäyntiä yksiköiden pyynnöstä liittyen mm. työolosuhteiden selvittelyyn ja vajaakuntoisten työntekijöiden työjärjestelyihin. Terveellisen ja turvallisen työympäristön toteutuminen on vaatinut edelleen varsinkin sisäilmaongelmien kohdalla moniammatillista yhteistyötä. Näitä ongelmia on ollut esillä kahdeksassa työyksikössä. Taloudelliset resurssit ovat kuitenkin pitkälti ohjanneet korjaussuunnitelmia ja toteutusta. Biologisten vaarojen arviointi on toteutettu työterveyshuollon ja työsuojelun yhteisvoimin kaikkiin yksiköihin. Lisäksi on tehty erityisselityksiä liittyen ergonomisiin, fysikaalisiin ja kemiallisiin riskeihin. 4. YHTEENSOVITTAVAT TOIMENPITEET 4.1 Työntekijän työ- ja toimintakykyä kohentavat toimenpiteet Sairaanhoidollinen työterveyshuolto Työterveysaseman sairasvastaanotto on kohdennettu työperäisten sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon ja työterveyshuollollisesti painotettuun sairasvastaanottotoimintaan. Taulukko. Työterveyshuollossa tapahtuneet sairaanhoitokäynnit 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 sairaanhoitokäynnit 9178 9843 9515 6909 4342 4617 3684 6272 7189 Sairauksien vuoksi työterveysasemalla kävi lääkärin vastaanotolla 3289, työterveyshoitajien vastaanotolla 3701, työfysioterapeutin vastaanotolla 199 asiakasta.

23 (32) SAIRAANHOITOKÄYNNIT VUOSILTA: 94,95,96,97,98,99,00,01, 02, 03 ja 04 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1000 0 TTL TTH TFT PSYKOLOGIPALVELUT Kuva. Sairaanhoitokäyntien määrä työntekijäryhmittäin Työkykyä ylläpitävä ja parantava kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) on Kelan kehittämä kuntoutusmuoto nimenomaan ikääntyville työntekijöille. Tyk tukee jo pitkään työelämässä olleita henkilöitä jaksamaan silloin, kun sairaus on alkanut selvästi haitata työntekoa. Tavoitteena on löytää keinoja, jotta jaksaisi jatkaa omassa työssään. Vuonna 2004 Kela myönsi Ilomantsin Pääskynpesässä toteutuneen kurssin kuntayhtymän 8 sairaanhoitajalle. ASLAK on puolestaan tarkoitettu Tykkiä varhaisempaan vaiheeseen - silloin kun työkyvyn säilyminen on vasta ikään kuin uhattuna. Vuoden 2004 aikana alkoi psykiatristen hoitajien ASLAK Imatralla (10 henk) ja toimistohenkilöstön (10 henk.) ASLAK Pääskynpesässä. Lisäksi lähetettiin Kelan eri kuntoutuksiin yksilöllisesti useita työntekijöitä. 4.2 Työtä ja työn vaatimuksia sopeuttavat toimenpiteet Uudelleensijoitustoiminta Vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilaa seurattiin terveystarkastuksin moniammatillisesti. Tieto tarkastettavista saatiin poissaoloseurannoista, esimiehiltä, vastaanotoilta. Tarkastusten yhteydessä suunniteltiin jatkoseuranta yhdessä työntekijän kanssa ottaen huomioon asianosaisen terveydentila suhteessa työn ja työpaikan terveydellisiin vaatimuksiin. Vajaakuntoisten terveydentilan seurantakäyntejä oli 356 kpl. Kuntayhtymässä 19 henkilöä sijoitettiin uudelleen tai osallistui työkokeiluun. Työterveyshuolto huolehti työkokeilujen, uudelleensijoitusten ja työssä selviytymisen

24 (32) seurannasta sekä järjesti tarvittavia yhteistyöpalavereita asiaan liittyvien tahojen kanssa. Paluu pitkältä sairauslomalta Paluu pitkältä sairauslomalta (yli 30 vrk)- laaditun ohjeen mukaisesti sairauslomatodistuksien käsittely pitkän yli 30 vrk:n jälkeen, joissa ei työterveyshuollon arvion mukaan ollut tarvetta ottaa yhteyttä, kirjattiin 249 kpl. Työterveyshuolto otti joko kirjeitse tai puhelimitse yhteyttä 69 henkilöön pitkän sairausloman jälkeen. Tukitoimenpiteitä työhön paluun yhteydessä tarvittiin 26 henkilön kohdalla. 4.3 Elämäntilannetta edistävät toimenpiteet Kriisiapu Työterveyshoitajat ovat osallistuneet kriisipalavereiden järjestämiseen ja olleet mukana purkutilanteissa. Neuvotteluihin eri yhteistyötahojen kanssa kirjattiin 72 tuntia. Työyhteisön kriisinpurkuihin käytettiin 10 tuntia. Kriisinpurkuja käynneillä kirjattiin 38 kpl. Työkykyperusteiset eläkkeet Taulukko. Työkykyperusteiset eläkkeet 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Työkyvyttömyyseläk keet Yksilölliset varhaiseläkkeet Osatyökyvyttömyysel äkkeet Kuntoutustuet, henkilöitä 11 13 10 12 13 8 14 10 12 8 3 6 5 2 2 2 3 2 2 8 8 7 4 9 9 10 8 8 15 14 15 11 13 19 17 Kuntoutustuet, päiviä 1861 1213 2482 2907 3090 1516 1878 3377 3132 Yhteensä, henkilöitä 27 26 39 39 37 25 38 41 41 osuus vakinaisista % 1,50 1,48 2,23 2,27 2,18 1,43 2,17 2,18 2,13 Työkykyperusteiset eläkkeet koskettavat vuosittain noin 40 henkilöä eli hieman yli kahta prosenttia vakinaisesta henkilökunnasta.

25 (32) III KOKONAISKUVA HENKILÖSTÖRESURSSIEN TILASTA JA KOHDISTUMISESTA Virat ja toimet Virkojen ja toimien määrä osoittaa vakinaisen henkilöstön enimmäismäärän, joka on kuntayhtymän käytettävissä palvelutuotantonsa toteuttamiseksi. Taulukko. Virat ja toimet 2000 2001 2002 2003 2004 Lääkärit 175,0 180,0 186,5 189,5 190,5 Erityistyöntekijät 59,5 60,5 65,5 68,0 69,0 Eriasteiset sairaanhoitajat 778,0 801,0 869,5 903,0 936,0 Muu hoitohenkilökunta 247,5 238,5 232,5 223,0 214,0 Hoitoa ja tutkimusta avustavat 186,5 188,5 200,5 203,5 204,0 Huoltohenkilökunta 315,0 315,5 327,5 336,0 340,5 Hallinto- ja taloushenkilökunta 83,0 84,5 87,5 84,0 84,5 Yhteensä 1.844,5 1.868,5 1.969,5 2.007,0 2.038,5 Viroista ja toimista oli vuoden viimeinen päivä vakinaisesti täytettynä 95,8 % edellisvuoden tilanteen ollessa 95,7 %. Vakinaiseen palvelussuhteeseen on henkilökuntaa saatu kohtuullisen hyvin. Jonkin verran saatavuusongelmia on ollut koskien joidenkin erikoisalojen lääkäreitä. Vuoden lopulla valmisteltiin sellaisten virkasuhteiden, joissa ei käytetä julkista valtaa, muuttaminen työsuhteiksi. Muutos toteutettiin 1.1.2005 lukien yhteisymmärryksessä ammattijärjestöjen kanssa sekä pääosin sopien ao. henkilöiden kanssa. Yhteensä 23 henkilöä ilmoitti vastustavansa muutosta ja 15 ei palauttanut heille toimitettua suostumusasiakirjaa. Heidän osaltaan muutoksen toteuttaminen siirtyi toteutettavaksi työnantajan yksipuolisella päätöksellä vuoden 2005 puolella. Vuosityöpanos Työpanos edellisvuodesta kasvoi 56 henkilötyövuodella eli 2,7 %lla. Vuoden 2004 talousarvio laskettu 2043 henkilötyövuoden mukaan. Pitkäaikaisvertailussa työpanos vuonna 2004 on samalla tasolla kuin ennen 1990-luvun puolivälissä suoritettuja sairaalajärjestelyjä. Lukuja ei voi kuitenkaan verrata keskenään, koska myös toiminnan laajuudessa on tapahtunut muutoksia laboratoriotoiminnan, röntgentoiminnan ja lääkehuollon alueellistumisen sekä Honkalammen kiinteistöhuollon järjestelyn seurauksena. Lisäksi sekä kuntayhtymän sisäisen toiminnan että alueellisen yhteistyön kehittämiseksi on viime vuosina ollut meneillään pitkälti ulkopuolisella rahoituksella toteutettuja projekteja, joiden työpanos on em. luvuissa mukana.

26 (32) 2500 2000 2131 2024 1924 1908 1914 1917 1923 1978 2023 2076 2132 1500 1000 500 0 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 Kuva. Vuosityöpanos vuosina 1994-2005 Käytettävissä ollut työaika Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika kertoo sen maksimaalisen työajan, joka henkilöstön palvelussuhteista olisi ollut käytettävissä. Sitä lyhentävät erilaiset poissaolot ja osa-aikatyö. Vähentämällä poissaolot teoreettisesta vuosityöajasta sekä lisäämällä siihen säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työaika (päivystyksen aktiivityöt sekä lisä- ja ylityöt) saadaan selville tehty työaika, joka kuvaa sitä henkilöstön työpanosta, jolla toiminnallinen tulos on saatu aikaan. Taulukko: Tehty työaika (tunteina). 2000 2001 2002 2003 2004 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 4 125 226 4 223 142 4 336 766 4 476 526 4 608 779 - vuosilomat 477 331 487 096 501 624 502 892 523 806 Säännöllinen vuosityöaika 3 647 895 3 736 046 3 835 142 3 973 634 4 084 973 - sairauslomat 171 428 183 444 204 101 215 648 207 679 - aktiivivapaat 19 186 17 800 19 866 19 508 19 522 - muut virkavapaat 380 284 390 699 397 858 383 895 425 203 - osa-aikatyö 86 028 67 633 66 465 73 249 82 647 Tehty säännöllinen vuosityöaika 2 990 969 3 076 470 3 146 852 3 281 334 3 349 922 + päivystyksen aktiivityöt 44 132 48 065 54 676 54 121 52 693 + lisä- ja ylityöt 33 495 31 260 29 322 30 247 30 245 Tehty vuosityöaika 3 068 596 3 155 795 3 230 850 3 365 702 3 432 860 Muutos edelliseen vuoteen (%) -0,2 2,8 2,4 4,2 2,0

27 (32) Sairastavuudessa tapahtunut myönteinen kehitys näkyy siinä, että sairauslomien johdosta menetettiin työaikaa vajaat 8.000 (3,7 %) vähemmän kuin edellisenä vuotena. Maksetut palkat Varsinaiselle henkilöstölle maksetut palkat nousivat edellisen vuoden tasosta 6,2 %:lla ja palkkasivukulut huomioiden 6,6 %:lla. Kokonaisuudessaan henkilöstömenojen (sisältäen varsinaisen henkilöstön lisäksi erilaiset konsultit yms. palkkion saajat( nousivat edellisestä vuodesta 6,9 %lla sairaanhoitopiirien keskiarvon ollessa 5,3 %. Taulukko. Maksetut palkat 2000 2001 2002 2003 2004 1000 % ed 1000 % ed 1000 % ed 1000 % ed 1000 % ed Palkat 51.028 + 3,1 54.097 + 6,0 58.010 + 7,2 61.294 + 5,7 65.091 + 6,2 Sivukulut 15.002 + 3,1 15.580 + 3,9 16.266 + 4,2 17.141 + 5,4 18.526 + 8,1 Yhteensä 66.030 + 3,1 69.677 + 5,5 74.276 + 6,6 78.435 + 5,6 83.617 + 6,6 Vuonna 2004 maksetuista palkoista 80,0 % kohdistui työajan palkkoihin ja 20 % oli ns. välillisiä palkkoja. Välillisten palkkojen laskentaperusteena ovat rekisteröidyt palkalliset poissaolot sekä niihin liittyvät palkat sekä rahana maksetut muut korvaukset, erityisesti lomarahat. Selkein muutos oli että sairauslomien ajalta maksettavat palkat olivat 3,0 % (1.954.832 euroa) palkkasummasta edellisen vuoden tason ollessa 3,21 % (1.966.978 euroa) palkkasummasta. Sairastavuus Viime vuosina henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt. Vuosi 2004 toi muutoksen tähän kehitykseen.

28 (32) 20,0 18,0 16,0 15,1 16,4 16,3 17,0 16,3 17,0 18,9 19,0 17,7 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 96 97 98 99 00 01 02 03 03 Kuva. Sairauspäivät työntekijää kohti vuosina 1996 2004. 45000 40000 35000 30000 29923 32915 33123 34797 33370 35306 40272 41667 39877 25000 20000 15000 10000 5000 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 Kuva. Sairauspäivien määrä 1996 2004. Edellisvuoden tasosta eli 41667 päivästä sairauspäivien kokonaismäärä aleni 1790 päivällä 39887 päivään (4,3 %lla). Henkilöä kohden laskettuna sairauspäivien määrä aleni edellisvuoden 19,0 päivästä 17,7 päivään.

29 (32) 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 97 98 99 00 01 02 03 04 TUKI&LIIKUNTAELIN JA SIDEK.SAIR. 9882 10134 11310 11032 11011 13408 12138 12122 HENGITYSELINTEN SAIRAUDET 4161 5519 5367 5513 6078 6050 6495 5806 PSYKIATRIA 4194 3800 4011 3408 5294 5482 5411 5658 VAMMAT, MYRKYTYKSET YMS 4396 3976 4249 3965 2865 4326 5144 4292 KASVAIMET 1386 1454 1300 1265 1151 913 2203 1471 HERMOSTON SAIRAUDET 1073 877 941 726 1408 1066 896 1439 TARTUNTA- JA LOISTAUTEJA 911 976 1047 982 1117 1670 1397 1312 VERENKIERTOELINTEN SAIRAUDET 1870 1906 1881 1165 907 1384 1705 1213 VIRTSA&SUKUP.ELINSAIRAUDET 766 408 572 1037 1036 807 1004 1104 RASKAUS, SYNNYTYS JA LAPSIVUO 1185 872 1110 833 894 1125 1413 1079 Kuva. Sairauspäivät tautiryhmittäin. Suurimmassa sairausryhmässä ( tuki- ja liikuntaelinsairaudet) esiintyvyys on edelleen korkea, mutta niidenkin kohdalla on ollut vähäistä laskevaa suuntausta. Tämä kehityssuunta on merkityksellinen, koska tuki- ja liikuntaelinsairaudet painottuvat erityisesti ikääntyviin työntekijäryhmiin, joka kuntayhtymässä on jatkuvasti kasvava työntekijäryhmä. Kahteen edelliseen vuoteen verrattuna sairauslomapäivien määrän vähenemistä tapahtui myös hengityselinsairauksien, vammojen ja tapaturmien sairausryhmissä. Psykiatrisista syistä annettujen sairauslomien määrässä on sen sijaan ollut nousevaa suuntausta. Psykiatristen sairausryhmien ehkäisytoimenpiteinä erilaiset työn ja työolosuhteiden hallintaan liittyvät toimenpiteet sekä työyhteisö- että yksilökohtaisesti ovat ajankohtaisia. Myös näihin sairauksiin liittyvien oireiden varhainen tiedostaminen ja niihin varhain puuttuminen ehkäisee sairaustilojen pitkittymistä ja kroonistumista. Koko vuoden kuntayhtymän palveluksessa olleesta henkilökunnasta 29,3 % eli 601 henkilöä ei ollut yhtään päivää sairauslomalla. Kolme päivää tai vähemmän poissaolleiden osuus oli 47,9 % ja lukumäärältään yhteensä 982. Vähän tai ei ollenkaan sairastaneiden osuus hieman lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna.

30 (32) Taulukko. Sairauslomapäiviä vuodessa, osuus koko henkilöstöstä. 0 p 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv yli 180 2000 29,1 19,0 21,0 24,7 2,4 2,4 1,6 2001 28,1 18,3 22,3 25,9 2,0 2,1 1,3 2002 27,9 18,5 21,6 25,5 3,1 1,8 1,8 2003 27,9 17,8 21,8 25,9 2,5 2,1 2,1 2004 29,3 18,6 20,0 25,3 2,9 2,0 1,9 Mahdollisesti yhtenä tekijänä sairauspoissaolojen määrän positiiviseen kehitykseen on ollut kuntayhtymässä hyväksytty työhyvinvoinnin tasapainomalliin perustuva kehittämisohjelma, joka sisältää useita henkilöstön työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä. Väkivaltatilanteet Sairaanhoitopiirissä esiintyvää työväkivaltaa seurataan työpaikoilla tehtävien atk-ilmoitusten avulla. Väkivaltailmoituksia tehtiin vuonna 2004 yhteensä 212, joista yleissairaanhoidon ilmoituksia oli 136 kpl, psykiatrian työpaikoilta 76. Väkivaltatapahtumista tehtiin 12 työtapaturmailmoitusta. Taulukko. Ilmoitetut väkivaltatapahtumat 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Yht 92 149 166 220 173 212 Väkivaltatapahtumia tilastoitiin edellisvuotista enemmän. Osaltaan se johtuu 2003 tilastointiongelmista, mutta väkivaltatilanteiden määrä näyttää tutkimusten mukaan lisääntyvän terveydenhuollossa valtakunnallisestikin. Vuoden 2004 aikana laadittiin kuntayhtymässä henkilöturvallisuusohjeet, joiden pohjalta yksiköt laativat omat toimintaohjeensa väkivaltatapahtumien varalle. Työpaikkaväkivallan turvallisuuskoulutusta järjestettiin kaksi kertaa vuoden aikana. Osallistujia oli 110. Työtapaturmat Terveydenhuollossa sattuu työssä harvoin vakavia työtapaturmia. Vuonna 2004 työtapaturmista aiheutuneet sairauslomapäivät vähenivät 7,2 prosentilla kun tapahtumien määrä sen sijaan jatkoi nousukehitystä niin, että työtapaturmia tapahtuu jo 12 sataa työntekijää kohden. Alla olevassa taulukossa näkyvät työterveyshuoltoon ilmoitetut työtapaturmat, siis nekin, jotka eivät ole aiheuttaneet sairauslomaa tai muita kuluja. Vakuutusyhtiölle ilmoitettujen työtapaturmien ja ammattitautien määrä oli yhteensä 75, näistä työmatkatapaturmia oli 23. Vakuutusyhtiölle ilmoitetuista tapaturmista aiheutui keskimäärin 6 korvauspäivää tapaturmaa kohden eli yhteensä 482 korvauspäivää.