HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta Elina Kalliala Ramboll Finland Oy Emilia Lehikoinen Espoon kaupunki Kuntatekniikan päivät 17.5.2019
Sisältö 01 Miksi hajautettu hulevesien hallinta 03 on tärkeää 02 Mitä se tarkoittaa käytännössä 04 Kokemuksia Espoosta Johtopäätökset ja suositukset
Sisältö 01 Miksi hajautettu hulevesien hallinta on tärkeää 03 Kokemuksia Espoosta 02 Mitä hajautettu hulevesien hallinta tarkoittaa käytännössä 04 Johtopäätökset ja suositukset
GLOBAALIT ILMIÖT HAASTAVAT TUTUT TOIMINTATAPAMME KAUPUNGISTUMINEN ILMASTONMUUTOS RESURSSIVAJE LUONNON MONIMUOTOISUUS
GLOBAALIT ILMIÖT HAASTAVAT TUTUT TOIMINTATAPAMME Muutokset sateisuudessa Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät Ulkotilojen kasvava käyttöpaine Kaupungit tiivistyvät Vähenevät viheralueet Monitoiminnallisten tilojen ja ratkaisujen kasvava tarve Hulevesien määrän kasvaminen ja laadun heikkeneminen Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen Luontaisen vedenkierron tukeminen
muutokset mahdollistavat kaupunkien ja luonnonympäristöjen viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden lisäämisen erilaisten sopeutumistoimenpiteiden kautta. 6
Sisältö 01 Miksi hajautettu hulevesien hallinta on tärkeää? 03 Kokemuksia Espoosta 02 Mitä hajautettu hulevesien hallinta tarkoittaa käytännössä 04 Johtopäätökset ja suositukset
VESITASAPAINON PALAUTTAMINEN Luonnonalueet Maatalous Kaupunkialueet 65-80 % 50% 0-30% 0-5% 5-25% 5-30% 35% 0 15% 55-100%
Ramboll Studio Dreiseitl EXAMPLE of HAMBURG, GERMANY RISA Program INTEGROITU HULEVESIEN HALLINTA STATUS: TAVOITE: (Grafik: Atelier Dreiseitl) VESI UHKANA (Grafik: Atelier Dreiseitl) INTEGROITU RATKAISU: VESI RESURSSINA
Kaupungit rakentuvat erilaisista infrastruktuureista ja niiden muodostamista verkostoista. Sinivihreä infrastruktuuri on elinvoimaisen kaupungin olennainen infrastruktuurikerros. Edistää sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Kuva: M. Ariluoma/VirMa
SINIVIHREÄ INFRASTRUKTUURI ON KOKONAISVALTAINEN JA HOLISTINEN LÄHESTYMISTAPA VESI- JA VIHERVERKOSTON HALLINTAAN ILMANLAATU TERVEYS ILMASTO VESISYTEEMIEN LAATU JA HALLINTA OSANA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÄ EKOLOGISET JA VIRKISTYSYHTEYDET LUONNON MONIMUOTOISUUS VIRTA- JA PINTAVEDET MAAPERÄ HULEVESIEN HALLINTA LUONNONVARAT POHJAVESI Kuva: Ramboll
MONIALAISTA OSAAMISTA JA YHTEENSOVITUSTA Monialainen yhteistyö ja integroidut ratkaisut ovat avain menestykseen. Kuva: Ramboll
Espoon tarina Asukas- ja asiakaslähtöinen Vastuullinen edelläkävijä Oikeudenmukainen Kestävän kehityksen ohjelma Rakennamme ja kehitämme Espoota älykkäillä ratkaisuilla Espoon liikkuminen sujuvoituu ja monipuolistuu Päästötön energiantuotanto ja älykkäät energia ratkaisut Espoolaiset toimivat vastuullisesti Lähiympäristön luontohyödyt ja virkistäytymismahdollisuudet kasvavat Hulevesiohjelma Hulevesien hallinta yhtenäinen kokonaisuus, jossa eri toimijat noudattavat yhteisiä periaatteita. Hulevedet nähdään resurssina ja mahdollisuutena luoda kestävämpää ja parempaa ympäristöä. Hulevedet huomioidaan kokonaisvaltaisesti maankäytön suunnittelusta aina rakentamiseen asti.
Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi.
SINIVIHREÄN INFRASTRUKTUURIN TYÖKALUPAKKI Kuva: Ramboll
HAJAUTETTUA HULEVESIEN HALLINTAA YKSITYISILLÄ JA YLEISILLÄ ALUEILLA Kuva: Ramboll
HAJAUTETTUA HULEVESIEN HALLINTAA YKSITYISILLÄ JA YLEISILLÄ ALUEILLA Hulevesien hallinnan tavoitteet Espoossa: 1. Ensisijaisena tavoitteena on hulevesien muodostumisen ehkäisy läpäisemättömien pintojen vähentäminen suunnittelun keinoin. 2. Muodostuneiden hulevesien hallinnassa painopiste syntypaikalla tehtävissä toimenpiteissä Huleveden hyödyntäminen tai imeyttäminen maaperään yleisillä alueilla ja tonteilla 3. Vasta em toimien jälkeen johdetaan vedet keskitettyihin järjestelmiin, joihin hulevedet johdetaan laajemmilta alueilta. Uusilla alueilla viivytettävä 1m3 / 100m2 läpäisemätöntä pintaa. Kuva: Ramboll
POIKKEUSTILANTEET JA MONITOIMINNALLISET TILAT YKSITYISILLÄ JA JULKISILLA ALUEILLA NORMAALI TILANNE NORMAALI TILANNE TULVA- TILANNE TULVA- TILANNE KUVAT: Ramboll Studio Dreiseitl
Sisältö 01 Miksi hajautettu hulevesien hallinta on tärkeää? 03 Kokemuksia Espoosta 02 Mitä hajautettu hulevesien hallinta tarkoittaa käytännössä 04 Johtopäätökset ja suositukset
GRÄSANOJAN JA NÄSSELKÄRRINOJAN VALUMA-ALUE Gräsanojan valuma-alue 24,2 km2 Nässelkärrinojan valuma-alue 2,15 km2
NÄSSELKÄRRINOJAN VALUMA-ALUE Alue rakennettu 70-luvulla suurelta osin Nässelkärrinoja ennen 30-lukua peltojen kuivatukseen kaivettu valtaoja. Alueen asukasluku kasvaa 5 000 asukkaasta 10 000 asukkaaseen. 23
VUOSINA 2016 JA 2017 GRÄSANOJA TULVI NIITTYKUMMUN ALUEELLA
NIITTYKUMMUN HAJAUTETUN HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA Tavoitteena on vähentää virtaamapiikkejä, viivyttää, ohjata ja puhdistaa hulevesiä. Tulvasuojelun tavoite: suurimmat sateet (alk. 1/30 vuoteen) eivät aiheuttaisi merkittävää haittaa. Biosuodatus- ja biopidätysalueet Imeytysrakenteet Läpäisevät rakenteet Biohiilirakenteet
NIITTYKUMMUN HAJAUTETUN HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA 2020 2022-24 2021 2024 2018 2018 Arvioidut toteutusajankohdat 2018-2024 2018 2019 2019 2020 2018 2018 2020-l 2019-20 2019-20
HULEVESIENHALLINTATOIMIEN ARVIOITU VAIKUTUS HULEVESIEN MÄÄRÄÄN Nässelkärrinojan maksimivirtaama Toimenpiteiden vaikutus Gräsanojan virtaamiin: Ilmastonmuutos + 15% tuleva maankäyttö + 50 % Ilman toimenpiteitä 65 % kasvu Niittykummun valuma-alueella virtaamapiikki Gräsanojaan hulevesien hallintatoimenpiteiden avulla: -30 % Jos hulevesien hallintaa tehtäisiin Niittykummun tapaan koko Gräsanojan valuma-alueella: -30 % Hajautetun hulevesien hallinnan toimenpiteet 40 % kasvu Gräsanojan virtaamapiikki koko valuma-alueella Nykytila (0%) Nykytila Hallintatoimet Lisäksi positiivinen vaikutus myös hulevesien laatuun ja siten vastaanottavien vesistöjen Gräsanojan ja Suomenlahden vedenlaatuun.
KOSTEIKKOALLAS Niittykummunpuisto Toteutus 2018 Kuvat kesä ja syksy 2018 Kuvat: Jalonen/ Ramboll
BIOSUODATUSALTAAT Niittykumpu, Merituulentie Toteutus 2018 Kuvat syksy 2018
Sisältö 01 Miksi hajautettu hulevesien hallinta on tärkeää? 03 Kokemuksia Espoosta 02 Mitä hajautettu hulevesien hallinta tarkoittaa käytännössä 04 Johtopäätökset ja suositukset
JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Hajautettu hulevesien hallinta ja sinivihreä infrastruktuuri ovat avainasemassa kaupunkien sopeutumiskyvyn vahvistamisessa sekä kestävän, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön muodostamisessa. Merkittävimmät haasteet eivät ole teknisiä. Suurimmat haasteet liittyvät näkökulman muutokseen, ohjeistuksiin ja suunnittelukulttuuriin. Onnistuneiden ratkaisujen edellytyksenä on yhteisen vision löytäminen ja siitä kiinni pitäminen eri suunnitteluvaiheissa. 01 VAHVA YHTEINEN VISIO 04 MONIALAINEN YHTEISTYÖ KAIKISSA VAIHEISSA 02 PILOTTIPROJEKTIEN HYÖDYNTÄMINEN 03 MAHDOLLISUUKSIEN ETSIMINEN INTEGROIDUILLE HAJAUTETUN HULEVESIEN HALLINNAN RATKAISUILLE 05 YHTEISET RAHOITUSMALLIT JA BUDJETIT KÄYTTÖÖN. SINIVIHREÄ INFRASTRUKTUURI HYÖDYTTÄÄ USEITA TAHOJA
KIITOS! Elina Kalliala Ramboll Finland Oy Kehityspäällikkö, maisema-arkkitehti M 050 5111866 elina.kalliala@ramboll.fi Emilia Lehikoinen Espoon kaupunki Aluepäällikkö M 043 8266969 Emilia.lehikoinen@espoo.fi