HAKUOPAS vuoden 2009 liikuntatieteellisten valtionavustusten ja määrärahojen hakuun

HAKUOPAS vuoden 2009 liikuntatieteellisten valtionavustusten ja määrärahojen hakuun Annettu opetusministeriössä 25.6.2008 115/626/2008 ISSN 12386065

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Opetusministeriö liikuntatieteellisen tutkimuksen tukijana...3 Harkinnanvaraiset valtionavustukset ja määrärahat...3 2 Liikuntatieteellisten tutkimusprojektien avustamisperusteet...4 2.1 Siirtyminen rahoitussuunnitelmakäytäntöön...4 2.2 Hakija ja käyttöaika...5 2.3 Käyttötarkoitukset...5 2.3.1 Palkat...6 2.3.2 Henkilökohtaiset apurahat...7 2.3.3 Kulutustarvikkeet...7 2.3.4 Kansainvälisiin kongressi ja kokousmatkat sekä ulkomailla työskentely...7 2.3.5 Ulkomailla tehtävä tutkimustyö...8 2.3.6 Julkaisukulut...8 2.3.7 Muut kulut...8 2.3.8 Yliopistojen yleiskustannukset...8 2.3.9 Hankkeen kokonaiskustannukset...8 2.3.10 Käyttötarkoituksen muutokset...8 2.4 Tutkimusetiikka...8 2.5 Tutkimusprojektien hakemusasiakirjat...10 2.6 Lomakkeen nro 15 yksityiskohtaiset täyttöohjeet...11 2.7 Tutkimussuunnitelman sisältö ja arviointi...13 2.7.1 Uudet hakemukset...13 2.7.2 Jatkohakemukset...15 2.8 Tutkimusprojektihakemusten käsittely opetusministeriössä...16 2.9 RAPORTOINTI OPETUSMINISTERIÖÖN...17 2.9.1 Tutkimuksen tulosten raportointi...17 2.9.2 Selvitys valtionavustuksen tai käyttöön asetetun määrärahan käytöstä opetusministeriölle...17 3 Liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen valtionavustukset...19 3.1 Avustamisen perusteita...19 3.2 Selvitys avustuksen käytöstä opetusministeriölle...20 4 Suomessa järjestettävien kansainvälisten kongressien ja kokousten avustaminen...22 4.1 Hakeminen...22 4.2 Hakemuksen sisältö...22 4.3 Hakemusten käsittely...22 4.4 Valtionavustuksen tai määrärahan myöntäminen...23 4.5 Selvitys avustuksen käytöstä...23 4.6 Kongressin raportointi opetusministeriöön...23 5 Hakemusasiakirjojen julkisuus...24 Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto 2007 2011...25 Liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen yhteystiedot...26

1 Opetusministeriö liikuntatieteellisen tutkimuksen tukijana 3 Opetusministeriö myöntää vuosittain veikkausvoittovaroista valtionavustuksia ja määrärahoja liikunnan tutkimus ja tiedonvälitystoimintaan. Vuonna 2008 opetusministeriön myöntämät avustukset liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille, liikuntatieteellisille ja tiedonvälitysyhteisöille sekä kansainvälisten tieteellisten kongressien järjestämiseen olivat noin 5,5 miljoonaa euroa. Opetusministeriö asettaa tavoitteita ja kehittämislinjoja myöntämälleen rahoitukselle. Opetusministeriön liikuntayksikön lähtökohta tutkimuksen rahoittamiselle on, että tutkimuksen keskiössä on liikunta. Tieteellisten kriteereiden lisäksi opetusministeriön rahoittaman liikuntatieteellisen tutkimuksen tulee olla sovellettavuusarvoltaan korkeaa ja sen tulee tarjota päätöksenteon tueksi relevanttia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tietoa. Valtion liikuntabudjetista rahoitettavaa tutkimusta ohjaavat hallitusohjelma ja sen liikunta ja tiedepoliittiset linjaukset. Muita merkittäviä liikuntatutkimuksen rahoittajia ovat Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan unioni ja yksityiset säätiöt. Opetusministeriön rahoittaman liikuntatieteellisen tutkimuksen resursointi sekä muita kehittämistavoitteita on tuotu esiin 1970luvun alusta lähtien Liikuntatieteen Suunta asiakirjoissa. Liikuntatieteen jaosto (2007 2011) valmistelee vuoden 2008 aikana uutta tutkimusstrategiaa ottaen huomioon muun muassa liikuntapoliittiset painopisteet (ks. mm. hallitusohjelma, hallituksen politiikkaohjelmat) ja keskeisimmät toimintaympäristön muutokset. Liikuntatutkimuksen avulla pyritään löytämään keinoja liikuntaaktiivisuuden lisäämiseksi. Valtion liikuntapolitiikka tähtää kokonaisvaltaiseen liikunnan edistämiseen sisältäen muun muassa liikunnan laajaalaiset hyvinvointivaikutukset, liikunnan aktiivisen kansalaistoiminnan, huippuurheilun tukemisen ja olosuhteiden luomisen liikunnan edistämiseksi. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa painopiste on lasten ja nuorten liikunnassa. Strategisen tiedolla johtamisen merkitys liikunnan valtionhallinnossa korostuu tulevaisuudessa. Opetusministeriö ja liikuntatieteen jaosto tulevat jatkossa kiinnittämään huomiota ennen kaikkea liikuntatutkimuksen hyödynnettävyyteen. Opetusministeriö seuraa rahoittamansa tutkimuksen toteutumista, keskeisiä tieteellisiä tuloksia ja tutkimustulosten soveltamismahdollisuuksia. Tutkimustiedon vaikuttavuuden lisäämiseksi opetusministeriö näkee tärkeänä tutkimusryhmien ja tieteenalojen välisen tiedonvaihdon, tutkimustiedon käyttöalojen laajentamisen sekä tutkimustiedon käytettävyyden lisäämisen. Harkinnanvaraiset valtionavustukset ja määrärahat Liikuntatieteellistä tutkimusta ja toimintaa rahoitetaan vuosittain seuraavasti: a) Liikuntatieteelliset tutkimusprojektit b) Liikuntatieteelliset ja tiedonvälitysyhteisöt c) Kansainväliset liikuntatieteelliset kongressit Haettavaksi julistettava rahoitus osoitetaan valtion viranomaisille määrärahan käyttöönasettamispäätöksellä ja muille tahoille harkinnanvaraisella valtionavustuspäätöksellä. Opetusministeriön asiantuntijaelimenä liikuntatieteellisissä asioissa toimii liikuntalain (1054/1998) 4 :n mukainen valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto. Se antaa opetusministeriölle liikuntaasetuksen (1055/1998) 6 :n 1 momentin 4 kohdan mukaisen lausunnon liikuntatieteelliseen tutkimukseen ja tiedonvälitykseen sekä liikuntalääketieteelliseen toimintaan myönnettävistä avustuksista. Liikuntatieteellisiä

4 valtionavustuksia ja määrärahoja jaettaessa opetusministeriö noudattaa soveltuvin osin Suomen Akatemian valmisteluperiaatteita ja käytäntöjä. Valtion liikuntaneuvoston jäseniin ja tieteellistä arviointityötä tekeviin asiantuntijoihin sovelletaan hallintolain (434/2003) esteellisyyssäännöksiä. Harkinnanvaraisiin valtionavustuspäätöksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Liikuntatieteen jaoston laatima ja opetusministeriön hyväksymä hakuopas perustuu valtionavustuslain 37 :ään. Harkinnanvaraisen valtionavustuksen tai käyttöönasettamismäärärahan hakijoilla ei ole lakiin tai muuhun säännökseen perustuvaa, subjektiivista oikeutta saada hakemaansa valtionavustusta tai määrärahaa. Rahoituksen saaminen riippuu valtionavustusviranomaisena toimivan opetusministeriön harkinnasta ja käytettävissä olevan määrärahan suuruudesta. Valtionavustusta koskevaan päätökseen on mahdollista hakea oikaisua valtionavustuslain 34 : mukaan. Määrärahan käyttöönasettamista koskeva päätös ei ole muutoksenhakukelpoinen. 2 Liikuntatieteellisten tutkimusprojektien avustamisperusteet Opetusministeriön liikuntayksikön lähtökohta tutkimusprojektien rahoittamiselle on, että tutkimuksen keskiössä on liikunta. Rahoituksen perustana on tutkimuksen tieteellinen taso. Rahoituspäätökset perustuvat tutkimusprojektien tutkimusaiheen, tutkimussuunnitelman, tutkimusmenetelmien ja hakijan/tutkijaryhmän sekä tutkimusolosuhteiden arviointiin. Tieteellisten kriteereiden lisäksi opetusministeriön rahoittaman liikuntatieteellisen tutkimuksen tulee olla sovellettavuusarvoltaan korkeaa. Antaessaan lausuntoa opetusministeriölle liikuntatieteen jaosto kiinnittää huomiota hakemusten täsmällisyyteen, hankkeiden toteutettavuuteen ja rahoitussuunnitelmien realistisuuteen. 2.1 Siirtyminen rahoitussuunnitelmakäytäntöön Opetusministeriö on siirtynyt liikuntatieteellisten tutkimusprojektien valtionavustuksissa ja määrärahojen käyttöönasettamisissa ehdollisiin, pidempiaikaisiin rahoituspäätöksiin. Yksittäistä tutkimushanketta tuetaan pääsääntöisesti enintään kolmen vuoden ajan. Edellytyksenä on, että valtionavustusta tai määrärahaa saava hanke etenee suunnitelmansa mukaisesti ja että eduskunta osoittaa liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille riittävät määrärahat. Pidempiaikainen avustuspäätös edellyttää, että hakulomakkeessa on ilmoitettu tiedot tulevien vuosien aiotuista hakusummista ja hankkeen kokonaisrahoituksesta. Liikuntatieteelliset tutkimusprojektihakemukset jaetaan vuoden 2009 hakuprosessissa kahteen ryhmään: jatkohakemuksiin ja uusiin hakemuksiin. Näihin ryhmiin kuuluvat hakemukset käsitellään keskenään yhdenvertaisella tavalla. 1. Hakemukset, jotka ovat saaneet vuonna 2008 ehdollisen päätöksen rahoituksen jatkumisesta vuonna 2009 ja joiden tieteellinen taso ja liikuntatieteellinen merkitys on arvioitu aiemmin, muodostavat jatkohakemusten ryhmän. Tähän ryhmään kuuluvat hakemukset käsitellään keskenään yhdenvertaisella tavalla liikuntatieteen jaostossa. Ehdollinen jatkorahoituspäätös kirjattiin vuoden 2008 päätöksiin seuraavasti: Esimerkki: "Opetusministeriö varautuu myöntämään hankkeeseen jatkorahoitusta vuonna 2009 30 000 euroa ja vuonna 2010 30 000 euroa edellyttäen, että tutkimus on edennyt suunnitelman mukaisesti ja että eduskunta osoittaa liikuntatieteelliseen tutkimukseen riittävät

5 määrärahat. Hakijan on kuitenkin haettava jatkorahoitusta vuosittain normaalin hakuajan mukaisesti. Hakemukseen on liitettävä selvitys tutkimuksen edistymisestä." 2. Hakemukset, jotka eivät ole saaneet valtionavustusta vuonna 2008 tai hankkeet, jotka ovat saaneet rahoituksen vuonna 2008 tai aikaisemmin, mutta joiden päätöksessä ei mainita ehdollista rahoitusta myöhemmille vuosille, ovat uusia hakemuksia. Kaikki ryhmään kuuluvat hankkeet käsitellään keskenään yhdenvertaisella tavalla. Tähän ryhmään kuuluvat myös hankkeet, jotka ovat aiemmin saaneet opetusministeriöltä rahoitusta esimerkiksi kolmen vuoden ajan, mutta joiden viimeisimpään päätökseen ei ole merkitty jatkorahoitusvarausta. Näiden hankkeiden kohdalla tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi se, miksi hankkeelle haetaan rahoitusta yli ohjeellisen kolmivuotisen maksimirahoitusajan ja miksi hankkeen edelleen rahoitus olisi perusteltua (mm. tutkimuksella saavutetut tulokset, perustelut tutkimuksen kokonaiskestolle jne.). 2.2 Hakija ja käyttöaika Tutkimusavustuksen hakijana voi olla valtion laitos (esimerkiksi yliopisto tai sen laitos), yksityinen tutkimuslaitos tai muu liikuntatieteellinen yhteisö. Myös yksityinen tutkija voi hakea tutkimusavustusta. Valtionavustuksen tai määrärahan maksatus ja käyttöaika määräytyvät hakijan mukaan. 1) Avustuksen hakijana tulee olla se tutkimuslaitos, yhteisö tai yliopisto, jossa tutkimus pääasiallisesti toteutetaan. Avustus maksetaan tällöin tutkimusyhteisölle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkija/tutkimusryhmän vastuullinen tutkija on tutkimuslaitoksen tai yliopiston henkilökuntaan kuuluva henkilö ja/tai työskentelee laitoksen tiloissa tai laitteilla. Tutkimuksen suorituspaikka tarjoaa tutkimushankkeelle sen toteuttamisen perusedellytyksiä, kuten tutkimustiloja, laitteistoja sekä erilaisia palveluita. Yliopisto, tutkimuslaitos tai liikuntatieteellinen yhteisö, jolle avustus on myönnetty, huolehtii tutkimusprojektissa työskentelevien osalta myös palkkaan liittyvistä maksuista. Valtion laitoksen (esim. yliopisto tai sen laitos) ollessa hakijana tutkimusrahoitus myönnetään määrärahan käyttöönasettamisena, jolloin määräraha on käytettävissä vain avustusvuonna aiheutuneisiin kustannuksiin. Hakijalaitoksen on tällöin yhteistyössä tutkimuksen vastuullisen tutkijan kanssa huolehdittava siitä, että avustus käytetään myöntövuoden loppuun mennessä. Jos rahoituksen käyttötarkoitukselle tai ajalle haetaan muutosta, asiasta on oltava yhteydessä opetusministeriöön hyvissä ajoin ennen avustusvuoden loppua. Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja on ensisijaisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta ja rahoituksen koordinoinnista. Jos avustuksen hakijana on tutkimuslaitos, joka ei ole valtion laitos, on avustuksen käyttöaika myöntövuosi ja sitä seuraava vuosi. 2) Tutkimusavustuksen hakijana voi olla yksityinen tutkija, joka itsenäisesti vastaa tutkimuksen toteutuksesta sekä tutkimuksessa tarvittavista tiloista ja laitteista. Yksityisen hakijan tulee itse työnantajana huolehtia projektissa työskentelevien palkkaan liittyvistä maksuista. Palkkaan myönnetystä avustuksesta tulee avustuksen saajan maksaa kaikki asiaan kuuluvat maksut. Vain yksityisen hakijan ollessa hakijana avustus voidaan maksaa tutkijan henkilökohtaiselle tilille. Avustuksen käyttöaika on myöntövuosi ja sitä seuraava vuosi. 2.3 Käyttötarkoitukset Tutkimusprojektirahoitusta voi hakea seuraaviin kustannuksiin:

6 Tutkijoiden ja muun tutkimushenkilöstön palkkoihin, palkkioihin ja henkilösivukuluihin Henkilökohtaisiin, verottomiin apurahoihin enintään 6 kk:n ajaksi Tutkimustyöhön liittyviin kotimaan ja ulkomaanmatkoihin sekä kansainvälisiin kongressimatkoihin Kulutustarvikkeisiin, tilastoanalyyseihin ja julkaisukuluihin Yliopiston ja valtion tutkimuslaitosten perimiin yleiskustannuksiin. Yleiskustannusten määrä on enintään 12,5 prosenttia myöntöpäätöksestä. Yleiskustannusosuus on lähtökohtaisesti tarkoitettu tutkimuksen perusedellytysten rahoittamiseen. Yleiskustannuksia ei makseta yksittäisille tutkijoille, opetusministeriön toimintaavustusta saaville tutkimuslaitoksille, eikä muille yksityisille tutkimuslaitoksille. Tutkijoiden on itse hoidettava tutkimuksiin, niiden vastuukysymyksiin tai matkoihin liittyvät vakuutukset. Arvioidut vakuutusmaksut voidaan sisällyttää tutkimusavustushakemukseen. 2.3.1 Palkat Opetusministeriö tukee tutkimusprojekteja pääsääntöisesti palkkausperusteisesti. Palkkojen suuruus tulee lähtökohtaisesti mitoittaa tutkimuksen suorituspaikan/hakijayhteisön tavanomaisen palkkaustason mukaisesti. Opetusministeriöltä haettavaksi merkitään ainoastaan opetusministeriön hyväksymät, ohjeelliset palkkauskustannukset. Ohjeellisen tason ylittäviä palkkauskuluja ei oteta huomioon opetusministeriön avustuksen suuruutta määriteltäessä. Hakijayhteisön/tutkimuksen suorituspaikan maksama osuus palkkauksista voidaan merkitä hakemuslomakkeen 15 sivulle 1, jossa eritellään hankkeen kokonaiskustannukset ja hakijayhteisön (tutkimuksen suorituspaikan) osuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta. Opetusministeriön hyväksymä enimmäismäärä tutkimusprojektin palkkauskustannuksista on esitetty oheisessa taulukossa. Summat perustuvat yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuus ja suoritustason perusteella määräytyviin euromääriin (taulukossa huomioitu syksyn 2008 yleiskorotus). Tämän lisäksi opetusministeriö hyväksyy palkkojen yhteydessä kustannuksiksi sivukulut, jotka ovat maksimissaan 30 prosenttia haetun palkan suuruudesta. Jatkoopiskelija 2 080 (vaativuustaso 3, suoritustaso 3) + sosiaalikulut max 30 % Lisensiaatti 2 413 (vaativuustaso 4, suoritustaso 3) + sosiaalikulut max 30 % Tohtori (post doc) 2 775 (vaativuustaso 5, suoritustaso 3) + sosiaalikulut max 30 % Tohtori (seniori) 3 297 (vaativuustaso 6, suoritustaso 3) + sosiaalikulut max 30 % Tutkimusapulaisten ja muun tutkimukseen osallistuvan henkilöstön palkkaamisessa käytetään tutkimuksen suorituspaikan/hakijayhteisön tavanomaista palkkaustasoa. Opetusministeriön osuus tutkimusapulaisen ja tutkimuksen muun avustavan henkilöstön palkkauksesta on maksimissaan 1 966 /kk (vaativuustaso 2, suoritustaso 3) + sosiaalikulut. Mikäli samalle henkilölle haetaan palkkausta tai avustusta useammassa opetusministeriölle tässä haussa jätetyssä hakemuksessa, tulee hakijan antaa erillinen selvitys siitä, missä

kaikissa hakemuksissa hänelle haetaan rahoitusta, kuinka paljon, mille ajalle ja millä perusteilla. 2.3.2 Henkilökohtaiset apurahat 7 Tutkijalle voidaan myöntää tieteellistä tutkimustyötä (vähintään jatkoopiskelija, ei avustaviin tehtäviin) varten henkilökohtaista apurahaa 1 6 kk:n ajaksi/vuosi. Apurahaa maksetaan yleisesti vain työskentelyyn ulkomailla sekä ulkomaisten tutkijoiden lyhytaikaiseen vierailuun tutkimusprojektissa. Tutkijalle myönnetään pääsääntöisesti yhden vuoden aikana joko vain palkkaa tai henkilökohtaista apurahaa, ei molempia. Apuraha on verotonta, eikä henkilökohtaista apurahaa saavalla tutkijalla saa olla samanaikaisesti muuta päätoimiseen tuloon verrattavaa tuloa. Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa linjataan, että "Apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen määrän perusteella eläke, sairausvakuutus, työtapaturma ja työttömyysturva." Opetusministeriö tulee huomiomaan vuoden 2009 päätöksissään apurahaasiaan liittyvät lakimuutokset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet. Apurahan suuruus riippuu tutkijan koulutuksesta seuraavasti: /kk Jatkoopiskelija 1 596 (ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut) Lisensiaatti 1 824 Tohtori 2 052 2.3.3 Kulutustarvikkeet Hyväksytyiksi kulutustarvikkeiksi lasketaan mm. kemikaalit, lasitavara, koeeläimet ja muut tutkimuksen tekoon olennaisesti kuuluvat käyttötavarat. Tietotekniset tarvikkeet (esim. tietokoneet) voidaan hyväksyä kustannuksiksi vain silloin, kun hakijana on yksittäinen tutkija, joka EI työskentele yliopiston tai tutkimuslaitoksen tiloissa ja laitteilla. 2.3.4 Kansainvälisiin kongressi ja kokousmatkat sekä ulkomailla työskentely Opetusministeriö edistää osaltaan liikuntatutkimuksen kansainvälistä vuorovaikutusta ja tutkijoiden verkostoitumista myös kansainvälisesti. Kansainvälisiin kongressi ja kokousmatkoihin haetaan avustuksia tutkimusprojektihakemuksen yhteydessä. Ehtona matkaavustuksen saamiselle on siis se, että tutkimushankkeelle, jonka yhteydessä matkaan haetaan rahoitusta, saa avustuksen. Tutkijoiden matkaavustuksia ei julisteta erikseen haettavaksi. Matkaavustusta myönnetään yleensä enintään yksi matka/vuosi/tutkija. Kaikki tutkimushankkeen matkaavustukset tulee hakea samassa hakemuksessa. Tutkimushankkeen hyväksyttävien matkakustannusten kriteereitä ovat: Matkan vaikutus oman tutkimustyön edistämiselle Hyväksytty tieteellinen esitys (kuten esitelmä, posteri) kongressissa tai kokouksessa (hyväksyntä esitettävä tutkimuksesta opetusministeriölle raportoitaessa) Perehtyneisyys kokouksen aiheeseen Toimiminen kongressin tai kokouksen puheenjohtajistossa Keskeinen luottamustoimi kongressin tai kokouksen järjestävässä yhteisössä

8 Muun kuin kongressimatkan osalta etukäteen hyvin suunniteltu ja opintokohteiden kanssa sovittu ohjelma. 2.3.5 Ulkomailla tehtävä tutkimustyö Tutkimusavustusta voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävään tutkimustyöhön. Hakemuksesta on selvittävä ulkomailla tehtävän tutkimustyön laatu ja sisältö, ulkomaisen tutkimuslaitoksen hyväksyntä tutkimustyön suorittamisesta, lähettävän tutkimusyhteisön puolto sekä matkasuunnitelma ja yksityiskohtainen kustannusarvio. Opetusministeriö ottaa huomioon ulkomailla tehtävän tutkimustyön vaikutukset tutkimuksen kustannuksiin harkintansa mukaan. 2.3.6 Julkaisukulut Julkaisukuluihin kuuluvat käännöstyö, kielentarkastus, eripainokset, piirrokset, valokuvat, taulukot ja julkaisumaksut yms. 2.3.7 Muut kulut Esimerkiksi tutkimuksista aiheutuvat vakuutuskulut yms. 2.3.8 Yliopistojen yleiskustannukset Opetusministeriö maksaa yliopistoille yleiskustannusosuuden, jonka tarkoituksena on kattaa tutkimusrahoitusta saavien hankkeiden perusedellytyksiä. Sen suuruus on korkeintaan 12,5 prosenttia myöntöpäätöksestä. Yleiskustannuksia ei makseta yksittäisille tutkijoille, opetusministeriön toimintaavustusta saaville tutkimuslaitoksille eikä muille yksityisille tutkimuslaitoksille. 2.3.9 Hankkeen kokonaiskustannukset Hakijan on hakemusasiakirjoissa selkeästi tuotava esille hankkeen kokonaiskustannukset, opetusministeriöltä haettava osuus ja muilta tutkimusrahoittajilta haettava rahoitus. Tärkeää on pitää erillään opetusministeriöltä haettavasta summasta myös hakijayhteisön (tutkimuksen suorituspaikan) osuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta. Hakemusasiakirjoihin on merkittävä erikseen esimerkiksi palkkojen osalta opetusministeriön osuus ja vastaavasti hakuyhteisön osuus. Hakijayhteisön/tutkimuksen suorituspaikan maksama osuus palkkauksista voidaan merkitä hakemuslomakkeen 15 sivulle 1, jossa eritellään hankkeen kokonaiskustannukset ja hakijayhteisön (tutkimuksen suorituspaikan) osuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta. 2.3.10 Käyttötarkoituksen muutokset Opetusministeriö voi avustuksen saajan hakemuksesta erityisestä syystä muuttaa avustuksen käyttötarkoitusta ja ehtoja. Hankkeen kustannusmuutoksien ja sitä kautta käyttötarkoituksen muutoksien tulee tapahtua hakuohjeissa määriteltyjen hyväksyttävien tutkimuskustannusten puitteissa. Käyttötarkoituksen muutosta koskeva hakemus on tehtävä siten, että päätös käyttötarkoituksen muutoksesta voidaan tehdä hyvissä ajoin ennen avustuksen käyttöajan päättymistä. 2.4 Tutkimusetiikka Opetusministeriö edellyttää, että sen rahoittamissa liikuntatieteellisissä tutkimushankkeissa noudatetaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamia ohjeita (http://pro.tsv.fi/tenk/). Ensisijainen vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu jokaiselle tutkijalle ja tutkimusryhmälle sekä tutkimusryhmän johtajalle, mutta myös tutkimusyksikön johtajalle sekä

tutkimusta harjoittavien organisaatioiden johdolle. Hyvän tieteellisen käytännön lisäksi tiedeyhteisön ja tutkijan itsensä tulee ottaa huomioon voimassaoleva lainsäädäntö. 9 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaisesti opetusministeriö edellyttää hyvältä tieteelliseltä käytännöltä seuraavaa: "Yksi tieteellisen hyväksyttävyyden sekä sen luotettavuuden ja tulosten uskottavuuden edellytys on, että tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön (good scientific practice) edellyttämällä tavalla. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu mm., että tutkijat ja tieteelliset asiantuntijat: noudattavat tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja: rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa; soveltavat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta, tutkimus ja arviointimenetelmiä sekä toteuttavat tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksensa tuloksia julkaistessaan; ottavat huomioon muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla niin, että he kunnioittavat näiden työtä ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan; Hyvän tieteellisen käytännön mukaista on edelleen, että: tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla; tutkimusryhmän asema, oikeudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla; rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa; sekä noudatetaan hyvää hallintokäytäntöä ja henkilöstö ja taloushallintoa." Edellä mainittujen tutkimuseettisen neuvottelukunnan asettamien edellytysten lisäksi opetusministeriö edellyttää, että: Hakemusasiakirjat, mukaan lukien CV ja julkaisuluettelo, on laadittu huolellisesti ja niissä esitetyt tiedot ovat totuudenmukaisia. Tutkimuksen toteutuksessa noudatetaan sitä tutkimussuunnitelmaa ja niitä periaatteita ja käytäntöjä, jotka on kuvattu opetusministeriölle osoitetussa hakemuksessa ja eettiselle toimikunnalle osoitetussa hakemuksessa, silloin kun eettisen toimikunnan lausuntoa edellytetään. Mikäli todetaan, ettei hakija ole noudattanut ohjeita, rahoitus katkaistaan ja jo mahdollisesti maksettu avustus peritään takaisin.

10 2.5 Tutkimusprojektien hakemusasiakirjat Hakemusasiakirjat toimitetaan opetusministeriön kirjaamoon (Meritullinkatu 10) osoitteeseen Opetusministeriö, PL 29, 00023 Valtioneuvosto viimeistään perjantaina 5.9.2008. Hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos hakemuksen postileima kirjattu kyseiselle päivälle. Liikuntatieteellinen tutkimusprojektihakemus tehdään sen mukaan, onko se uusi tai jatkohakemus. (ks. s. 4 5) Saman tutkimuskokonaisuuden kaikki valtionavustukset/määrärahat haetaan yhdessä hakemuksessa, mukaan lukien opinnäytetyöt, jotta vältytään tarpeettomilta päällekkäisyyksiltä. Kuitenkin uusissa hakemuksissa jokaisen väitöskirjan tekijän, jolle haetaan rahoitusta, on liitettävä oma tutkimussuunnitelmansa hakemukseen. Hakemusasiakirjat on lajiteltava kolmeksi (3) samanlaiseksi asiakirjanipuksi (hakemuslomake + oheiset liitteet) sen mukaan onko hakemus uusi vai jatkohakemus: A) Uusi hakemus, liitteet: 1. Tutkimussuunnitelma 1.a. Koko hankkeen tutkimussuunnitelma 1.b. Hankkeen jokaisen henkilökohtaista rahoitusta hakevan tutkijan henkilökohtainen tutkimussuunnitelma 2. Tutkimuksen johtajan ja jokaisen hankkeessa tieteellistä tutkimusta tekevän ja henkilökohtaista rahoitusta hakevan tutkijan julkaisuluettelo, ks. jaottelu s.14 (viimeisen 5 vuoden ajalta) 3. Tutkimuksen johtajan ja jokaisen hankkeessa tieteellistä tutkimusta tekevän ja henkilökohtaista rahoitusta hakevan curriculum vitae 4. Eettisen tai koeeläintoimikunnan lausunto (tarvittaessa) 5. Lisensiaatti tai tohtorintutkintoa suorittavalta todistus jatkoopintooikeudesta + Tämän lisäksi erikseen tutkimussuunnitelman tiivistelmiä 12 kappaletta. B) Jatkohakemus, liitteet: 1. Koko hankkeen alkuperäinen tutkimussuunnitelma 2. Tutkimussuunnitelman alkuperäinen tiivistelmä 3. Tutkimuksen edistymiskuvaus 4. Jos tutkimushankkeeseen on tullut työnjaollisia muutoksia alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan nähden, on uusista tutkijoista toimitettava uutta hakemusta vastaavat liitteet (tutkijan cv, julkaisut, jatkoopiskeluoikeus, tutkimussuunnitelma) + Tämän lisäksi 12 kappaletta tutkimuksen alkuperäisiä tiivistelmiä ja 12 kappaletta tutkimuksen edistymiskuvauksia.

11 2.6 Lomakkeen nro 15 yksityiskohtaiset täyttöohjeet Valtionavustusta liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin (sekä uudet että jatkohakemukset) haetaan opetusministeriön lomakkeella nro 15. Hakulomake nro 15 löytyy Wordasiakirjapohjana opetusministeriön internetsivuilta osoitteesta: http://www.minedu.fi/ kohdasta Avustukset Liikunta. Lomakkeen ja liiteasiakirjojen laatiminen (numero viittaa lomakkeen vastaavaan numeroon) 1.1. Hakija a) Avustusta tulee hakea sen tutkimuslaitoksen nimellä, jossa tutkimus pääasiallisesti toteutetaan, mikäli tutkija/tutkimusryhmän vastuullinen tutkija on tutkimuslaitoksen tai yliopiston henkilökuntaan kuuluva tai työskentelee laitoksen tiloissa tai laitteilla. b) Mikäli hakijana on yksityinen tutkija, joka itsenäisesti vastaa tutkimuksesta, ilmoitetaan hakijana ko. tutkijan nimi. Hakijaasiakohtaa on selvitetty tarkemmin hakuoppaan sivulla 5. 1.2. Tutkimuksen johtaja/yhteyshenkilö Yksittäisen tutkijan tai tutkimuksen johtajan nimi, mikäli kyseessä on laajempi tutkimushanke. a) Kun useat henkilöt hakevat yhteisesti ryhmänä: hakemusasiaa hoitavaksi henkilöksi (yhteyshenkilöksi) voidaan merkitä tutkimuksen johtaja. Työryhmän muut jäsenet on kuitenkin aina mainittava hakulomakkeessa nimeltä, koska myönnetyn avustuksen mahdollisesta palauttamisesta saajat vastaavat yhteisvastuullisesti. Tutkimussuunnitelmasta tulee lisäksi käydä selvästi esille tutkimuksellinen työnjako. b) Silloin kun useat yhteisöt hakevat yhteisesti, voidaan yksi yhteisö merkitä hakemusta hoitavaksi yhteisöksi. 1.3. Oppiarvo ja virkaasema Yksittäisen tutkijan tai mikäli kyseessä on laajempi tutkimushanke, tutkimuksen johtajan oppiarvo ja virkaasema. 1.4. Osoite Mikäli hakijana on tutkimuslaitos, ko. laitoksen osoite. Mikäli hakijana on yksittäinen tutkija, tutkijan kotiosoite. 1.5. Puhelin Mikäli kyseessä on laajempi tutkimushanke, tutkimuksen johtajan tai vastaavan tutkijan numero. 1.6. Sähköpostiosoite Mikäli kyseessä on laajempi tutkimushanke, tutkimuksen johtajan tai yksittäisen tutkijan sähköpostiosoite. 1.8. Hakemus on uusi / jatkohakemus Liikuntatieteellisten tutkimusprojektien valtionavustushakemukset jaetaan vuoden 2009 hakuprosessissa kahteen ryhmään. Lue hakuoppaan sivut 4 5.

12 1.10. Hakijan pankkitili a) Jos hakijana on tutkimuslaitos/tutkija, ilmoitetaan tutkimusyhteisön tilinnumero. b) Jos hakijana on yksityinen henkilö, ilmoitetaan henkilökohtainen tilinnumero. Tietosuojasyistä luonnollinen henkilö voi ilmoittaa pankkitilinumeronsa avustuksen myöntämisen jälkeen. Luonnollisen henkilön on ilmoitettava sosiaaliturvatunnuksensa opetusministeriöön myönteisen avustuspäätöksen saatuaan. 1.11. OPM:n tähän hankkeeseen aiemmin myöntämät avustukset Mikäli tutkimusprojektille on myönnetty aiemmin OPM:n valtionavustusta tai määrärahaa, ilmoitetaan myöntösummat. Huom! Yksittäistä tutkimushanketta tuetaan pääsääntöisesti enintään kolmen vuoden ajan. Jos hanke on saanut opetusministeriöltä rahoitusta kolmena vuotena tai kauemmin, tutkimussuunnitelmasta tulee käydä esille, miksi hankkeelle haetaan rahoitusta yli ohjeellisen kolmivuotisen maksimirahoitusajan ja miksi hankeen edelleen rahoitus olisi perusteltua (tulokset tähän mennessä, perustelut tutkimuksen kokonaiskestolle jne.). 1.13. Aika, jolle valtionavustusta haetaan a) Yksittäiselle tutkijalle tai yksityiselle tutkimuslaitokselle myönnetty valtioavustus on käytettävissä myöntövuonna ja sitä seuraavana vuonna. b) Määrärahaa, joka on asetettu valtion viraston (yliopiston) käyttöön, voidaan käyttää vain avustuksen myöntövuonna aiheutuneisiin kustannuksiin. 1.15. Hankkeen rahoitussuunnitelma Hakemuslomakkeen tässä kohdassa on ilmoitettava hankkeen tulevien vuosien kokonaisrahoitus ja suunnitellut hakusummat. Lomakkeeseen merkitään kaikkien rahoittajien nimet ja kultakin haettavaksi aiottu summa. Hakijan on hakemusasiakirjoissa selkeästi tuotava esille hankkeen kokonaiskustannukset ja vastaavasti opetusministeriöltä haettava osuus niistä. Hakijayhteisön osuus kokonaisrahoituksesta voi olla esimerkiksi opetusministeriön ohjeellisen palkkauksen ylittävät palkanosat. (ks. kohta palkat) 2. Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman laadintaohjeet löytyvät hakuoppaan sivulta 13 15. Huomaa uuden ja jatkohakemuksen erilaiset laadintaohjeet. 2.1. Tutkimushenkilöstö ja tehtävät tutkimuksessa Kaikkien tutkimusryhmään kuuluvien henkilöiden tehtävät tutkimuksessa tulee ilmoittaa selkeästi. Tutkijoiden todellinen työnjako on tuotava esiin tutkimussuunnitelmassa. Hakemuslomakkeeseen on arvioitava tutkimushenkilöstön tutkimukseen käyttämä aika. 2.2. Selvitys muista tutkimusta varten vuodelle 2009 saaduista, haussa olevista ja haettavaksi aiotuista avustuksista Hakija on valtionavustuslain (688/2001) mukaan velvollinen ilmoittamaan opetusministeriöön tutkimuksen rahoituksessa tapahtuvista muutoksista, kuten esimerkiksi muista rahoitusläheteistä saaduista avustuksista. 2.3. Talousarvio vuodelle 2009 Opetusministeriöltä haettavan osuuden yksityiskohtainen erittely hakemusvuodelle. Opetusministeriön hyväksymät käyttötarkoitukset on eritelty kohdassa 2.3. 2.4. Tutkimussuunnitelman julkisuus

Ks. kohta hakemusasiakirjojen julkisuus. 13 2.6. Tutkimusetiikka Opetusministeriö edellyttää, että sen rahoittamissa liikuntatieteellisissä tutkimushankkeissa noudatetaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamia ohjeita (ks. sivu 89). Rastittamalla kyllävaihtoehdon ja allekirjoittamalla hakemuksen laitoksen johtaja ja tutkimuksen johtaja/yhteyshenkilö sitoutuvat noudattamaan tutkimuseettisiä ohjeita. 3.2. Laitoksen johtajan nimi Jos tutkimusavustusta haetaan tutkimuslaitokselle, merkitään tutkimuslaitoksen johtajan nimi. 3.3. Laitoksen johtajan allekirjoitus Jos tutkimusavustusta haetaan tutkimuslaitokselle, allekirjoittaa tutkimuslaitoksen johtaja hakemuksen. Johtajan allekirjoituksella tutkimuksen suorituspaikka sitoutuu turvaamaan hankkeelle perusedellytykset, jotka ovat samat kuin laitoksen muillakin tutkijoilla, ja noudattamaan tutkimuseettisiä ohjeita. 3.5. Hakijan allekirjoitus Hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava. Allekirjoituksellaan hakija/tutkimuksen johtaja/yhteyshenkilö vahvistaa koko lomakkeessa annetut tiedot. 2.7 Tutkimussuunnitelman sisältö ja arviointi 2.7.1 Uudet hakemukset Tiivistelmä Tiivistelmäsivu aloittaa tutkimussuunnitelman ja se tehdään opetusministeriön internetsivuilta löytyvälle lomakkeelle (http://www.minedu.fi Avustukset Liikunta). Tutkimussuunnitelman tiivistelmäsivusta otetaan erikseen 12 kopiota, jotka toimitetaan hakemusasiakirjojen mukana erillisenä nippuna. Tiivistelmäsivulta on käytävä esiin seuraavat tiedot: Tutkimuksen hakijan ja tutkimuksen vastuuhenkilön nimi Tutkimuksen nimi Tutkimusryhmän nimet Hankkeen kuvaus (tutkimuskohde, tutkimustehtävä, aineistot ja menetelmät) Avainsanat Hyväksyttävän tutkimussuunnitelman pituus saa tiivistelmän lisäksi olla enintään 10 sivua kuvineen, taulukoineen ja lähdeluetteloineen. Maksimipituutta ylittävää osaa ei oteta huomioon hakemuksen arvioinnissa. Tekstin kirjasinkoon on oltava vähintään 12 pistettä ja riviväli 1½. Tutkimussuunnitelma voi olla suomen, ruotsin tai englanninkielinen. Hankkeen yhteisen tutkimussuunnitelman lisäksi jokaisen henkilökohtaista rahoitusta hakevan tutkijan oma tutkimussuunnitelma (max 10 sivua) on oltava yhteisen tutkimussuunnitelman liitteenä.

14 Tutkimussuunnitelman tulee olla selkeästi jaoteltu oheiset kokonaisuudet huomioiden: tutkimuksen tausta, aihe, hypoteesi ja tutkimuksen tavoitteet, tutkimuksen aineisto, teoriakehys ja menetelmät sekä tutkimuksen toteutus, työnjako, aikataulu ja tutkimuksen rahoitus. Arvioinnissa huomiota kiinnitetään seuraaviin tekijöihin: A) Tutkimuksen tausta ja tutkimusaihe: a) Tutkimuksen liikuntatieteellinen merkitys kansallisesti ja kansainvälisesti b) Aiheen innovatiivisuus ja uutuusarvo c) Tutkimuksen hyödynnettävyys käytännössä ja liikunnan päätöksenteossa Opetusministeriön rahoittaman liikuntatieteellisen tutkimuksen tulee olla sovellettavuusarvoltaan korkeaa. Tärkeää on tuoda esille, miten tutkimustuloksia voi hyödyntää ja soveltaa käytännössä ja päätöksenteossa. Yhteiskunta ja liikuntakulttuuristen lähtökohtien lisäksi tutkimusrahoituksen toivotaan edistävän liikuntatieteellisen tutkimuksen innovatiivisuutta ja uusiutumista. Tutkimuksen taustoituksessa on tärkeää tuoda esille tutkimuksen tarkoitus, teoreettiset ja käytännölliset lähtökohdat (esim. tutkimuksen ajankohtaisuus). B) Tutkimusaineisto, menetelmät ja teoria a) Kirjallisuuskatsauksen kattavuus ja suunnitelman ajanmukaisuus b) Teoriakehyksen tarkoituksenmukaisuus ja soveltuvuus suhteessa tutkittavaan ilmiöön c) Tutkimusongelman/hypoteesin/tutkimusasetelman rajaus d) Aineisto ja tutkimusmenetelmät: menetelmien soveltuvuus ja kelpoisuus aiottuun tutkimukseen menetelmien ajanmukaisuus, innovatiivisuus ja taloudellisuus tutkimusaineiston laatu ja riittävyys sekä teorian, aineiston ja menetelmien yhteensopivuus C) Tutkimuksen henkilöstö (tiedot tulevat osittain tutkijoiden ansioluetteloiden kautta) Tutkimussuunnitelmassa tulee tuoda esille tutkimuksen toteuttaminen konkreettisine työtehtävineen. Arvioinnissa otetaan huomioon tutkijat, joille on esitetty suunnitelmassa konkreettinen työtehtävä. Tutkimuksen johtajan ja jokaisen hankkeessa tieteellistä tutkimusta tekevän ja henkilökohtaista rahoitusta hakevan tutkijan on toimitettava julkaisuluettelo (viimeisen 5 vuoden ajalta) Julkaisuluettelossa käytetään seuraavaa jaottelua: a) Alkuperäistutkimukset b) Reviewartikkelit ja oppikirjat c) Muut julkaisut Päähakijan toivotaan nimeävän erikseen 5 tärkeintä kansainvälistä julkaisuaan viimeisen 5 vuoden ajalta. a) Tutkimuksen tekijä/vastuullinen tutkija koulutustaso julkaisutoiminta (ks. julkaisuluettelon rakenne) tutkimusmenetelmien hallinta kokemukset itsenäisestä työskentelystä ja yhteistyöstä kansainväliset kontaktit yms.

15 muut vahvuudet, mm. alan työkokemus b) Tutkimusryhmä tutkimusryhmän asiantuntemus ja tieteelliset ansiot taustaryhmän jäsenten osallistuminen tutkimuksen suoritukseen miten opintojen ja tutkimuksen ohjaus on järjestetty? tutkimusryhmän kansainväliset kontaktit yms. c) Tutkimusolosuhteet ja tutkimusyksikön tarjoamat resurssit tutkimuslaitteisto, tutkimustilat, avustava henkilöstö, tieteellinen taustatuki tutkimuksen yhteys tutkimusyksikön aikaisempaan tutkimukseen tutkimusyksikön rahoitusosuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta D) Tutkimussuunnitelman arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös siihen, miten hyvin suunnitelmassa tuodaan esille: tutkimuksen toteutettavuus käytössä olevilla resursseilla aikataulu ja välitavoitteet miten suunnitelma edistää tutkijanuraa ja ottaa huomioon tutkijauran eri vaiheet ja suositukset tutkijanuran edistämisestä. eettiset kysymykset ja tietosuoja tutkimustulosten raportointisuunnitelma ja tiedottaminen (hankkeen merkitys tulosten käyttäjien ja sovellutusten kannalta, anti yhteiskunnalliseen ja liikuntapoliittiseen keskusteluun ja tutkimuksen julkaisu ja tiedotussuunnitelma sekä tieteellisessä että suuressa julkisuudessa, sekä kansainvälisesti että kotimaassa) 2.7.2 Jatkohakemukset Jatkohakemusten kohdalla olennaisinta on se, miten hyvin tutkimuksen edistymiskuvaus tuo esille seuraavat seikat: 1. Tutkimuksen edistyminen kuluneena tutkimusvuonna 2. Tutkimuksen toteuttamissuunnitelma jatkossa Jatkohakemukseen liitetään hankkeen alkuperäinen, opetusministeriön ohjeiden mukaisesti laadittu tutkimussuunnitelma tiivistelmineen. Lisäksi jatkohakemukseen liitetään selvitys siitä, miten hanke on edennyt suhteessa alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Hyväksyttävän edistymiskuvauksen pituus saa olla enintään 2 sivua ja se tehdään opetusministeriön internetsivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta löytyvälle lomakkeelle. Kuvaus voi olla suomen, ruotsin tai englanninkielinen. Jatkohakemuksen edistymiskuvauksessa tuodaan selkeästi esille: 1. Tutkimuksen eteneminen vuonna 2008 suhteessa alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin: Tutkimuksen tulokset rahoituskautena (tutkinnot, julkaisut, patentit yms.) Perustelut alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeamiselle (esim. haettua pienemmät saadut avustukset. Jos saatu rahoitus on ollut pienempi, onko tavoitteita muutettu ja suhteutettu pienempään rahoitukseen? jne.)

16 Tutkijaryhmän kokoonpanossa ja työnjaossa tai olosuhteissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset ja vaikutukset tutkimuksen toteuttamiseen HUOM! Jos tutkimushankkeeseen on tullut työnjaollisia muutoksia alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan nähden, on uusista tutkijoista toimitettava uutta hakemusta vastaavat liitteet (tutkijan cv, julkaisut, jatkoopiskeluoikeus, tutkimussuunnitelma) Muut seikat (esim. tutkimustulosten ajoittuminen) 2. Arvio tutkimuksen edistymisestä jatkossa: Tutkimuksen edistyminen jatkossa/valmistumisaikataulu Tutkimusolosuhteiden, tutkijaryhmän pätevyyden vaikutukset jatkoedistymiselle Kokonaisrahoituksen tilanne Tutkimuksen teon aikana ilmenneet ongelmat ja/tai tutkimusta edistävät seikat 2.8 Tutkimusprojektihakemusten käsittely opetusministeriössä Hakemusten saavuttua opetusministeriö pyytää valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaostolta lausunnon hakemuksista. Liikuntatieteen jaoston koordinoimana uusien hakemusten tieteellisen tason arviointi tapahtuu kahdessa arviointipaneelissa, jotka edustavat liikunnan biolääketieteellisen sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alueita. Paneelit koostuvat liikuntatieteen jaoston jäsenistä sekä ulkopuolisista asiantuntijoista. Monitieteelliset hakemukset käsitellään molemmissa paneeleissa. Paneeli laatii kollektiivisen lausunnon kustakin arvioitavasta hakemuksesta. Paneelin lausunto postitetaan tutkimuksen nimetylle vastuututkijalle/yhteyshenkilölle opetusministeriön päätöskirjeen mukana. Antaessaan lausuntoa liikuntatieteen jaosto ottaa huomioon pääasiallisesti paneelien lausunnot kokonaisuudessaan ja eri arviointikriteereiden suhteen sekä käytettävissä olevan määrärahan suuruuden. Jaosto tulee kiinnittämään huomiota hakemusten täsmällisyyteen, hankkeiden toteutettavuuteen ja rahoitussuunnitelmien realistisuuteen. Jatkohakemukset on arvioitu aiemmin jo tieteenalakohtaisissa arviointipaneeleissa ko. vuoden arviointikriteereiden pohjalta. Jatkohakemuksien eteneminen tutkimussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti arvioidaan valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston toimesta. Päätöksenteko opetusministeriössä Liikuntatieteen jaosto antaa lausuntonsa liikuntatieteellisistä valtionavustuksista ja määrärahoista opetusministeriön kulttuuri, liikunta ja nuorisopolitiikan osaston liikuntayksikölle. Opetusministeriö tekee päätökset avustusten jaosta tammihelmikuun 2009 aikana valtion talousarvion hyväksymisen jälkeen. Paneelien ja liikuntatieteen jaoston lausunnot eivät sido opetusministeriötä päätöksenteossa. Liikuntatieteellisiä tutkimusprojekteja koskeva rahoitus osoitetaan valtion viranomaisille määrärahan käyttöönasettamispäätöksellä ja muille tahoille valtionavustuspäätöksellä. Hakijoilla ei ole lakiin tai muuhun säännökseen perustuvaa, subjektiivista oikeutta saada hakemaansa valtionavustusta tai määrärahaa. Rahoituksen saaminen riippuu valtionavustusviranomaisena toimivan opetusministeriön harkinnasta. Valtionavustuspäätöksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Määrärahan käyttöönasettamista koskeva päätös ei ole muutoksenhakukelpoinen.

17 2.9 RAPORTOINTI OPETUSMINISTERIÖÖN 2.9.1 Tutkimuksen tulosten raportointi Opetusministeriö ja liikuntatieteen jaosto seuraavat rahoittamiensa tutkimusten toteutumista, keskeisiä tieteellisiä tuloksia, niiden soveltamismahdollisuuksia sekä niiden antia liikuntapoliittiseen keskusteluun. Osana strategisen tiedolla johtamisen kehittämistä opetusministeriön erityisenä tavoitteena on tutkimustiedon ja sen hyödyntäjien välisen yhteistyön kehittäminen. Tutkimusprojektit, joissa opetusministeriö on ollut mukana rahoittajana, raportoidaan yleistajuisessa muodossa ministeriöön (liikuntatieteen jaoston sihteerille) tutkimuksen valmistuttua. Raportoinnissa hankkeen tieteelliset tulokset ja arvio tulosten hyödynnettävyydestä käytännön ja päätöksen teon kannalta analysoidaan ministeriön esittämien raportointikriteereiden mukaisesti. Raportointilomake löytyy opetusministeriön internetsivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta. Opetusministeriö ja liikuntatieteen jaosto pitävät suotavana, että opetusministeriön rahoittamista tutkimushankkeista raportoidaan aktiivisesti liikuntatieteellisissä ja muissa liikunnan julkaisuissa. 2.9.2 Selvitys valtionavustuksen tai käyttöön asetetun määrärahan käytöstä opetusministeriölle Käyttöönasetetut määrärahat Opetusministeriön käyttöönasettamasta tutkimusprojektiavustuksesta laaditaan tieteellisen tutkimusraportin lisäksi kirjanpidon raportti tai erittely hankkeen kokonaiskustannuksista sekä tuloista ja muusta rahoituksesta. Selvitys Muiden kuin käyttöönasetettujen tutkimusprojektiavustusten käytöstä laaditaan tieteellisen raportoinnin lisäksi selvitys. Opetusministeriön myöntämän valtionavustuksen käytöstä tulee tehdä selvitys seuraavien lomakkeiden avulla niiden ohjeita noudattaen: yksittäiselle tutkijalle tai tutkimuslaitokselle (joka ei ole valtion virasto tai laitos) myönnetyn tutkimusprojektiavustuksen raportointi opetusministeriön lomakkeella nro 4 ja Selvitys jätetään avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä, osoitteella Opetusministeriö, PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO. Selvityslomakkeet on saatavilla opetusministeriön internetsivuilta osoitteessa http://www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta Mikäli selvitystä ei voida toimittaa opetusministeriöön määräajan kuluessa, tulee selvitykselle hakea jatkoaikaa opetusministeriöltä. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat valtionavustusta koskevat tiedot: (1) milloin ja mihin tarkoitukseen avustus on myönnetty, (2) avustuksen määrä, (3) valtionapupäätöksen diaarinumero (kaikki tiedot ovat päätöskirjeessä, jonka avustuksen saaja on saanut) sekä (4) selvityksen myöhästymisen syy. Mikäli avustuksen saaja ei ole käyttänyt saamaansa avustusta sinä aikana, joksi avustus on myönnetty, tulee jäljellä oleva avustus palauttaa opetusministeriölle tai tehdä hyvissä ajoin ennen avustuksen käyttöajan päättymistä opetusministeriölle perusteltu hakemus avustuksen käyttöoikeuden jatkamisesta. Hakemuksen tulee sisältää samat tiedot kuin edellä on mainittu. Lisätietoja talousselvityksiin liittyvistä kysymyksistä antaa:

18 Taloustarkastaja Maija Kunnas puh. (09) 1607 7929, sposti: maija.kunnas@minedu.fi. Lisätietoja tutkimusprojekteihin liittyvissä kysymyksissä antavat: Kulttuuriasiainneuvos Seppo Paavola, puh. (09) 1607 7344, seppo.paavola@minedu.fi Suunnittelija, liikuntatieteen jaoston sihteeri Minna Paajanen, puh. (09) 1607 7276, minna.paajanen@minedu.fi Osastosihteeri Päivi Wathén, puh. (09) 1607 7342, paivi.wathen@minedu.fi.

19 3 Liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen valtionavustukset 3.1 Avustamisen perusteita Opetusministeriö myöntää valtionavustusta liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen toimintaan. Valtionavustuspäätöksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Avustuksesta päätettäessä arvioidaan yhteisön toimintaa, toiminnan kattavuutta, tehokkuutta ja tarpeellisuutta hakemusasiakirjojen pohjalta. Opetusministeriö tekee päätökset liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen toimintaavustuksista pyydettyään niiden hakemuksista harkintansa mukaan liikuntatieteen jaoston lausunnon. Hakijoilla ei ole lakiin tai muuhun säännökseen perustuvaa, subjektiivista oikeutta saada hakemaansa valtionavustusta tai määrärahaa. Rahoituksen saaminen riippuu valtionavustusviranomaisena toimivan opetusministeriön harkinnasta. Yhteisöjen tulee hakiessaan valtionavustusta vuodelle 2009 toimittaa opetusministeriölle seuraavat asiakirjat hakemuslomakkeen 14 lisäksi: 1. Yhteisön toimintakertomus tai muu vastaava selvitys edelliseltä tilikaudelta 2. Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta 3. Yhteisön hyväksytty toimintasuunnitelma ja talousarvio kirjanpitolain säännösten mukaan 4. Luettelo opetusministeriön toimintaavustuksella palkatusta henkilöstöstä ja palkkausperusteista 5. Julkaisutoiminta (ellei toimintakertomuksessa) Liikuntalääketieteen keskusten on täytettävä erillinen liitelomake toiminnan arviointia varten. Liitelomakkeessa tuodaan esille keskeisimmät toiminnan tulokset mm. tutkimuksen, koulutuksen, palvelutoiminnan ja talouden suhteen. Kilpa ja huippuurheilun tutkimuskeskuksen on täytettävä erillinen tutkimustoiminnan tiivistelmälomake. Lomakkeet löytyvät opetusministeriön internetsivuilta osoitteesta: www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta. Hakeminen: Hakemus: Opetusministeriön hyväksymä lomake nro 14 liitteineen toimitetaan kolmena kappaleena opetusministeriöön viimeistään 1.10.2008. Hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos sen postileima on kirjattu ko. päivälle. Hakulomake nro 14 löytyy Word asiakirjapohjana opetusministeriön internet sivuilta osoitteesta: www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta Eräitä keskeisiä säännöksiä valtionavustuslaista: Valtionavustuslaki 7 "Valtionavustusta voidaan myöntää valtion talousarvion tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varojen puitteissa, jos: 1) tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä; 2) valtionavustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta; 3) valtionavustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena valtionavustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä valtionavustuksen kohteena olevan hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen; sekä

20 4) valtionavustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa." Valtionavustuslaki 6 "Muu kuin 5 :n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu valtion talousarviosta tai talousarvion ulkopuolella olevasta valtion rahastosta myönnettävä valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu." Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, toiminnan tai hankkeen toteutuneet kustannukset voivat jäädä pienemmiksi kuin valtionapuviranomaisen vahvistaman laskennallisen perusteen mukaan myönnetty valtionavustus. "Valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää." Valtionavustuslaki 13 "Valtionavustus saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Sen lisäksi, mitä tässä laissa tai 8 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, valtionavustuksen saajan on noudatettava avustettavassa hankkeessa tai toiminnassa valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja ja rajoituksia." Valtionavustuslaki 36 "Valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtionavustusten vaikutuksia kilpailuun, eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden ympäristö ja muita vaikutuksia. Valtionapuviranomaisen on määräajoin arvioitava valtionavustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita. Tässä tarkoituksessa valtionapuviranomaiset antavat toisilleen tarvittavaa apua." Valtionavustuslaki on kokonaisuudessaan luettavissa hakusanalla valtionavustuslaki internetissä osoitteessa http://www.finlex.fi. 3.2 Selvitys avustuksen käytöstä opetusministeriölle Opetusministeriön myöntämän valtionavustuksen käytöstä tulee tehdä selvitys opetusministeriön lomakkeelle nro 2 ja toimittaa se avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä osoitteeseen: Opetusministeriö, PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO. Selvityslomakkeet on saatavilla opetusministeriön kotisivuilla osoitteessa www.minedu.fi/avustukset tai

21 Mikäli selvitystä ei voida toimittaa opetusministeriöön määräajan kuluessa, tulee selvitykselle hakea jatkoaikaa opetusministeriöltä. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat valtionavustusta koskevat tiedot: (1) milloin ja mihin tarkoitukseen avustus on myönnetty, (2) avustuksen määrä, (3) valtionapupäätöksen diaarinumero (kaikki tiedot ovat päätöskirjeessä, jonka avustuksen saaja on saanut) sekä (4) selvityksen myöhästymisen syy. Mikäli avustuksen saaja ei ole käyttänyt saamaansa avustusta sinä aikana, joksi avustus on myönnetty, tulee jäljellä oleva avustus palauttaa opetusministeriölle tai tehdä hyvissä ajoin ennen avustuksen käyttöajan päättymistä opetusministeriölle perusteltu hakemus avustuksen käyttöoikeuden jatkamisesta. Hakemuksen tulee sisältää samat tiedot kuin edellä on mainittu. Lisätietoja talousselvityksiin liittyvistä kysymyksistä antaa: Taloustarkastaja Maija Kunnas puh. (09) 1607 7929, sposti: maija.kunnas@minedu.fi. Lisätietoja yhteisöjen avustuksiin liittyvissä kysymyksissä antavat: Kulttuuriasiainneuvos Seppo Paavola, puh. (09) 1607 7344, seppo.paavola@minedu.fi Suunnittelija, liikuntatieteen jaoston sihteeri Minna Paajanen, puh. (09) 1607 7276, minna.paajanen@minedu.fi Osastosihteeri Päivi Wathén, puh. (09) 1607 7342, paivi.wathen@minedu.fi.