Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtionavustukset liikunnan strategiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan.

Transkriptio

1 HAKUOHJE Asia: Avustukset liikunnan strategisen selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeille AVUSTUKSEN TARKOITUS Valtion talousarvion mukaisesti liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualue on viime vuosien aikana vahvistanut tiedolla johtamisen kokonaisuutta usein eri keinoin. Valtion liikuntatoimen talousarvioissa on vuonna 2014 osoitettu määräraha liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen. Määrärahan tarkoituksena on osaltaan edesauttaa liikuntapolitiikan eheän strategisen tason tiedollisen kokonaisuuden rakentamista. Liikunnan strategisen selvitys- ja tutkimustoiminnan (aiemmin Liikunnan päätöksentekoa tukeva sektoritutkimus ) avulla pyritään kartoittamaan nykytilaa uusista ja ajankohtaisista ilmiöistä sekä löytämään ratkaisuja merkittäviin liikunta-alan haasteisiin ja ongelmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtionavustukset liikunnan strategiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HAKEE SELVITYS-/TUTKIMUSHANKKEITA SEURAAVISTA AIHEISTA: 1. Kuntien liikuntatoimen organisoitumisen nykytila Kunnat ovat erikokoisia ja organisoineet liikuntatoimen monin eri tavoin. Osassa kuntia omaa liikunnasta vastaava viranhaltijaa ei ole ollut enää vuosiin, joissakin kunnissa liikunta on organisoitu laajan hyvinvointipalvelusektorin alle. Tutkimuksessa tulisi selvittää kuntien liikuntatoiminnan organisoitumisen nykytila sekä sen vaikutukset liikunnan edistämisen eri näkökulmista. Kuntien liikuntatoimen organisoitumista on kartoitettu osana eri tiedonkeruumuotoja, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) TEA-viisarijärjestelmää ja kuntien peruspalveluiden arviointia. Näitä tietoja tulee hyödyntää tutkimuksen toteutuksen yhteydessä. Erityinen tietotarve on selvittää, onko liikuntatoimen organisoitumisessa tapahtuneilla muutoksilla ollut vaikutuksia kunnan liikuntatoimen resursointiin, poikkihallinnollisen yhteistyön edistymiseen tai kunnan tarjoamiin liikuntapalveluihin. Lisäksi hanketoimijoiden tulee tehdä yhteistyössä Kuntien hyvinvointikertomusten analyysi -hankkeen (nro 2) kanssa yhteenveto kuntien toteuttamasta liikuntatoiminnasta tällä hetkellä. 2. Kuntien hyvinvointikertomusten analyysi Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta, kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavien tekijöiden muutoksista. Liikunnan osuus hyvinvointikertomuksessa on ollut kasvusuunnassa. Vuonna 2012 yhteensä 36 prosenttia kunnista ilmoitti sisällyttäneensä hyvinvointikertomukseen kuvauksen kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta, kun kaksi vuotta aiemmin vastaava osuus oli 16 prosenttia.

2 Tutkimuksen tarkoituksena on käydä läpi kuntien hyvinvointikertomukset vuodelta 2013 siitä näkökulmasta, miten niissä tuodaan esille liikuntaa koskevia tietoja, ja näiden tietojen pohjalta tehdä analyysi liikunnan asemoitumisesta osaksi kuntien hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa. Tarkoituksena on myös muodostaa yleiskuvaus kuntien strategiatyöstä liikunnan edistämiseksi. Lisäksi hanketoimijoiden tulee tehdä yhteistyössä Kuntien liikuntatoimen organisoitumisen nykytila - hankkeen (nro 1) kanssa yhteenveto kuntien toteuttamasta liikuntatoiminnasta tällä hetkellä. 3. Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan nykytila suomalaisessa liikuntakulttuurissa Liikunnassa ja erityisesti kilpa- ja huippu-urheilussa eri henkilöiden, kuten valmentajan ja urheilijan, välille muodostuu usein läheinen ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde sekä hierarkkinen valta-asetelma. Tämän myötä alusta epäasialliselle seksuaaliselle toiminnalle on hedelmällinen, ja toisaalta epäasiallisen toiminnan kohteen itsesuojelu ja puolustautuminen voi olla hankalampaa kuin muilla elämänalueilla. Tästä syystä liikunnan toimiala on erityisen ongelmallinen ja herkkä käsillä olevan aihepiirin kannalta. Aiheen tärkeyttä on nostettu esiin paitsi suomalaisessa mediassa vuonna 2014, niin useissa eri kohtaamisissa sekä julkilausumissa, suosituksissa ja muissa ohjaavissa asiakirjoissa kansainvälisellä tasolla. Myös EU-tasolla on peräänkuulutettu aihepiiriin tarttumista, sillä toiminta eri jäsenmaissa ja EU:ssa on vielä alkumetreillä. Ilmiöstä on vain harvoissa jäsenmaissa olemassa nykytilaa kuvaavaa tutkimustietoa. Aiheen tutkimusperustaa tulee siten vahvistaa, ja tietoon pohjautuen miettiä toimenpiteitä asiaan puuttumiseksi sekä löytää niiden seuraamiselle relevantit mittarit. Tutkimuksen päätarkoitus on selvittää urheilijoiden, liikunnan harrastajien, valmentajien ja ohjaajien kokemaa seksuaalista (sukupuoleen perustuvaa) häirintää ja väkivaltaa Suomessa. Tarkoituksen toteuttamiseksi tulee toteuttaa empiirinen kyselytutkimus. 4. Antidopingsäännöstö ja perus- ja ihmisoikeudet Uudistettu Maailman antidopingsäännöstö astuu voimaan Säännöstön pohjalta uudistetaan myös kansallinen antidopingsäännöstö. Säännöstön uudistusprosessissa käytiin keskustelua perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä sekä laajemmin antidopingsäännöstön soveltamisessa kohdattaviin jännitteisiin suhteessa ihmisoikeuksiin. Hankkeessa tulee kartoittaa voimaan tulevan uuden antidopingsäännöstön sekä perus- ja ihmisoikeusnormiston mahdollista yhteensopivuutta ja ristiriitoja sekä niihin liittyviä prosesseja. 5. Hyvä hallintotapa liikunta-alalla Hankkeen tehtävänä on kartoittaa, mitä tarkoitetaan hyvällä hallintotavalla liikunta-alalla, ja miten se siinä ilmenee. Selvityksessä tulee esittää hyviä käytäntöjä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin kotimaisista ja kansainvälisistä organisaatioista niin liikunta-alalta kuin muilta toimialoilta. Hankkeen tuloksia hyödynnetään alan ohjauksen suunnittelussa hyvän hallintotavan mukaisen toiminnan varmistamiseksi suomalaisissa liikuntaorganisaatioissa. Selvityksessä tulee ottaa huomioon viimeaikaiset kansainväliset tutkimukset ja muut kontribuutiot.

3 AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET Avustuksen hakijana tulee olla se korkeakoulu, yksityinen tutkimuslaitos, liikuntatieteellinen yhteisö, yhdistys, säätiö tai muu yhteisö, jossa tai jonka koordinoimana tutkimus pääasiallisesti toteutetaan. Avustus maksetaan tällöin yhteisölle. Yhteisöt voivat hakea rahoitusta myös yhteisesti. Tällöin merkitään yksi yhteisö hakemusta koordinoivaksi tahoksi. Muut hakijayhteisöt on aina mainittava, koska myönnetyn avustuksen mahdollisesta palauttamisesta saajat vastaavat yhteisvastuullisesti. Lähtökohtaisesti taustayhteisö tarjoaa tutkimushankkeelle sen toteuttamisen perusedellytykset, kuten tutkimustilat, laitteistot sekä erilaisia palveluita. Taustayhteisö, jolle avustus on myönnetty, huolehtii myös tutkimusprojektissa työskentelevien osalta palkkaan liittyvistä maksuista. Hakemukset arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota hankkeen tarkoituksenmukaisuuteen suhteessa haettavaan tutkimusaiheeseen ja sen tavoitteenasetteluun, hankkeen toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuuteen ja täsmällisyyteen, hankkeen laatuun ja laajuuteen sekä hankkeen toteuttajien edellytyksiin toteuttaa hanke. Hakemuksista pyydetään lausunto valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteelliseltä jaostolta. Lausunto ei kuitenkaan sido ministeriötä päätöksenteossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii tekemään avustuspäätökset lokakuun 2014 loppuun mennessä. Hankkeiden tulee alkaa vuonna Hankkeiden tulee olla valmiita mennessä, ellei ministeriön kanssa toisin sovita. Avustuksen myöntämisessä sovelletaan valtionavustuslakia /688. RAHOITUS Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella voidaan kattaa sekä hankkeen välittömiä että välillisiä kustannuksia, jotka syntyvät: 1) Tutkijan/tutkijoiden palkkakustannuksista Haettavien palkkojen suuruus tulee mitoittaa tutkimuksen suorituspaikan tavanomaisen palkkaustason mukaisesti. 2) Apurahoista Hakijan ollessa yksityinen tutkija, haetaan avustus apurahana (samalle henkilölle ei voi hakea sekä palkkaa että apurahaa). Jos apurahalla työskennellään tieteellisessä tutkimuksessa yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahasta aiheutuva työtulo on vähintään 1.238,43 euroa (vuonna 2014), apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (Mela). Mela perii eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut vakuutuksen voimassaoloaikana eli apurahatyöskentelyn aikana. Sairausvakuutuslain mukaiset maksut perii verottaja jälkikäteen. Nämä lakisääteiset vakuutusmaksut ovat yhteensä noin 15 prosenttia työskentelyapurahan määrästä. Lisätiedot 3) Muista kustannuksista Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa harkinnanvaraisesti myös tutkimushankkeiden muita kustannuksia. Muiden kustannusten ulkopuolelle jäävät suorituspaikan, ainakin osittain yleiskustannuksilla kustantamat ja järjestämät perusedellytykset. Muut kustannukset eritellään hakulomakkeeseen selkeästi menolajeittain.

4 4) Yleiskustannuksista (enintään 15 % myöntöpäätöksestä) Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa tutkimuslaitokselle yleiskustannuksen, jonka tarkoituksena on kattaa tutkimusrahoitusta saavien hankkeiden perusedellytyksiä. Tavanomaiset perusedellytykset ovat samat kuin laitoksen muilla tutkijoilla eli esimerkiksi työskentely- ja laboratoriotilat, laitteet (ml. tietohallinto), tietoliikenne-, puhelin-, posti-, kopiointi- ja kirjastopalvelujen käyttömahdollisuus. 5) Muuta Valtionavustuslain (688/2001, 6 ) mukaan valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, ellei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu. Hakemukseen tulee kirjata mahdollisesti muualta saatu rahoitus ja tutkimuslaitoksen omarahoitusosuus. Hankkeeseen sisältyvää toimintaa ei voida tukea muista opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista. Muista mahdollisista hankkeeseen kohdentuvista tai haetuista julkisista tai yksityisistä avustuksista tai tuista tulee ilmoittaa hankesuunnitelmassa. Avustuksen saaja ei voi jakaa avustusta edelleen. Muutokset rahoituksen käytössä Vähäisiin tutkimussuunnitelman muutoksiin ei tarvita opetus- ja kulttuuriministeriön lupaa. Lupa tarvitaan esimerkiksi tutkijan, suorituspaikan tai tutkimussuunnitelman muutokseen. Vapaamuotoinen muutoshakemus on tehtävä myös muusta tutkimuksen toteuttamiseen merkittävästi vaikuttavasta syystä. Alkuperäisessä hakemuksessa ilmoitetun kustannusarvion menolajit ovat ohjeellisia ja niistä poikkeaminen on sallittua, mikäli se tukee esitetyn tutkimussuunnitelman toteuttamista. Yli 15 prosentin poikkeamissa tulee olla yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Mikäli avustuksen saaja ei ole käyttänyt saamaansa avustusta päätökseen kirjattuna käyttöaikana, tulee jäljellä oleva avustus palauttaa opetus- ja kulttuuriministeriölle tai tehdä hyvissä ajoin ennen avustuksen käyttöajan päättymistä perusteltu hakemus avustuksen käyttöoikeuden jatkamisesta. HAKEMUSASIAKIRJAT Hakemus laaditaan opetus- ja kulttuuriministeriön hakua varten laatimalle lomakkeelle (haun internetsivulla), ja siihen liitetään: - tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta, käyttäen haun internet-sivulla olevaa lomaketta - tutkimussuunnitelma, sisältäen talousarvion (max. 5 sivua lähteineen) - tutkimukseen osallistuvien cv:t (max. 2 sivua) ja julkaisuluettelot (max. 10 tärkeintä julkaisua) HAKUAIKA JA HAKEMUKSEN JÄTTÄMINEN Hakemukset toimitetaan elokuun 22. päivään 2014 mennessä: Opetus- ja kulttuuriministeriö/kirjaamo PL Valtioneuvosto (Käyntiosoite Meritullinkatu 10, Helsinki)

5 Hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, mikäli hakemuksen postileima on viimeiseltä hakupäivältä 1. Hakemuksen tulee allekirjoittaa henkilö, jolla on siihen nimenkirjoitusoikeus. Hakemusasiakirjat toimitetaan lisäksi sähköpostilla tiedoksi: Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen RAPORTOINTI Rahoituksen päätyttyä hankkeet toimittavat selvityksen ministeriön internet-sivuilta löytyvällä selvityslomakkeella. Selvitys jätetään avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä osoitteeseen: Opetus- ja kulttuuriministeriö/kirjaamo, PL 29, Valtioneuvosto. Mikäli selvitystä ei voida toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan kuluessa, tulee selvitykselle hakea jatkoaikaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä vapaamuotoisella hakemuksella. LISÄTIEDOT Yleisesti hakua koskien: - Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, Osastosihteeri Päivi Wathén, Hankkeiden sisältöjen osalta: - Kuntahankkeet: Ylitarkastaja Sari Virta, , ja pääsihteeri Minna Paajanen, Seksuaalinen häirintä/väkivalta: Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, Antidoping: Kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen, Hyvä hallinto: Kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen, , ja ylitarkastaja Hannu Tolonen, Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@minedu.fi 1 Hakijan tulee itse varmistaa, että kirjekuoressa näkyy postileima, milloin hakemus on jätetty postin kuljetettavaksi.