SUOSITUS REUMADIAGNOOSIEN KÄYTÖSTÄ NIVELTULEHDUKSISSA TAUSTAMUISTIO

Samankaltaiset tiedostot
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

Selkärankareuma ja aksiaalinen spondyloartopatia


Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Miten edetä niveltulehduksissa?

Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU REUMATOLOGIA

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu?

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu?

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus

Mitä eroa on selkärankareumalla ja aksiaalisella spondyloartropatialla ja onko sillä väliä?

Polymyalgia Rheumatica. Tia Sandström sis el, reumatol.eval. Reumatologian alueellinen koulutuspäivä

Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB-FIN)

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Ryytyn reuma on pysynyt rauhallisena. Riittää, että hän käy reumahoitaja Eeva Tuomenoksan vastaanotolla. teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

Nivelpsoriaasi - monimuotoinen nivelsairaus. Eklund, Kari K.

nivelpsorias Tuntematon tutuksi lääkäreille ja potilaille Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi:

Tulehduksellisen selkäsairauden diagnostiikka ja hoito

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

JIA ja lapsen uveiitti

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta);

Nivelreuma on krooninen autoimmuunisairaus,

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Tulehduksellisen selkäkivun kuvantamisdiagnostiikka

T erveydenhuollon etulinjassa toimivan

Nuorten nivelvaivat - Tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa

Selkärankareuma. Katsaus. Luokittelukriteerit

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Leukanivelen sairaudet Temporomandibular Joint Diseases

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB FIN)

Appendisiitin diagnostiikka

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Reumaviikko nostaa esiin huolen erikoislääkäripulasta

Labquality Days Nivelreuma tau8na

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA

BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Jenni Mäkinen REUMAPOTILAAN NÄKEMYKSIÄ REUMAHOITAJAN ANTAMASTA OH- JAUKSESTA

Nuoruusiän spondylartriitti ja entesiittiin liittyvä niveltulehdus (SpA-ERA)

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Reumataudit ja raskaus

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Hoitopolku reumataudeissa. Suvi Peltoniemi, LL, reumatologiaan erikoistuva lääkäri HUS

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi.

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä KLIININEN TUTKIMUS T2270

Kylmähoidon vaikutuksia ja suosituksia yleisimpien tulehduksellisten reumatautien hoidossa. Kirjallisuuskatsaus. Juha Hänninen Juha Wiss

aineiden tautiassosiaatiot

Dopplerkaikukuvantaminen tulehduksellisissa nivelsairauksissa

- aktiivisen nivelreuman hoitoon aikuisille silloin, kun hoito sairauden kulkuun vaikuttavilla lääkkeillä (DMARD) on aiheellinen

Nivelpsorin erityispiirteet

Diagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

LASTENREUMAN ILMAANTUVUUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

Reumapotilaan saumaton hoitopolku

Lastenreuman hoito ja siihen liittyvä kuntoutus Kristiina Aalto Lastenreumatologi HYKS, Lastenklinikka

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

2. KOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄT Lastenreumatologian lisäkoulutuksen jälkeen koulutetun tulisi hallita seuraavat kokonaisuudet:

Biologisten lääkkeiden käyttö ja lääkevastaaineet

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö

Biologiset lääkkeet vaikuttavat tautien

Ruokavalio tulehduksellisissa reumasairauksissa ja systeemisissä sidekudossairauksissa

Reuman sairaalan konkurssi/ Vaikutukset Keski-Suomen aikuisväestöön?

Selkärankareuma. ja aksiaalinen spondylartriitti. Perustietoa sairastuneille, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille.

LIITE III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin

Lymen tautiin liittyvää niveltulehdus

VANHEMPIEN KOKEMUKSET REUMAA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUKSESTA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA


Koulutusohjelma on harmonisoitu eurooppalaisen lastenreumatologisen ohjelman mukaiseksi.


Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

REUMAPOTILAAN HOITOPOLKU KUOPION PERUSTERVEYDENHUOLLON ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Suun terveyteen vaikuttaa syljenerityksen,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto Sivu 1 / 1

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT. OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET

Crmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti

Reumaradiologiaa 2001

LASTENREUMA, SEN HOITO JA SIIHEN SOPI- VAT LIIKUNTAMUODOT

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky.

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Transkriptio:

14. TOUKOKUUTA 2019 SUOSITUS REUMADIAGNOOSIEN KÄYTÖSTÄ NIVELTULEHDUKSISSA TAUSTAMUISTIO REUMASAIRAUKSIEN KOORDINAATIOKESKUS JA SUOMEN REUMATOLOGINEN YHDISTYS TYÖRYHMÄ: TUULIKKI SOKKA-ISLER, JARNO RUTANEN JA PIA ISOMÄKI

2 Sisällys YLEISTÄ... 2 1. NIVELREUMA... 3 2. SELKÄRANKAREUMA JA NON-RADIOGRAFINEN AKSIAALINEN SPONDYLARTRIITTI... 5 3. NIVELPSORIAASI... 8 4. ICD-11 TAUTILUOKITUKSEN NIVELTULEHDUSTEN JA TULEHDUKSELLISTEN SELKÄSAIRAUKSIEN DIAGNOOSIT... 9 YLEISTÄ TAUSTA: Tämä reumadiagnoosien validointisuositus on laadittu yhteistyössä Reumasairauksien koordinaatiokeskuksen ja Suomen Reumatologisen Yhdistyksen kanssa. Validoinnin tavoitteena on yhdenmukaista reumatologisten diagnoosien käyttöä, jotta hoitokäytäntöjen seuranta ja tieteellinen tutkimus kansallisista rekistereistä olisi mahdollista, sekä tukea potilaan hoitoa diagnoosin mukaisella hoitopolulla. TAVOITE: Diagnoosikoodien tulee olla niin oikein kuin se kullakin ajan hetkellä on mahdollista ja kuvata hoidettavaa sairautta. Kliinisesti merkittävin löydös määrää diagnoosikoodin muistaen, että diagnoosi voi seurannassa tarkentua ja muuttua. Suositus kannustaakin käytäntöön, jossa alkuvaiheessa epäspesifeiksi diagnooseiksi kirjatut niveltulehdukset täsmennetään seurannan aikana tarkemmiksi. Diagnoosien validoinnissa on pyritty ennakoimaan WHO:n ICD-11 tautiluokitus uudistuksen tuomia muutoksia, joita on kaavailtu käyttöön vuoden 2022 alusta. SISÄLTÖ: Suositus koskee nivelreumaa (Taulu 1), selkärankareumaa ja aksiaalista spondylartriittia (Taulu 2) sekä nivelpsoriaasia (Taulu 3).

3 1. NIVELREUMA TAULU 1. Suositus nivelreuman diagnoosikoodeiksi. M05.8 Seropositiivinen nivelreuma - RF- tai CCP-va positiivinen - täyttää ACR/EULAR 2010-kriteerit M06.0 Seronegatiivinen nivelreuma - sekä RF- että CCP-va negatiivinen - täyttää ACR/EULAR 2010-kriteerit - oireita ei selitä joku muu tauti kuten polymyalgia rheumatica, kihti, SLE, psoriaasiartriitti Jos ACR/EULAR-kriteerit eivät täyty, kyseessä on määrittämätön niveltulehdus M13.x Määrittämätön niveltulehdus - ei täytä ACR/EULAR- luokittelukriteerejä Nivelreuman luokittelu perustuu ACR/EULAR 2010-kriteereihin (KUVA 1A). Nivelreuman luokittelukriteerit täyttyvät, kun kohtien A-D yhteenlaskettu pistemäärä on 6-10. Luokittelun lähtökohdat: a) Potilaalla on vähintään yksi nivel, jossa varma synoviitti (turvotus). b) Synoviittia ei selitä jokin muu sairaus (kuten SLE, nivelpsoriaasi, kihti, PMR). c) Jos potilaalla on nivelreuman eroosiot ja kriteerien täyttymiseen sopiva tautihistoria, tauti voidaan luokitella nivelreumaksi. KUVA 1A. Nivelreuman ACR/EULAR 2010-luokittelukriteerit. Alle 6 pistettä saavat potilaat voidaan myöhemmin luokitella uudelleen. Luokittelukriteerit voivat täyttyä kumulatiivisesti. (A) Nivellöydös tarkoittaa turvonnutta

4 tai arkaa niveltä. Löydös voidaan varmistaa kuvantamisella. Sormien ja varpaiden kärkiniveliä, ensimmäisiä karpometakarpaaliniveliä ja isovarpaiden tyviniveliä ei huomioida. Suuriksi niveliksi luetaan olka-, kyynär-, lonkka-, polvi- ja nilkkanivelet. Pieniksi niveliksi luetaan ranteet, MCP-, PIP-, MTP 2-5 ja peukaloiden IP-nivelet. (B) Matala positiivinen = yli viitevälin ylärajan, mutta vähemmän kuin kolme kertaa yli viitevälin. Jos RF:sta tiedetään vain positiivinen tai negatiivinen tulos, katsotaan positiivinen matalaksi RF:ksi. KUVA 1B. ICD-10: Seropositiivinen nivelreuma KUVA 1C. ICD-10: Seronegatiivinen nivelreuma. KUVA 1D. ICD-10: Määrittämätön niveltulehdus.

5 2. SELKÄRANKAREUMA JA AKSIAALINEN SPONDYLARTRIITTI TAULU 2. Suositus selkärankareuman ja non-radiograafisen aksiaalisen spondylartriitin diagnoosikoodeiksi. M45 Selkärankareuma Täyttää Modified New York 1984- kriteerit Kuvantamisen osalta natiivi-rtg ei ole välttämätön mutta silloin jollain muulla kuvantamisella on todettava SI-nivelten ankyloosi M46.1 Aksiaalinen spondylartriitti SInivelissä M46.0 Aksiaalinen spondylartriitti rangassa MRI-kuvauksessa on varma SI-nivelen/nivelten (tai SI-nivelten + selkänikamien) reumaattinen tulehdustauti MRI-kuvauksessa on varma selkänikaman/nikamien reumaattinen tulehdustauti ilman SI-nivelen tulehdusta Jos on ainoastaan perifeerinen spondylartriitti (daktyliitti, entesiitti, niveltulehdus), kyseessä on määrittämätön niveltulehdus, kunnes tässä taulussa yllämainitut kriteerit täyttyvät M13.x Määrittämätön niveltulehdus Perifeerinen spondylartriitti Potilaalla oltava oireisto, joka reumatologin kliinisen arvion perusteella sopii tulehdukselliseen selkäsairauteen, eikä oiretta paremmin selitä esim. välilevytauti. Yhteistyö TULES-radiologin kanssa on MRI-diagnostiikassa välttämätön. Selkärankareuman voimassa olevat luokittelukriteerit (Modified New York criteria 1984) tunnistavat vuosia kestäneen selkärankareuman röntgenmuutoksineen ja on esitettu Kuvissa 2A ja 2B. Aksiaalisen spondylartriitin ASAS-kriteerit ovat Kuvassa 2C.

6 KUVA 2A. Selkärankareuman luokittelukriteerit (Modified New York criteria 1984). KUVA 2B. Sakroiliitin luokittelu natiiviröntgenkuvissa.

7 KUVA 2C. Aksiaalisen spondylartriitin ASAS-kriteerit. KUVA 2D. ICD-10: Selkärankareuma ja tulehdukselliset nikamasairaudet.

8 3. NIVELPSORIAASI Nivelpsoriaasin diagnostiikka on haastavaa. Selvät DIP-nivelten tulehdukset ja daktyliitit ovat harvinaisia. Laboratoriokokeista ei ole apua, ja radiologisia muutoksia oireiston alkuvaiheessa ei ole. Monet psoriaasiartriitti-epäilyt ovatkin kipuja ilman artriittia, entesiittiä tai daktyliittia. Osa on artroosia tai kihtiä, ja useat jäävät odottamaan taudinmäärityksen tarkennusta diagnoosilla M13. Psoriaasiartriitin luokitteluun on tarjolla CASPAR-kriteerit (Kuva 3A). ICD-10-koodit ovat Kuvassa 3A. Taulu 3. Suositus nivelpsoriaasin diagnoosikoodeiksi. M07.x*L40.5 Nivelpsoriaasi Diagnoosi vain, jos kliinisesti selvä tauti Epämääräiset nivelpsoriaasiepäilyt luokitellaan määrittämättömäksi niveltulehdukseksi M13.x Määrittämätön niveltulehdus Kun diagnoosi jää kliinisesti epävarmaksi Kuva 3A. CASPAR-kriteerit.

9 Kuva 3B. ICD-10: Nivelpsoriaasin luokittelu. 4. ICD-11 TAUTILUOKITUKSEN NIVELTULEHDUSTEN JA TULEHDUKSELLISTEN SELKÄSAIRAUKSIEN DIAGNOOSIT https://www.who.int/classifications/icd/en/ A version of ICD-11 was released on 18 June 2018 to allow Member States to prepare for implementation, including translating ICD into their national languages. ICD-11 will be submitted to the 144th Executive Board Meeting in January 2019 and the Seventy-second World Health Assembly in May 2019 and, following endorsement, Member States will start reporting using ICD-11 on 1 January 2022. Inflammatory arthropathies FA20 Rheumatoid arthritis FA20.0 Seropositive rheumatoid arthritis FA20.1 Seronegative rheumatoid arthritis FA20.Z Rheumatoid arthritis, serology unspecified FA21 Psoriatic arthritis FA21.0 Psoriatic spondyloarthritis FA21.Y Other specified psoriatic arthritis FA21.Z Psoriatic arthritis, unspecified FA22 Polymyalgia rheumatica FA23 Adult-onset Still disease

10 FA24 Juvenile idiopathic arthritis FA24.0 Juvenile idiopathic oligoarthritis FA24.1 Juvenile idiopathic polyarthritis FA24.2 Juvenile psoriatic arthritis FA24.3 Juvenile enthesitis related arthritis FA24.4 Juvenile systemic arthritis FA24.Y Other specified juvenile idiopathic arthritis FA24.Z Juvenile idiopathic arthritis, unspecified FA25 Gout FA25.0 Primary gout FA25.1 Secondary gout FA25.2 Gout without specification whether primary or secondary FA26 Certain specified crystal arthropathies FA26.0 Calcium pyrophosphate dehydrate deposition disease FA26.1 Hydroxyapatite deposition disease FA26.2 Chondrocalcinosis FA26.Y Other specified crystal arthropathies FA26.Z Crystal arthropathies, unspecified FA27 Certain specified inflammatory arthropathies FA27.0 Kashin-Beck disease FA27.1 Pigmented villonodular synovitis FA27.2 Palindromic rheumatism FA27.3 Transient synovitis FA27.4 Intermittent hydrarthrosis FA27.Y Other specified inflammatory arthropathies FA27.Z Inflammatory arthropathies, unspecified FA92.1 Peripheral spondyloarthritis FA2Z Inflammatory arthropathies, unspecified Inflammation of spine FA90 Infection of vertebra FA91 Infection of intervertebral disc FA92 Inflammatory spondyloarthritis FA92.0 Axial spondyloarthritis (note: including ankylosing spondylitis ) FA92.1 Peripheral spondyloarthritis FA92.Y Other specified inflammatory spondyloarthritis FA92.Z Inflammatory spondyloarthritis, unspecified FA9Y Other specified inflammation of spine FA9Z Inflammation of spine, unspecified