MUISTIO/sms. Natnet Life+ -hankkeen yhteissuunnittelukokous. Lapin ELY-keskus, johtoryhmän kokoustila. Aika: Maanantai 3.12.2012 klo 12.00-15.



Samankaltaiset tiedostot
coherence of the Natura 2000 network in

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

NATNET Life Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö

Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland NATNET

Metsäntutkimuslaitos Lauri Karvonen Metsähallitus, Metsätalous Mika Puustinen Metsähallitus, Luontopalvelut

MUISTIO/sms. Natnet Life+ Monitorointivisiitti. Aika: Keskiviikkona , 09:00-12:00. Lapin ELY-keskus, Rantavitikantie 33, Rovaniemi

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

METSO-ohjelma :

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Monimuotoisuuden suojelu

NATURA VERKOSTO

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Rannikolta rakalle. METSO-ohjelma Lapissa

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO-ohjelma

Sisävesi LIFE IP -diat

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsäohjelman seuranta

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Metsäohjelman seuranta

onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands

Metsäohjelman seuranta

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Metsäohjelman seuranta

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen

Tuottoa vai suojelua?

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

Teppo Rantanen, Biolan Group

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Metsäohjelman seuranta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Metsäohjelman seuranta

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

NATNET LIFE+ MONITOROINTIVISIITTI

Metsäohjelman seuranta

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Suometsien hoidon organisointimallit. Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo

Metsäohjelman seuranta

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Transkriptio:

MUISTIO/sms Aihe: Paikka: Natnet Life+ -hankkeen yhteissuunnittelukokous Lapin ELY-keskus, johtoryhmän kokoustila Aika: Maanantai 3.12.2012 klo 12.00-15.00 Läsnä: Jukka Vähätaini, Suomen Metsäkeskus Pentti Olli, Suomen Metsäkeskus Ari Nikula, Metla Päivi Paalamo, Lapin Luontopalvelut Sari Sivonen, Lapin ELY-keskus Vesa Nivala, Metla Jouni Rauhala, Lapin ELY-keskus Antti Tolonen, Lapin ELY-keskus Esa Huhta, Metla Janne Miettinen, Metla Eija Virtanen, Metla Lauri Karvonen, Metsähallitus metsätalous Nilla Aikio, Metsähallitus luontopalvelut Noora Raasakka, Lapin ELY-keskus Ulla Huusko, Metsäkeskus 1. Yleiskatsaus hankkeeseen / Noora a. Toimenpideosioiden kuluseuranta, taloushallintoasiat i. Työajan merkkaaminen; toimenpiteiden kulut oikein suhteessa suunnitelman ja toteutuksen aikatauluun komissio seuraa hankkeelle tehtyä työaikaa verrattuna kokonaistyöaikaan työaika merkitään actioneittain suhteessa budjetoituihin kuluihin Metsäkeskuksen oma työajanseuranta on hyväksytty komissiossa, lisättävä allekirjoitukset ja allekirjoitusten päivämäärät ii. Laskujen viitteet viitteet merkitty pääasiassa hyvin, muistutuksena: NATNET Life oltava viitteenä kaikissa laskuissa iii. Kustannusten seuranta väliraportointiin 2014 tarvitaan tarkat kulunseurannat actioneittain ELYlle tositteet tammikuun 2013 loppuun mennessä (v. 2012 osalta niiltä osin kuin ei ole vielä toimitettu) kulujen toteutus ja seuranta hankkeen aikataulun mukaan b. Komission terveiset aloitusraporttiin liittyen i. Maanhankinta Aloitusraportissa pyydettiin lupaa myös maakauppojen tekemiseen, mutta komission kanta on, että maakauppoja ei voida hyväksyä mikäli aluetta ei

liitetä samalla Naturaan. Tähän ei lähdetä, joten jatketaan projektisuunnitelman mukaan pysyvillä Metso-suojelusopimuksilla. ii. Hankealueen uusi rajaus, hankealueen ulkopuolelta hankittavat tilat Komissio pyytää uutta hankealuerajausta; sovittiin, että uudeksi hankealuerajaukseksi esitetään zonation-rajausta (5 km bufferi, poislukien valtakunnan rajojen ja Lapin ELYn toiminta-alueen ulkopuoliset alueet) + hankealueen keskellä oleva aukko + merenrannan saaret jatkossa: jos löytyy hankealueen ulkopuolelle ulottuvia kohteita, jotka selvästi parantavat alueen monimuotoisuutta ja Natura 2000 verkoston yhtenäisyyttä; lupa pyydetään komissiolta jokaiselle kohteelle tapauskohtaisesti Noora tekee rajausehdotuksen, partnereilla vielä mahdollisuus esittää lisäyksiä iii. Kaksivaiheinventointi seuraavan raportoinnin yhteydessä selvennettävä kaksivaiheinventoinnin ja seurantaosion toimenpiteitä iv. Ennallistamissuunnitelmat komissio muistutti artikla 13:sta: aina kun ennallistetaan, laitettava kyltit ja logot sekä selite rahoituksesta v. Työajanseurannat allekirjoitukset mielellään heti seuraavan kuukauden alussa ja toimitus Lapin ELYyn vi. Logojen käyttö logojen oltava näkyvillä kaikissa dokumenteissa, myös kartoissa ja esityksissä vii. MH:n metsätalouden organisaatiomuutos sisäinen muutos, ei todennäköisesti tarvita muutosta komissiolle viii. Partnerisopimusten tarkennukset sopimuksen päätöspäiväys muutettava lisättävä tiliyhteystiedot Noora toimittaa liitteen kaikille partnereille; uutta sopimusta ei ole tarpeen tehdä c. Tulevat/ajankohtaiset yhteiset tapahtumat & toimenpiteet i. Tupaillat 21. 23.1.2013 partnereilta edustajia mukaan mikäli tarpeellista ilmoitetaan paikallislehdessä + Jokiposti ii. Metsätaitoilut 18.5.2013 Keminmaan Kallinkankaalla, virallisena tapahtumana Metsänhoitoyhdistyksen metsätaitokilpailut toteutetaan perhetapahtumana, erilaisia tapahtumia / näyttelypisteitä partnerit tervetulleita omalla panoksellaan mm. 4H ja Pilke järjestävät lapsille toimintaa iii. Pohjois-Suomen erämessut 23. 26.5.2013 Oulussa hankkeella oma esittelystandi

toivotaan esittelymateriaalia ja osallistujia partnereilta iv. Esittelyreitin perustaminen (Action D9) esitellään hanketta, Natura 2000 verkostoa, ennallistamisia, luontotyyppejä 15 infokylttiä, noin 2 km polku, jos puolivalmiita/kunnostettavia polkuja on tiedossa, otetaan vastaan ehdotuksia Simossa mahdollinen kohde, ei ole vielä varma oltava valmis 2014, suunnittelu aloitettava 2013 Juha Paso kuvittaa v. Suunnitteilla metsäpuolen koulutus liittyen Metson toteutukseen, ajankohta varmistuu talven aikana d. Zonation analyysien tietopyyntö Suomen Metsäkeskuksessa tietopyyntö laitettu Metsäkeskukseen, Lapin alueyksikkö on antanut asian keskusyksikön ratkaistavaksi valtakunnallinen ennakkotapaus, ratkaisu menee 2013 alkuun tarkoitus saada tiedot todellisilla irrotuskuluilla, ei hehtaariperusteista maksua 2. Kumppaneiden esitykset ja puheenvuorot; oman toimenpidekokonaisuuden eteneminen, mahdolliset ongelmat, muutostarpeet projektisuunnitelmaan jne. a. ELY / Jouni: aloitteita tullut 160 kpl, päätökseen saatu 11 kpl, joista 2 tehtiin kauppoina jotka jäävät normaaliin Metsoon pysyviä rauhoitussopimuksia yli 100 hehtaaria kasassa, tarjouksia vielä sisällä ja osittain sovittuna ensimmäinen yhteismetsän toteutus sovittu tupailloissa esitetään myös toteutettuja kohteita b. Metla / Janne Zonation-analyysin tilanne joulukuun 2012 alussa: Action A1 metsäsuunnitteluaineistot koossa ja ajantasaistettu (aineistojen peitto > 90 % hankealueesta lajien esiintymisaineistot valmiit lajimallikerrokset valmiit suoaineistoja koossa 7 kerrosta Action A8 Zonation-määrittelyt hyvyysfunktiot samat kuin valtakunnallisissa Zonation-ajoissa puulajiparametrit sovitettu NATNET-alueelle (mänty, kuusi, koivu, muu lehtipuu)

Keskusteltiin Zonation-analyysin painotuksista Western Taigan sekä Western Taigan ja soiden yhdistelmissä. Todettiin, että laajat mäntyvaltaiset kasvatusmetsä-kohteet nousevat aineistosta voimakkaasti; puulajityypeillä ja parametriarvoilla voidaan tarvittaessa muuttaa painotusta. Edelleen todettiin, että hankkeen tavoitteena on suojelualueiden yhdistäminen ja käytäväalueet toimivat eliöstön kannalta siirtymäalueina vaikka eivät olisi ns. hyviä Metsokohteita. Sovittiin, että Western taigalla käsitetään ensisijaisesti vanhaa kuusivaltaista sekapuumetsää tässä vaiheessa analysoinnissa. Metsoon soveltuu myös nuorempi metsä; toteutus suunnataan metso-kriteerien mukaan joten toteutukseen pyritään saamaan myös 3-luokan Metso-kohteita. Myös suo- ja metsäelinympäristöjen integrointiin pyydettiin näkemyksiä kumppaneilta; mitkä yhdistelmät ovat arvokkaimpia ja joiden tulisi nousta esiin analyyseissä. Pohdittiin mitkä piirteet kertovat niistä ominaisuuksista, joita arvokkaimmat kokonaisuudet pitävät sisällään. Sovittiin, että suunnittelijat (ELY & Metsähallitus & Metla) toimittavat Jannelle esityksen siitä, millaisia kombinaatioita haetaan: partnerit miettivät esimerkkejä kriteereistä ja varianteista 15.01.2013 mennessä. Kesällä 2013 voidaan tehdä vertailua maaston ja analyysin painotusten kesken. Todettiin, että jos kuviolla on metsälakikohde, kohde voidaan toteuttaa ja se on ns. Metso-kelpoinen myös laajempina kokonaisuuksina; analyysiin ei ole tarvetta erotella pistemäisiä kohteita. c. MH Lapin Luontopalvelut / Päivi MH etenee aikatauluissa Kusiaiskorvessa ennallistettu suota, Suuripää ja Kirvesaapa toteutetaan vuonna 2013 ennallistamissuunnitelmia tehdään Palokkaan suojelualueelle sekä soille että metsille alkukesästä kartoitettu neidonkenkää havaintopisteiltä yksityismaiden osalta, tiedot tallennettu Herttaan > jatketaan seurannoilla tuosta tilanteesta muutaman vuoden päästä (Päivi toimittaa tämänhetkisen tilanteen Nooralle lähtötilanteen raportointia varten) lahopuun tuotto suunniteltu metsurityönä, mutta tehdään kaivurityönä (tuholaisriskit) > todennäköisesti ei tarvitse tehdä erillistä muutoshakemusta komissioon, Noora tarkistaa Milkalta omarahoitusosuutta kertymässä enemmän kuin suunnitelmassa Nilla: ennallistamistavoite 100 ha Rovaniemen ja Tervolan puolelta löytyy kohteita, suunnitelmat pian valmiita (noin 60-70 ha).

d. MH Metsätalous / Lauri kulotuskohteet valtion metsissä: tavoitteet 50 ha 2012-2016 tavoitteen saavuttamiseksi olisi järkevää, että kohteiden ei tarvitsisi olla tiukasti rajatulla käytäväalueella ensimmäinen kulotuskohde suunniteltu Simoon (Rautuoja): hakkuu suunniteltu aloitettavaksi joulukuussa 2012 toinen kohde suunniteltu Ranualle (Keväjärvi), hakkuu tehty lokakuussa 2012, kulotus mahdollisesti ensi kesänä Hattuselkä ja Aaporinaapa Simossa hyllytettyjä kohteita (8 ha) > mahtuisivat uuden esitettävän hankealuerajauksen sisälle kulotuskohteiden suunnittelua ei sisällytetä hankkeeseen mutta toteutuskulut sisällytetään e. Suomen Metsäkeskus /Jukka tehty aineiston läpikäyntiä: 5 500 ha potentiaalisia Metso-kohteita (ka 1,5 ha:n kuvioita) maastokäynnit loppusyksystä: vajaa 4000 ha käytäväaluetta käyty läpi luonnonhoitosuunnitelmien maastotöitä tehty aloitteiden perusteella, vain pieni osa muuta kuin hakattuja ja ojitettua, 430 ha:sta voisi tehdä suunnitelman (11 metsänomistajaa), 200 ha odottaa ensi kesää Keskusteltiin kriteereistä luontoarvojen osalta: luonnonhoitosuunnitelmien tavoite 5000 ha, löytyykö soveltuvia alueita jotka maanomistaja on halukas teettämään lhs:n? Todettiin, että tilan aikaisempi perinteinen metsätalouskäyttö ei ole esteenä; luonnonhoitosuunnitelma ei vaadi metso-kohteita, luonnonhoitopainotteisuus tulee esille metsänhoidollisissa toimenpiteissä, tavoitteena voi olla luontoarvojen lisääminen pitkällä tähtäimellä. f. Suomen Metsäkeskus / Pentti Olli MMM:llä on valtakunnallista kehittämisrahaa: MK:lla mahdollisuus saada ennallistamisten ja kulotusten suunnitteluun rahaa. Tavoitteena 500 ha ennallistamisia ja 100 ha kulotusta; maanomistajille korvattaisiin menetetty puuntuotto. tiedossa 40 ha:n suon ja puron ennallistamiskohde luonnonhoitohankkeiden osalta (ennallistamiset ja kulotukset) Maarit Siekkisen tilalla asioita hoitaa Tuula Heikkilä 3. Käytäväalueiden seurantojen järjestäminen (Noora) Lapin ELYstä Ari Neuvonen on lähettänyt rahoitushakemuksen ympäristöministeriöön käytäväalueiden seurantojen toteutuksesta: YM:stä viesti, että voidaan toteuttaa vai ostopalveluna > Paalamolle ja Huhdalle toimitetaan ko. hakemus aloitetaan ensi kesänä Noora koostaa lähtötilanneraportin valtion ja yksityismaiden osalta vuoden 2012 loppuun mennessä

4. Muut asiat Noora kertoi viestin Metzo-hankkeen ohjausryhmältä: valtakunnallinen Metzo-hanke toivoo Metlalta edustajia työpajaan, joka järjestetään tammikuun 2013 lopulla.