Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Samankaltaiset tiedostot
Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Pariisin ilmastosopimus

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström (tavoitepohjat )

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: tutkija Tarja Tuomainen. Luonnonvarakeskus

Maailman metsät paljon vartijana

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU. Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija

Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF-asetusehdotus; tilannekatsaus

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Kunnianhimoa ilmastonmuutoksen hillintään

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Savon ilmasto-ohjelma

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Valtakunnalliset metsäbiotalouden tavoitteet ja metsäalaa koskevat ajankohtaiset EU:n aloitteet

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Kohti Pariisin ilmastosopimusta. Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari

ILMASTO-OIKEUTTA. Luennon rakenne 3/19/2019. Taustaa. Ilmasto-oikeuden tasot. Keskeiset instrumentit. Kansainvälinen EU:n Kansallinen

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

WWF kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Latvian ja Liettuan lausuma

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Metsien hiilinielujen

8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Pariisin ilmastosopimus - yhteenvetoa ja arviointia

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030)

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Viite: Eduskunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, asiantuntijapyyntö

Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Kampanjan tavoitteet

Yritykset hiilineutraalisuuden edistäjinä

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Transkriptio:

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija

Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä Merkittävä osa khk-päästöistä maankäyttösektorilta Luonnon oma CCS perustuu maankäyttöön 2. Pariisin sopimus ei määrää nieluista Bottom-up Maat asettavat itse omat tavoitteensa (taso, sektorit jne.) Mailla eri tapoja sisällyttää LULUCF Yhteismitallistaminen vaikeaa Kioto-laskennan kaltaisia sääntöjä ei näköpiirissä Tavoitteena päästöt ja nielut tasapainossa vuosisadan jälkipuoliskolla 2

YK:n ilmastoneuvottelut Pariisin sopimusta ei voi peruuttaa tai pysäyttää Kaikki maat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen < 2⁰C 1,5⁰C Kaikki maat sitoutuneet toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Pariisin sopimuksen yksityiskohdista sovittava 2018 Neuvoteltiin 1997 FI ratifioi 2002 Voimaan 2005 Kioto 1 2008 2012 YK:n ilmastopuitesopimus 1992 FI allekirjoitti 1992; FI ratifioi & voimaan 1994 Kioto 2 2013-2020 Pariisin sopimus 2015; voimaan 2016; 2020 -> 3

Ilmastopolitiikka & maankäyttö UNFCCC & Pariisin sopimus Päästöt ja nielut tasapainossa vuosisadan loppupuolella * 1990 tasosta ** 2005 tasosta EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketti Vähintään -40 % vuoteen 2030 mennessä ETS -43 % ** 1-off ESD -30 % 0-40 % ** FI: -39 % ** EU 2050-80-95 % * FI 2050-80 % * LULUCF vertailutaso LULUCF laskennallisen päästön korvaaminen EU:n LULUCF nielu n. 9 % päästöistä

Maankäyttösektori ja ilmastonmuutos Maankäyttösektori Metsäkato + Maatalous = ¼ ihmisen aiheuttamista khk-päästöistä (IPCC) Karjatalous ⅕ ihmisen aiheuttamista khk-päästöistä Metsäkato tropiikissa > 10 % maailman khk-päästöistä Tavoitteena: Khk-päästöt = Nielut Ilmastotoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla ml. energia, teollisuus, jätteen käsittely & maankäyttö Päästöjen vähentämisen esteinä maankäyttösektorilla mm. monimutkaiset sosiaaliset, taloudelliset & poliittiset tekijät 5

Metsänielut YK:n ilmastoneuvotteluissa Nielujen laskentasäännöt Kioto1- ja Kioto2-kausilla Pariisin sopimus: päästöt ja nielut tasapainossa vuosisadan jälkipuoliskolla; nieluille oma artikla, REDD+ yms. mekanismi LULUCF sisällytetty useilla tavoilla maiden kansallisiin panoksiin (NDC); yhteismitallistaminen vaikeaa IPCC ohjeistus olemassa Kioto-laskennan kaltaisia kattavia & yksityiskohtaisia laskentasääntöjä ei tulossa lähivuosina Mahdollista/hyödyllistä sopia yksittäisistä asiakohdista; esim. HWP yhtenäiset menettelytavat (puutuotteiden sisältämän hiilen vienti/tuonti) 6

Pariisin sopimus ja metsät Maankäyttösektori & nielut näkyvästi Pariisin sopimuksessa Toimijoiden tarkasteltava metsiä & niiden merkitystä laajasti Metsät tärkeitä hillinnälle & sopeutumiselle Huomioidaan metsien hyötyvaikutukset (non-carbon benefits) Myös YK:n ilmastopuitesopimuksessa metsät ja maankäyttö mukana muiden sektoreiden ohella Maatalous on ruokaturvan, haavoittuvuuden & nielujen muodossa Pariisin sopimuksessa Maataloudella tärkeä rooli hillinnässä, sopeutumisessa & ruokaturvassa 7

Maankäyttö ja metsät: Suomen näkökohtia Kioton nielulaskennan (2008-2012 ja 2013-2020) ongelmat Metsien & biomassan kestävä käyttö uusiutuvan energia fossiiliset polttoaineet & uusiutumattomat raaka-aineet Maiden parannettava päästöjen & nielujen seurantaa & seurannan läpinäkyvyyttä Suomi haluaa maankäyttösektorin läpinäkyvän & tasapuolisen laskennan piiriin 2021 alkaen: nieluille rajoitettu rooli pääpaino päästöjen vähentämisessä 8

REDD+ Pariisin sopimuksessa REDD+ tähtää kehittyvien maiden metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen REDD+ kannustaa metsien suojeluun, kestävään hoitoon & käyttöön & metsien hiilinielujen kasvattamiseen Metsäkadon estämisestä & hiilidioksidin sitomisesta metsiin maksetaan kehittyville tulosperusteisesti Kannustetaan kestävää kehitystä edistäviin muutoksiin erityisesti trooppisilla metsäalueilla Pariisin sopimus vahvistaa Varsovan REDD+ -viitekehystä REDD+:sta neuvoteltiin > 10 vuotta Yhteisymmärrys tulosperusteisen toiminnan säännöistä 2013 REDD+ : reducing emissions from deforestation and forest degradation in developing countries 9

Kiitos! Outi.Honkatukia@ym.fi Twitter: @paaneuvottelija