Porvoon kaupungin hyvinvointikertomus Raportti 2017 2018
Painopistealue 1: Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Toteutuminen 2015 2016 Tavoite 2017, toteutuminen 2017-2018 Nuorten syrjäytyminen vähenee Nuorisotakuuselvityksen mukaiset toimenpiteet: Vastuutaho: lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyvis Kesätyöpaikkojen lisääminen ja kesätyöllistymisen tukeminen Resurssit: talousarviomäärärahat Kaupungin tarjoamien nuorten kesätyöpaikkojen määrä Kesätyöseteleiden määrä/käyttö 100 140/150 Tavoite 2017: 100 työpaikkaa Toteuma: 2017, 105 paikkaa ja 2018, 103 paikkaa Tavoite 2017: 150/150 Palkkatukityöpaikkojen ja oppisopimuspaikkojen lisäys Kymppiluokkien tai vastaavien perustaminen Nuorten palveluohjauksen kehittäminen Resurssit: verkostot ja kumppanuudet: kolmas sektori, Posintra, paikalliset yritykset, seurakunta Resurssit: talousarviomäärärahat Nuorten oppisopimusten ja palkkatukipaikkojen määrä Peruskoulun jälkeen opintoihin sijoittuneiden määrä Toteutuma: 2017, 145 laskutettua kesätyöseteliä/150 paikasta, 2018, 136 laskutettu 150 paikasta 14 Tavoite 2017: Palkkatukipaikkojen määrää nostetaan 100 % Koppari-verkkopalvelusivusto on otettu käyttöön nuorten palveluissa lokakuussa 2015 Toteuma 2017 2018: yht. 16 paikkaa. Tavoite 2017: Peruskoulun jälkeen opintoihin sijoittuneiden määrä 100 % Toteuma 2017 ja 2018: 100 % (kaikki peruskoulun päättäneet saivat opiskelupaikan). Yhden luukun palvelu Ohjaamo Porvoo nuorille on avattu tammikuussa 2016. Toiminnan ensimmäinen arviointi tehdään kevätkauden 2016 lopussa. Tavoite 2017: Yhden luukun palvelumallia ja ohjaustoimintaa kehitetään edelleen. Tavoitteena on pysyvä, matalan kynnyksen palveluja tarjoava toimipaikka. Toteutuma 2017 2018: Kopparipalveluun on lisätty englanninkielinen palvelukartta. Asumisen tukeminen ja muu henkilökohtainen tuki Vastuutaho: nuorten asumisen ohjausryhmä Resurssit: talousarviomäärärahat Perintövarat Avustukset Vuodesta 2016 alkaen kaksi työntekijää. Itsenäiseen asumiseen tuettujen nuorten määrä / näistä asuntonsa säilyttäneiden nuorten määrä. Yhden luukun palvelumallia ja ohjaustoimintaa on kehitetty edelleen. Ohjaamon rahoitus on vahvistettu vuoden 2021 loppuun. 88/84 Itsenäiseen asumiseen tuetut /asuntonsa säilyttäneet: Tavoite 2017: 70/65 Toteuma: 2017, 69/58 2018, 70/66 Tavoite: Nuorille tarjolla olevien vuokraasuntojen määrä lisääntyy Toteuma 2017 2018: Nuorille tarjolla olevien vuokra-asuntojen määrä on hiukan lisääntynyt. 2
Terveyserot kaventuvat Hanketoiminta Alueelliset erot: Palveluiden kohdentaminen Gammelbackan asukkaille Resurssit: hanketuet: koulutuksellinen tasa-arvo, etsivä nuorisotyö, nuorten asumisohjaus, nuorisotakaajat -hanke Resurssit: Hyvinvointikeskushanke Aluekehittämisen hanke Kolmas sektori Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä, Gammelbackan ohjausryhmä Hankkeiden tulokset Hyvinvointikeskuksen ryhmien osallistujamäärät Aluekehittämistyön hankkeiden toteutuminen alueella Yhteistyöprojektit kolmannen sektorin kanssa Bestiksen kautta tuettu nuorten työllistymistä yrityksiin, Samaria ry:n Valo hanke on mahdollistanut nuorten kouluttautumista ja oppilaitosten hankkeilla on vahvistettu opintojen läpäisyä. Koulutuksellinen tasa-arvohanke on vahvistanut perusopetuksessa olevien nuorten valmiuksia. Hyvinvointikeskuksessa noin 250 kävijää/kk. Lisäksi keskuksen kokoushuoneilla on runsaasti ilta- ja viikonloppukäyttäjiä. Hyvinvointikeskuksen toiminta on vakiintunut, erilaisia ryhmätoimintoja ja matalan kynnyksen kohtaamismahdollisuuksia on runsaasti. Aluekehittämisen linjausten mukainen toiminta on toteutunut. Kehitystyötä on tehty yhteistyössä kolmannen sektorin, asukkaiden ja yritysten kanssa. Tavoite 2017: Tasa-arvohanke, etsivä nuorisotyö ja nuorten neuvontatyö saavat hankerahaa myös jatkossa. Toteuma 2017 2018: Bestis tukea työllistymiseen hanke jatkui vielä kevään 2017, nuorten neuvontatyöhön on saatu valtion rahoitusta myös vuosille 2017 ja 2018, etsivän nuorisotyön valtionavustus on vakinaistettu. Koulutuspalveluille saatavissa olevat hankerahoitukset ovat vähentyneet ja pienentyneet. Tavoite 2017: Keskuksen kävijämäärä kasvaa, kävijöitä päiväaikaan vähintään 300/kk. Hyvinvointikeskuksen kävijöiden kokemuksia kartoitetaan vaikuttavuuskyselyllä. Toteuma 2017 2018: Hyvinvointikeskuksessa kävijöitä noin 250 kuukaudessa. Toimintaa käynnistetty Kevätkummussa. Sijainti kaupan ja kirjaston yhteydessä todettu toimivaksi. Kevätkummussa toteutettu asukaskysely, asukasiltoja ja osallistuvaa budjetointia. Tavoite 2017: Uudet kokeilut Hyvinvointikeskuksessa ja lähialueella vakiintuvat, malleja hyödynnetään muuallakin Porvoossa. Toteuma 2017-2018: Onnistuneet kokeilut Hyvinvointikeskuksessa rahoitettiin edelleen perintövaroin. Malleja laajennettu Kevätkumpuun. Tavoite 2017: Kaupunki koordinoi asukkaiden ja kolmannen sektorin toteuttamaa vertaisohjaajatoimintaa. Kymmenen uutta vertaisohjaajaa koulutetaan Gammelbackaan. Toteuma 2017 2018: Vertaisohjaajakokeilu loppui. Kevätkumpuun koulutettu yli 10 Korttelicoachia ja Gammelbackassa Hyvinvointikeskuksen kävijät järjestävät monipuolista toimintaa. 3
Työttömille ja vähävaraisille perheille kohdennetaan liikunta- ja kulttuuripalveluita ja mahdollistetaan osallistuminen niihin Resurssit: Perintöraha, Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha LiiKu (liikunta- ja kulttuuri) toimintaan Vastuutaho: Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, LiiKu-toiminnan ohjausryhmä, Hyvinvointiryhmä Hyvän Olon palvelukartan, LiiKupassin ja LiiKu-suunnitelman käyttöönoton onnistuminen LiiKu-toiminnan piirissä noin 100 asiakasta. LiiKu-passi ja Hyvän Olon palvelukartta on otettu käyttöön työvälineenä sosiaalityössä sekä työttömien terveystarkastuksissa. Liiku-toiminnan kehittämiseen saatu THL:n Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rahoitus vuosille 2016 2018. Tavoite 2017: LiiKu-toiminnan piirissä 150 asiakasta. Toteuma 2017 2018: LiiKu-toiminnan piirissä vuositasolla lähes 400 asiakasta. Tavoite 2017: LiiKu-toiminnan kehittäminen etenee hankesuunnitelman mukaisesti. Toteuma 2017 2018: Liiku-toiminta hanke päättyi 2018 ja toiminta vakinaistettiin 2019 alusta kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiseksi toiminnaksi. Tavoite 2017: Hyvän Olon palvelukartta-malli on laajennettu ikääntyneiden, omaishoitajien ja vammaisten tueksi. Omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia tuetaan Resurssit: Terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn yksikkö, vanhuspalveluiden hyvinvointia edistävät palvelut, SPR Vastuutaho: Terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn yksikkö, vanhuspalveluiden hyvinvointia edistävät palvelut Omaishoitajien terveystarkastusten määrä Hyvinvointia edistävän ryhmätoiminnan osallistujamäärä ja vaikutus fyysiseen terveyteen Omaishoitajille on järjestetty uutta hyvinvointia edistävää ryhmätoimintaa sekä koulutusta yhteistyössä SPR:n kanssa. Ryhmätoimintaan on osallistunut 15 omaishoitajaa. Omaishoitajien terveystarkastukset on käynnistetty. Toteuma 2017 2018: Hyvän Olon palvelukarttamallia kokeiltiin. Päivittäminen osoittautui liian työlääksi ja saavutettavuus ei ollut hyvä asiakkaille. Käyttöä ei jatketa. Tavoite 2017: Omaishoitajien terveystarkastusten tueksi kehitetään palvelukartta, jonka avulla terveydenhoitaja osaa ohjata omaishoitajia erilaisten hyvinvointia tukevien palvelujen piiriin. Toteutui 2017 2018. Tavoite 2017: Omaishoitajille kohdennettua ryhmätoimintaa jatketaan. Toteuma 2017 ja 2018: Ryhmämuotoisia koulutuksia ja infoja järjestettiin säännöllisesti yhteistyössä SPR:n ja muiden tahojen kanssa. Toimintoihin osallistui vuositasolla noin 10 omaishoitajaa. Toteuma 2018: Omaishoitajille suunnatun toiminnan kehittäminen käynnistyi yhdessä Porvoon kaupungin ja kolmannen sektorin kanssa. Ikääntyneiden hyvinvointia edistetään ja toimintakykyä tuetaan Resurssit: Sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvinvointia edistävät pal- Kävelykamu, - kulttuurikaveri, -ja kummivanhustoiminta vahvistuu Kävelykamutoiminta on tunnettu toimintamuoto Porvoossa. Pysyviä vapaaehtoisia kävelykamuja on noin 100. Kummi- Tavoite 2017: Suunnitelman ikääntyneen väestön tueksi toimenpiteet etenevät toimialojen, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyössä. 4
velut, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, Point college, Edupoli, Laurea, yhdistykset, asukkaat Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä Porvooseen muodostetaan vertaisohjaajien verkosto. vanhustoiminnassa on mukana 15 ikääntynyttä. Sekä Kävelykamu-, että kummivanhustoiminta ovat vakiintuneita toimintamalleja Porvoossa. Kävelykamu- ja kulttuurikaveritoiminta on kirjattu osaksi koulujen uutta opetussuunnitelmaa. Kulttuurikaveritoiminta on käynnistynyt ja asiakkaita on käynyt kulttuurikavereiden kanssa muun muassa Taidetehtaalla, Runebergin kodissa ja konserteissa. Kulttuurin ja liikunnan vertaisohjaajakoulutus on suunniteltu ja ensimmäiset vertaisohjaajat on koulutettu. Systemaattinen malli liikunnan ja ravitsemuksen toteuttamiseen kotihoidossa osana hoitotyötä on kehitetty ja hoitajat koulutettu toteuttamaan mallia. Toteutui osittain 2017 2018 Tavoite 2017: Kävelykamutoiminnan tunnettavuus ja asema vakiintuu Porvoossa. Uusia Kävelykamuja on rekrytoitu vähintään 30. Toteuma 2017 2018: Kävelykamutoiminta yhdistettiin SPR:n ystäväpalvelun kanssa ja kaupunki toimii kumppanina ja mahdollistajana. Kävely- ja muita kamuja on saatavissa ikäihmisille. Tavoite 2017: Kummivanhustoiminnan osaksi kehitetään uusia sähköisiä menetelmiä osana Point Collegen digihanketta. Toteuma 2017 2018: Sekä kummi- että kävelykamutoiminta jatkuvat niin kuin suunniteltu, mutta sähköisiä menetelmiä ei ole toteutunut. Kaupunki liittyi vapaaehtoistyo.fi -palveluun, joka on kaupungin, seurakunnan ja yhdistysten aktiivisessa käytössä. Tavoite 2017: Kulttuurikaveritoiminta vakiintuu, kotona asuvat asiakkaat tavoitetaan aiempaa paremmin. Toteuma 2017 2018: Kulttuurikaveritoimintaa ei erillisenä palveluna toteuteta tällä hetkellä. Tavoite 2017: Kulttuurin ja liikunnan vertaisohjaajat toimivat eri puolilla Porvoota. Vertaisohjaajia on 30. Toteuma 2017 2018: Kulttuurin ja liikunnan vertaisohjaajia koulutettiin kokeiluluonteisesti. Toimintaa ei jatkettu systemaattisesti. Lähiökehitystyössä useita koulutettujen vertaisten vetämiä ryhmätoimintoja. Tavoite 2017: Hoitajat toteuttavat systemaattista toimintamallia liikunnan ja ravitsemuksen toteuttamisesta osana hyvää hoitoa. Toteuma 2017 2018: Kevennetty toimintamalli näkyy kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmissa ja arjessa. Toteuma 2017 2018: Kirjasto tuotti kotipalveluita ikääntyneille ja liikuntaesteisille. 5
Liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria kannustetaan liikkumaan lisäämällä oppituntien toiminnallisuutta ja välituntiliikuntaa Resurssit: Liikuntapolkuhanke Vastuutaho: Koulutuspalvelut Liikuntapolussa mukana olevien koulujen ja päiväkotien määrä ja aktiivisuus Liikuntapolkutoiminta on vakiintunut mukana olleissa 10 koulussa. Toiminta laajenee 10 uuteen kouluun ja 10 päiväkotiin. Liikuntapolkutoiminta on kirjattu osaksi kunnallista opetussuunnitelmaa. Musiikkiopisto tuotti esityksiä ja konsertteja palvelutaloihin. Senioreiden palvelutarjotin, johon v. 2017 alkaen koottu ilmaiset ja kohtuuhintaiset kulttuuri-, liikunta- ja muut vapaa-ajanpalvelut, on tiedotettu seniorijärjestöille. Viestintää on kehitetty saavutettavuuden lisäämiseksi. Tavoite 2017: Liikuntapolkutoiminta vakiintuu uusissa kouluissa ja päiväkodeissa. Opetussuunnitelmakirjauksen myötä liikuntapolkutoiminta tavoittaa kaikki porvoolaiset koulut. Toteuma 2017 2018: Liikuntapolkutoiminta on vakiintunut kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin. E-S AVI:lta on edelleen saatu avustusta koulujen liikuntapolku-toimintaan. Opetussuunnitelmakirjauksen myötä liikuntapolkutoiminta tavoittaa kaikki porvoolaiset koulut. Lisäksi on 2018 otettu käyttöön koulujen opetussuunnitelmiin linkitetty kulttuurija vapaa-aikapalvelujen palvelutarjotin Kultis eli koulujen kulttuurikasvatussuunnitelma. Myös tämä tavoittaa yhdenvertaisesti kaikki oppilaat. Peruspalveluiden henkilöstö tukee vanhemmuutta ja vanhemmuuden tukeminen on osa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien perehdytystä. Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti kaupunkitasolla. Vanhemmuuden tukeminen tulee osaksi lapsiperheiden palveluiden toimintasuunnitelmaa ja työtä. Varmistamme, että toimijat tunnistavat, miten oma työ toimii osana ehkäisevää lastensuojelua. Järjestetään yhteistyössä vanhemmuusluentoja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa Resurssit: Lapsiperheiden palveluiden esimiehet, henkilöstö, kolmas sektori, Verso, mahdollinen hankerahoitus Vastuutaho: Hyvis - työryhmä sekä Lasten ja nuorten Kastehanketta 2014 suunnitteleva työryhmä (Kaste = sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) Vanhemmat saavat apua ja kannustusta arkisiin ongelmiin esim. neuvolasta, varhaiskasvatuksesta ja oppilashuollosta. Vanhempien omat voimavarat lisääntyvät. Erityispalveluiden tarve ei kasva. Uusi työtapa näkyy säästöinä työajassa ATH:n kokee riittämättömyyttä vanhempana mittarin seuranta Iloa- vanhemmuuteen hankkeessa on kokeiltu ja kehitetty vanhempainvertaisryhmiä ja teemailtoja neuvolan, perheneuvolan ja varhaiskasvatuksen, oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Henkilöstöstä 10 työntekijää on koulutettu vanhemmuuden tukemisessa ICDPohjelman mukaisesti 1 tasolle. Henkilöstön taitoja tukea vanhemmuutta ja tehdä työtä monialaisesti on vahvistettu sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen yhteisillä koulutuksilla. Tavoite 2017: Kolme työntekijää on kouluttautunut ICDP-ohjelman tasolle 2 ja vetävät vanhemmuuden tukemiseen suunnattuja ICDP-ryhmiä. Toteutui 2017 2018. Tavoite 2017: Ryhmämuotoinen vanhemmuuden tukeminen on osa neuvolan, perheneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhdessä toteutettua toimintaa. Toteuma 2017 2018: Lastensuojelu- ja maahanmuuttajapalveluissa on kokeiltu läheisneuvonpito -toimintaa. Pyydä apua -verkkopalvelu on otettu käyttöön. Yhteinen palvelutarpeen arvioinnin malli on käytössä. Lapsiperheille on tarjolla edullisia harrastusmahdollisuuksia: jokaiselle Kaupunki huomioi erityisesti tukea tarvitsevien lapsiperheiden mahdollisuudet osallistua kulttuuri-, liikunta ja seurojen palveluihin. Resurssit: Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, koulutuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, sosiaali- ja perhepalvelut, yhdistykset, kolmas sektori. Liikuntaa ja kulttuuria harrastavien määrä lisääntyy Sosiaali- ja perhepalvelut sekä kulttuurija vapaa-aikapalvelut ovat kehittäneet uutta LiiKu-toimintaa vähävaraisen lasten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen. Lasten harrastusmaksuja tuetaan Tavoite 2017: Vähävaraisia lapsiperheitä ohjataan LiiKu-toiminnan pariin. Toteutui osittain 2017 2018 6
lapselle ja perheille yhdessä liikuntaa tai kulttuuria. Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä, Gammelbackan ohjausryhmä Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on tarjolla kulttuuria ja liikuntaa tasa-arvoisesti Lapsiperheiden tapahtumien osallistujamäärät Tapahtumat ovat lapsi- ja leikki ystävällisiä sekä perheyhteyttä tukevia toimeentulotuella ja harrastuksiin kannustetaan lastensuojelun avo- ja sijaishuollon työssä. Lähiliikuntatoiminta vakiintunut Gammelbackan alueella ja lähiliikuntaa tarjoavien yhdistysten toimintaa tuettu. Perheiden liikunta- ja kulttuuritapahtumia järjestetty omana toimintana sekä tuettu avustuksin. Liikuntamaailma toiminta on vakiintunut. Tavoite: Lähiliikuntatoiminta käynnistyy Gammelbackan lisäksi Kevätkummun alueella. Toimintaa järjestävien yhdistysten työtä tuetaan. Toteutui 2017 2018 Toteuma 2018: Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen Kultis-palvelut tavoittavat kaikki lapsiperheet yhdenvertaisesti. Painopistealue 2: Osallisuusmahdollisuudet lisääntyvät Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Toteutuminen 2015 2016 Tavoite 2017, toteutuminen 2017-2018 Palveluita kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa Osallistaminen ohjelmatyöhön Resurssit: ohjelmatyöryhmät Vastuutaho: osallisuusverkosto Toteutuminen Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamistyöryhmä on aloittanut toimintansa Tavoite 2017: Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamistyöryhmän toiminta vakiintuu Lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönottoa selvitetään Toteuma 2017 2018: Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamistyöryhmän toiminta on vakiintunut. Kunnallisvaalien yhteydessä ryhmä toteutti laajan nuorten demokratiakasvatus- ja äänestysaktiivisuuskampanjan. Tavoite 2017: Lapsiystävällistä toimintaa kehitetään. Vaikuttamiskanavien, esim. neuvostojen kehittäminen Asiakastyytyväisyyskyselyjä koordinoidaan koko kaupungin tasolla Resurssit: työryhmä, ohjelmatyöryhmät Vastuutaho: osallisuusverkosto Resurssit: Suunnittelijat Vastuutaho: kaupungin johtoryhmä Toteutuminen Asiakkaiden mielipiteet huomioidaan palvelujen järjestämisessä Terveyspalveluissa käynnistetyn asiakasasiantuntijaryhmästä saadut kokemukset ovat hyviä. Asiakasasiantuntijatoiminnan mallia on suositeltu otettavaksi käyttöön soveltuvasti muuallakin kaupungin organisaatiossa. Asiakastyytyväisyyskyselyihin on laadittu yhtenäinen pohja. Toteuma 2017 2018: Lapsiystävällinen kunta -toiminnan mallintaminen on aloitettu. Tavoite 2017: Asiakasasiantuntijaryhmä toimii neuvolassa ja perhekeskuksessa. Toteuma 2017: Neuvolan, terveysaseman ja aikuissosiaalityön asiakasraatikokeiluja Toteuma 2018: Neuvolan ja perhekeskuksen asiakasraati jatkui Tavoite 2017: Asiakastyytyväisyyskyselyt tehdään yhteisellä mallipohjalla. Toteuma 2017 2018: Sosiaali- ja terveystoimen kyselyt tehtiin pääosin yhteisellä pohjalla ja sivistystoimessakin pohjaa kokeiltiin. 7
Lapsia ja nuoria kannustetaan kohtaamaan erilaisuutta ja ottamaan vastuuta vapaaehtoistyön kautta Resurssit: kaupungin eri toimialat, koulut, palvelutalot ja vanhainkodit, asumispalveluyksiköt Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä Koulut osallistuvat erimuotoiseen vapaaehtoistyöhön, kuten kävely- ja kulttuurikamutoimintaan ikääntyneiden, vammaisten ja maahanmuuttajien parissa ja puistojen kunnossapitoon Vapaaehtoistyö on kirjattu kunnalliseen opetussuunnitelmaan. Tavoite 2017: Kaupungin toimialat suunnittelevat yhteistyössä koulujen kanssa erilaisia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Toteuma 2017 2018: Koulu- ja henkilökuntavetoisesti näitä toimintoja on toteutunut. Vapaaehtoistyön koordinaattori on auttanut alkuun ja toiminut linkkinä. Kolmannen sektorin toimintaedellytykset paranevat Avustusten myöntäminen ja avustusmuotojen kehittäminen Resurssit: avustuksia myöntävät tahot Vastuutaho: avustustoiminnan koordinointityöryhmä Avustussääntöjen tarkentaminen tilojen käytön osalta Avustusmuotoja ja -käytänteitä sekä hakumenettelyä on kehitetty edelleen. Sähköinen avustushaku on ensi kertaa käytössä vuoden 2016 avustusten haussa. Tavoite 2017: Avustusohjeet päivitetään vuodelle 2017. Toteuma 2017 2018: Yleiset avustusohjeet on päivitetty, astuivat voimaan 1.1.2017. Toimialakohtaiset ohjeet vahvistettu vuosittain. Tavoite 2017: Sähköistä hakukäytäntöä muokataan tarpeen mukaan 2016 saadun palautteen pohjalta. Toteuma 2017 2018: Sähköinen haku on ollut käytössä, vuonna 2018 ensimmäisen kerran CRM:n kautta, parannustarpeita vuodelle 2019 oli paljon, mutta CRM:ää käytetään hakujärjestelmänä myös 2019. Sopiminen tilojen käytöstä avustusmuotona kaupunkitasolla Tilarekisterin laatiminen Resurssit: hyvinvointiryhmä ja Kompassi Vastuutaho: hyvinvointiryhmä Kaupungin omistamista, ulkopuolisten tahojen käytettävissä olevista toimitiloista on tehty yhteinen luettelo. Tilarekisterin ylläpitoa ja päivittämistä on jatkettu. Tavoite 2017: Huomioidaan tilojen käyttö osana uudistettavia avustusohjeita. Toteuma 2017 2018: Osa kaupungin tiloista on yhdistysten käytettävissä muita ryhmiä edullisemmin vuokrahinnoin tai maksutta. Tilojen varaukseen ja vuokrien laskutukseen sopivaa ohjelmaa etsitään. Tavoite 2017: Kehitetään edelleen vuoropuhelua kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyön tukeminen, verkostojen yhteen kokoaminen Resurssit: kaupungin eri toimialat Vastuutaho: kaupungin johtoryhmä Vuoropuhelua kolmannen sektorin kanssa on lisätty, esim. yhdistystapaamiset, koulutukset, palveluiden suunnittelu yhdessä, yhdessä järjestetyt tilaisuudet jne. Toteuma 2017 2018: Yhdistystapaamisia, yhteisiä koulutuksia ja esim. kulttuurifoorumeita on toteutettu. 8
Painopistealue 3: Hyvinvointitiedolla johtaminen paranee Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Toteutuminen 2015 2016 Tavoite 2017, toteutuminen 2017-2018 Selkeyttää ja virtaviivaistaa hyvinvointiohjelmien ja suunnitelmien valmistelutyötä Luoda lista päivitettävistä ohjelmista ja suunnitelmista ja päättää käsittelylaajuudet ja valmisteluprosessin Resurssit: hyvinvointikoordinaattori ja toimialojen kehittämispäälliköt Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä ja kaupungin johtoryhmä Päivitettävien ohjelmien ja suunnitelmien määrä vähenee Valmisteluprosessi selkenee Päätetty, että turvallisuussuunnitelma liitetään osaksi hyvinvointikertomusta 2017 laajassa kertomuksessa. Yhdistetyn päihde ja mielenterveyssuunnitelman sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen on käynnissä. Tavoite 2017: Laaditaan laaja hyvinvointikertomus. Ohjelmatyötä toteutetaan yhtenäisellä mallilla. Toteuma 2017 2018: Laaja hyvinvointikertomus on tehty vuosille 2017 2021. Ohjelmatyön yhtenäistäminen on vielä kesken. Tavoite 2017: Ohjelmien päätöksenteosta laaditaan ohjeistus. Toteuma 2017 2018: Ohjeistusta ei ole vielä tehty. Painopistealue 4: Kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Toteutuminen 2015-2016 Tavoite 2017, toteutuminen 2017-2018 Toteutetaan viihtyisiä ja energiatehokkaita asuinalueita Toukovuoren rakentaminen, joukko- ja kevyenliikenteen hankkeet Resurssit: talousarvion mukaan Vastuutaho: kaupunkisuunnittelu Toteutuminen Toukovuoreen suuntautuvaa kevyen liikenteen laatukäytävää toteutettiin Turkkurinkadun ja Sammontien liittymän välillä parantamalla puistokäytävän tasoa. Tavoite 2017: Laatukäytävän rakentaminen jatkuu. Toteutui 2017 2018 Tavoite 2017: Pyörätie Kulloon ja Tyysterintien liittymän välillä valmistuu (yhteishanke ELY-keskuksen kanssa). Toteutui 2017 2018 Lähiliikunta- rakentamisen lisääminen Resurssit: talousarvion mukaan Vastuutaho: kaupunkikehitys ja liikuntapalvelut Toteutuminen Kokonniemen skeittipuisto valmistui vuonna 2015. Hanke oli kaupungin kautta aikojen suurin lähiliikuntahanke. Tavoite 2017: Uuden frisbeegolfradan perustaminen, nykyisen Hornhattulan radan lisäksi. Toteuma 2017: Virvikin frisbeegolfrata on valmistunut toukokuussa 2017. Keskustan esteettömyystyö, parannetaan keskustan julkisten alueiden viihtyvyyttä. Resurssit: talousarvion mukaan Vastuutaho: kaupunkisuunnittelu Toteutuminen Keskustassa torin ympäristössä on parannettu vuosina 2015 ja 2016 katujen sekä suojateiden esteettömyyttä ja turvallisuutta. Toteutunut 2018: Kevätkummun lähiliikuntapaikka valmistui lokakuussa 2018. Lähiliikuntapaikassa on mm. Porvoon ensimmäinen Pumptrack-rata. Tavoite 2017: Esteettömyystyö torin ympäristössä jatkuu. Lisäksi Mannerheiminkadun pyörätiet päällystetään uudelleen ja suojatieratkaisuja parannetaan esteettömiksi. Porvoon Energia uusii samalla katuvalaistusta. Toteutui 2017 2018 9
Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Voimassa olevat ohjelmat ja suunnitelmat: Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma 2018 2021 Hyvinvointikertomus 2017 2021 Vammaispoliittinen ohjelma 2014 2020 Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset; ikäihmiset 2018-; varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio 2019- Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2017 2020 Ohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi 2019 2021 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2019 2023, viimeistelyvaiheessa. Valmisteilla olevat ohjelmat ja suunnitelmat: Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015 2018, uuden ohjelman työryhmä nimetty ja laadinta käynnistetään keväällä 2019 Asunto-ohjelma 2013 2018, uuden ohjelman laadinta käynnistetään 2019 Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma 2014 2017, uuden ohjelman laadinta on käynnissä Porvoon kaupungin työllisyysohjelma 2015 2017, päätöstä uuden ohjelman tekemisestä ei ole tehty Ilmasto-ohjelma, laaditaan 2019 10
Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indikaattori ilmaisee kunnan verotulot asukasta kohti euroina. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (tiedot saatavissa vuodesta 2001 alkaen). 11
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Nuoret Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Nuorisotyötön on 15 24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 18 24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 12
Työikäiset Työttömään työvoimaan luetaan 15 74-vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (tietoja saatavana vuodesta 2001 alkaen). Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta. Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen bruttomenojen määrän (EUR) yhtä asukasta kohti kalenterivuoden aikana. Työvoimaan luetaan kaikki 18 74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. 13
Ikäihmiset Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö 14