HYVINKÄÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13a
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto) Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen. MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. KUUMA-kuntien väliset erot muuttoliikkeen suuntautumisessa ja muuttoalttiuksissa on huomioitu jokaisen kunnan kohdalla. Kuntatason ennusteissa on myös huomioitu KUUMA-kuntien sisäinen muuttoliike suhteellisin muuttoalttiuksin, jotka nojaavat vastaaviin olettamiin kuin muun maan muuttoliike. Syntyvyyden oletuksena on, että ikäluokittaiset hedelmällisyysasteet pysyvät 15-30-vuotialla vuoden 2018 tasolla ja yli 30-vuotialla vuosien 2016-2018 tasolla. Hedelmällisyysasteet perustuvat KUUMA-kuntien syntyneiden määriin, jossa on huomioitu kunnittaiset erot alueen sisällä. Kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien väestön kuolemanvaaroihin vuosina 2010-2017 huomioiden 2010-luvulla tapahtuneet muutokset, alueelliset erityspiirteet kuntatasolla sekä odotettavissa olevan eliniän nousun vuosien 2018-2040 aikana. Nettosiirtolaisuuden oletuksena on, että maahan ja maastamuutto pysyy vuosien 2010-2018 tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2016, johon heijastuu vuoden 2015 poikkeuksellinen maahanmuutto. HUOM! Ennusteen yhteydessä on hyvä huomioida, että ennuste ei kykene ennustamaan jokaisen yksittäisen vuoden väestönlisäystä (etenkin maan sisäisen muuttoliikkeen osalta, johon liittyy huomattavaa satunnaisvaihtelua) tarkasti, vaan kuvaa useamman vuoden ajanjakson aikana odotettavissa olevaa todennäköistä kehitystä. Tämä on huomionarvoista KUUMA-kuntien osalta, jossa vuositason vaihtelut voitat olla erittäin suuria. Tarkemmat ennusteen olettamat löytyvät liitteistä.
Helsingin seutukunnan ja maakuntien väestöennuste 2017-2040
Helsingin seutukunnan ennuste 1900000 MDI ennuste TK2015 1850000 1833311 MDI:n ennusteen mukaan Helsingin seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +296 385 asukkaalla +19,3 prosentilla 1800000 1750000 Ennusteen perusteella Helsingin seudulla asuu yhteensä 1 833 311 asukasta vuonna 2040. Helsingin seudun väestönkehitys on MDI:n ennusteessa selvästi vahvempaan kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Helsingin seudulla asuu vuonna 2040 MDI:n ennusteen mukaan 43 154 henkilöä enemmän kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. 1700000 1650000 1600000 1550000 1500000 1450000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Maakuntien määrällinen ja suhteellinen väestönkehitys vuosina 2018-2040 6178 20,9
Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain 2018-2040 + 3 + 1 + 19 14,9 11,6 % 45,4
Maakuntien väestönkehityksen osatekijöiden vaikutus vuosina 2018-2040 Maakunta Luonnollinen väestönlisäys 2018-2040 Maan sisäinen muuttoliike 2018-2040 Nettosiirtolaisuus 2018-2040 Ahvenanmaa 71 2 339 3 768 Etelä-Karjala -20 466-3 952 9 779 Etelä-Pohjanmaa -17 186-10 547 7 484 Etelä-Savo -28 632-3 984 7 483 Kainuu -12 377-5 755 4 821 Kanta-Häme -20 456-3 107 8 813 Keski-Pohjanmaa -1 671-6 249 3 517 Keski-Suomi -19 347-1 425 10 665 Kymenlaakso -28 599-8 964 13 371 Lappi -19 414-9 784 11 986 Pirkanmaa -23 541 22 381 22 023 Pohjanmaa -6 354-22 049 20 080 Pohjois-Karjala -20 988-4 450 9 165 Pohjois-Pohjanmaa 3 347-31 053 17 746 Pohjois-Savo -24 599-2 643 10 068 Päijät-Häme -24 198 3 284 9 268 Satakunta -31 302-12 203 12 469 Uusimaa 57 982 82 204 152 437 Varsinais-Suomi -35 099 15 956 27 697
Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2018-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla. 2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina 2018-2040. Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes 240 000 asukkaalla. 3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien 2018-2040 aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna. 4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %). 5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa. 6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina 2018-2040. Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä. 7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot. 8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).
Hyvinkään ennuste 2018-2040
Hyvinkään ennuste 52000 MDI:n ennuste TK2015 51000 MDI:n ennusteen mukaan Hyvinkään kaupunki kasvaa vuosien 2018-2040 aikana: +3 314 asukkaalla +7,1 prosentilla Ennusteen perusteella Hyvinkään kaupungissa asuu yhteensä 49 818 asukasta vuonna 2040. MDI:n ennusteessa vuonna 2040 Hyvinkäällä asuu 928 henkilöä vähemmän kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa 50000 49000 48000 47000 46000 45000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 49818
Hyvinkään vuotuinen väestönlisäys 700 600 Kuviossa on kuvattu MDI:n ennusteen 500 perusteella Hyvinkään väestönlisäystä vuosittain. 400 Hyvinkään väestönlisäys on positiivista koko ajanjakson ajan. MDI:n ennusteen mukaan Hyvinkään väkiluku kasvaa keskimäärin 151 asukkaalla vuotta kohden ennusteajanjakson aikana. Väestönlisäys kasvaa 2020-luvulla, mutta kääntyy loivaan laskuun 2030-luvun puolivälissä. Hyvinkään väestö kasvaa keskimäärin 0,3 prosentilla vuotta kohden vuosien 2018-2040 aikana. 300 200 100 0-100 -200-300 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Toteutunut väestönlisäys Ennustettu väestönlisäys 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Väestönkehityksen osatekijät Hyvinkään väestönkehitys perustuu kahteen tekijään: muuttovoittoihin muista KUUMA-kunnista sekä muuttovoittoihin ulkomailta. Hyvinkään väestönkasvusta vuosien 2018-2040 aikana 70 prosenttia tulee muuttovoitoista muista KUUMA-kunnista ja 30 prosenttia maahanmuutosta. 6000 4000 Yhteensä 2019-2040 4559 Hyvinkää saa vuosien 2018-2040 aikana keskimäärin vuotta kohden 207 henkilöä muuttovoittoja muista KUUMAkunnista ja keskimäärin 90 henkilöä muuttovoittoa kansainvälisestä muuttoliikkeestä. 2000 1982 Hyvinkään saamat muuttovoitot Kuuma kunnista pysyvät vastaavan tasoisina koko ajanjakson ajan. 0 Hyvinkään väestöä vähentävät negatiivinen luonnollinen väestönlisäys sekä muuttotappiot Hyvinkään ja KUUMAkuntien ulkopuolisten kuntien kanssa. Hyvinkään luonnollinen väestönlisäys oli vuotta kohden tarkastelujakson aikana -126 henkilöä ja nettomuutto muun maan kanssa kanssa -21 henkilöä. -2000-2774 -453 Hyvinkää kärsimät kohtuullisen suuret muuttotappiot muun maan kanssa kääntyvät muuttovoitoiksi ajanjakson aikana. -4000 Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto KUUMAkunnista Nettomuutto muualta maasta Nettosiirtolaisuus
Hyvinkään demografinen kehitys Hyvinkäällä syntyneiden määrä on laskenut 650 600 550 voimakkaasti 2010-luvulla. Ero vuoden 2018 ja vuoden 2010 välillä syntyneiden määrässä on 25 prosenttia. Syntyneiden määrä pysyy ennustejakson ajan suunnilleen samalla tasolla. Kuolleiden määrä kasvaa kuitenkin erittäin voimakkaasti vuosien 2018-2040 aikana väestön ikääntymisen johdosta: vuonna 2040 kuolleita on jopa 41 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Hyvinkään luonnollinen väestönlisäys on koko ajanjakson ajan negatiivista. Hyvinkään ikärakenteen kehitys 2018-2040: Alle 15-vuotiaat: -1 158 henkilöä (-15,8%) Työikäiset: +161 henkilöä (+0,6%) Yli 65-vuotiaat: +4 311 Henkilöä (+42,8%) 500 450 400 350 300 2010 2011 2012 2013 2014 22 % 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Syntyneet toteutunut Kuolleet toteutunut Syntyneet Kuolleet 2018 16 % 29 % 2040 12 % 2036 2037 2038 2039 2040 Lähes kolme kymmenestä hyvinkääläisestä on yli 65- vuotias vuonna 2040. 62 % Alle 15 Työikäiset Yli 65 59 % Alle 15 Työikäiset Yli 65
Huoltosuhteiden kehitys 80,0 Hyvinkään väestöllinen huoltosuhde (eityöikäinen väestö suhteessa työikäiseen väestöön) heikkenee maltillisesti vuosien 2018-2040 aikana. Vuonna 2018 Hyvinkään väestöllinen huoltosuhde oli hieman KUUMAkuntien tasoa heikompi Yhteensä huoltosuhde heikkenee tämän ajanjakson aikana 17 prosentilla. Hyvinkään väestöllinen huoltosuhde pysyy KUUMA-kuntien keskitasoa heikompana vuosien 2018-2040 aikana. 70,0 60,0 50,0 Vuonna 2040 Hyvinkäällä asuu 70,3 eityöikäistä sataa työikäistä kohden. 40,0 Hyvinkään vanhushuoltosuhde (yli 65 - vuotiaat suhteessa työikäisiin) heikkenee erittäin voimakkaasti ennustejakson aikana. Vuosien 2018-2040 aikana vanhushuoltosuhde heikkenee 42 prosentilla. Hyvinkään vanhushuoltosuhde pysyy KUUMA-kuntien keskitasoa heikompana. Hyvinkäällä asuu vuonna 2040 yhteensä 49,2 eläkeikäistä sataa työikäistä kohden. 30,0 20,0 2015 2016 2017 Väestöllinen huoltosuhde Vanhushuoltosuhde 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KUUMA-kuntien väestöllinen huoltosuhde KUUMA-kuntien vanhushuoltosuhde
Yhteenveto ja johtopäätökset Hyvinkään ennusteesta Hyvinkään väkiluku kasvaa kohtuullisen vahvasti vuosien 2018-2040 aikana. MDI:n ennusteen mukaan hyvinkään väkiluku tulee kasvamaan tänä aikana yhteensä 7,1 prosentilla (+3 314 henkilöä). Hyvinkäällä asuisi tällöin vuonna 2040 yhteensä 49 800 henkilöä. Hyvinkään kasvu perustuu muuttovoittoihin ulkomailta sekä muuttovoittoihin muista KUUMA-kunnista. Hyvinkään luonnollinen väestönkehitys ja muuttoliike muun maan kanssa ovat sen sijaan negatiivisia. Hyvinkään väestönkehitys jää MDI:n ennusteen mukaan heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa oletettiin. Heikompi väestönlisäys perustuu huomattavasti odotettua heikommaksi jäävään luonnolliseen väestönlisäykseen, jonka johdosta Hyvinkään väkiluku kasvaa oletettua vähemmän. Hyvinkää saa sen sijaan enemmän muuttovoittoja kokonaismuuttoliikkeestä kuin Tilastokeskuksen 2015 ennuste oletti, mutta lisääntyneet muuttovoitot eivät riitä korvaamaan huomattavan negatiivista luonnollista väestönlisäystä. Luonnollisen väestönkehityksen odotettua heikompi kehitys perustuu syntyvyydessä tapahtuneisiin muutoksiin 2010-luvulla. Kuten muussakin maassa, Hyvinkään syntyvyys on laskenut erittäin voimakkaasti 2010-luvulla. Hyvinkäällä syntyneiden määrä on laskenut jopa neljänneksellä vuosien 2010-2018 välillä. Syntyvyyden romahduksen johdosta Hyvinkään luonnollinen väestönlisäys kääntyi negatiiviseksi jo vuonna 2016, ja pysyy negatiivisena koko tarkastelujakson ajan (Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa kuolleisuus ylittää syntyvyyden vasta 2020-luvun puolivälissä). Heikentynyt syntyvyys heijastuu myös Hyvinkään tulevaan ikärakenteeseen. Alle 15-vuotiaiden henkilöiden määrä tulee laskemaan MDI:n ennusteen mukaan -15,8 prosentilla (-1 150 henkilöä) vuosien 2018-2040 aikana. Tämän johdosta Hyvinkääläisistä vain 12 prosenttia on alle 15-vuotiaita vuonna 2040. Tuusulan työikäisten määrä taas pysyy suunnilleen vastaavana tarkastelujakson aikana: työikäisten määrä kasvaa vuosien 2018-2040 aikana vain 161 henkilöllä. Merkittävin muutos Hyvinkään ikärakenteessa tapahtuu kuitenkin ikäihmisten määrissä: yli 65-vuotiaiden Hyvinkääläisten määrä tulee kasvamaan jopa 4 300 henkilöllä- Suhteellinen muutos on jopa 42,8 prosenttia. Hyvinkään ikäihmisten määrän kasvu on kuitenkin tyypillinen tai jopa maltillinen KUUMA-kuntien joukossa, ja perustuu osin matalaan lähtötasoon. Vuonna 2040 lähes 30 prosenttia Hyvinkään väestöstä on yli 65-vuotiaita. Tämä heijastuu myös vanhushuoltosuhteeseen joka heikkenee 42 prosentilla vuosien 2018-2040 aikana. Sataa työikäistä kohden Hyvinkäällä asuu lähes 50 eläkeikäistä vuonna 2040. Arvo on selvästi korkeampi kuin KUUMA-kunnissa keskimäärin. Ennusteen toteutumiseen vaikuttaa merkittävästi tuleva syntyvyys. Jos syntyvyyden taso kasvaa, kasvaa Hyvinkään väestö ennakoitua enemmän. Jos taas syntyvyys laskee entisestään, jää väestönkehitys ennakoitua heikommaksi. Lisäksi on huomioitava KUUMA-kuntiin liittyvät erityistekijät: vuosittaiset muuttoliikkeeseen liittyvät vaihtelut ovat suuria, riippuvat osin kaavoituksesta ja ovat hyvin riippuvaisia pääkaupunkiseudun kehityksestä. Tämän johdosta muuttoliikkeen vaikutus Hyvinkään väestönkehitykseen voi olla ennakoitua merkittävästi suurempi tai heikompi.
Liitteet
Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen 15-49 vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyysluvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. KUUMA-kuntien syntyvyys perustuu alueella syntyneiden määriin, huomioiden alueelliset erot kuntien välillä. Ikäryhmän 15-30 vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti koko maassa 2010-luvun ajan.
Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan viisivuotisryhmän sisällä. KUUMA-kuntien kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien kuolleiden määriin. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen. KUUMA-kuntien väliset erot kuolleisuudessa on huomiotu kuntatasolla. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2018 aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040. Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.
Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Muuttoalttiudet perustuvat vuosien 2015-2017 muuttoliikkeeseen. Vuoden 2018 muuttoliike on huomioitu yleisellä tasolla, mutta tätä ei olla voitu viedä kunnittaiselle ikäryhmätasolla, johtuen vielä puutteellisista tilastoista. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. KUUMA-kunnat on yksi 48 muuttoalueesta. Muuttoalttiudet perustuvat 5- vuotisikäluokkiin, mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34 -vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. Alueen sisällä ja alueelle ulkopuolelta muuttaneet lasketaan käyttäen samalta ajanjaksolta laskettuja kertoimia, jotka määrittävät kunkin kunnan tulo- ja lähtömuuton alueen sisällä ja ulkopuolella. MDI:n ennuste huomio KUUMA-kuntien väliset erot muuttoalttiuksissa ja muuttojen suuntautumisessa niin muusta maasta tulevan muuttoliikkeen kuin alueen sisäisen muuttoliikkeen osalta. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-2018. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE SYNTYVYYS Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70 000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa. 14-50 -vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta. 15-49 -vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150 000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2018 kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja 16 44- vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010 2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2018 aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-2018 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Ennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyys lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäinen muuttoliike lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälinen muuttoliike: Tilastokeskus: muuttoliike
mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI