Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus Kiihtelysvaara 29.3.2019
Metsienkäsittelyllä voidaan vaikuttaa ilmastoon Ilmaston lämpenemistä voidaan hillitä lisäämällä puuston kasvua ja puuston määrää sekä vähentämällä maaperästä vapautuvia kasvihuonekaasuja Toimenpiteiden vaikutukset tulevat viiveellä Kokonaisvaltainen tilanteen tarkastelu pitkällä aikavälillä Tässä tarkastelussa jätetään pois vaihtoehto, jossa metsiä ei käsitellä ollenkaan Toimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita Voiko samalla työllä tai investoinnilla saada muualla parempia tuloksia? Tutkimustietoa käsittelyjen vaikutuksista vielä tarvitaan runsaasti
Metsien kasvua ja hakkuukertymiä voidaan lisätä Kasvua lisää Jalostettu viljelymateriaali Metsänviljely Puulajivalinta Maanmuokkaus Kunnostusojitus Lannoittaminen Hakkuukertymiä lisää Taimikonhoito Kasvatushakkuiden oikea ajoitus Kiertoajan säätely Lyhytkiertoviljely sopivalla kasvupaikalla
Metsän uudistaminen Ripeä uudistaminen tärkeää Jalostetun viljelymateriaalin käyttö lisää kasvua 15-20 % Avohakkuun jälkeen uudistettava ala hiilen päästölähde 20 vuotta, mutta pitkällä aikavälillä metsä selvä hiilensitoja ja hiilivarasto Taimien kehitys nopeutunut Hiilensidonta nopeutunut Varhaishoidon määrä vähentyy -> pienempi hiilijalanjälki Maanmuokkauksella lisätään viljeltävien puiden elossa oloa Mätästävällä muokkauksella 20-30 % pituuskasvun lisäys Muokkaustavalla vaikutusta Kääntömätästys rikkoo maanpintaa vain 5-10 % *Jalostushyöty 25 % *Kaikki istutetut ja kylvetyt alat jalostetulla materiaalilla v.2100 mennessä Lähde: Tapio*
Taimikonhoito, kasvatustiheys ja kiertoaika Taimikonhoidolla ja kasvatushakkuilla ohjataan kasvua ainespuuhun Korvataan fossiilisia polttoaineita ja fossiilis-intensiivisiä rakennusmateriaaleja Hyvä lopputulos metsänhoidon suositusten mukainen kasvatus Harvennushakkuut voidaan tehdä suosituksia lievempinä ja tiheämmin Kiertoajan pidentämisellä voidaan lisätä puuntuotosta (MOTTI) 10-20 vuoden kiertoajan pidennys suosituksista >15% Kuusella suurempi positiivinen vaikutus kuin männyllä Kiertoajan pidennys lisää tuhoriskejä
Lannoitus on nopein tapa lisätä kasvua Puuston kasvu lisääntyy ja laatu paranee Hiilensidonnan lisääminen Puunkorjuun lisääntyessä myös lannoitustarvetta enemmän Edistetään heikkokuntoisten metsien toipumista sekä vahvistetaan puuston kestävyyttä odotettavissa olevia tuhoja vastaan Kasvun lisäys ja seurannaistuhojen väheneminen Ympäristön huomioon ottaminen: tuhkan hyötykäyttö on kierrätystä Tuhkalla myös turvemaiden vesitaloutta kohentava vaikutus Tiettyjen tuhoriskien lisääntyminen otettava huomioon
Yhdellä lannoituksella saatu tuotoslisä ja kannattavuus vaihtelee Keskimääräisiä arvoja
Kunnostusojitus Kunnostusojituksella lisätään puuston kasvua ja kariketuotantoa sekä turvataan puuston kasvu tulevaisuudessa Voidaan vähentää kasvihuonekaasuja (metaani), toisaalta turpeen hajotessa hiilidioksidin tuotanto lisääntyy (tasapaino) Ojitusta ja maanmuokkausta voidaan vähentää Tuhkalannoituksella Haihduttavalla puustolla Luontaisesti syntynyttä taimikkoa hyödyntämällä Ei kuitenkaan kokonaan korvata Ojitustarvetta lisäävät Sateiset kesät Sieni yms. tautiepidemiat
Puuttomien alueiden metsitys Aiemmin puuttomien alueiden metsitys: pellot, peltoheitot, maanottopaikat, hylätyt johtolinjat, varastoalueet, entiset turvetuotantoalueet jne. Kasvava puusto sitoo hiiltä kasvupaikoille Orgaanisen hiilen huuhtoutumisen väheneminen Maasta vapautuvien kasvihuonekaasujen vähentäminen Suurin kasvihuonekaasujen vapauttaja on turvepellot Tehokkain tapa on vähentää turvepeltojen raivausta Suunnitelmallisuus: jos mahdollista myös tilusvaihtoa
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus Jatkuvapeitteisyydellä voidaan tietyissä olosuhteissa vähentää kasvihuonekaasuja Luontaisesti syntyneiden alikasvosten hyödyntäminen Maanmuokkauksen välttäminen Turvemailla Kuusialikasvosta syntyy erityisesti mustikka- ja ruohoturvekankaille Kuusta hyödynnetään myös puolukkaturvekailla Kivennäismailla erityisesti koivikoiden alle syntynyt alikasvos Jatkuvassa kasvatuksessa puuntuotos kivennäismailla noin viidenneksen pienempi kuin tasaikäismetsätalouden (Luke) Jatkuva kasvatus ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen Täydentävä menetelmä myös monimuotoisuuden lisäämiseksi
Lopuksi Suomen metsiä on käsitelty vuosikymmeniä ilmastonmuutosta hillitsevästi Metsät sitovat keskimäärin 40 % kansallisista kasvihuonekaasupäästöistä Metsänhoidolla ei saada hyvin nopeita vaikutuksia ilmastoon Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa myös lopputuotteisiin Fossiilisten polttoaineiden ja fossiilis-intensiivisten tuotteiden korvaaminen Metsänhoidolla voidaan vähentää luonnontuhoja
Tuhka lannoitteena Suomessa puupolttoaineesta tulee tuhkaa 200 000 tn/v Lisäksi 350 000 tn/v turvetuhkaa tai puun ja turpeen seostuhkaa Tuhkalannoituksia tehdään nykyisin reilut 10 000 ha/v Lisäksi typpituhkaa 300-400 ha + tuhkapohjaiset terveyslannoitteet Potentiaali olisi reilut 60 000 ha/v (3-4 tn/ha) Tuhkan sisältämien ravinteiden alimmat arvot sekä haitallisten aineiden määrät on määritetty lannoiteasetuksessa Maaperän ph nousee tuhkan seurauksena > Raskasmetallit vaikeasti liukenevaan muotoon, huuhtoutuminen vähäistä Lannoituksella saatu kasvuvaikutus vähintään 20-40 vuotta (suurilla käyttömäärillä huomattavasti pitempi vaikutus)
Tuhkan levitys helikopterilla Etuja: - Tasainen levitystulos - Vaikea maasto ei aseta rajoituksia
Tuhkan maalevitys Etuna työn edullisuus
Tuhkan koostumus vaihtelee Puutuhkassa on typpeä lukuun ottamatta kaikki puiden tarvitsemat ravinteet likimain optimaalisessa suhteessa Turvevaltainen tuhka ei sellaisenaan soveltuva; K-puute yleinen Tuotteistettu tuhka: tasalaatuinen, ravinnesisältö tiedossa Keskeiset vaatimukset lannoitteelle: P vähintään 40 kg/ha, K 80-120 kg/ha, B n. 2 kg/ha, Ca: ph nousee, turpeen ravinteet puuston helpommin käytettävissä Rakeistamisella vähennetään pölyämistä Tuhkan käyttöalue laajenee, kun siihen lisätään typpeä Kivennäismaat, niukkatyppiset suot Taloudellinen kannattavuus arvioitava
Sopivimmat kohteet tuhkalannoitukseen Paras kasvun lisäys turvemailla Paksuturpeiset (>40 cm), typpirikkaat ja ravinne-epätasainosta (P-, K-puute) kärsivät suot Turve pitkälle maatunutta Alun perin avosoita tai nevapintaisia: nyt Ptkg II ja Mtkg II Havupuuvaltaiset kasvatusmetsät P ja K-puutoskohteita on noin neljännes ojitusalueesta eli 1,2 miljoonaa hehtaaria Parhaiden kohteiden lannoitusaloja lähitulevaisuudessa Suomessa 60 000 ha vuodessa (VMI 11)
Suomen ojitetut suot kasvupaikkaluokittain Lähde VMI 10)
Puolukkaturvekangas, EI PK-puute
Puolukkaturvekangas, PKepätasapaino korjattu 19
Tuhkalla saatu kasvunlisäys Runsastyppiset rämeet (PK-puute): lisäkasvu 3 m 3 /ha/v Runsastyppiset korvet (PK-puute): lisäkasvu 2 m 3 /ha/v Runsastyppiset rämeet, ei PK-puute: lisäkasvu 0,6 m 3 /ha/v Runsastyppiset korvet, ei PK-puute: lisäkasvu 0,8 m 3 /ha/v Jos puuta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän, voidaan lannoitusaluetta laajentaa karummille kasvupaikoille (niukkatyppiset rämeet Etelä-Suomi: lisäkasvu 0,9 m 3 /ha/v) niukkatyppiset rämeet Pohjois-Suomi: lisäkasvu 0,5 m 3 /ha/v)
Tuhkalannoituksella saatu hyöty rämemänniköissä (Moilanen, Hytönen & Ahtikoski, 2015) Lähtötilanne PK-epätasapaino, nuori kasvatusmetsä Puuston kokonaistilavuus lopussa vertailualalla 93 m 3 /ha ja tuhkalannoituksella 182 m 3 /ha Hyödyt Tuhkalannoituksen sijoitus takaisin kolminkertaisena takaisin Kannattavaa jopa 5 prosentin korkokannalla laskettuna Ensiharvennuksilla 1,5-2,2-kertainen kasvu Päätehakkuut aikaistuvat
Tuhkan kasvun lisäys rämemänniköissä (Ahtikoski, Hytönen, Hökkä ja Moilanen; 2015)
Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus