Ympäristölautakunta 146 13.11.2013 Lausunto Ylä-Savon jätelautakunnan tarkasteluraportista 444/11.03.02/2013 Ymplk 146 Valmistelija ympäristönsuojelutarkastaja Osmo Koivistoinen, puh. 0400 144 452 Ylä-Savon jätelautakunta on laatinut tarkasteluraportin jät teen kul jetus jär jes tel mäs tä alueellaan. Lautakunta on pyytänyt ym pä ris tö lau takun nal ta lausunnon tarkasteluraportista. Lausunto tulee antaa 29.11.2013 mennessä. Jätteenkuljetusta koskeva raportti on laadittu päätöksenteon poh jaksi, kun päätetään kunnan vastuulla olevan seka- ja biojätteen kul jetus jär jes tel mäs tä. Lainsäädännössä vaihtoehtoina on kunnan jär jestä mä ja kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus. Nykyisin alueella on käy tös sä kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus sekajätteille ja kunnan sekä kiinteistöhaltijan järjestämä kuljetus biojätteelle. Selvitys raportista esitetään esityslistalla siinä järjestyksessä, kuin asiat ovat raportissa. Jätelain säädökset Jätelain (646/2011) 36 :ssä säädetään kunnan järjestämästä jätteen kul je tuk ses ta ja 37 :ssä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteen kul je tuk ses ta. Pykälän 37 mukaan kunta voi päättää, että kiinteis töit täi nen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, jos: näin järjestetty jätteenkuljetus voidaan toteuttaa siten, että tarjol la on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä koh tuul li sin ja syrjimättömin ehdoin jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kun nassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myön tei sik si ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien ase maan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätteen kuljetusjärjestelmät Raportin mukaan jätelain mukaan kunnan järjestämä jätteenkeräys
on pääasiallinen järjestelmä, josta voidaan poiketa kiinteistön hal tijan järjestämään jätteenkeräykseen vain perustelluista syistä. Kunnan järjestämän jätteenkeräyksen jätelain mukaisten edellytysten toteu tu mis ta voi seurata, koska se on julkinen hankintayksikkö. Yrit täjät eivät voi sopia keskenään tyhjennyshinnoista, koska se on kil pailu lain vastaista. Kunnan järjestämässä jätteenkeräyksessä kuntien ym pä ris tö suo je lu vi ran omai sen valvontatyö on helpompi suorittaa, kos ka kunnan järjestämä jätteenkeräys toteutetaan joko kunnan tai kun nan jätehuoltoyhtiön toimesta. Viranomaisten ja jätehuoltoyhtiön yh teis työ on välitöntä, koska kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt ovat kun ta kon ser ni nen kautta omistajien ohjauksessa ja valvonnassa. Raportissa sanotaan, että kiinteistön haltijan järjestämässä jät teenkul je tuk ses sa kunnan vastuulle kuuluva jäte on toimitettava kä si teltä väk si tai hyödynnettäväksi johonkin lähimmistä tarkoitukseen sovel tu vis ta laitoksista, jonka kunta on osoittanut. Jätteen am mat timais ta kuljettamista suorittavan toimijan on oltava hyväksyttynä jä telain 96 :n mukaisesti jätehuoltorekisteriin. Rekisteriä ylläpitää elinkei no-, liikenne- ja ympäristökeskukset jätelain 142 :n mukaisesti. Kuljetusjärjestelmän arviointi Raportin mukaan kunta voi hyväksyä kiinteistön haltijan järjestämän jät teen kul je tuk sen vain, jos pystytään perustellusti osoittamaan, että alu eel la on tarjolla kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syr ji mät tö min ehdoin (Jätelaki 35 ). Kiinteistön haltijan järjestämän jät teen kul je tuk sen jatkaminen edellyttää lisäksi jätelain 37 :n edel lytys ten täyttymistä. Arvioitavia seikkoja tällöin on muun muassa vaikutukset eri toi mi joiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. Päätöksenteossaan kun nan jätehuoltoviranomainen voi painottaa niitä jätelaissa sää detty jä tekijöitä, joita se pitää alueellisesti tärkeinä näkökohtina. Kiinteistön kilpailuttamassa jätteenkuljetusjärjestelmässä kiinteistö saa vapaasti valita palveluntarjoajan, mikäli markkinoilla on useampi kuin yksi yrittäjä. Jos alueella toimii vain yksi yrittäjä, on asukas pako tet tu ottamaan palvelu vastaan kyseessä olevalta yrittäjältä, huo limat ta siitä toteuttaako yritys jätehuoltoa alueella jä te huol to mää räysten mukaisesti vai vastaisesti. Mikäli jätehuoltoviranomainen haluaa, se voi siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikka kiinteis tön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset täyttyisivät. Nykytilanteen kartoitus Ylä-Savon alueella toimii pääsääntöisesti 7 kuljetusyrittäjää. Kaikilla toi mi joil la on kuljetuksia useassa kunnassa, etenkin kuntarajojen liepeil lä ja kuljetusreiteillä jätekeskukselle kilpailua kuljetuksista esiin-
tyy. Kokonaisuudessaan Ylä-Savon alueella on noin 21 200 asuin ra kennus ta ja noin 7 180 vapaa-ajan asuntoa. Ylä-Savon alueella kar toitet tiin jäteastioiden tyhjennysmääriä astioiden lukumäärän myötä. Ke räyk sen piirissä olevia asuinrakennuksia tällä arviointiperusteella on 17 000 ja noin 1 000 vapaa-ajanasunnoista. Kaikista kunnista tieto ja ei toimitettu, joten luku ei ole luotettava vaan lähinnä suuntaa-an ta va. Raportissa on taulukoita, joihin on koottu yhteenveto keräykseen liitty neis tä ja liittymättömistä rakennuksista. Taulukon 3 mukaan noin 65 % rivitaloista ja 74 % kerrostaloista ei ole liittynyt keräykseen Ylä-Sa von alueella. Raportissa esitetään, että taulukossa edustavan tuloksen liit ty mät tömien kiinteistöjen osalta saa omakotitalojen osalta. Kerros- ja ri vi talo jen kohdalla astiamäärät mitä todennäköisimmin ei ole ilmoitettu riit tä väl lä tarkkuudella. Myös valvontarekisterin puutteet tuodaan esil le. Kotitalouksien asema Kuntien viranomaisten mukaan jätehuoltopalveluja on saatavissa koko alueella, mutta tietoon on tullut myös puutteita jät teen ke räys ten tarjonnassa. Mikään kunta ei ole täydentänyt jät teen kul je tus jär jes telmää. Kuljetusliikkeet ovat kertoneet, että on paljon reu na-aluei ta, minne raskaalla kalustolla on vaikeaa liikennöidä. Raportin mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä jät teen kul je tus järjes tel mäs sä kaikille jätehuoltolautakunnan toiminta-alueen kun ta laisil le ei pystytä varmistamaan yhdenvertaista ja tasapuolista palvelua ja hinnoittelua ja esimerkiksi kuljetusmatkan pituus, asuinkunta ja kul je tus yrit tä jän oma suhtautuminen asiakkaaseen vaikuttavat pal velus ta perittävään hintaan. Kotitalouksilla ei ole todellista mah dol lisuut ta hankkia tyhjennyshintaa tingittynä ja kilpailutettuna alueilla, mis sä toimijoita on vain yksi. Ylä-Savon alueella on paikoin suljetut mark ki nat eikä kuljetuksia ole mahdollista kilpailuttaa. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä maksuvelvolliselta puuttuu jä telain mukainen oikeus tehdä jätemaksusta muistutus viranomaiselle. Mak su vel vol li sen hakemuksesta tai viranomaisen aloitteesta ei maksua voida kohtuullistaa tai määrätä taksasta poikkeavaksi. Myöskään kiinteistönhaltija ei voi tehdä muistutusta viranomaiselle liittyen las kun virheeseen tai maksun viivästystilanteeseen. Raporttiin otetun valtakunnallisen hinnoittelutaulukon mukaan kunnan kil pai lut tamas sa järjestelmässä hintataso jää alhaisemmaksi kuin kiinteistön hal ti jan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.
Raporttia varten tehdyn kyselyn tulosten perusteella alueen asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä jätteenkuljetuksen toimivuuteen pää sääntöi ses ti. Suurin osa vastaanottajista kuului järjestetyn jätehuollon piiriin. Noin 75 % vastaajista oli sitä mieltä, että kuljetuspalveluja on tar jol la kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin eh doin. Ympäristö Jätteenkuljetusjärjestelmästä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa tervey del le tai ympäristölle (JL 37 ). Raportissa arvioidaan, etteivät edel ly tyk set täyty Ylä-Savon alueella. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaa sen, että sa mal la katuosuudella liikennöi parhaassa tapauksessa saman viikon aikana useita eri yrityksen jäteautoja. Toisaalta voidaan todeta et tä haja-asutusalueella kuljetukset ovat jakautuneet kuljettajan sijain nin mukaan ja tietyllä alueella toimii vain tietty yrittäjä eikä to dellis ta kilpailua synny. Eroja kuljetusjärjestelmien kesken on vaikea arvioida tässä vai heessa, kun ei ole varmaa tietoa mihin jätteet ohjautuvat nykyisessä järjes tel mäs sä. Kaikki kiinteistöllä syntyvät jätteet eivät päädy kunnan osoit ta maan paikkaan, koska kaikki kiinteistöt eivät ole järjestetyn jäte huol lon piirissä. Jätteitä poltetaan keskuskattiloissa ja avo nuo tioilla, jätteitä haudataan ja piilotetaan ja kompostoidaan metsiin. Liit tymät tö mät kiinteistöt kuljettavat roskiaan tieverkoston ros ka-as tioil le sekä ekopisteille, mihin sekajätepussit eivät kuulu. Yritysten asema Jätteenkuljetusyritysten oman arvion mukaan kunnan kilpailuttama jät teen kul je tus heikentää yritysten elinkelpoisuutta merkittävästi ja joh taa jopa osan yritystoiminnan lopettamiseen. Raportissa sa notaan, että objektiivista arviota kuljetusliikkeiden nykyisestä elin voimai suu des ta on vaikea antaa, sillä usealla kuljetusliikkeellä on muuta kuljetustoimintaa/yritystoimintaa jätteenkuljetuksen lisäksi. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätehuollossa uusien yritysten tulo mark ki noil le tai yritystoiminnan tehostaminen ja todellisen kilpailun ai kaan saa mi nen on vaikeaa, koska yksittäisten asiakkaiden saanti ei riitä kannattavaan liiketoimintaan. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja esimerkiksi jaksotettu alueittain to teu tet ta va kilpailutus hajottaa epätäydellistä kilpailua luoden mahdol li suuk sia uuden yritystoiminnan syntymiseen/yritystoiminnan kehit tä mi seen. Lisäksi kuntalaisille voidaan tarjota luotettavaa ja syr ji-
mä tön tä palvelua jätteiden keräyksen osalta. Yhteenveto Yhteenvetona arvioidaan, että kaikki jätelain 37 määrätyt edel lytyk set kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty Ylä-Sa von alueella. Laadukasta, lain edellytykset toteutettavaa jä tehuol lon keräyspalvelua on tarjolla useassa kunnassa, mutta va li tetta vas ti useassa kunnassa edellytykset eivät toteudu. Edellytys yhdys kun ta jät teen kuljetusten jatkamisena kiinteistönhaltijan jär jes tämä nä on, että kaikki jätelain 37 :ssä säädetyt ehdot täyttyvät. Nykyjärjestelmässä ei voida osoittaa, että Ylä-Savon alueella olisi jät teen kuljetuspalveluja tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä ko-tuul li sin ja syrjimättömin ehdoin. Kuljetusjärjestelmän ei voida osoit taa edistävän jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukevan alu eel lis ta kehittämistä tai aiheuttavan vaaraa tai haittaa ter vey del le. Ylä-Savon Jätehuolto Oy Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n näkökulmasta pidemmälle tähtäykselle teh tä vät investoinnit edellyttävät kunnan jätehuoltoviranomaisten, kul je tus liik kei den ja jätelaitosten välistä pitkäjänteistä yhteistyötä ja yh teis tä näkemystä jätehuollon kehittämisestä, jotta voidaan var mistaa raaka-ainevirrat tulevalle polttolaitokselle. So pi mus pe rus tei ses sa järjestelmässä tällaisen yhteisen näkemyksen saaminen ja siihen sitou tu mi nen voi olla vaikeaa. Vaikutukset viranomaisten toimintaan Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus tekee tietojen ke rää misen ja vertaamisen olemassa oleviin kiinteistötietoihin huomattavan työ lääk si. Kuljetusyrityksillä on kiireisiä aikoja ja yleensä ne sattuvat juu ri päällekkäin tietopyyntöjen kanssa. Liittymättömien kiinteistöjen osal ta liittymisen valvonnan kerrotaan olevan lähes aukotonta alueilla, joilla on käytössä kunnan järjestämä tai kilpailuttama kul je tus. Havaintoja ja näkemyksiä Lopuksi raportissa esitetään tekijän arvioita kuljetusjärjestelmistä. Te ki jä arvioi, että kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jä te virrat ovat paremmin hallittavissa ja ohjailtavissa. Keskitetysti kil pai lutet tu kuljetus säästää ajokilometrejä ja on sitä kautta edullisempi myös ympäristölle. Jätteenkuljetukseen liittymättömiltä kiinteistöiltä voi daan periä jätteenkuljetuksen osuus kiinteistökohtaisesti. Kaikki ny kyi sin toimivat kuljetusyritykset voisivat jatkaa kuljetuksia myös jatkos sa. Siirtymä kunnan järjestelmään ei heikentäisi näiden yri tys ten toimintaedellytyksiä. Useammalla yrityksellä on myös muuta lii ke toi-
min taa yhdyskuntajätteiden kuljettamisen lisäksi. Yritykset jotka pärjäisivät kunnan järjestämän jätteenkuljetusten kilpai lu tuk ses sa, voisivat keskittyä kehittämään toimintaansa mm. inves toi mal la riittävän pitkien urakka-aikojen kautta. Urakka-alueiden kool la voitaisiin ottaa huomioon erilaisten toimijoiden mahdollisuus osal lis tua kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutukseen. Huolimatta kuntien tahtotilasta ja jättämistä lausunnoista, jä te huol tolau ta kun nal la on oikeus valita myös kunnan kilpailuttama jät teen kulje tus jär jes tel mä. Kunnan jätehuoltoviranomaisen ei tarvitse nou dattaa kuntien tahtotilaa, mikäli jätelain nojalla annetut edellytykset jätteen kul je tus jär jes tel mäl le eivät toteudu. Kunta ei voi määrätä so pimus pe rus tei ses sa kuljetuksessa, mitkä jätteenkuljetusyritykset alueel la toimivat. Tästä johtuen lakia rikkovien toimijoiden toimintaan puut tu mi nen vaatii paljon työtä ja resursseja. Jätelain vaatimusten toteutuminen nykyisessä kul je tus jär jes tel mäs sä Nykyisen jätehuollon asiakasrekisterin perusteella ei voida tar kas tella eri urakoitsijoiden toiminta-alueita, voidaan kuitenkin arvioida et tä jätteenkuljetuspalveluita on suhteellisen hyvin tarjolla koko Ylä-Savon jätehuoltolautakunnan alueella. Jätteenkuljetusyrittäjän va paa valinta ei ole mahdollista kaikilla alueilla, sillä palveluja tar joaa paikoittain vain yksi yrittäjä. Tästä seikasta johtuen palvelu ei ole luotettavaa Jätteenkuljetuksien ehdot vaihtelevat paljon alueella. Tiedossa on myös sopimusrikkomuksia, missä kuljetusyrittäjä on jättä nyt tyhjentämättä astian sovitulla aikavälillä ilman perusteita. Yrityk set, missä toiminta perustuu yhden avainhenkilön työpanokseen, ovat odottamattoman (sairaus, tapaturma, kuolema) tilanteen edes sä vaarassa lamaantua toimintakelvottomiksi. Ylä-Savon jätehuoltolautakunnan toiminta-alueella on järjestetyn jätteen kul je tuk sen ulkopuolella arviolta vähintään 4 500 kiinteistöä, jois sa muodostuu yhdyskuntajätettä. Yhdenvertaisuuden to teu tu misen kannalta olisi tärkeää saada kaikki kiinteistöt järjestetyn jä tehuol lon piiriin. Nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jät teenkul je tuk ses sa määräysten laiminlyönteihin puuttuminen vaatii val tavas ti työtä. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei ole mahdollinen ratkai su, jos järjestelmä heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta alueel la tai lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ver rat tuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen (JL 37 ). Kuljetusten puut tu mi nen useilta kiinteistöiltä tarkoittaa sitä, että jätteet voivat ohjau tua luvattomiin paikkoihin, niitä saatetaan polttaa ja haudata ja aiheut taa vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Huomioitava
seik ka on myös kuljetuksien optimoinnin tuomat kuljetuksien ai heutta mien ympäristöpäästöjen vähentyminen. Valmistelijan päätösehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon raportista. Ym pä ris tön suo je lu vi ran omais ta tai keräysjärjestelmää koskevat asiat lausunnossa käsittelevät Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän aluet ta ellei lausunnossa muutoin mainita. Raportin mukaan kunnan järjestämä jätteenkeräys on pääasiallinen jär jes tel mä, josta voidaan poiketa kiinteistön haltijan järjestämään jät teen ke räyk seen vain perustelluista syistä. Edellä mainittu seikka ei kuitenkaan käy ilmi jätelain pykälistä. Lainsäätäjän tavoitteet asias sa on löydettävissä ympäristövaliokunnan mietinnöstä 23/2010 vp, jossa sanotaan: Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa 35 ja 37 :n muut tamis ta siten, että eri kuljetusjärjestelmiä koskevan vaatimustason yhtä läi syys ilmenee pykälistä selvemmin. Lain 35 :n 2 momenttiin ehdo tet ta val la muutoksella korostetaan sitä, että säännöksen vaa timuk set koskevat molempia kuljetusjärjestelmiä. Lisäksi kriteeristöön eh do te taan lisättäväksi kiinteistön haltijoiden oikeussuojan kannalta olen nai nen vaatimus palvelun kattavuudesta. Momentti jaetaan kahdek si erilliseksi momentiksi 37 :ään ehdotettavan viit taus sään nöksen vuoksi. Lain 37 :n 1 momentin 2 kohtaan sisältyviä perusteita valiokunta eh dot taa muutettaviksi siten, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteen kul je tuk sen käyttöönoton edellytyksenä on, että jätteenkuljetus edis tää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alu eel lis ta kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ym pä ris töl le. Huomioon otettavien periaatteiden kirjoitustapa eh do tetaan siten käännettäväksi hallituksen esityksessä olevasta esi tys tavas ta, jossa lähtökohtana on edellytys, ettei päätös saa heikentää jäte huol lon yleistä toimivuutta eikä lisätä vaaraa tai haittaa ter vey del le tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jät teen kul je tuk seen. Valiokunta pitää tätä sääntelytapaa koskevaa muutosta siten mer kityk sel li se nä, että se korostaa järjestelmien lähtökohtaista sa man arvoi suut ta, edellytysten yhtäläisyyttä ja siten kil pai lu neut ra li teet tia. Koska jätelain 35 ja 37 :n pykälissä korostetaan kul je tus jär jes telmien samanarvoisuutta, edellytysten yhtäläisyyttä ja kil pai lu neut ra liteet tia, tulee tämä asia ottaa huomioon jätelautakunnan koko ra portin osalta ja tehdä siihen tarvittavat korjaukset. Raportissa kerrotaan, että ympäristöviranomaisen valvontatyö on hel pom pi tehdä kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Tämä ei
pi dä paikkaansa, valvontatyön voidaan katsoa olevan samanlaista mo lem mis sa järjestelmissä. Myöskään kunnan jäteyhtiö ei ole, eikä saa olla valvonnan osalta erityisasemassa muihin yrityksiin ver ra ten. Raportista saa sen käsityksen, että vain kiinteistön haltijan jär jes tämäs sä kuljetuksessa on kuljettajan oltava hyväksyttynä jätelain 96 jä te huol to re kis te riin. Raportissa olisi tullut verrata eri järjestelmien omi nai suuk sia kattavammin ja tasapuolisemmin niin kuin jätelaki edel lyt tää. Raportin sivulla 8 olevat taulukot 2 ja 3 ovat siinä määrin vir heel li siä, että niiden poistamista raportista tulee harkita. Taulukoissa mm. kerro taan, että Ylä-Savossa 74 % kerrostaloista ja 64 % rivitaloista ei ole liittynyt jätteen keräykseen. Asiaa on selvitetty ja tiedossa ei ole yhtään kerros- tai rivitaloa, joka ei olisi liittynyt keräykseen. Raportissa sanotaan, että täyttä varmuutta yhdyskuntien jätteiden lop pu si joi tus pai kas ta ei ole, sillä kuljettajat keräävät kyytiin samaa jä te jaet ta niin kotitalouksilta kuin yrityksiltäkin. Jätekeskuksen vaa al la punnitaan koko kuorma ja kotitalouksilta peräisin olevan jätteen osuutta voi vain arvioida. Ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon ei ole milloinkaan tullut, että alueella toimivat jät teen kul je tus yrityk set olisivat toimittaneet edellä mainittuja jätteitä luvattomiin paikkoi hin. Jos asiasta ei ole varmaa tietoa, tulee raporttiin tehdä asianmu kai set korjaukset. Kotitalouksien asemasta kertovassa kappaleessa mainitaan, että kiinteis tön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä kai kille jätehuoltolautakunnan toiminta-alueen kuntalaisille ei pystytä varmis ta maan yhdenvertaista ja tasapuolista palvelua ja hin noit te lua. Tätä ei ole mitenkään perusteltu raportissa, eikä myöskään mai nit tu tiedon lähdettä. Raporttia tulee täydentää tältä osin. Kyseisestä asias ta ei ole koskaan tullut valituksia ympäristöviranomaiselle. Alueen huonot tiet ja niistä johtuvat ongelmat kuljettajille ovat olleet tie dos sa. Asia on hoidettavissa jätehuoltomääräyksiä muuttamalla, jois sa määrätään tarvittaessa tuomaan jäteastiat hyvien teiden varsil le. Raportin mukaan nykyisessä kuljetusjärjestelmässä mak su vel vol lisel ta puuttuu jätelain mukainen oikeus tehdä jätemaksusta muis tu tus viranomaiselle. Tätä kohtaa tulee täydentää selvittämällä miten asiak kaat toimivat nykyisessä järjestelmässä, kun laskun osalta on on gel mia. Hinnoittelua eri järjestelmien kesken on verrattu pääosin val ta kunnal li sin tiedoin. Tämä vertailu ei kuvaa parhaalla tavalla Ylä-Savon ti lan net ta. Kuntien järjestämä kuljetus sijoittuu suurelta osin tiheästi
asu tun eteläisen Suomen alueelle ja vaikuttaa valtakunnallisiin ti lastoi hin siten, että kunnan järjestämä kuljetus on tilastossa hal vem paa. Vertailussa tulisi käyttää Ylä-Savoa vastaavien alueiden tie to ja. Ympäristö otsikon alla on verrattu kuljetusjärjestelmiä keskenään ja tul tu siihen päätelmään, että edellytykset eivät täyty Ylä-Savon alueel la. Perusteluina on käytetty mm. sitä, että todellista kilpailua ei syn ny haja-asutusalueilla ja sitä, että kiinteistöt eivät ole järjestetyn jät teen kul je tuk sen piirissä. Kumpikaan perustelu ei ole so vel let ta vissa kyseiseen kohtaan. Kilpailulla ja ympäristöhaitoilla (terveyshaitat ja haitta ympäristölle) ei liene yhteyttä tässä tapauksessa. Kiin teis töjen liittyminen tai liittymättömyys kuljetusjärjestelmään ei myöskään ole riippuvainen järjestelmästä vaan valvonnan tehokkuudesta. Asia tu lee hoitumaan, kun rekisteri saatetaan ajan tasalle. Yritysten asemaa koskevassa kappaleessa kerrotaan, että kiin teis tökoh tai ses sa kuljetuksessa uusien yritysten tulo markkinoille tai yritys toi min nan tehostaminen ja todellisen kilpailun aikaansaaminen on vaikeaa, koska yksittäisten asiakkaiden saanti ei riitä kan nat ta vaan liiketoimintaan. Raportissa ei kuitenkaan kerrota, että Iisalmen ja Lapinlahden alueelle on tullut uusi jätteenkuljetusliike vuonna 2006 ja Iisalmeen uusi hyötyjätteitä käsittelevä yritys 2003. Kap pa leen tekstiä on korjattava uusien yritysten osalta siten, että to del li nen tilanne käy ilmi. Yhteenvetokappale on lyhyt ja siinä todetaan, että jätelain 37 :n edel ly tyk set alueella eivät täyty. Asiassa voidaan perustellusti tulla myös toisenlaiseen loppupäätelmään. Nykyjärjestelmässä koko alue on kattavasti kuljetuksen piirissä. Ei ole tiedossa, että mikään kuntien osa-alue olisi jäänyt hoitamatta. Järjestelmän toi mi mat to muudes ta tai hinnoittelun epäoikeudenmukaisuudesta ei ole koskaan tullut valituksia ympäristöviranomaiselle. Nykyjärjestelmän ei voida myös kään osoittaa aiheuttavan terveyshaittaa tai ympäristöhaittoja. Alu eel le on muodostunut erittäin kattava hyötyjätteen keräys- ja käsit te ly ver kos to alueen yrittäjien tekemänä. Ylä-Savossa toimii kolme hyö ty jät tei den käsittelypaikkaa, joihin voidaan tuoda eri jätejakeita hyö dyn net tä väk si joko aineena tai energiana. Yhteenvetokappaleen jälkeen raportissa käsitellään vielä vai ku tuksia Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n asemaan, vaikutuksia viranomaisten toi min taan ja esitetään havaintoja ja näkemyksiä asiasta. Lisäksi esite tään arvioita jätelain toteutumisesta nykyisessä kul je tus jär jes telmäs sä. Nämä asiat tulisi siirtää ao. paikoille raportissa siten, että ne sijoittuvat ennen yhteenvetokappaletta. Ylä-Savon jätehuollon nykyinen rooli tulee kuvata tarkemmin sekä sel vit tää miten yhtiön toiminta muuttuisi, mikäli siirryttäisiin kunnan jär jes tä mään keräykseen.
Havaintoja ja näkemyksiä kappaleessa kerrotaan laajasti kunnan järjes tä män keräyksen hyödyistä sekä kuvaillaan vaikutuksia ny kyi sil le toimijoille uudessa keräysjärjestelmässä. Kiinteistönomistajan jär jestä mäs tä keräyksestä ei tässä kappaleessa ole vastaavaa sel vi tys tä. Kumpaakin järjestelmää tulisi verrata keskenään siten, että nii den mahdolliset hyvät ja huonot ominaisuudet esitetään asian mu kai sessa vertailutaulukossa tai vastaavassa. Kappaleesta, jossa on arvio jätelain toteutumisesta nykyisessä kul jetus jär jes tel mäs sä saa sen kuvan, että järjestettyyn jätehuoltoon liit tymät tö mät kiinteistöt ovat seurausta nykyisestä kul je tus jär jes tel mäs tä. Asia ei ole näin. Tilanne johtuu yksinomaan valvonnan puut tees ta. Aikaisemmin rekisterin ylläpidon hoitivat kuntien tekniset osas tot/viras tot, joilla ei ole ollut riittäviä voimavaroja jätehuollon re kis te rin ylläpitoon. Asia tulee kuntoon, kun jätelautakunta saa re kis te rin päivitettyä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tulee toi mi naan läheisessä yhteistyössä asian kuntoon saattamisessa. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy lausunnon valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.