Lausunnon antaminen Jätelautakunnalle jätteenkuljetusjärjestelmästä

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Lausunnon antaminen Jätelautakunnalle jätteenkuljetusjärjestelmästä 1139/ /2016 YMPLTK Päijät-Hämeen jätelautakunta päätti kokouksessaan pyytää lausuntoa jätteenkuljetusjärjestelmätarkastelusta alueen kun nil ta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hämeen elin kei no, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Uudenmaan elinkeino-, lii ken ne- ja ympäristökeskukselta ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä. Lau sunnos sa pyydetään tarkastelemaan täyttääkö jätteenkuljetus jä te lain 37 :n edellytykset. Lausunto pyydetään toimittamaan mennessä. Kuljetusjärjestelmätarkastelu on liitteenä. Päijät-Hämeen jätelautakunnan tulee tarkastella jätelain 149 :n mukai ses ti täyttääkö kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus jä telain 37 edellytykset alueella ja päättää jät teen kul je tus jär jes tel mästä. Päijät-Hämeen Jätelautakunta päätti aiemmin päätöksissään ja korjauspäätöksissä ja , et tä jätteenkuljetus järjestetään kiinteistönhaltijan järjestämänä. Itä-Suo men hallinto-oikeus kumosi päätöksen ja palautti asian uu delleen käsiteltäväksi jätelautakunnalle Tarkastelualue Jätteenkuljetusjärjestelmätarkastelu koskee Päijät-Hämeen jä te lauta kun nan alueita, joissa on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteen kul je tus. Näitä ovat kokonaisuudessaan Asikkala, Hollola, Lah ti, Myrskylä, Padasjoki ja Pukkila. Näissä kunnissa tarkastelu kos kee kaikkea kunnan vastuulle kuuluvaa kiinteää jätettä pois lu kien sako- ja umpikaivolietettä. Lisäksi tarkastelu koskee jä te huol tomää räys ten mukaan erilliskerättäviä tuottajavastuullisia jätteitä. Tarkas te lu koskee myös mahdollisia muita tuottajavastuullisia jä te la je ja kuin tällä hetkellä erilliskerätään, mikäli kunta päättää huolehtia niiden kuljettamisesta. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on siir ryt ty kaikkien jätelajien osalta Sysmän ja Heinolan ha ja-asu tusalueil la sekä Orimattilan Artjärvellä. Heinolasta ja Sysmästä tar kas telun piirissä ovat taajama-alueet sekä Orimattilasta muu kuin Art järven alue. Näillä alueilla tarkastellaan kaikkia em. jätelajeja. Ori mat tilan ja Heinolan taajama-alueiden biojätteenkuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä. Tarkastelu koskee näillä alueilla muita jätelajeja kuin biojätettä edellä mainituin rajauksin. Kärkölän osalta lautakunta päät ti erikseen, että kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siir ry-

2 tään Kuljetusjärjestelmästä päättäminen Kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta huolehtiminen on julkinen vält tä mät tö myys pal ve lu, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaik kina aikoina ja kaikilla alueilla. Jätelain (646/2011) mukaan kunnan on huo leh dit ta va siitä, että sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus järjes te tään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kunnan järjestämään käsittelyyn. Jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena (Jätelaki 36 ) tai kiin teis tönhal ti jan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jätelaki 37 ). Jätelautakunta voi päättää kiinteistön haltijan järjestämän jät teen kulje tuk sen käyttöönotosta tarkasteltavilla alueilla, jos voidaan pe rus tellus ti osoittaa, että kaikki jätelain edellytykset täyttyvät (KHO:2016:19). Jätelain mukaiset edellytykset järjestää jät teen kul jetus kiinteistönhaltijan järjestämänä ovat (Jätelaki 37.1 ): 1. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luo tet ta vas ti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 2. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleis tä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista ke hit tä mistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vai kutuk set arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomi oon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja vi ranomais ten toimintaan. Tarkastelu Virkatyönä tehdyn kuljetusjärjestelmätarkastelun perusteella jätelain eh dot kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty mis sään Päijät-Hämeen alueen kunnassa tarkastelualueella ja tulisi siir tyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Muissa kunnissa kuin Sysmässä tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida se lit tää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olo suh tei den vaihteluilla. Asikkalassa ja Padasjoella on erityisen suu ria ongelmia haja-asutusalueen jätehuollossa. Alueella saatavilla ole vat palvelut ovat riittämättömät, koska kiinteistökohtaista kul je tusta on täydennetty aluekeräyspisteillä. Kattavuus ja liittymisaste ovat heik ko ja ja palvelua ei voida nykyisellä kuljetusjärjestelmällä tarjota ny kyi sen tasoisena. Palvelut voidaan järjestää joko 1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä kunnan jär jestä mään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla sekä kiin teis töittäis tä keräystä että aluekeräystä. Hollolassa kiin teis tön hal ti jan jär jestä män kuljetuksen toimivuutta ei voida kaikilta osin edes ar vioi da, koska alueella toimiva kuljetusyrittäjä ei toimita jä te huol to vi ran omaisel le tietoja. Myrskylässä ja Pukkilassa energiajätteen tyh jen nys hin-

3 nat ovat kalliimpia ja alueella toimii pääsääntöisesti yksi yri tys ja jätehuoltoon liittymisaste on heikko. Jätehuoltoon liittymisessä ja lajittelussa on puutteita. Ainoastaan Lah des sa voidaan katsoa, että energiajäte erilliskerätään lähes kaikis sa kuljetuksen piiriin kuuluvissa kiinteistöissä. Kuljetusyritykset sal li vat asiakkailleen jäteastian soitosta tyhjentämistä ja liian pitkiä tyh jen nys vä le jä. Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Uusia jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiin teis tön hal ti jan järjestämän jätteenkuljetuksen aikana. Uusien keräys ta po jen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnis tuu vain kun jätteiden keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kun nan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Esimerkiksi hyö ty jät teiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kanna ta tehdä nykyisessä epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään kiinteistönhaltijan järjestämässä jät teen kul jetuk ses sa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska tar kas te lu tulee tehdä säännöllisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista ottaa taksa oh jaus käyttöön. Käsittelymenetelmien ja jätteiden kä sit te ly ka pa siteet tien hoitaminen ja kehittäminen on helpompaa, kun tie de tään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Ke räys ta vat, kuljetus ja käsittely voidaan sovittaa yhteen paremmin. Jä te huol lon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee kun tien kannalta, kun vastuujako selkenee. Kiinteistönhaltijan jär jes tä mäs sä jätteenkuljetuksessa kunnissa ei ole varauduttu jät teen kul je tuk sen poikkeustilanteisiin. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiili diok si di pääs tö jen määrä on järjestelmästä johtuen suurempi kuin kun nan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa toi mii enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Ai emmin tehtyjen tutkimusten mukaan kunnan järjestämä keskitetty jätteen kul je tus on energia- ja kustannustehokkaampi kuin kiinteistön hal ti jan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia ko ti talouk sil le ei voida arvioida myönteisiksi. Eniten ongelmia on pal ve lujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia erityis ryh miä, kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkais taan kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Alueil la, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi mah dol lis ta järjestää kiinteistöittäinen kuljetus ja alue ke räys pis te keräys pis te ver kos to kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Jä teyh tiön arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa joi-

4 den kin asukkaiden kuljetushinnat voisivat laskea ja joidenkin nous ta. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hinnat ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin kunnan järjestämän kul jetuk sen hinnat. VATT:n tutkimuksessa vuodelta 2010 puolestaan osoi tet tiin, että siirtyminen sopimusperusteisesta kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen alensi asiakashintoja keskimäärin 40 %. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus vahvistaa markkinoilla jo olevia kuljetusyrityksiä. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on mahdol lis ta kilpailuttaa niin, että pienten tai uusien yritysten mark ki noil le tulo helpottuu. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yri tys vai kutus ten merkitys korostaa kuntien vastuuta jä te kul je tus mark ki noi den suunnittelijana. Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liit ty mis tä kunnan järjestämään jätehuoltoon sekä kunnan jär jes tämää että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jä te huol tovi ran omai sen yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiin teistön hal ti jan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pääsääntöisesti hy vin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet kiin teis tö koh tai set kuljetustiedot. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jät teen kul je tukseen, vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan riippuu siitä, miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen ja minkälaisessa ope ra tiivi ses sa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Kokonaisuudessaan jä tehuol to vi ran omai sen työmäärän väheneminen kunnan jär jes tä mäs sä jätteenkuljetuksessa seurannan osalta riippuu suun ni tel laan ko seurantajärjestelmät yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan jä te huoltoon vai onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistönhaltijan jär jes tämäs sä jätteenkuljetuksessa. Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useim mat kuntien ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvon taa hankalana nykyisessä kuljetusjärjestelmässä ja sen mah dollis ta van lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. PHJ pitää kunnan järjestämää jätteenkuljetuksen vaikutuksia kokonaisuutena po sitii vi sem pa na yhtiölle alueellisen jätehuollon suunnittelun hel pot tu misen takia. Lausunnot ja kuuleminen Jätelautakunnan on ennen kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huo mat ta va vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mie li piteen sä asiasta (Jätelaki 38 ). Kunnan kantaa ei voida pitää riit tä vänä selvityksenä siitä, että koko kunnan alueella täyttyisivät laissa ase te tut edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jät teen kul je tuksel le: Uuden jätelain mukaiset kiinteistön haltijan järjestämän jät teenkul je tuk sen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vuo den

5 vanhan jätelain mukaisen sopimusperusteisen jät teen kul je tuk sen käyttöönoton edellytykset. Päätöksen lainmukaisuudesta ei voi da varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käytössä ollut so pi muspe rus tei nen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan arvion mu kaan toiminut. Valmistelija/lisätietoja Ehdotus: Ympäristönsuojelusihteeri Katja Viita puh , sähköposti: Ympäristölautakunta lausuu seuraavaa: Jätelautakunta voi päättää kiin teis tön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta tarkas tel ta vil la alueilla vain, jos voidaan perustellusti osoittaa, että kaikki jätelain 37 :n edellytykset täyttyvät. Jätelain mukaiset edel ly tyk set järjestää jätteenkuljetus kiinteistönhaltijan järjestämänä Asik ka las sa eivät täyty. Erityisesti haja-asutusalueen jätehuollon kattavuus on heikko. Järjestettyyn jätehuoltoon kuuluu Asikkalassa eko mak su rekis te rin perusteella arviolta vain noin 43 %. Kiinteistökohtaista kul jetus ta on täydennetty kuljetusyritysten ylläpitämillä alue ke räys pis teil lä, jotka eivät kuitenkaan ole voimassa olevien jä te huol to mää räys ten mukaisia laillisia aluekeräyspisteitä. Tilannetta pahentaa en ti ses tään kun toinen Asikkalassa toimiva kuljetusyritys lakkauttaa omat pisteensä vuoden vaihteessa. Asiakkaat ovat jo nyt il moit ta neet, että heillä ei jatkossa ole mitään paikkaa mihin viedä jätettä ei kä omia astioita (sekajäte ja energiajäte) huonojen kulkuyhteyksien tai vähäisen käyttöasteen vuoksi ole tarpeen hankkia. Kunnan jär jes tämäs sä jätteenkuljetuksessa alueella voisi olla sekä kiin teis töit täis tä keräystä että aluekeräystä ja pystyttäisiin ta kaa maan toimiva jä tehuol to kiinteistön sijainnista ja käyttöasteesta riip pu mat ta. Myös tyh jen nys hin nat vaihtelevat Asikkalassa suuresti. Esi mer kik si ta val li sen omakotitalon 240 l sekajäteastian tyh jen nys hin ta Asik kalas sa vaih te lee ollen pienimmillään 3,17 ja enim mil lään jopa 14, l:n energiajäteastian tyhjennyshinta taas on Asik ka las sa pienim mil lään 2,38 ja enimmillään12,46. Tämä ei täy tä jätelain 37 :n edel ly tyk siä kohtuullisista ja syrjimättömistä eh dois ta millään taval la. Itä-Suo men hallinto-oikeus on jo kerran pa laut ta nut jät teen kulje tus jär jes tel mä pää tök sen jätelautakunnalle uu del leen kä si tel tä väk si. Nyt teh ty tarkastelu osoittaa selkeästi, että Asik ka las sa kiinteistön hal ti jan järjestämä jätteenkuljetus ei millään ta paa täytä jätelain vaati muk sia. Asikkalassa tulisi mahdollisimman pi kai ses ti siirtyä kunnan jär jes tä mään jätteenkuljetukseen. Asian käsittely kokouksessa: Heikki Vahto esitti seuraavanlaisen ehdotuksen: Ympäristölautakunta toteaa, että nykyinen kiinteistönhaltijan jär jes tämä jätteenkuljetus täyttää jätelain 37 :n vaatimukset ja että Asik kalas sa tulisi jatkua nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä jät teen kul jetus jär jes tel mä.

6 Perustelut: Tehtyjen kattavien ja puolueettomien selvitysten pe rusteel la (mm. Ramboll Oy) voidaan todeta seuraavaa: - Liittymisaste ja jätehuollon kattavuus eivät ole kul je tus jär jes tel mästä riipuvia tekijöitä. Viranomaisilla tulee olla itsellään käytössä luet telo liittymisvelvollisista kiinteistöistä ja niiden jätehuollon jär jes tä mises tä, oli kuljetusjärjestelmä mikä tahansa. Valvonta on mahdollista ja välttämätöntä molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä. - Mahdollisesti lopetettavien aluekeräyspisteiden asiakkaat ohjataan te ke mään tyhjennyssopimukset haluamansa jätteenkuljetusyrityksen kans sa, jolloin liittymisaste järjestettyyn jätehuoltoon nousee mer kittä väs ti. - Jätehuoltopalveluita on Asikkalassa saatavilla kattavasti ja luo tet tavas ti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (ns. ai heut ta mis pe riaa te). - Nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus on lä pi nä kyvä, tukee kuntalaisten valinnan vapautta sekä antaa yrittäjille mahdol li suu den kehittää toimintojaan pitkäjänteisesti. Lopuksi todetaan, että jätehuoltoviranomaisen (jätelautakunnan) tulee saattaa jätteenkuljetusrekisterinsä ajan tasalle ja sen tulee valvoa jätteenkuljetusjärjestelmää ja sen toimivuutta. Arto Juva kannatti esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi Heikki Vahdon tehneen esit te li jän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestyksellä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seu raa van äänestysehdotuksen: "Ne jotka kannattavat esittelijän esitys tä vastaavat JAA, ja ne jotka kannattavat Vahdon tekemää esi tystä vastaavat EI." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan ää nestys esi tys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 EI-ääntä (Tuula Wikström, Lii sa Murto, Maija-Liisa Uusi-Uitto, Heikki Lagom, Kari Lyyrylä, Arto Ju va ja Heikki Vahto) ja 0 JAA-ääntä. Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen jonka mukaan ym pä ris tölau ta kun ta hyväksyy Vahdon tekemän muutosesityksen. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksen jälkeen ym pä ris tö lau takun ta toteaa, että nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä jät teen kul jetus täyttää jätelain 37 :n vaatimukset ja että Asikkalassa tulisi jat kua nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä jät teen kul je tus jär jes tel mä. Perustelut: Tehtyjen kattavien ja puolueettomien selvitysten pe rusteel la (mm. Ramboll Oy) voidaan todeta seuraavaa: - Liittymisaste ja jätehuollon kattavuus eivät ole kul je tus jär jes tel mästä riipuvia tekijöitä. Viranomaisilla tulee olla itsellään käytössä luet te-

7 lo liittymisvelvollisista kiinteistöistä ja niiden jätehuollon jär jes tä mises tä, oli kuljetusjärjestelmä mikä tahansa. Valvonta on mahdollista ja välttämätöntä molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä. - Mahdollisesti lopetettavien aluekeräyspisteiden asiakkaat ohjataan te ke mään tyhjennyssopimukset haluamansa jätteenkuljetusyrityksen kans sa, jolloin liittymisaste järjestettyyn jätehuoltoon nousee mer kittä väs ti. - Jätehuoltopalveluita on Asikkalassa saatavilla kattavasti ja luo tet tavas ti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (ns. ai heut ta mis pe riaa te). - Nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus on lä pi nä kyvä, tukee kuntalaisten valinnan vapautta sekä antaa yrittäjille mahdol li suu den kehittää toimintojaan pitkäjänteisesti. Lopuksi todetaan, että jätehuoltoviranomaisen (jätelautakunnan) tulee saattaa jätteenkuljetusrekisterinsä ajan tasalle ja sen tulee valvoa jätteenkuljetusjärjestelmää ja sen toimivuutta.