Käytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta. Janne Miettinen Rovaniemi

Samankaltaiset tiedostot
Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

Riistametsänhoito mistä on kyse?

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Yhteistyötä maan alla

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Metsänkäsittely kuukkelialueella

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Riistametsänhoito Tausta. Janne Miettinen Suomen riistakeskus Webinaari

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Kestävää metsätaloutta turv la?

Korpien luontainen uudistaminen

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Riistametsänhoito Kälviä

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

RIISTAMETSÄNHOIDON MAASTO-OHJEET

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Riistametsänhoidon perusteet

Juurikäävän torjunta

Biotalouden globaalit näkymät

Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin. Metsävaratiedon ajantasaistus

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

Reunavyöhykkeiden valintaperusteet: MALMI-hankkeen* ( ) havainnot ja suositukset

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Tavoitteena riistalle viihtyisä metsä

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Turvemaiden metsätalouden uudet vaihtoehdot tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Transkriptio:

Käytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta Janne Miettinen Rovaniemi 15.2.2019

Miksi käytän osassa metsiäni jatkuvapeitteisiä menetelmiä? Päätavoitteena yhdistää talous sekä virkistys- ja luontoarvot Taloudellinen tuotto (metsälainat on kai joskus maksettava ) Riistan elinympäristöjen parantaminen Muiden monimuotoisuushyötyjen saavuttaminen Kokeileminen, testaaminen ja tutkiminen Osatavoitteita Hakkuutulot Metsäpeitteisyyden kasvattaminen ½*0,85 = 42,5 % VS. 0,15 + ½*0,7 = 50 % VS. 0,5 + ½*0,35 = 67,5 % Suojaa maanpinnan läheisyyteen Jatkuvapeitteisenä kasvatus auttaa kahden viimeisen rakennepiirteen lisäämisessä

Kohteiden valinnasta Tärkein valintaperuste: puustorakenne Riittävästi olemassa olevaa alikasvosta Riittävä neulasmassa Kunnon latvakasvut Ainakin kohtalainen osuus alikasvoksesta kuusta Jos ei toteudu Tasarakenteinen ja hyödynnys riistatiheikköinä Mieluisin toteutuskohde: kankaan ja suon vaihettumisvyöhyke Ohjenuorina Pienipiirteisten mahdollisuuksien hyödyntäminen ja Ylimääräisen mylläämisen välttäminen Ainakin 3 kategoriaa 1) Puhtaat erirakenteiset/jatkuvapeitteiset 2) Osassa kohteita kasvatusaikaa ei ole vielä päätetty, se on kuitenkin vähintään 50 % tavallista kiertoaikaa pidempi 3) Joitakin kuvioita myös seurannassa: alkaako syntyä alikasvosta?

Suuntaa-antavia lukuja 1. tilan osto 2007 3 omaa tilaa, osuus 3 yhtymään (4 tilaa) ja vaimolla 1 yhtymässä Omat noin 135 ha, yhtymien kanssa oma osuus yhteensä välillä 200 250 ha Sahuupäiviä noin 30 vuodessa, aiemmin n. 50/vuosi Taimikonhoidot, ennakkoraivaukset Pienten sirpaleiden ensiharvennukset Kunnostusojitetut ojametrit tukitut ojametrit Jatkuvapeitteisten menetelmien piirissä noin 15 %, tasarakenteista siis 85 %

Sijainnit

Muutama luokan 1 ja 2 kohde kartalla 6 + 3,5 ha: tehty 2017

Kuviot 1 ja 14: 2 + 0,9 ha, tehty 2018 1,7 + 1 ha, tehdään 2021 (18 suojelluksi, 10 poimintahakkuuseen?) Kuviot 27 ja 31: 2,8 + 0,6 ha, tehdään 2019 Kuviot 5 ja 6: 1,5 ha, tehty 2018 5 ha, tehty 2018 1) Erirakenteinen 2) Erirakenteinen/pitkä kierto 3) Seurannassa Luokkia 1 ja 2 yhteensä 24,5 ha

Tuorein jatkuvapeitteiseen siirretty kohde: mäntyvaltainen, ojittamaton ~korpiräme + vaihettuma, muista poiketen tämä ei pohjaudu kuusialikasvoksen hyödyntämiseen Täällä perusteena se, että taloudellinen tulos joka tapauksessa pieni eroa ei siis juuri ole ja metsäpeitettä säilyy hyvin edullisesti

Erirakenteinen metsikkö, jossa ainakin metso viihtyy

Alapuolinen rimmikko, johon palautettiin vesi kunnostusojituksen yhteydessä

Kuusialikasvokselle tilaa, Suomussalmi

Omat kokemukset: etuja Peitteisyys ja suoja säästyvät erinomaisesti, kun kohdennus jo valmiiksi kerroksellisiin kohteisiin, joissa ei tarvitse huolehtia uusien puiden syntymisestä Linnut viihtyneet erinomaisesti käsitellyillä aloilla Tarjoaa vaihtoehdon suojelun ja tasarakenteisen väliin Oiva apu etenkin yhtymien päätöksentekoon Aktivoi metsien hoitoon Sertifiointi, yhteensopivuus

Omat kokemukset: vaikeuksia Vaikeus 1: Työläitä, kun vielä tässä vaiheessa täytyy usein ohjata tarkasti hakkuutyötä nauhoittaen yms. (jäävän puuston määrä ja laatu) Vaikeus 2: Puun hinnoittelu kirjavaa, toteutus ylispuuhakkuu -termiä käyttäen toimivin Vaikeus 3: Kuusettuminen uhkana Vaikeus 4: Kemerasta puuttuu tähän sopivat elementit vääristää menetelmien käytön lähtöasetelmaa Vaikeus 5: Metsäsijoittajan näkökulmasta kassavirta heikompi, joten ronski avohakkuu ja rahan kohdennus uusien tilojen ostoon strategiaa ei voi käyttää Oman koelabran kasvulukuja ym. tuloksia saa odottaa vielä kauan Kohta 1 korjaantuu ajan mittaan, lisätty todellisuus tullee avuksi Aiempaa tarkempi puukohtainen arvokasvukynnyksen hyödyntäminen mahdolliseksi? Kohta 2: Korjuun hinnoittelulle yhtenäiset perusteet (keskijäreystaulukot toimisivat) Kohta 3: Muiden puulajien suosiminen + pienaukotus Kohta 4 & 5: Kemeran kehittäminen kohti luontoarvojen tuottamisesta palkitsemista

Yhteenveto Peitteiset menetelmät sopivassa määrässä toteutettuna oiva lisä Kohdennettuna sinne, missä on jo kerroksellisuutta, näin luonnon tarjoamat resurssit saadaan hyödynnettyä Koen, että peitteiset menetelmät tuovat lisäarvoa Valinnanvapauden toteutuminen hyvin tärkeää! Molemmat menetelmät mahtuvat ainakin minun metsiini: vastakkainasettelu turhaa