Riistametsänhoidon perusteet

Transkriptio

1 Riistametsänhoidon perusteet Metsästysoikeuden vuokraus Hirvivahinkojen esto Marko Svensberg Suomen riistakeskus

2 Riistametsänhoito Metsänhoitoa metsäkanalintuja suosien Sopii tavallisen talousmetsään Voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa

3 Taustaa Tavoitteittain ryhmiteltynä metsänomistajista 30 prosenttia on monitavoitteisia, 24 prosenttia virkistyskäyttäjiä, 20 prosenttia metsästä eläviä, 16 prosenttia taloudellista turvaa korostavia ja kymmenen prosenttia ei osaa määritellä mihin ryhmään kuuluisi. (Hänninen ym. 2010) Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle.

4 Metsäkanalinnut Metso, teeri, riekko, pyy Talousmetsien lajeja talousmetsien käsittelyllä ratkaistaan kanalintujen tulevaisuus Kuva: Hannu Huttu

5 Elinympäristövaatimukset Metsäkanalinnut tarvitsevat ravintoa ja suojaa Linnut menestyvät monimuotoisessa sekametsässä, jossa puuston koko ja tiheys vaihtelevat Kuva: Esa Ervasti / Vastavalo

6 Metson elinympäristöt Metso on monimuotoisuuden indikaattorilaji Havupuuvaltaiset sekametsät Kasvillisuus voi vaihdella peitteisestä aukkoiseen Peittävyys Maisemataso Latvus Maanpinta Mustikka Kuva: Juha Määttä/ Vastavalo

7 Metsäkanalintujen runsaudenvaihtelu vuodesta toiseen johtuu lukuisista eri syistä kuten sään ja myyräkantojen vaihteluista, joihin emme voi vaikuttaa. Kantojen keskimääräinen runsaus puolestaan riippuu pääasiassa elinympäristöjen määrästä ja laadusta, joihin voidaan vaikuttaa

8 Kanalinnut sietävät monia metsätaloustoimia Metso käyttää jopa nuoria kasvatusmetsiä. Metsämaiseman riittävä peitteisyys on tärkeää! (Miettinen 2009) Metsän rakenteella on suuri merkitys: Metso-, teeri- ja pyypoikueet alueilla, joissa runsaasti aluskasvillisuutta ja latvuskerros on peitteinen. (Melin ym. 2016) Kuva: Janne Miettinen

9 Mihin riistametsänhoito sopii? Tavallisen talousmetsään! Riistan voi ottaa huomioon läpi metsikön kiertoajan Kuva: Janne Miettinen

10 Taustalla tutkittua tietoa Metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaan on koottu kirjallisuutta Työohje tiivistää tutkimuksen käytännön ohjeiksi

11 Taimikonhoito Riistatiheiköt Riistametsänhoidon sisältö Harvennushakkuut Uudistaminen Tasaikäis-/eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus Poikueympäristöt Kustannukset Kuva: Marko Svensberg

12 Taimikonhoito Tavoitteena monipuolisen rakenteen mahdollistaminen tulevaisuudessa Keinot Riistatiheiköt Sekametsä, jossa pääpuulajin osuus enintään 80 % Havupuulajien sekoitus Kuva: Juha Siekkinen

13 Riistatiheiköt Luovat puustoon koko- ja tiheysvaihtelua suojaa Hyvän tiheikön puusto on vaihtelevankokoista ja monilajista Kuusen läsnäolo on tärkeää! Sopiva kohta kostea painanne kuvion reuna mustikkavarvikon vierus Sopiva koko on muutaman puun ryhmästä kahteen aariin

14 Hehtaarille sopii 4-5 tiheikköä Eivät vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen jos alle 10% kokonaisalasta Kuva: Mirja Rantala

15 Harvennushakkuut Tavoitteena suojapaikkojen ja ravinnon turvaaminen sekä metsäpeitteisyys Ennakkoraivaus vain ainespuuston tyville alikasvospuiden ja pensaiden säästäminen aukkopaikoissa tavoitteena metrin vaakanäkyvyys Vähintään kolmen puulajin sekametsä mänty, kuusi, lehtipuu kutakin > 5 % Kuva: Marko Svensberg

16 Kuva: Mirja Rantala Uudistaminen Tavoitteena tärkeiden rakennepiirteiden siirtäminen kiertoajasta toiseen ja monipuolisen rakenteen mahdollisuuksien turvaaminen Vaihtoehdot: Riistatiheiköt ja säästöpuuryhmät Olemassa olevan taimiaineksen hyödyntäminen (kustannussäästöt!) Raivauksen välttäminen (varhaisperkausvaiheeseen) Kullekin kasvupaikalle soveltuvia mahdollisimman keveitä maanmuokkaustapoja kääntömätästys Kiertoajan pidentäminen yläharvennuksella, mikäli jäävä puusto on riittävän hyvälaatuista

17 Kuva: Hannu Huttu Uudistusalan raivaaminen Luontaisesti syntyneen taimiaineksen hyödyntäminen Maanmuokkaus vain taimettomille alueille Kääntömätästys minimoi maanpinnan rikkoutumisen ja säästää varvustoa Muokkauksen ja hakkuutähteiden korjuun välttäminen kanalintujen haudonta-aikana (touko-kesäkuu)

18 Uudistusalan ennakkoraivauksessa säästetty ojanvarsien alikasvos

19

20 Pienillä muutoksilla isoilla pinta-aloilla Suojaa riistatiheiköillä Säästä 4-5 kpl riistatiheikköjä per hehtaari + muuta alikasvosta taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa ja mahdollisesti myös uudistamishakkuussa.

21 Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteinen kasvatus Riistan voi ottaa huomioon tasaikäis- ja eriikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa. Kumpikaan tapa ei itsessään takaa metsäkanalintujen elinympäristövaatimusten täyttymistä

22 Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttävät metsän peitteisenä ja luovat vaihtelua Aluskasvillisuutta ja varvustoa on mahdollista säästää On tärkeää huolehtia lehtipuiden uudistumisesta Sopivia kohteita korpi kostea painanne vaihettumisvyöhyke puronvarsi

23 Pienaukkohakkuut Pieniä (muutama aari) luontaisesti uudistuvia uudistusaloja Kasvatuskelpoisen taimiaineksen hyödyntäminen sinne missä tai taimettumiselle parhaat edellytykset Pienaukkohakkuiden toteuttaminen siten, että metsä säilyy peitteisenä Kuva: Mirja Rantala

24 Poimintahakkuut Poimintahakkuilla alikasvokselle kasvutilaa ja valoa sopii alueille joissa olemassa olevaa alikasvosta

25 Poikue-elinympäristöt Metsäkanalintujen poikueympäristöt ovat riistametsänhoidon erityiskohteita Vaihettumisvyöhykkeet Korvet Kuvat: Marko Svensberg

26 Vaihettumisvyöhykkeet Riista viihtyy metsän ja suon välisillä vaihettumisvyöhykkeillä puusto monilajista ja kerroksellista varvusto elinvoimaista maaperässä kosteutta hyönteisille Tärkeää peitteisyyden ja luontaisen vesitalouden säilyttäminen! Ohjeet sopivat myös luhdat kausikosteikot rantametsät peltojen reunametsiä

27 Vaihettumisvyöhykkeiden hoito Hoitotoimet suunnitellaan sulan maan aikana Hakkuiden toteutus routakaudella tai käyttämällä maanpintaa rikkomattomatonta kalustoa Vältetään ennakkoraivausta Rakenteellista vaihtelua lisätään jättämällä tiheikköjä ja poistamalla puuryhmiä Hakkuutavaksi sopii yläharvennus tai poimintahakkuu Korkeintaan pistouria

28 Esimerkki pellon ja metsän välisestä vaihettumisvyöhykkeestä Suomen riistakeskus Suomen riistakeskus 28

29 Vesiin rajoittuvat vaihettumisvyöhykkeet Suomen riistakeskus

30 NÄIN SUOSIT RIISTAA Puusto kasvaa vaiheittain metsään siirryttäessä Huomio varvustoon mustikka tärkein monille lajeille Soiden laidoilla kohti luonnontilaista, jatkuvasti puustoista tilaa Runsas kenttäkerros, lehtipuustoa, puusto tiheys- ja kokovaihtelua Monipuoliset rantavyöhykkeet avoimet, puoliavoimet ja metsärantaiset rikastuttavat lajistoa Matalakasvuista suojaa aluskasvillisuuden ja pensaiden suosimisella Suomen riistakeskus

31 Vähäpuustoiset ojitusalueet Ojitettu karu suo jolla puuston kasvu ei ole lisääntynyt metsätaloudellisesti tuottamaton voi sopia kunnostettavaksi riistasuoksi Avoimet ja vähäpuustoiset suot riekon elinympäristöjä teeren soidinpaikkoja

32 Vähäpuustoiset ojitusalueet Puuston poistaminen Vesitalouden palauttaminen ojia tukkimalla tai patoamalla Vettymisvaikutusten hallinta tärkeää!

33 Kustannustehokkuus 1. Riistatiheikköjen ja varvuston huomioon ottaminen: rakenteellista monimuotoisuutta edullisesti 2. Sekametsäisyys: rakenteellista monimuotoisuutta edullista ja järkevää (ilmastonmuutos, tuhot, havusekoitus lehtipuusekoituksen rinnalle) 3. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito: lisää metsäpeitteisyyttä, rakenteellista monimuotoisuutta ja mustikkaa tärkeimmät poikueympäristöt 4. Yläharvennus: lisää metsäpeitteisyyttä Kuva: Janne Miettinen

34 Asenne ratkaisee Riista osa maan tuottoa Monimuotoisuus Maisema Virkistyskäyttö Varautumista ilmastonmuutokseen tuhoihin puunhinnan muutoksiin Alan toimintaedellytykset!

35 Hirvivahinkojen vähentäminen Ajattelutavan muutos ennakkoraivauksen tarve Ravinnon tasainen saatavuus Hakkuutähteiden tarjonta varsinkin talvella Kasvatusmetsien alikasvos Taimikoiden tiheys riittävä - särkymävara Kuusikossa alikasvosvesakon hyödynnys ravintona Luontainen uudistaminen viljelytaimien maittavuus (ravinnepommi) Hyöty lehtipuuvesakon kurissapitämisessä Voimalinjat, tiet, peltojen reunat yms hyötykäyttöön

36 Vahinkojen esto Trico syönninestoaine Hirvinauha Sähköaita, vain erikoisviljelmille Verkkoaita, vain erikoisviljelmille Hirvivahinkokorvaukset kustannetaan metsästäjien maksamista pyyntilupamaksutuloista

37 Metsästysoikeus (ML 6 9, 24 ) metsästysoikeus tietylle alueelle voi perustua alueen omistukseen metsästysvuokrasopimukseen maanvuokrasopimukseen, jos maininta metsästysoikeuden siirtämisestä sisältää oikeuden pyydystää alueella riista- ja/tai rauhoittamattomia eläimiä oikeuden suorittaa riistanhoitotoimia (ei saa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa) oikeuden päättää alueen metsästysjärjestelyistä ja muista metsästykseen liittyvistä asioista (esim. metsästyslupien antaminen) huom! oikeus metsästää voi perustua metsästyslupaan metsästyslakiin (yleiset vesialueet, Pohjois-Suomen tiettyjen kuntien asukkaat)

38 Metsästysvuokrasopimus (ML ) maanomistaja luovuttaa metsästysoikeutensa toiselle kokonaan tai osittain voidaan tehdä sopijaosapuolen vaatimuksesta kirjallisena ja allekirjoitettuna (todistajia ei enää tarvita) määräajaksi tai toistaiseksi voidaan määritellä irtisanomisaika vuokranantaja voi sanoa heti päättyväksi, jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen, rikkoo muita sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan väärin alueen omistajan vaihtuessa (kauppa, vaihto tai lahja) noudatetaan toistaiseksi tehdyn sopimuksen säädöksiä. Uusi omistaja voi purkaa sopimuksen kolmen kuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan. perinnön kautta saadun alueen metsästysvuokrasopimus sitoo perinnön saajaa

39 Metsästysvuokrasopimus (ML ) kiinnitetty vuokrasopimus sitoo uutta omistajaa kiinnityksen määräajan loppuun samanaikaisesti ei samansisältöistä vuokrasopimusta voi tehdä kuin yhdelle vuokralaiselle (yksityishenkilö, yhteisö tms.) vuokraoikeutta tai osaa siitä ei saa ilman vuokranantajan suostumusta siirtää kolmannelle (ei tarkoita ns. metsästyslupaa) maanvuokralain mukainen vuokrasopimus antaa oikeuden metsästää vain, jos siitä on sopimuksessa maininta vuokrasopimuksessa tulee selvästi ilmetä, minkä riistaeläinten metsästystä sopimus koskee tai mitä se ei koske

40 Metsästyslupa (ML ) metsästysoikeuden haltija voi antaa asettamillaan ehdoilla toiselle luvan metsästää alueella, ellei sitä ole vuokrasopimuksessa kielletty antaa luvan harjoittaa metsästystä ei tarkoita metsästysoikeutta suullinen tai kirjallinen määräajaksi tai toistaiseksi jos lupa on annettu vastikkeetta, se voidaan peruuttaa milloin vain luvan saanut ei voi viedä alueelle vieraita eikä antaa toiselle lupaa metsästää ilman metsästysoikeuden haltijan suostumusta lupa on henkilökohtainen Suomen riistakeskus 40

41

42 Metsästysvuokrat? Monilla alueilla vastikkeettomat sopimukset Poikkeus metsäyhtiöt, seurakunnat, kunnat Metsänhoidolliset talkootyöt?

43 Miksi vuokrata? Hirvieläinkantojen säätely Valvontatyö (luvaton metsästys, koirakuri, myrskyvahingot, tulvat, majava) Riistanhoitotyö Metsästysseura maanomistajan yhteistyökumppani (peijaiset yms.) Sosiaalinen paine Metsästyksen käytännön järjestäminen (1000 ha yhtenäinen pinta-alavaatimus, hirvenmetsästys

44 Kiitos!