TEAM-hanke jäsenäänestyksessä yhteinen tekijä Sinä päätät! A Kuuden SAK:laisen liiton hanke uuden teollisuusliiton perustamiseksi eli ns. TEAM-liittoprojekti on ratkaisuvaiheessa. Metalliliiton jäsenet sanovat asiasta sanansa jäsenäänestyksessä 5. 19.2. Uutta teollisuusliittoa ovat olleet valmistelemassa Metallityöväen liitto, Kemianliitto, Sähköalojen ammattiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Viestintäliitto ja Rautatieläisten liitto. Päätavoitteena on jäsenten edunvalvonnan ja sopimusturvan kehittäminen elinkeinoelämän rakennemuutoksessa. Tavoitteena on, että uusi liitto antaa jäsenille laajempia neuvontapalveluja työsuhdeasioissa ja parempia jäsenetuja. Liiton tavoitteena on muodostua vahvaksi edunvalvojaksi ja työelämän kehittäjäksi, todetaan esityksessä liiton perustamiseksi. Valmistelun aikana on pohdittu myös hankkeen mahdollisuuksia ja uhkia. Viisi keskeistä mahdollisuutta AA iso liitto on tehokkaampi ja vahvempi edunvalvoja ja sopija paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti AA pienille sopimusaloille tulee ison liiton voima AA alueille saadaan lisää resursseja lähemmäs työpaikkoja AA laaja osaaminen tulee kaikkien hyödyksi AA jäsenpalvelut ja edut parantuvat. Viisi keskeistä haastetta AA suuri organisaatio etääntyy jäsenestä AA jäsenen vaikutusmahdollisuudet voivat heiketä AA vanhat liittorajat jäävät uuden liiton sisälle AA pienempi jäsenmaksu vähentää liiton jäsenmaksutuloa AA ammattialan merkitys järjestäytymisessä vähenee. 13
TEKSTI HEIKKI PISKONEN kuvitus eric leraillez Valmisteluista päätöksiin Uutta liittoa on valmisteltu 10 työryhmässä. Työryhmät jättivät loppuraporttinsa viime vuoden maaliskuun lopussa. Toukokuun alussa projektihallitus jätti liitoille esityksen uuden liiton perustamisesta. Metalliliiton viime vuoden liittokokouksen asettamista tavoitteista päästiin kesän aikana yhteisymmärrykseen muiden liittojen kanssa. Alkukesästä 2009 liitoilla on oltava sitovat päätökset mukaan lähtemisestä. Liittojen ammattiosastot käsittelisivät uudet mallisäännöt syksyllä 2009. Uuden liiton perustava kokous pidettäisiin marras joulukuussa 2009 ja uusi liitto aloittaisi 1.1.2010. Teknisesti liitto perustettaisiin niin, että Viestintäalan ammattiliitto muuttaa sääntönsä uuden liiton säännöiksi ja sitten muut liitot fuusioituvat siihen. Projektihallituksen esitys Tämä Ahjon TEAM-esittely perustuu projektihallituksen 5.5.2008 liitoille jättämään esitykseen ja 22.8.2008 muistioon sekä sääntötyöryhmän esitykseen joulukuussa. Ne ovat kokonaisuudessaan verkkosivuilla www.metalliliitto.fi > TEAM-liittoprojekti. Sopimustoiminta seitsemään sektoriin Edunvalvonnan tavoitteena on parantaa jäsenten ostovoimaa, palkkauksen oikeudenmukaisuutta, työympäristöä sekä kehittää työelämää laadullisin uudistuksin. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet käsiteltäisiin ensimmäisessä edustajakokouksessa. Uuden liiton sopimustoiminta jakautuisi seitsemään sektoriin: kemian sektori, logistiikkasektori, energia-, tieto- ja sähkösektori, metalli- ja elektroniikkasektori, puutuotesektori, viestintäsektori ja ympäristösektori. Kullakin sektorilla olisi oma johtokuntansa. Sektorien muodostamisessa on otettu huomioon toimialojen rakenne, nykyisten työehtosopimusten soveltamisalue sekä ammatilliset identiteettikysymykset. Metalli- ja elektroniikkasektorissa olisivat teknologiateollisuus, malmikaivokset, pelti- ja teollisuuseristysala sekä puolustusvoimien korjaamot. Metalliliiton muista sopimusaloista jalometalliala sijoittuisi kemiansektoriin, auto- ja konekorjaamoala sekä auto- ja konekauppa logistiikkasektoriin, energia-ala ja tietoliikenneala energia-, tieto- ja sähkösektoriin. Mekaanisen metsäteollisuuden korjaamot sijoittuisivat puutuotesektoriin. Työehtosopimusten sijoittumista sektoreihin voitaisiin muuttaa edustajakokouskauden aikana sektorijohtokuntien yhteisestä esityksestä liittovaltuuston päätöksellä. Muutosesityksen pitäisi saada sektorijohtokunnan enemmistö taakseen. Valtuusto päättäisi asiasta yksinkertaisella enemmistöllä. Edustajakokous voisi muuttaa sektoreita 2/3 määräenemmistöpäätöksellä. Samassa yrityksessä voi nyt olla käytössä kaksi rinnakkaista työehtosopimusta. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa joissain yrityksissä on sekä metallin että sähkön sopimukset. Näiden osalta neuvotteluissa tavoitteiden asettelu tehtäisiin uudessa liitossa yhdessä ja muodostettaisiin yhteinen neuvottelukunta. Jos sektorijohtokunta katsoisi, että on yksittäisiä työehtosopimusmääräyksiä, jotka olisi syytä säilyttää erillisinä, neuvottelut hoitaisi se neuvotteluryhmä, jolle asia kuuluu. Erisisältöiset sopimusmääräykset kirjattaisiin joko erillisinä työehtosopimuksina tai liitesopimuksina yhteiseen työehtosopimukseen tai erityisinä työehtosopimuspykälinä. Näin toimittaisiin edustajakokouskauden aikana, kunnes syntyy kokonaan uusia työehtosopimuksia tai sektoripohjaisia runkosopimuksia. Edustajakokous voisi muuttaa tätä käytäntöä vähintään 2/3 määräenemmistöpäätöksellä. Vahva edunvalvoja ja uudistaja Liitto neuvottelisi valtakunnalliset työehtosopimukset liittokohtaisina tai tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin perustuvina. Liitto tavoittelisi sellaisia valtakunnallisia sopimuskokonaisuuksia, joilla turvataan yleissitovuus, kehitetään työsuhteen vähimmäisehtoja ja parannetaan työllisyyttä. Lähtökohtana on oikeudenmukainen ja solidaarinen palkkapolitiikka. Sektorikohtaiset ja sektoreiden väliset runkosopimukset ovat merkittäviä mahdollisuuksia sopimusrakenteiden kehittämisessä. Kehitys johtaa luonnollisesti työehtosopimusten yhdistämiseen ja määrän vähenemiseen, esityksessä todetaan. Sektorijohtokunnat asettaisivat sopimusaloittain palkankoro- 14
tus- ja muut tavoitteet ammattiosastojen esitysten pohjalta. Sopimusten yksityiskohtainen soveltaminen päätettäisiin sopimusaloittain. Palkankorotusten vähimmäistasosta ja muista perusehdoista tavoiteltaisiin yhtenäistä linjaa kaikilla sopimusaloilla. Hallitus päättäisi hyväksymisestä Tavoitteista ja neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tai jäsenäänestykseen laittamisesta päättäisi liiton hallitus sektorijohtokuntien esityksestä. Sektorijohtokunnassa olisi jokainen sektoriin kuuluva sopimusala edustettuna. Johtokuntien tehtävänä olisi mm. sopimusneuvottelujen johtaminen, neuvottelutuloksen käsittely ja päätösesityksen teko. Työehtosopimusneuvotteluja kävisivät sopimusalakohtaiset työehtosopimusneuvottelukunnat, jotka sektorijohtokunnat valitsisivat työpaikkojen edustajista. Aluepalvelukeskukset ja maakuntatoimistot tuottaisivat ammattiosastoille ja luottamushenkilöille edunvalvontaa tukevia palveluja. Työympäristöasiat osa ydintehtäviä Työympäristöasiat olisivat keskeisiä edunvalvonta-asioita ja osa uuden liiton ydintehtävistä. Tavoitteeksi on esitetty, että luottamushenkilöiden työpanoksesta yhä suurempi osa olisi työpaikan kehittämistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutettu olisi ennen kaikkea työpaikan kehittäjä. Liitto tukisi, ohjaisi ja kouluttaisi työpaikkojen työsuojeluaktiiveja ja luottamushenkilöitä, vaikuttaisi järjestöihin ja viranomaisiin sekä osallistuisi säädösten ja normien valmisteluun kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työympäristöasiantuntijoita käytettäisiin työehtosopimusneuvotteluissa. Tutkimustoiminnassa korostuisi ennakoiva edunvalvonta ja toimialojen kehittäminen. Tutkimustoiminnan tehtävinä olisivat edunvalvonnan tuki, tutkimus ja seuranta, elinkeinopolitiikka ja työelämän kehittäminen. Uuden liiton tutkimusyksikkö seuraisi 15 toimialaa ja niiden keskeisiä yrityksiä. Seuranta kattaisi valtaosan sopimusaloista. Muiden sopimus- ja toimialojen seurannasta vastaisivat toimialasektorit. 15
Jäsen on osaston jäsen Jäsenet liittyisivät ammattiosastoon. Paperilomakkeella liittymisestä siirryttäisiin ensisijaisesti sähköiseen liittymiseen. Ammattiosaston jäseniä olisivat työmarkkinoiden käytettävissä olevat sekä eläkeläiset. Opiskelijajäsenille perustettaisiin oma valtakunnallinen yhdistys. Toistaiseksi eläkkeelle siirtyneeltä eli seniorijäseneltä ei perittäisi jäsenmaksua ja jäsenetuudet olisivat voimassa sen vuoden loppuun, kun hän siirtyy eläkkeelle. Sen jälkeen seniorijäsen voisi säilyttää jäsenyyden vuosittaisella maksulla. Seniorijäsenet osallistuisivat ammattiosastojen toimintaan ja päätöksentekoon samoin oikeuksin kuin muutkin jäsenet. Ammattiosaston esityksestä hallitus voisi myöntää jäsenetuudet 35 vuotta jäsenenä olleelle eläkkeellesiirtymisvuoden jälkeiseksi ajaksi. Heiltä ei perittäisi jäseneduista maksua. Ennen 1.1.2010 vapaajäsenyyden saavuttaneet saisivat seniorijäsenen jäsenedut ilman vuosittaista maksua. Vapaajäsenyydet määräytyvät liittojen nykyisten sääntöjen mukaisesti. Seniorijäsenellä ei olisi ääni- eikä vaalioikeutta edustajakokousvaaleissa. Ennen 1.1.2010 vapaajäsenyyden saavuttaneet voisivat rekisteröityä äänestäjiksi vuoden 2015 vaaleissa. Edustajakokous joka viides vuosi Edustajakokousvaaleissa äänioikeus ja vaalikelpoisuus olisivat työmarkkinoiden käytettävissä olevilla jäsenillä eli työssäkäyvillä ja työttömillä sekä jäsenmaksusta vapautetuilla ja määräaikaisesti eläkkeellä olevilla. Tähän liittyy vuoden 2015 edustajakokousvaaleja koskeva vapaajäsenten ja eläkkeelle siirtyneiden siirtymäsääntö. Edustajakokous pidettäisiin joka viides vuosi. Edustajat, joita olisi yli 600, valittaisiin suhteellisella vaalilla. Vaalipiirijako olisi alueellinen, sektori- ja sopimusalakohtainen. Vaalipiirijako kirjattaisiin vaalijärjestykseen. Edustajakokous valitsisi valtuuston, hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä päättäisi toiminnan linjoista ja säännöistä. Jäsenet päätäntäelimiin valittaisiin työpaikoilta. Edustajakokous valitsisi valtuuston sektoripohjaisesti. Valtuusto valitsisi seitsemän sektorijohtokuntaa ja nimittäisi niiden johtajat. Valtuusto päättäisi vuosittain jäsenmaksun suuruuden ja toiminta- ja taloussuunnitelmat. Uudelle liitolle on kaavailtu alueorganisaatiota, joka muodostuisi aluepalvelukeskuksista ja maakuntatoimistoista. Aluepalvelukeskuksia on esitetty kuusi: Helsinki, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio ja Oulu. Niistä ei ole tehty vielä päätöstä. Aluepalvelukeskusten tehtävinä olisivat koulutus, työelämän kehittäminen, viestintä, järjestötyö ja sen kehittäminen sekä työehtojen valvonta, työsuhderiita-asioiden hoito ja lakipalvelut. Aluepalvelukeskuksen alueella toimisi 1 3 maakuntatoimistoa, joista saisi työsuhdeneuvontaa, apua riitojen selvittelyyn ja tukea paikalliseen sopimiseen. Lisäksi ne edistäisivät järjestäytymistä ja vaikuttaisivat maakunnalliseen työvoima- ja aluepolitiikkaan. Ammattiosastot erilaisia Uuteen liittoon tulisivat kaikki nykyiset noin 1 220 ammattiosastoa. Ammattiosastorakenteeseen ei puututtaisi, mutta sen muutostarve tulevaisuudessa myönnetään. Muutos lähtisi ammattiosastoista itsestään ja käytännön yhteistyön kautta. Ammattiosastojen perustehtäviksi luetellaan järjestäytymisen pitäminen korkeana, edunvalvontaorganisaation kattavuus, jäsenyys- ja työttömyysturva-asioiden hoitaminen, koulutus ja tiedotus, toiminnan kehittäminen yhteistyössä muiden osastojen kanssa. Erilaiset jäsenpalvelut ja edut uudistettaisiin uudessa liitossa yhdenmukaisiksi. Jäsenetuja ja loma-asioiden hoitamista esitetään eriytettäväksi omaksi kokonaisuudekseen. Uudella liitolla olisi edelleen jäsenvakuutus, lehtietu ja kalenteri. 16
A Uuteen liittoon tulisivat kaikki nykyiset noin 1 220 ammattiosastoa. Ammattiosastorakenteeseen ei puututa, mutta sen muutostarve tulevaisuudessa myönnetään. www.metalliliitto.fi Jäsenäänestys 5. 19.2.2009 NYT ON SINUN VUOROSI SANOA SANASI TULEVAISUUDEN Äänestysaineisto EDUNVALVONNASTA. postitetaan äänioikeutetuille 3.2.2009. Äänestyslipun sisältävä palautuskuori YHTEINEN TEKIJÄ on postitettava viimeistään maanantaina 16.2., jotta se ehtii perille torstaiksi 19.2., jolloin jäsenäänestys päättyy. Metalliliitto nyt A Jäsenyys ja jäsenoikeudet Liittokokousvaaleissa ääni- ja vaalioikeus kaikilla Ammattiosastossa kaikilla samat oikeudet TEAM-esitys (5.5., 22.8. sekä sääntötyöryhmä joulukuu 2008) Ääni- ja vaalioikeus työssäkäyvillä, työttömillä, jäsenmaksusta vapautetuilla ja määräaikaisesti eläkkeellä olevilla Toistaiseksi eläkkeelle siirtyneeltä eli seniori jäseneltä ei peritä jäsenmaksua ja jäsenetuudet ovat voimassa sen vuoden loppuun kun siirtyy eläkkeelle; sen jälkeen voi säilyttää jäsenyyden vuosittaisella maksulla Ammattiosaston esityksestä hallitus voi myöntää jäsenetuudet 35 vuotta jäsenenä olleelle eläkkeellesiirtymisvuoden jälkeiseksi ajaksi; heiltä ei peritä jäseneduista maksua Ennen 1.1.2010 vapaajäsenyyden saavuttaneet saavat seniorijäsenen jäsenedut ilman vuosittaista maksua Seniorijäsenellä ei ole ääni- eikä vaalioikeutta edustajakokousvaaleissa; ennen 1.1.2010 vapaajäsenyyden saavuttaneet voivat rekisteröityä äänestäjiksi vuoden 2015 vaaleissa A ammattiosastot 330 ammattiosastoa Nykyiset 1220 ammattiosastoa säilyvät Jäseniä 167 300 Jäseniä noin 330 000 Metalliliitto nyt TEAM-esitys A aluetoiminta 6 aluejärjestöä (2009 alkaen) Maakuntaneuvottelukunnat, joissa edustajakokousedustajat, ammattiosastojen puheenjohtajat sekä valtuuston ja hallituksen jäsenet alueelta. Tehtävänä on eri alojen paikallisen ja seudullisen yhteistyön parantaminen. Kuusi maantieteellistä toiminta-aluetta Kuusi aluetoimikuntaa, joihin myös valtuuston ja liittotoimikunnan jäsenet alueelta osallistuvat 51 ammattiosastojen seuturyhmää 11 aluetoimistoa ja 8 päivystyspistettä 6 aluepalvelukeskusta, joiden yhteydessä 1 3 maakuntatoimistoa 39 työntekijää alueilla Noin 150 työntekijää alueilla Työttömyyskassan palvelut aluetoimistoissa Työttömyyskassapalvelut aluepalvelukeskuksissa ja mahdollisimman kattavasti maakuntatoimistoissa A Jäsenlehti 24 numeroa vuodessa, yhteinen kaikille 16 numeroa vuodessa, sopimussektoreittain vaihtosivumahdollisuus 17
Metalliliitto nyt A Koulutus Metallityöväen Murikka-opisto Koulutusta paikallisesti, alueellisesti sekä verkossa A Hallinto-organisaatio Suhteellinen liittokokousvaali joka neljäs vuosi Liittokokous valitsee liittovaltuuston ja liitto toimikunnan Valtuuston jäsenet valitaan vaalipiireittäin A neuvotteluorganisaatio TEAM-esitys Murikka-opisto pääopisto Koulutusta paikallisesti, alueellisesti sekä verkossa Suhteellinen edustajakokousvaali joka viides vuosi Edustajakokous valitsee valtuuston ja hallituksen Valtuusto valitsee sektorijohtokunnat sekä nimittää sektorijohtajat Valtuuston jäsenet valitaan sektoripohjaisesti 9 sopimusalaa, 10 työehtosopimusta 51 työehtosopimusta Neuvottelutavoitteet: ammattiosastojen esitysten pohjalta liittovaltuusto ja liittotoimikunta Sopimusalakohtaiset työehtosopimus neuvottelukunnat Metalliteollisuuden sopimusasiat käsittelee valtuusto ja liittotoimikunta Muilla sopimusaloilla johtoryhmät ja edustajistot käsittelevät neuvottelutulosta ja esittävät hyväksymistä tai hylkäämistä Liittovaltuusto (tai liittotoimikunta) päättää sopimusten hyväksymisestä Työtaistelu: liittovaltuusto tai liittotoimikunta päättää A Jäsenmaksu 1,4 prosenttia (valtuusto päättää vuosittain) Seitsemän sopimussektoria, joiden sektorijohtokunnat asettavat sopimusaloittain neuvottelutavoitteet ammattiosastojen esitysten pohjalta Sopimusalakohtaiset työehtosopimus neuvottelukunnat Sektorijohtokunta esittää neuvottelutuloksen hyväksymistä tai jatkotoimia Liiton hallitus päättää sektorijohtokuntien esityksestä työehtosopimusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä tai jäsenäänestykseen laittamisesta Valtuusto antaa tarvittaessa suosituksen sektoreille tulopoliittiseen ratkaisuun yhtymisestä Työtaistelu: hallitus päättää työtaisteluvaroituksesta 1,3 prosenttia (ehdotus vuodelle 2010, valtuusto päättää vuosittain) Ammattiosaston osuus 0,195 Ammattiosaston osuus 0,195 Liiton osuus 0,905 Liiton osuus 0,805 Työttömyyskassan osuus 0,3 (tästä päättää Vakuutusvalvontavirasto vuosittain) Työttömyyskassan osuus 0,3 (tästä päättää Vakuutusvalvontavirasto vuosittain) Toiminnoissa uutta ja vanhaa Koulutusta kolmella tasolla Uusi liitto tulisi tarjoamaan koulutusta kolmella tasolla: paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Koulutusta tarjottaisiin myös verkossa. Murikka-opisto olisi uuden liiton pääopisto ja opistopohjaisen koulutuksen pääasiallinen pitopaikka. Koulutukseen tuleville luotaisiin henkilökohtainen opintosuunnitelma sekä johdonmukaisesti etenevä koulutuspolku. Liitto tuottaisi koulutusta kaikille jäsenille, ei vain luottamustehtävissä toimiville. Koulutuksen tavoitteiksi luetellaan mm. edunvalvonnan ja organisaation kehittäminen ja ylläpitäminen, työelämäosaamisen kehittäminen, kansalaisvaikuttamisen edistäminen sekä yritystoiminnan kehittäminen. Koulutus jakaantuisi edunvalvonta- ja järjestökoulutukseen. Tulevaisuuden edunvalvoja määritellään taidoiltaan monipuoliseksi. Pelkkä työehtosopimusten, säädösten ja määräysten osaaminen ei riitä. Uudella liitolla tulisi olemaan merkittävä vaikutusmahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja ammattitutkintojen kehittämiseen. Globaalia edunvalvontaa ja uusi lehti Uuden liiton kansainvälinen toiminta perustuisi siihen, että jäsenten etuja ei voi ajaa tuloksekkaasti rajoittumalla vain Suomeen. Kansainvälisen toiminnan pääsisällöiksi on linjattu järjestäytyminen ja ammattiyhdistysoikeudet maailmanlaajuisesti, sopimustoiminnan edistäminen maailmanlaajuisesti, vaikuttaminen EU:ssa mm. kauppa- ja teollisuuspolitiikassa, monikansallisten yritysten toiminnan valvominen ja yritysten työntekijöiden verkottuminen, kansainväliset järjestösuhteet sekä solidaarisuustoiminta. Uuden liiton jäsenlehti kertoisi jäsenten arkitodellisuudesta ja jäsenille tärkeistä asioista työpaikoilla ja vapaa-aikana. Lehti ilmestyisi 16 kertaa vuodessa ja pitäisi yllä ja virittäisi sisäistä keskustelua. Lehden suunnittelussa lähdetään mahdollisuudesta sektorikohtaisiin vaihtosivuihin. Uuden liiton verkkosivut rakennettaisiin kolmen periaatteen varaan: uutismaisuus, järjestötyön modernisointi ja hajautettu ylläpito. 18
A Koulutukseen tuleville luotaisiin henkilökohtainen opintosuunnitelma sekä johdonmukaisesti etenevä koulutuspolku. Liitto tuottaisi koulutusta kaikille jäsenille, ei vain luottamustehtävissä toimiville. Jäsenmaksujen katettava toiminnan menot Talouden ja toiminnan suunnittelun peruslähtökohdaksi on otettu se, että jäsenmaksutuottojen on katettava liiton toiminnan varsinaiset menot. Linjaus on sama kuin mitä Metalliliitolla on pitkään ollut. Tavoitteena on myös se, että kokonaisjäsenmaksu alenisi. Työttömyyskassan maksamista etuuksista uusi liitto ei Metalliliiton nykykäytännön mukaisesti perisi jäsenmaksua. Jäsenmaksu olisi prosenttipohjainen. Liiton ja ammattiosastojen jäsenmaksun suunnittelun pohjana käytetty luku on 1,0 prosenttia. Metalliliitossa se on nyt 1,1 prosenttia. Jäsenmaksusta olisi ammattiosaston osuus 0,195 prosenttiyksikköä. Se on sama kuin Metalliliitossa nyt. Liiton osuudeksi jäisi 0,805. Metalliliitossa se on nyt 0,905. Lisäksi ammattiosastojen koulutustoimintaa tuettaisiin edunvalvonta- ja järjestökoulutuksen osalta. Myös ammattiosaston järjestämää päivystystä tuettaisiin. Uuden liiton hallitus teettäisi selvityksen ammattiosastojen toimintamahdollisuuksista. Siinä yhteydessä selvitettäisiin myös jäsenmaksupalautteen riittävyys. Valtuusto käsittelisi tämän selvityksen perusteella ammattiosastojen jäsenmaksupalautteen suuruuden ja sen riittävyyden. Tavoitteena on, että ammattiosastopalaute olisi 19,5 prosenttia koko ensimmäisen edustajakokouskauden eli vuoteen 2015 saakka. Työttömyyskassan jäsenmaksuksi on arvioitu 0,3 prosenttia, jolloin kokonaisjäsenmaksu olisi 1,3 prosenttia. Metalliliitossa kokonaisjäsenmaksu on 1,4 prosenttia vuonna 2009. Kassan jäsenmaksu on riippuvainen työttömyysasteesta ja sen määrää Vakuutusvalvontavirasto vuosittain. Liiton jäsenmaksusta päättäisi vuosittain valtuusto. Oppilasjäseniltä ei perittäisi jäsenmaksua. Ammattiharjoittajilla olisi vuosijäsenmaksu. Liiton keskustoimisto sijoitettaisiin nykyisiin Metalliliiton ja Rautatieläisten liiton tiloihin Hakaniemessä. Alueiden toimitilaratkaisut tehtäisiin, kun paikkakunnat ovat tiedossa. Työttömyyskassan keskustoimisto sijoittuisi Kemianliiton ja Viestintäliiton tiloihin. Henkilöstöä lisää alueille Uuden liiton noin 300 työntekijästä keskustoimistossa olisi noin puolet ja aluetoimistoissa puolet. Vuoden 2007 lopulla liitoissa oli 334 työntekijää, joista oli 59 alueilla. Heistä 39 oli Metalliliiton aluetoimistoissa. Näin Metalli on asiaa käsitellyt 27.10.2006 liittotoimikunta päätti osallistumisesta selvitystyöhön uuden teollisuuden ammattiliiton perustamiseksi 21. 22.5.2007 liittovaltuusto päätti Lauri Lylyn raportin (4.4.2007) perusteella tehtävään jatkovalmisteluun osallistumisesta ja asetti tavoitteita jatkotyölle 3. 4.10.2007 liittotoimikunta käsitteli työryhmien työtä ja linjasi asioita fuusioseminaarissaan 14. 15.11.2007 liittovaltuusto sai selvityksen työryhmien työstä 10. 11.1.2008 liittotoimikunta osallistui kuuden liiton yhteisseminaarin vuonna 2008 liiton hallinnon edustajat ovat osallistuneet valmistelutyöryhmien työhön liiton työntekijöiden ohella vuoden 2008 aikana hanke on ollut esillä lähes jokaisessa liittotoimikunnan kokouksessa 11.4.2008 liittotoimikunta osallistui kuuden liiton yhteisseminaariin 25. 28.5.2008 liittokokous päätti äänestyksen jälkeen, että Metalliliitto on mukana jatkoselvitystyössä 5.5.2008 esityksen pohjalta ja asetti seitsemän ehtoa 29.8.2008 liittotoimikunta hyväksyi yksimielisesti 22.8. muistion, jossa liitot sopivat Metallin liittokokouksen asettamista ehdoista 26. 27.11.2008 liittovaltuusto päätti laittaa TEAM-liittoprojektin jäsenäänestykseen 5. 19.2.2009 jäsenäänestys 26.2.2009 liittotoimikunta päättää jatkotoimista Metallityöväen työttömyyskassa on käsitellyt TEAM-kassaprojektia hallituksessa ja edustajiston kokouksessa vastaavasti. Liittojen aikataulu hankkeen käsittelyssä Kemianliitto: jäsenäänestys 5. 19.2.2009, valtuusto (ylin päättävä elin) kokoontuu 4. 5.6.2009 Metalliliitto: jäsenäänestys 5. 19.2.2009, ylimääräinen liittokokous 2. 3.6.2009 Viestintäliitto: liittokokous 8. 10.5.2009 (kokouksessa hyväksyttäisiin myös uuden liiton säännöt) Puuliitto: liittokokous 15. 17.5.2009 Rautatieläiset: liittokokous 24. 25.5.2009 Sähköliitto: edustajiston kokous 2009 19
Rinnalla työttömyyskassaprojekti Liittojen yhdistämishankkeen rinnalla on kulkenut työttömyyskassaprojekti, joka tähtää työttömyyskassojen yhdistämiseen. Uudella kassalla tulisi olemaan prosenttiperusteinen jäsenmaksu. Viime keväänä jäsenmaksun suuruudeksi arvioitiin 0,3 prosenttia. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei perittäisi jäsenmaksua. Sulautumisvaiheessa kassapalveluja eli ansiopäivärahan käsittelyä ja maksatusta sekä jäsenasioita hoidettaisiin niissä aluepalvelukeskuksissa, joissa on jo Metallintyöväen työttömyyskassan palvelut. Näitä ovat Helsinki, Tampere, Turku, Vaasa ja Oulu. Lisäksi samat palvelut olisivat liittoprojektissa ehdotetuissa Kotkan, Lahden, Porin, Jyväskylän, Varkauden ja Tornion maakuntatoimistoissa. Kassan palvelujen hajauttamisesta oltiin valmisteluvaiheessa erimielisiä. Kassan hallinto olisi kolmiportainen: edustajisto valtuusto hallitus. Sähköistä asiointia ja palveluja tultaisiin kehittämään ja lisäämään. X Mahdollisuuksia ja haasteita Uuden liiton mahdollisuuksia (mm.) AA Vahvempi sopijaosapuoli, edunvalvonnassa ja järjestövoimaltaan vahvempi järjestö AA Laajempi ja monipuolisempi edunvalvonta sekä siirtyminen ennakoivaan edunvalvontaan AA Neuvotteluvoima paikallisella tasolla kasvaa samalla, kun järjestörajat häviävät AA Tehokkaampi vaikuttaminen kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla AA Resurssien siirto alueelle, palvelupisteitä lähemmäksi työpaikkoja AA Yhdistää resursseja ja mahdollistaa uudenlaisen tekemisen ja osaamisen hyödyntämisen AA Laaja osaaminen saman katon alla ja koko organisaation hyödynnettävissä AA Enemmistön jäsenmaksu alenee AA Ammattiosaston aktiivisuutta tuetaan AA Liiton tarjoama yhteydenpito, jäsenpalvelut ja jäsenedut paranevat AA Toiminnalliset sekä taloudelliset synergiaedut Haasteita uudelle liitolle (mm.) AA Vanhat liittorajat näkymättöminä liiton sisällä AA Suuri organisaatio saattaa muuttua palvelukyvyltään etäiseksi AA Kuinka turvataan yksittäisen jäsenen vaikutusmahdollisuudet AA Uusi liitto voi heikentää ammatti-identiteetin vaikutusta järjestäytymisessä AA Teollisuuden toimihenkilöt jäävät edelleen pääosin eri järjestöjen jäseniksi AA Liiton talouden tasapainossa pitäminen vaatii ohjausjärjestelmien kehittämistä AA Kustannukset alkuvaiheessa huomattavat AA Ammattiosaston ja liiton jäsenmaksutulo vähenee jäsenmaksun pienenemisen myötä AA Minkälainen mielikuva liitosta syntyy jäsenille ja muille AA Aktiivien määrä saattaa vähentyä muutostilanteessa Painoarvoltaan erilaiset mahdollisuudet ja haasteet on poimittu 5.5. esityksestä. De svenskspråkiga medlemmarna får detta infopaket som bilaga till detta nummer av Ahjo. 20 Ruotsinkieliset jäsenet saavat tämän tietopaketin tämän Ahjon liitteenä.